Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä rakastan sinua, sillä on minun käsityksessäni jotenkin osittainen merkitys, rakastan osaa sinusta. Pitäisi sanoa rakastan sinut, että kuvaisi että rakastaa kokonaan.
Tuskin rakastat ketään peräsuolessa olevine paskoineen päivineen. Jotain raja nyt tuohon lirkutteluunkin.
Rakastan sinut puhki
Rakastan sinut heikkopäiseksi
Rakastan sinua kunnes tulet hulluksi
Rakastan sinua päästä varpaisiin
Rakastan sinua ainiaan
Haluan sinua ja haluan sinut on molemmat ok, mutta rakastan sinut ilman lisukkeita ei ole mitään. Rakastan sinut säpäleiksi taas on.
:p
Ehkä rakkauden herkkään ja hellään ajatukseen ei sovi tuollainen kontrolloiva ote, joka vaatisi -sinut- Haluan sinut on himoa omasta määräävästä näkökulmasta ja haluan sinua on kertomista omista ajatuksista ilman, että kohde alistettu toisen tahtoon.
Totta tuokin mutta toisaalta: haluan sinut = haluan sinut kokonaisena elämääni. Haluan sinua = haluan xxx sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene ja tiedä noita, tarvittais nyt suomen kielen tohtoria.
Tohtorit tietäis, ajatushan on looginen ja ymmärrettävä, vaikka kielellinen toteutus ei.
Vierailija kirjoitti:
Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)
Espoo -> Espooseen (Espoolle?)
Missä logiikka ?
Ei vantaaseen voi mennä. Se on Vantaalle, kysymyksellä minne=Vantaalle.
Esim. Thaimaahan , thaimaaseen -> Tääkin on yks klise.
Minne menette lomalle jouluna? Me mennään thaimaaseen.. vai Thaimaahan.
Vierailija kirjoitti:
Hirvittää. Siis miksi Hirvittää? Eihän kyseessä ole hirvi.
Hirvistyttää ”kauhistuttaa” Sanasta ~hirveä, hirvistyttää, hirvittää (lyhenne)
Ens torstaina. Jotkut tarkottaa seuraavan viikon torstaita ja jotkut tulevaa seuraavaa saman viikon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi äidinkieli kirjoitti:
En tiedä onko tämä jo tullut, kun en ole koko ketjua lukenut, mutta ilmaisut kuten "vaimoineen" ja "miehineen" ovat mietityttäneet. Kuulostaa monikolta vaikka tarkoitetaan yksikköä. Samoin "lapsineen" on sama sekä yksikössä että monikossa.
Jonkun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vedä vessa. Eihän sitä vedetä vaan painetaan napista.
Taidat olla aika nuori? Ennen tuota painettavaa nappia vessoissa oli varren päässä nuppi joka todellakin vedettiin ylös, sillä seurauksella että varren toisessa päässä, vesisäiliön pohjalla, oleva sulku avautui ja vesi pääsi pönttöön huuhtomaan sen. On myös sellaisia vessamalleja joiden vesisäiliö on kiinnitetty ylös seinälle ja huuhtominen tapahtuu vetämällä säiliön kyljessä roikkuvasta ketjusta. On myös vessoja jotka huuhdotaan painamalla alaspäin vesisäiliön kyljessä olevasta vivusta, samaan tapaan kuin ovenkahvaa ovea avattaessa. Ja entäs liiketunnistimella huuhdottavat vessat? Sanoisinkin että korrekti ilmaus olisi “huuhdo vessa”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Öö? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilö asuu Kajaanissa, hän on kajaanilainen. Serkkunsa asuu Oulussa, serkku on oululainen. Isä asuu Helsingissä, hän on helsinkiläinen. Mutta miksi Kärsämäellä asuva henkilö ei ole kärsämäkeläinen, vaan kärsämäkinen? Kuten myös seinäjokinen, haapavetinen jne. Kuitenkin, Nivalassa asuva henkilö ei ole nivalalainen, vaan nivalainen.
