Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (669)
Luin ketjua eilen pikkutunneille asti, kiitos unettoman yön seurasta!
En halua palata jankkaamaan miksi housut, hanskat jne., se asia tuli selväksi, mutta minulle jäi epäselväksi, miksi sanotaan jalkaan ja käteen, siis yksikössä?
Muisto ei niin kivasta suomenopettajasta: predikatiivi ja sen paikka lauseessa tuli harvinaisen selväksi. Nimittäin jos luokassa joku mokasi predikatiivin lauseenjäsennyksessä kuulimme hyvin usein: "Tyttö on tyhmä. Tyhmä on predikatiivi." ja tämä tietyllä äänensävyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kuuttaa yhden sanan kirjoittamassaan lauseessa niin joutuu muuttamaan monta muutakin sanaa. Joskus muuttaa vain muutaman sanan ja sitten unohtui muuttaa kaikki sanat. Kun on joku lähetä-nappi niin sitä ei voi enää kumota. Suomen kieli vaatisi selkeyttämistä, mutta sitä ei haluta tehdä.
Aiotteko, aijotteko ja aijjotteko lausutaan täysin samalla tavalla
Vierailija kirjoitti:
Lapseni puhuu enkkua ensimmäisenä kielenä ja suomea toisena. Hän kääntää selvästi suomea enkusta puheessaan mutta pääasia että puhuu suomea jotenkin.
Hän mm kirjoittaa alas (write down) muistiinpanoja eikä kirjoita ylös. Hän sanoo että lentokoneet kulkevat juoksutiellä (runway) eikä kiitoradalla.
Suomea puhuessa hänen kielioppi on usein enkusta, mutta olkoon.Hän pitää Amerikan enkkua vielä oikeana enkkuna ja brittienkkua virheellisenä ja korjaa brittien puhetta.
Sinä voit vaikuttaa lapsesi suomen kielen taitoon puhumalla itse virheettömästi ja lukemalla hänelle: laajentaa sanavarastoa ja kehittää kielikorvaa. Huomasithan virheesi?
Vierailija kirjoitti:
Kun kuuttaa yhden sanan kirjoittamassaan lauseessa niin joutuu muuttamaan monta muutakin sanaa. Joskus muuttaa vain muutaman sanan ja sitten unohtui muuttaa kaikki sanat. Kun on joku lähetä-nappi niin sitä ei voi enää kumota. Suomen kieli vaatisi selkeyttämistä, mutta sitä ei haluta tehdä.
Kannattaa oikolukea, jos muuttaa kirjoittamaansa. Lähettäminen ei ole koskaan niin kiireellistä, etteikö sitä ehtisi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Viera- kirjoitti:
Miksi kanoja vaan ei munoja?
Miksi on rusakoita mutta ei jänisköitä tai jäniköitä?
Koska sanan muoto ei riipu sen merkityksestä. Rusakko on samaa mallia kuin vaikkapa kolpakko - kolpakoita. Mutta jänis-sana mallia varis - variksen. Hyvin vanha s-loppuuisten sanojen taivutustyyppi.
kangas - kangaksen
allas - allaksen
varvas -varvaksen
ruumis - ruumiksen
naaras - naaraksen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Viera- kirjoitti:
Miksi kanoja vaan ei munoja?
Miksi on rusakoita mutta ei jänisköitä tai jäniköitä?
Koska sanan muoto ei riipu sen merkityksestä. Rusakko on samaa mallia kuin vaikkapa kolpakko - kolpakoita. Mutta jänis-sana mallia varis - variksen. Hyvin vanha s-loppuuisten sanojen taivutustyyppi.
kangas - kangaksen
allas - allaksen
varvas -varvaksen
ruumis - ruumiksen
naaras - naaraksen
taivas - taivaksen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen kielessä ei muuta olekaan kun epäloogisuuksia. Mä oon kirjoittanu kirjaa jo 14 vuotta ja jatkuvasti on sanamuodot sellaisia, että ne voi ymmärtää väärin. Just niin kuin jossain Fingerporissa.
