Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Suomalaiset eivät osaa lausua omia aikanaan Tsekeistä lainattuja slaavilaisia lainakirjaimiaan.
Pahimpia kielioppivirheitä saa lukea Helsingin Sanomista ja Iltalehdestä; nämä ovat myös pahimpia näiden aakkosiin virallisesti kuulumattomien kirjainten väärinkäyttäjiä.
Hattu-s (š) on niin sanottu "suhu-s", ei siis mikään z-kirjain. T-kirjaimen jälkeen suomalaisen melkein mahdoton lausua. Siksi esim. sana Tšekki äännetään Zekki ja esim. Tšetšenia lausutaan Zetzenia.
Tämä sotii suomen kieltä vastaan siksi, että kielemme on kieli joka lausutaan kuten se kirjoitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tšekki äännetään tsekki, tai tzekki, ei zekki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä epäloogisuus mutta olen aina ihaillut suomenkielistä lausahdusta "on ilmoja pidellyt". Mitään muuta noin ympäripyöreää ei voi sanoa, enkä vielä ole törmännyt ihan vastaavaan muissakaan kielissä.
Mitä se tarkoittaa?
Se on small talkia:D Minusta ihan hauska. Säästähän aina puhutaan kun sen kummempaan ja syvällisempään sillä kertaa ole tarvetta. Eiköhän ne oo savolaiset huumormiehet ja -naiset tuon keksineet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että kyllä-sanaa voi käyttää täysin päinvastaisessa merkityksessä. Esim. "No en KYLLÄ varmasti tee sitä!"
Onko Suomi vähän eipäs-juupas -kansaa?
Juu, ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan epäloogisuus, mutta meiltä puuttuu yksi sana. Ihminen voi olla peukaloton, etusormeton, pikkurillitön, mutta mikä on jos nimetön sormi puuttuu? Nimeämätön? :)
Nimettömätön.
Loogisesti: nimetöntön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika lapsellista perätä kieliin loogisuutta.
-Viera- kirjoitti:
Miksi kanoja vaan ei munoja?
Lyhyet aahan loppuvat sanat monikon partitiivissa menevät juurikin noin: munia, koiria jne. Monikossa a menee monikon iin tieltä pois.
Mutta jos sanan alussa on ensimmäinen vokaali a, i tai e, tulee monikkovartalossa oi. Eli kanoilla, kissoilla, keloissa. Partitiivissa vartalo olisi kanoi, ja kun siihen tulisi a, ei voikaan olla kolme vokaalia peräkkäin kanoia, vaan i vaihtuu jiiksi.
Eli tämä ei ole epäloogisuutta, vaan menee sääntöjen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika lapsellista perätä kieliin loogisuutta.
Verbi: Naiviuteennuitaantua
Minä naiviuteennuivaannuin
jne.
Vierailija kirjoitti:
Laittaa telkkari päälle- pois päältä. Mikä päälle?
Ja kun mennään jonnekin, mikä logiikka on -lla ja -ssa - päätteissä?
Hyvä esimerkki on sali. Urheilusalille mennään (-lle), vaikka saliin mennään sisään. "Menin salille ja sitten syömään". "Nähdään salilla" tarkoittaa tapaamista jumppasalin sisällä.
Sen sijaan juhlasaliin mennään sisään saliin, jos "nähdään juhlasalilla" tarkoittaa se treffejä salin ulkopuolella. Sisäpuolella treffit olisivat juhlasalissa.
Samoin epäloogisia ovat deminutiivit (en ole varma mikä on oikea termi, mutta se sanasta tehty "pikkuisempi" muoto). Olla- oleskella. Istua- istuskella. ... mutta Tehdä- teeskennellä on sitten ihan eri asia, kyseessä on kaksi täysin eri asiaa. Toinen on fyysistä tekemistä ja toinen akti, jossa yritetään huijata vastapuolta tai kätkeä totuus.
Hyvä avaus, ulkosuomalaisena puolikielisten lasten vanhempana mietin näitä usein :)
(Lapset ovat omien sanojensa mukaan usein pelin tai tietsikan päällä tai pelaavat kitaraa ) :)
Virrat päälle/pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi joillekin paikkakunnille mentäessä mennään moneen paikkaan? Tuolla on Kauniainen, mennään Kauniaisiin. Joroinen, Kuhmoinen jne... Ei puhuta kuitenkaan Vantaisiin menemisestä.
