Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Vierailija kirjoitti:
Henkilö asuu Kajaanissa, hän on kajaanilainen. Serkkunsa asuu Oulussa, serkku on oululainen. Isä asuu Helsingissä, hän on helsinkiläinen. Mutta miksi Kärsämäellä asuva henkilö ei ole kärsämäkeläinen, vaan kärsämäkinen? Kuten myös seinäjokinen, haapavetinen jne. Kuitenkin, Nivalassa asuva henkilö ei ole nivalalainen, vaan nivalainen.
Oulaisissa asuva on oulaistelainen, Haukiputaalla asuva kertoo asuvansa Puttaalla eli puttaalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numeraalien kanssa käytetään verbistä yksikkömuotoa: kaksi miestä käveli hatut päissään. Ihan hyvin voi sanoa noin.
Mielestäni hatut päässään ellei heillä ole useampaa päätä per yksi mies.
Kaksi hattupäistä miestä käveli päissään. Eikö tämä hattusaivartelu jo riitä?
Vierailija kirjoitti:
Pikkusisko tai -veli on itseä nuorempi, mutta pikkuserkku-sanassa tuo "pikku" ei viittaa ikään.
Heh, jos minulla on isäni puolelta velipuoli, niin onko tämän äidinpuoleinen sisarpuoli minulle neljännessisar?
Hatuttaa jo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numeraalien kanssa käytetään verbistä yksikkömuotoa: kaksi miestä käveli hatut päissään. Ihan hyvin voi sanoa noin.
Mielestäni hatut päässään ellei heillä ole useampaa päätä per yksi mies.
Kaksi hattupäistä miestä käveli päissään. Eikö tämä hattusaivartelu jo riitä?
Kaksi miestä käveli päissään hatut silmille valahtaneina.
Vierailija kirjoitti:
"Pääsköön vangit vankilastaan." Kaikki, jopa ammattilaiset monilla levytyksillä, laulaa tämän suositun joululaulun "pääsköön vangit vankiloistaan", mikä on väärin, se tarkoittaisi että vangeilla olisi kullakin useampi vankila.
Kyllä levytyksillä lauletaan aivan oikein eikä se tarkoita, että kullakin vangilla olisi useampi vankila. Tosin heillä voi olla useampikin vankila ja jokaisella omansa, koska laulussa ei tarkoiteta fyysistä vankilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi sanapari joka mua on aina huvittanut: uskova - uskoton; ensimmäinen uskoo johonki uskontoon, toinen taas on petturi, vaikka kuinka uskon ihminen väittäisikin olevansa, ei välttämättä siis ateisti vaikka uskoton onkin! Uskottoman vastakohta on kuitenkin uskollinen, mutta tällä uskollisella ei taas ole mitään tekoa uskon kokemisen kanssa.
Minusta loogisin sanapari olisi uskova - uskomaton. Mutta eihän sekään nykymääritelmillä toimi :)
Tähän on lestadiolaisilla ratkaisu: Oman liikkeen jäsen on uskovainen, kuka tahansa muu on epäuskovainen. Yleisemmin voitaisiin suomessa ehkä vastaavasti käyttää adjektiivia uskova ei-uskova.
Vierailija kirjoitti:
Se, että kyllä-sanaa voi käyttää täysin päinvastaisessa merkityksessä. Esim. "No en KYLLÄ varmasti tee sitä!"
OT japanissa on tämä sama:
"Ymmärsitkö, mitä tarkoitan?"
"En kyllä ymmärtänyt".
"Etkö halua mennä kotiin?"
"Kyllä, en halua mennä vielä kotiin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjanpitäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihminen syntyy Helsingissä, mutta ei perheessä tai suvussa, vaan sukuun tai perheeseen?
Miksi palata, palauttaa, täsmätä, täsmäyttää, mutta ei herätä, heräYttää, vaan herättää?
Helsinki on paikka, perhe tai suku eivät ole. Miten ihmeessä ei-konkreettisessa käsitteessä kuten suvussa voisi tehdä jotain konkreettista kuten syntyä?
Mitä täsmäyttää tarkoittaa? En ole koskaan kuullutkaan tuollaista sanaa. Vai tarkoititko kenties "täsmentää"?
Täsmäyttää on kirjanpidon ammattitermi.
Joka tarkoittaa sitä, että jokin saatetaan täsmäämään jonkin kanssa.
Täsmentäminen sen sijaan on tarkentamista (varsinkin kielellisen ilmauksen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi housut ja haalarit on monikossa, vaikka niitä on vain yksi?
Oliskohan kahden lahkeen takia? Ja housuthan on ruotsiksi byxor ja englanniksi trousers, eli niiden kielten puhujat näkevät asian samalla tavalla. Haalari taitaa kyllä olla molemmissa yksikössä.
Huvittavaa muuten, että suomeksi voi sanoa "otan matkalle mukaan yhdet housut",eli sana yksi vääntyy jonkinlaiseen monikkoon.