Vierailija kirjoitti
Nimi taivutetaan eri tavalla kuin sen merkitys. Luin sadun ja ja lähdin Satulle.
Siskoni nimi on Satu. Aina on ollut: Sadulle kuuluu hyvää . . .Sadulta kuulin. . .Sadulla on vieraita . . . Sadun auto on korjaamossa . . .
Aina on taivutettu kuten äiti - äidin - äidille - äidiltä. Joten sääntösi ei pidä aina paikkaansa, besserwisser!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi YÖLLÄ on monikossa ÖISIN?
Naurattaa. Kun onnettomassa yö-sanassa ei ole kuin kaksi kirjainta, niin se ensimmäinen katoaa tuossa!
Rakastan suomea!
Ulkosuomalainen
Vierailija kirjoitti:
Se, että lausahduksia "Sano muuta!" ja "Älä muuta sano!" voi käyttää ihan samassa merkityksessä.
Kaveri esitti tästä oman aika osuvan versionsa:
"Sanos muuta - tai älä sano!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paikannimien taivutus vaihtelee eikä sitä voi mistään tietää. Imatralle mutta Lappeenrantaan. Ruokolahdella mutta Puumalassa.
Vaikka loppu olisi sama, sekään ei takaa mitään. Rautavaaralla, Hattuvaarassa.
Ja siitäkös huuto nousee jos joku sanoo että Kangasalalla! Paikan nimi on ilmeisesti Kangasa, kun se kuuluu sanoa Kangasalla.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitetaan ylös, vaikka englannissa kirjoitetaan alas.
Ei tuo ole mikään epäloogisuus, vaan eroavaisuus kahden kielen välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että lausahduksia "Sano muuta!" ja "Älä muuta sano!" voi käyttää ihan samassa merkityksessä.
Kerro mulle siitä!
Etu- ja takavokaalia ei voi olla samassa sanassa. Näin opetettiin mullekin yläasteella, ja sitten yhtäkkiä viittasin että keksinpäs sanan jossa on molempia! Ope sanoi että ei ole mahdollista mutta kerro? - Tällainen!
Ope meni hämilleen että niinpä muuten on, ja sanoi ottavansa asiasta selvää. Seuraavalla viikolla hänellä oli sitten selitys, että "tällainen" on vakiintunut puhekielen lyhenne sanoista "tämän lainen", jossa on siis etu- ja takavokaalit eri sanassa.
Kasvisten / kasviksien, jalasten / jalaksien, tukosten / tukoksien. Ovatko molemmat oikein? Ainakin molempia esiintyy puhekielessä.
Vantaaseen: Hän putosi Vantaaseen, meni uimaan Vantaaseen. (siis jokeen nimeltä Vantaa)
Hän meni / matkusti Vantaalle. ( kaupunkiin)
Kaupunki on saanut nimensä joen mukaan suhteellisen äskettäin, 1970-luvulla. Mahtaneeko tämä selventää nimeä ihmettelijöille?
Vierailija kirjoitti:
Kasvisten / kasviksien, jalasten / jalaksien, tukosten / tukoksien. Ovatko molemmat oikein? Ainakin molempia esiintyy puhekielessä.
Ovat oikein, johtuu murteiden vaikutuksesta. Tällaisia rinnakkaisia muotoja usein monikossa, varsinkin genetiivissä.
Alue: Aihe vapaa
Näillä on hienoinen merkitysero käytännön kielenkäytössä.
Kun joku menee sisätilaan, hän menee sisälle.
Kun jokin laitetaan sisäpuolelle, se laitetaan sisään.
Esim.
Opettaja menee sisälle.
Ostokset pakataan laatikon sisään.
Kun jokin menee sisään korostuu sisäänmeno ja kun mennään sisälle korostuu itse sisällemenon jälkeinen sisälläolo.