Inen-loppuiset paikannimet käyttäytyvät näin. Myös Helsingin kaupunginosa:
Sörnäinen - Sörnäisiin.
Myös Parainen on inen-loppuinen, mutta silti ei mennä Paraisiin, vaan Paraisille!
Vierailija kirjoitti:
Minun äidinkieleni ei ole suomi joten ehkä tulee syntyperäistä paremmin huomattua asioita jotka poikkeavat joihinkin toisiin kieliin nähden.
Miksi housut tai kengät laitetaan jalkaan, eikä jalkoja kenkiin tai housuihin? Miksi hansikkaat kädessä eikä kädet hansikkaissa?
Lähteä sieneen? Mennä siis jonkun yksittäisen sienen sisälle tai hakemaan yhtä ainoaa sientä metsästä? Mummo on mustikassa - sisällä pienessä marjassa siis?
Minä rakastan sinua, sillä on minun käsityksessäni jotenkin osittainen merkitys, rakastan osaa sinusta. Pitäisi sanoa rakastan sinut, että kuvaisi että rakastaa kokonaan.
Totta, mutta tämä muoto ilmaisee myös, että kyse on jatkuvasta toiminnasta, joka on parhaillaan meneillään. Esim. syön omenaa. Menossa omenan syönti. Söin omenan. Omena syöty. Joten "rakastan sinua" viittaa toiminnan jatkuvuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitan tai pistän jonkun asian ylös.
Monessa muussa kielessä tosiaan kirjoitetaan alas (write it down) mikä on sinänsä loogisempaa että paperia usein pidetään alempana kuin sitä katsovaa silmää.
kirjoittaa ylös on ns svetitismi eli ruotsin kielen vaikutusta skriva upp. Hyvää suomea on kirjoittaa muistiin.
Näitä svetismeja on vaikka kuinka paljon erityisesti vanhemmassa kielessä. Esim edesauttaa-> edistää
Terve!
No tosiaan tarvittaisiin suomen kielen tohtoria. Palsta on täynnä maallikkojen älyttömiä käsityksiä kielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opetimme työpaikallamme olleelle englantilaiselle maahamuuttajalle suomenkielen sanontoja, tyyliin 'kahvinporit' tarkoittavat englanniksi 'coffee raindiers'.
Sitten päästiin muihin yhdyssanoihin. Sana 'lumisokeus' vielä menetteli, mutta 'sadekuuro' oli jo vähän liikaa!
Muistakaa & muistuttakaa, että englannissa "thumbscrew" on "sormiruuvi", ei "peukaloruuvi"!
Myös englannin sanalla "rack" on lukemattomia merkityksiä. Työpaikalla "to be put on the rack" todennäköisesti merkitsee jonkin esineen panemista telineelle / telineeseen, ei vangin alistamista piinapenkkikuulusteluun...
juhurti kirjoitti:
Terve!
No tosiaan tarvittaisiin suomen kielen tohtoria. Palsta on täynnä maallikkojen älyttömiä käsityksiä kielestä.
Olisin voinut kirjoittaa tämän itse! Tällaiset ketjut pitäisi poistaa, koska levittävät täysiä valeita!
Yksitoista on 11, kaksitoista on 12 jne., mutta puolitoista ei ole 10,5, vaan 1,5.
Suomea toisena kielenä puhuvilta lapsilta kuultuja jotka pistivät miettimään:
Monikko: avaimet yksikkö: avaimi
Monikko: miehiä yksikkö: miehi
Taivutukset voi olla aika haastavia ja niitä oppii vain käyttämällä.
-Viera- kirjoitti:
Miksi kanoja vaan ei munoja?
Siihen on kielihistorialliset syyt. Muinoin tapahtui äänteenmuutos, joka koski jälkitavujen ai-diftongia: jos ensimmäisen tavun (pää)vokaalina oli lavea (huulia pyöristämättä artikuloitu) vokaali, toisen tavun ai muuttui oi:ksi, muulloin i:ksi. Myöhemmin vokaalin edessä oi-diftongin i-aines on muuttunut j-konsonantiksi.
Vierailija kirjoitti:
Suomea toisena kielenä puhuvilta lapsilta kuultuja jotka pistivät miettimään:
Monikko: avaimet yksikkö: avaimi
Monikko: miehiä yksikkö: miehiTaivutukset voi olla aika haastavia ja niitä oppii vain käyttämällä.
Siinäpä taas yksi syy olla päästämättä villi-ihmisiä maahamme!
Miksi kanoja vaan ei munoja?