Joo, määrite, tässä tapauksessa numeraali 'yksi’, noudattaa pääsanansa kieliopillista lukua, joka näillä plurale tantum -tyyppisillä sanoilla on yksiköllisestä merkityksestä huolimatta monikko. Eli siis luonnollinen yksikkö, mutta kieliopillinen monikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kirjoittaa ylös" on svetisismi ja huonoa suomea. Hyvää suomea on "kirjoittaa muistiin".
Ruotsiksi skriva upp=kirjoittaa muistiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rannekello
Hernekeitto
Venevaja
Kaikki nuo lausutaan niin että keskellä olevan e:n jälkeen tulee tuplakonsonantti: rannekkello, hernekkeitto, venevvaja. Näitä sanoja on vaikka kuinka - riittää että sanan keskiosassa on e! Miksi?Kyseessä on loppukahdennus. Jotkut vanhat, e-loppuiset nominit, ovat alkujaan olleet konsonanttiloppuisia, mutta kielen kehittyessä konsonantti on jäänyt ääntämisen helpottamisen takia pois. Sanojen rajalla tuo entinen konsonantti kuitenkin näkyy seuraavan konsonantin (tai joskus tauon, esim. Tule avaamaan ovi) tuplaantumisena.
Riippuu vielä murrealueesta. Kovasti on sellaisiakin, jotka ääntävät "niin kuin on kirjoitettu" eli hernekeitto ilman loppukahdennusta, jolloin sana lausuttaisiin hernekkeitto. Samoin ääntävät vaikkapa sanat kolme markkaa, eivät siis sano kolmem markkaa.
Murrealuekin on niitä sanoja, jotka useat ääntävät jopa murrealuekin eikä (lisänä vielä tuo k-alkuisen päätteen alkukonsonantin kahdentuminen) murre''aluekkin. ' kuvaa kurkkuäännettä, joita siis tulee tähän sanaan 2 kuten vaikka lauseeseen anna ostaa!
Jännää kyllä, tuollainenkin äänne, jolle ei suomessa edes ole omaa kirjaintaan, kahdentuu siinä kuin ihan ‟oikeat‟ kirjaimetkin. Yksinäänhän se esiintyy esimerkiksi sanassa ’linja-auto’, jossa voidaan ajatella yhdysmerkin vastaavan tuota äännettä kirjoitusmerkkinä, geminaattana yleiskielessäkin – usein hyvin painokkaana sellaisena – ilmauksessa ’anna olla’.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi sanapari joka mua on aina huvittanut: uskova - uskoton; ensimmäinen uskoo johonki uskontoon, toinen taas on petturi, vaikka kuinka uskon ihminen väittäisikin olevansa, ei välttämättä siis ateisti vaikka uskoton onkin! Uskottoman vastakohta on kuitenkin uskollinen, mutta tällä uskollisella ei taas ole mitään tekoa uskon kokemisen kanssa.
Minusta loogisin sanapari olisi uskova - uskomaton. Mutta eihän sekään nykymääritelmillä toimi :)
Tähän on lestadiolaisilla ratkaisu: Oman liikkeen jäsen on uskovainen, kuka tahansa muu on epäuskovainen. Yleisemmin voitaisiin suomessa ehkä vastaavasti käyttää adjektiivia uskova <> ei-uskova.
Se on kylläkin epäuskoinen.
Vierailija kirjoitti:
Minun äidinkieleni ei ole suomi joten ehkä tulee syntyperäistä paremmin huomattua asioita jotka poikkeavat joihinkin toisiin kieliin nähden.
Miksi housut tai kengät laitetaan jalkaan, eikä jalkoja kenkiin tai housuihin? Miksi hansikkaat kädessä eikä kädet hansikkaissa?
Lähteä sieneen? Mennä siis jonkun yksittäisen sienen sisälle tai hakemaan yhtä ainoaa sientä metsästä? Mummo on mustikassa - sisällä pienessä marjassa siis?
Minä rakastan sinua, sillä on minun käsityksessäni jotenkin osittainen merkitys, rakastan osaa sinusta. Pitäisi sanoa rakastan sinut, että kuvaisi että rakastaa kokonaan.
Miksi ihminen syntyy Helsingissä, mutta ei perheessä tai suvussa, vaan sukuun tai perheeseen?
Miksi palata, palauttaa, täsmätä, täsmäyttää, mutta ei herätä, heräYttää, vaan herättää?
Itselleni suuri hämmästys kun osasin suomea jo hyvin oli kun eräs nainen sanoi: "jätin silmät ulos". Ihmettelin että hulluksiko hän on tullut, luulee että silmät on päästä jotenkin irronneet ja jääneet ulos kun nainen on tullut sisään. En tajunnut että se tarkoitti että on vielä ulkoilman valosta niin häikäistynyt ettei näe hetkeen sisällä hyvin.
Jos sanottaisiin, että rakastan sinut, siitä tulee mielikuva että rakastan sen henkilön loppuun enkä sitten enää rakasta häntä sen jälkeen.
Alue: Aihe vapaa
Tuollaisia alueellisesti käytettäviä muotoja, jotka eivät varsinaisesti ole murteellisia, on alettu jo hyväksyä yleiskieleenkin, mutta kirjakielessä niitä ei edelleenkään pidetä aivan korrekteina.