Oulaisissa asuva on oulaistelainen, Haukiputaalla asuva kertoo asuvansa Puttaalla eli puttaalainen.
Olen kuullut että Nousiaisissa asuva olisi noustelainen. Erikoinen taivutus, tietävämmät korjatkaa jos olen väärässä.
Tämä on mielenkiintoinen ketju.
Ei kielten tarvitse olla loogisia. Eikä ne olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kielten tarvitse olla loogisia. Eikä ne olekaan.
Mun lapsuudessa oppikirjassa luki 1966:
"Suuressa osassa Suomea on nyt sähkövalo. Se on kuitenkin vasta äskettäin järjestetty...
Ennen sähkövaloa oli valaisimena öljylamppu, ja sitä käytetään monin paikoin vielä nytkin. Mutta öljylamppukaan ei ole vanha kekesintö. Petrolia eli paloöljyä on nimittäin opittu käyttämään vasta isoisän isän lapsuudessa eli siis noin sata vuotta sitten. Aluksi öljylamput olivat pieniä ja mitättömiä tuikkuja.
Ennen öljylamppua käytettiin naurislamppua ja kynttilöitä. Naurislampun osaa kuka tahansa tehdä. Nauriiseen koverretaan suuri kuoppa ja se täytetään talilla. Keskelle kuoppaa talin sisään pistetään liinavaatesuikale sydämeksi. Siihen sytytetään tuli, ja se palaa samoin kuin kynttilä. Mitä paksumpi sydän on, sitä suurempi valo lampusta lähtee.
...Vielä hienompia kynttilöitä tehtiin vahasta. Sitä saatiin mehiläispesistä.
Vahaa oli peräti vähän eikä sitä kannattanut polttaa muulloin kuin juhlina. Talikin oli liian kallista valoainetta arkena käytettäväksi. Sen tähden tyydyttiin yleisimmin päreeseen. Se pantiin palamaan uunin seinässä olevaan tai siirrettävään pärepihtiin. Kun yksi päre oli palanut loppuun, sytytettiin toinen sen tilalle. Paljon siinä kului päreitä pitkinä iltapuhteina.
Päreitä kiskoivat miehet talvi-illoin ahkerasti. Nuori mänty katkottiin halon mittaiseksi pölkyksi ja halottiin kahden sormen levyisiksi liistoiksi. Ne sitten puukolla halkaistiin ja kiskottiin ohuiksi päreiksi, sellaisiksi, joita nyt näemme koreissa. Päreet kuivattiin orsilla, ja kuivina ne olivat hyviä valaisimia. Ne paloivat tasaisesti ja hiljalleen. Musta karsi oli välillä niistettävä. Päreillä sytytettiin myös tuli uuniin, ellei ollut vielä parempia sytykkeitä, tuohia. Uunin tuli oli myös tavallinen valaistuskeino. Sen valossa naiset kehräsivät uunin vieressä ja miehet tekivät puhdetöitä, virsuja, karvakenkiä, kirvesvarsia, puuastioita, valjaita, rekiä ja koreja tai kiskoivat päreitä. Jos työtä tehtäessä tarvittiin hyvää valaistusta, lapset näyttivät valoa päreellä tai usean päreen yhdessä muodostamalla päresoihdulla" - kirjasta Kotiseutu ja Isänmaa 1966-
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutaan ihmisen pituudesta mutta esim. puiden ja rakennusten korkeudesta?
Näinhän ei ole esimerkiksi englannissa, jossa ihminenkin on 'tall' eikä "long" niin kuin suomalainen saattaisi olettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kuin olla ja voi".
Sanajärjestys on päätön. Loogisempaa olisi sanoa "kuin voi olla".
