Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (669)
Vierailija kirjoitti:
Urheilumaailmasta yksi epäloogisuus:
"Urheilija jää harjoitustauolle" ja "urheilija jää kilpailutauolle" tarkoittavat samaa asiaa, eli sitä että urheilija ei kilpaile, vaan harjoittelee.
Eikä tarkoita! Harjoitustauko on tauko harjoittelusta, vaikkapa vamman tai sairauden vuoksi!
Vierailija kirjoitti:
Pahalta tuntuu ei pahalle tuntuu kirjoitti:
Sama suomeksi =)
Järjettömin epäloogisuus on yleistynyt tapa vaihtaa suomen kielen "miLTÄ jokin maistuu" emäsiansaksa-muotoon "miLLE jokin maistuu" (liha maistuu hevoselta on TÄYSIN eri asia kuin liha maistuu hevoselle, jos hevonen sitä syö, tai maistuu pahalle, jos kuvitteellinen "paha" esim. piru sitä söisi).
OIKEASTI ruoka maistuu pahaLTA, tai hyväLTÄ, (ei pahaLLE tai hyväLLE, jolla eri merkitys!), koska mistä ihmeestä sitä voi väittää, että ruoka nimenomaan maistuisi pahaLLE ihmiselle tai hyväLLE ihmiselle - jokaiselle pahalle tai hyvälle ihmisellä samaLTA (ei samaLLE!).
Kyse on siitä, että ruoka saattaa maistua hyväLTÄ tai pahaLTA - kyse ei ole silloin siitä kenelle (hyvälle tai pahalle) se maistuu!
Oletteko muut huomanneet moisen -LLE -järjettömyyden monen mielenkäytössä?
Olen huomannut. Häiritsee pahasti omaa kielikorvaa aina, kun joku sanoo noin. Valitettavasti toi on tosi yleistä.
Kummassa korvistasi pidät kielestä enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomea toisena kielenä puhuvilta lapsilta kuultuja jotka pistivät miettimään:
Monikko: avaimet yksikkö: avaimi
Monikko: miehiä yksikkö: miehiTaivutukset voi olla aika haastavia ja niitä oppii vain käyttämällä.
Siinäpä taas yksi syy olla päästämättä villi-ihmisiä maahamme!
Ajattelinkin että jotain rasistista trollausta tulee. Kyseessä VAALEAT suomen kansalaiset mutta syntyneet ja asuneet ulkomailla ja suomi kakkoskieli
Koulun matikanläksyt olivat niin helppoja, että oppilaat laskivat ne päissään.
-Viera- kirjoitti:
Miksi kanoja vaan ei munoja?
Miksi on rusakoita mutta ei jänisköitä tai jäniköitä?
"Onko mustalla miehellä pitempää" voi sanoa myös pidempää. Tuo lainaus yhdestä laulusta. Kaverini mietti tuota että kumpikin on oikein. Tuskin äikänmaikka tuota lausetta on esimerkkinä käyttänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokailun jälkeen korjataan pöytä. Ikään kuin ruokaillessa olisi pöytä hajonnut.
Tässä ja monessa muussakin hassussa ilmaisussa on kyse siitä, että sanojen merkitykset ovat ajan myötä muuttuneet. Alkuperäinen merkitys on jäänyt enää sanontoihin, ja kenties joihinkin murteisiin. Korjata=kerätä talteen. Vrt. kuolo korjaa.
Sama ilmiö löytyy esim.: Yrittänyttä ei laiteta - laittaa: moittia.
Päivä on pulkassa - pulkka: kapula, johon merkitään työsuoritus.
Kukin taaplaa tyylillään - taaplaus: taapelin eli lautapinon tekoa.
Vahinko ei tule kello kaulassa - kyse ei ole ajannäyttäjästä, vaan lehmänkellosta: vahingosta ei siis saada ennalta varoitusta, kuten kellokkaasta lehmästä kuulee äänen jo etäältä.
Olla hakoteillä - hako: havu. Ollaan siis hakemassa havuja metsästä. (Tähän on kyllä muitakin selityksiä, mutta jokin konkreettinen kulkureitti on joka tapauksessa alun perin kyseessä.)
Päivät ovat luetut, lukea tiilenpäitä , lukemattomia määriä - lukea: laskea.
Kiireestä kantapäähän - kiire: päälaki.
