Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Vierailija kirjoitti:
Runsauden pula = todella runsaasti, eikä suinkaan pula runsaudesta :-)
Suomessa sekin nähdään pessimistisesti. Vai onko kyseessä pelko: jos uskaltaa ilakoida runsaudesta, käy köpelösti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että kyllä-sanaa voi käyttää täysin päinvastaisessa merkityksessä. Esim. "No en KYLLÄ varmasti tee sitä!"
Onko Suomi vähän eipäs-juupas -kansaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kaipaisin suomeen saksan bitte-sanan vastinetta, sellaista yleissanaa, jonka voi laittaa moneen väliin pehmentämään sanomisia. :)
Kiitos?
Tietysti joissakin kohdissa se on aivan kelpo sana, mutta bitte on niin paljon enemmän, se on kiitos, olkaa hyvä, saisinko, voisitteko jne.
Se on muistutus ja vaatimus tulla arvokkaasti kohdelluksi. Ei sovi suomalaiseen kulttuuriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että kyllä-sanaa voi käyttää täysin päinvastaisessa merkityksessä. Esim. "No en KYLLÄ varmasti tee sitä!"
Lähdetkö ulos? Joo en!
Otatko lisää? Juu en!
Ehkä vaikea päättää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että kyllä-sanaa voi käyttää täysin päinvastaisessa merkityksessä. Esim. "No en KYLLÄ varmasti tee sitä!"
Lähdetkö ulos? Joo en!
Otatko lisää? Juu en!
Ehkä vaikea päättää...
Onko se omalle mielikuvalleen puhumista (höperyyttä) ennen vastaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin epäloogisuus: "Suomen kieli on maailman paras ja kaunein kieli, koska minä satun puhumaan sitä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi miestä kävelivät hattu päässään vrt. Kaksi miestä kävelivät hatut päissään, mitä ihmettä?
En laiskuuttani jaksanut lukea koko ketjua läpi, joten ehkä joku jo kommentoi vastaavaa:
"Kaksi miestä käveli hattu päässään" -> verbin on oltava yksikkö-, ei monikkomuodossa "kävelivät". Tämä voi tuntua epäloogiselta, koska miehiähän on kaksi eli monta. Tässä verbin pitää kuitenkin taipua yksikössä, sillä se taipuu sanan "kaksi" mukaan - joka puolestaan on yksikössä. Saman syyn vuoksi esimerkkilauseen hattuja ja päitäkin on vain yksi.
Jokaisella on vain yksi pää, siksi päässään.
Ei päissään.
Tai He pudistelivat päätään, (ei päitään) koska kaikilla on vain yksi pää.
Mutta hattu ei ole päässä, paitsi jos sen työntää päissään suuhunsa tai korvasta sisään.
Vierailija kirjoitti:
Suomea äidinkielenään puhuville tämä voi olla vaikea kysymys analysoitavaksi.
Kuka muistaa kaikki sijamuodot: nominatiivi, genetiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi etc...ja mitä merkitystä niillä on? On myös sanoja, joita voi taivuttaa eri lailla. Varmasti vaikea kieli maahanmuuttaneille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi housut ja haalarit on monikossa, vaikka niitä on vain yksi?
Ja aivot. Aivot ehkä koostuvat lukuisista aivoista - enkä puhu aivolohkosta, vaan tumakkeista, pikkuaivoista, jne. - mutta toimivat yhtenä kokonaisuutena. Eihän kehostakaan puhuta monikossa, vaikka se koostuu eri osista.
Koska kaksi lahjetta, oikea ja vasen puolisko jne.
Vierailija kirjoitti:
Osta auto.
Älä osta autoa.
Mitä epäloogista tässä on? Kielteisissä lauseissa objekti on aina partitiivissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytin häntä lääkärissä
😂
Vierailija kirjoitti:
No, kielet eivät vain ole aina niin loogisia kuin haluaisimme. Esim. tämä:
Hän on puilla paljailla. (ei: paljailla puilla).
Nehän on ihan eri asiat.