Vierailija kirjoitti:
Öö? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilö asuu Kajaanissa, hän on kajaanilainen. Serkkunsa asuu Oulussa, serkku on oululainen. Isä asuu Helsingissä, hän on helsinkiläinen. Mutta miksi Kärsämäellä asuva henkilö ei ole kärsämäkeläinen, vaan kärsämäkinen? Kuten myös seinäjokinen, haapavetinen jne. Kuitenkin, Nivalassa asuva henkilö ei ole nivalalainen, vaan nivalainen.
Oulaisissa asuva on oulaistelainen, Haukiputaalla asuva kertoo asuvansa Puttaalla eli puttaalainen.
Olen kuullut että Nousiaisissa asuva olisi noustelainen. Erikoinen taivutus, tietävämmät korjatkaa jos olen väärässä.
Tämä on mielenkiintoinen ketju.
Ja Virroilla asuu 'virtailaisia', jotka myös sanovat asuvansa 'Virtailla'. Nuo muodot ilmeisesti juontuvat kaupungin nimen vanhakantaisesta genetiivimuodosta 'Virtain'. Yleiskielessä demonyymi on tavallisesti kuitenkin 'virtolaisia', joka sekin kuulostaa hiukan erikoiselta - eihän esimerkiksi sanota "yhdysvaltailaisia" tai "yhdysvaltolaisia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Montako kertaa pitää jauhaa tuo sama vessanvetoasia?! Puolet ketjusta sitä.
Eittämättä on looginen, samanlainen kuin kieltämättä. Nämä kääntyy ihan hyvin englanniksikin, eli undoubtedly, undeniably. Kun sitä ketjussa ihmeteltiin.
Moni muukin ihmetyksen aihe ketjussa oli enemmän surullinen kuin hauska. Suomenkieli voi olla hyvinkin runollista jopa ja toivoisi ettei se unohtuisi nykykielen alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)
Espoo -> Espooseen (Espoolle?)
Missä logiikka ?
No hei Helsinki -> Helsinkiin (Helsingille?)
Joo, mutta Espoo ja Vantaa ovat rakenteeltaan samanlaisia sanoja, joten voisi olettaa, että taipuu samalla tavalla.
Mutta sitten taas Tornio ja Ylitornio.
Torniossa, Tornioon, mutta Ylitorniolla ja Ylitorniolle. Ja molemmissa on sama Torniojoki.
Ehkä tähän voi liittää myös Rantasalmi - Rantasalmelle, mutta Iisalmi - Iisalmeen vaikkei samasta salmesta olekaan kyse :)
En tiedä oliko tämä jo, mutta ehdotus ”lähdetäänkö ottamaan yhdet?” on ristiriitainen.
Tai sitten siihen vain sisältyy totuuden siemen, että yhdelle oluelle lähteminen riistäytyy helposti koko illan ryyppäjäisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutaan ihmisen pituudesta mutta esim. puiden ja rakennusten korkeudesta?
Näinhän ei ole esimerkiksi englannissa, jossa ihminenkin on 'tall' eikä "long" niin kuin suomalainen saattaisi olettaa.
-------
sama venäjän kielessä. Высокий человек (vysokij tshelaviek) Korkea ihminen = pitkä ihminen
saksa: Großer Mensch, Suuri ihminen = pitkä ihminen
Vierailija kirjoitti:
Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)
Espoo -> Espooseen (Espoolle?)
Missä logiikka ?
Jos menet Vantaaseen, menet jokeen, jonka nimi on Vantaa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oliko tämä jo, mutta ehdotus ”lähdetäänkö ottamaan yhdet?” on ristiriitainen.
Tai sitten siihen vain sisältyy totuuden siemen, että yhdelle oluelle lähteminen riistäytyy helposti koko illan ryyppäjäisiksi.
--------------
Yksi olut sinulle, yksi kaverille = yhdet, siis kaksi. 1+1=2
Alue: Aihe vapaa
Hirvittää. Siis miksi Hirvittää? Eihän kyseessä ole hirvi.