I juma... ajattelin tuon taaplaamisen olevan jotain ankan taaperrusta.
Vierailija kirjoitti:
-Viera- kirjoitti:
Miksi kanoja vaan ei munoja?
Miksi on rusakoita mutta ei jänisköitä tai jäniköitä?
Koska sanan muoto ei riipu sen merkityksestä. Rusakko on samaa mallia kuin vaikkapa kolpakko - kolpakoita. Mutta jänis-sana mallia varis - variksen. Hyvin vanha s-loppuuisten sanojen taivutustyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomea toisena kielenä puhuvilta lapsilta kuultuja jotka pistivät miettimään:
Monikko: avaimet yksikkö: avaimi
Monikko: miehiä yksikkö: miehiTaivutukset voi olla aika haastavia ja niitä oppii vain käyttämällä.
Siinäpä taas yksi syy olla päästämättä villi-ihmisiä maahamme!
Ajattelinkin että jotain rasistista trollausta tulee. Kyseessä VAALEAT suomen kansalaiset mutta syntyneet ja asuneet ulkomailla ja suomi kakkoskieli
Ihan suomenkielisiltä lapsilta kuultua.
Paras, parhaampi, parhain.
Hyvä, hyvempi, hyvin.
Kovasti jupisivat keskenään, että opettaja on väärässä kun ei tajua että noin voi oikeasti taivuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä epäloogisuus mutta olen aina ihaillut suomenkielistä lausahdusta "on ilmoja pidellyt". Mitään muuta noin ympäripyöreää ei voi sanoa, enkä vielä ole törmännyt ihan vastaavaan muissakaan kielissä.
Mitä se tarkoittaa?
Se on small talkia:D Minusta ihan hauska. Säästähän aina puhutaan kun sen kummempaan ja syvällisempään sillä kertaa ole tarvetta. Eiköhän ne oo savolaiset huumormiehet ja -naiset tuon keksineet.
"Small talk" on suomeksi lörpöttelyä.
Vierailija kirjoitti:
Koulun matikanläksyt olivat niin helppoja, että oppilaat laskivat ne päissään.
Ja kotsan tunnilla kokeiltiin tehdä ruokaa omasta päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Runsauden pula = todella runsaasti, eikä suinkaan pula runsaudesta :-)
Suomessa sekin nähdään pessimistisesti. Vai onko kyseessä pelko: jos uskaltaa ilakoida runsaudesta, käy köpelösti?
Siinä on ihminen pulassa, kun on liikaa valinnanvaraa, runsautta.
"Pula" on muuten alun perin avanto. Sopii Suomen oloihin, avannossa on aika pulassa, jos vastentahtoisesti sinne joutuu.
Epäillä-sanalla on kaksi merkitystä, jotka ovat toistensa vastakohtia. Englanniksi doubt ja suspect.
jos epäilet että maito maksaa 1€, niin silloin
1) arvelet että maito maksaa 1€, tai
2) haastat näkemyksen että maito maksaa 1€
Sanan tarkoituksen voi vain päätellä kontekstista.
Vierailija kirjoitti:
Miksi housut ja haalarit on monikossa, vaikka niitä on vain yksi?
Jäänne kaksikosta
Vierailija kirjoitti:
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Preesensin ja par'aikaa. Ole hyvä! Jos istut bussissa ja sanot "ehdin bussiin", niin täytyy olla kaltaisesi latvaheikko, jos ei kontekstia ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Urheilumaailmasta yksi epäloogisuus:
"Urheilija jää harjoitustauolle" ja "urheilija jää kilpailutauolle" tarkoittavat samaa asiaa, eli sitä että urheilija ei kilpaile, vaan harjoittelee.
Eikä tarkoita! Harjoitustauko on tauko harjoittelusta, vaikkapa vamman tai sairauden vuoksi!
Samoin kuin tupakkalakko on tauko tupakoinnista ja nälkälakko on tauko nälästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)
Espoo -> Espooseen (Espoolle?)
Missä logiikka ?
No hei Helsinki -> Helsinkiin (Helsingille?)
Harmi, ettei suomen kielessä ole kehitysmaissa puhuttavien kielten kielioppia - kaikki oppisivat kielen helposti. Tosin sanavasto olisi kovin puutteellinen.
Mene helvettiin, Karen!