Olla puilla paljailla. Puista viety kuoretkin. Ei ole enää tuohta sytykkeeksi.
Olla paljailla puilla. Istuu kuorittujen puitten päällä.
Noin minä sen. Ehkä;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomea äidinkielenään puhuville tämä voi olla vaikea kysymys analysoitavaksi.
Kuka muistaa kaikki sijamuodot: nominatiivi, genetiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi etc...ja mitä merkitystä niillä on? On myös sanoja, joita voi taivuttaa eri lailla. Varmasti vaikea kieli maahanmuuttaneille.
Kyllä minä ainakin muistan.
Onhan se kielen hallintaa ja rikasta kielen käyttöä, että ymmärtää nyansseja ja käsitteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi miestä kävelivät hattu päässään vrt. Kaksi miestä kävelivät hatut päissään, mitä ihmettä?
En laiskuuttani jaksanut lukea koko ketjua läpi, joten ehkä joku jo kommentoi vastaavaa:
"Kaksi miestä käveli hattu päässään" -> verbin on oltava yksikkö-, ei monikkomuodossa "kävelivät". Tämä voi tuntua epäloogiselta, koska miehiähän on kaksi eli monta. Tässä verbin pitää kuitenkin taipua yksikössä, sillä se taipuu sanan "kaksi" mukaan - joka puolestaan on yksikössä. Saman syyn vuoksi esimerkkilauseen hattuja ja päitäkin on vain yksi.
Jokaisella on vain yksi pää, siksi päässään.
Ei päissään.
Tai He pudistelivat päätään, (ei päitään) koska kaikilla on vain yksi pää.Mutta hattu ei ole päässä, paitsi jos sen työntää päissään suuhunsa tai korvasta sisään.
Onhan se siellä kehon toisessa päässä, eikä jalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että kyllä-sanaa voi käyttää täysin päinvastaisessa merkityksessä. Esim. "No en KYLLÄ varmasti tee sitä!"
Lähdetkö ulos? Joo en!
Otatko lisää? Juu en!
Ehkä vaikea päättää...
Onko se omalle mielikuvalleen puhumista (höperyyttä) ennen vastaamista.
Joo=kuulin sinua
En= vastaukseni on ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin epäloogisia ovat deminutiivit (en ole varma mikä on oikea termi, mutta se sanasta tehty "pikkuisempi" muoto). Olla- oleskella. Istua- istuskella. ... mutta Tehdä- teeskennellä on sitten ihan eri asia, kyseessä on kaksi täysin eri asiaa. Toinen on fyysistä tekemistä ja toinen akti, jossa yritetään huijata vastapuolta tai kätkeä totuus.
Samalla logiikalla sanapari olisi tehdä - tehdeskellä. Teeskentely ei liity aiheeseen.
Ri liity, mutta eikös se ole eri käsite:
teeskentely - teeskennellä
Ja tekeminen ja pidempi muoto teeskentely
Sitäpaitsi nehän ovat samaa: teeskentelee eli on mukamas tekevinään. Näyttää sieltä että tekee, tekee näön vuoksi. Teeskentelee. Kaksi käsitettä..
Veikkaan että tehdä verbin se pienoiset muoto on ollut alunperin teeskennellä ja se on sitten sikojen saatossa muuttunut käsitteeksi teeskennellä.
Miksi joillekin paikkakunnille mentäessä mennään moneen paikkaan? "Tuolla on Kauniainen, mennään Kauniaisiin". Joroinen, Kuhmoinen jne... Ei puhuta kuitenkaan Vantaisiin menemisestä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi joillekin paikkakunnille mentäessä mennään moneen paikkaan? "Tuolla on Kauniainen, mennään Kauniaisiin". Joroinen, Kuhmoinen jne... Ei puhuta kuitenkaan Vantaisiin menemisestä.
Inen-loppuiset paikannimet käyttäytyvät näin. Myös Helsingin kaupunginosa:
Sörnäinen - Sörnäisiin
Ilman turhia mussutuksia.