Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Vierailija kirjoitti:
Minun äidinkieleni ei ole suomi joten ehkä tulee syntyperäistä paremmin huomattua asioita jotka poikkeavat joihinkin toisiin kieliin nähden.
Miksi housut tai kengät laitetaan jalkaan, eikä jalkoja kenkiin tai housuihin? Miksi hansikkaat kädessä eikä kädet hansikkaissa?
Lähteä sieneen? Mennä siis jonkun yksittäisen sienen sisälle tai hakemaan yhtä ainoaa sientä metsästä? Mummo on mustikassa - sisällä pienessä marjassa siis?
Minä rakastan sinua, sillä on minun käsityksessäni jotenkin osittainen merkitys, rakastan osaa sinusta. Pitäisi sanoa rakastan sinut, että kuvaisi että rakastaa kokonaan.
Miksi ihminen syntyy Helsingissä, mutta ei perheessä tai suvussa, vaan sukuun tai perheeseen?
Miksi palata, palauttaa, täsmätä, täsmäyttää, mutta ei herätä, heräYttää, vaan herättää?
Eri kieliä ja niiden kommervenkkejä on turha vertailla, kyse on kuitenkin eri kielistä.
Housut, kengät ja hanskat ovat se, joka laitetaan. Jos housut lojuisivat koskemattomina lattialla, ottaisit jalastasi kiinni ja ujuttaisit siten jalkasi lahkeeseen, silloin laittaisit jalat housuihin.
"Lähteä sieneen" on palkkä lyhennelmä, jola ei ole tarkoituskaan olla mitään tekemistä kieliopin kanssa.
"Rakastan sinua"... sinä on tässä jatkuvan tekemisen objekti. "Rakastan sinut" tarkoittaisi pikemminkin, että on rakastettu loppuun. Vrt. pelata palloa, lukea kirjaa ym.
Voit syntyä Helsingissä, kirjaimellisesti kaupungin rajojen sisäpuolella, mutta sinusta ei tule osa Helsinkiä. Syntyesäsäi liityt sukuun, siksi synnytään sukuun.
Herätä ja heräyttää -termeillä on eri merkitys, siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rannekello
Hernekeitto
Venevaja
Kaikki nuo lausutaan niin että keskellä olevan e:n jälkeen tulee tuplakonsonantti: rannekkello, hernekkeitto, venevvaja. Näitä sanoja on vaikka kuinka - riittää että sanan keskiosassa on e! Miksi?Tämä on niin mielenkiintoinen asia! Usein ajatellaan että suomea lausutaan juuri niinkuin kirjoitetaan, mutta sitten näitä poikkeuksia kuitenkin on. Hesarin Kuukausiliitteessä oli vuosia sitten kirjoitus äng-äänteestä, joka esiintyy mm sanoissa kenkä ja Helsinki. Kun miettii tarkkaan, emmehän sano kenkä vaan oikestaan kengkä. Mutta miksi näin on? :)
Ilmiö juontuu suomen kirjakielen syntyyn. Peraatteeksi valittiin, että jokaista äännettä vastaa yksi kirjainmerkki. Äng oli äänteenä olemassa, mutta kirjainmerkiksi valikoitui lopulta yhdistelmät nk ja ng.
Mutta sanassa signaali ei ole nk eikä ng, silti kuulee sanottavan singnaali. Mikä on siis väärä tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monikkoa merkitsevän numeraalin parina onkin yksikön partitiivi. Esim. Kaksi kalaa, 20 poikaa. Ei siis kalat, kaloja tai pojat, poikia.
Hassuja yksittäisiä sanoja, esim. Poikamiestyttö.
Eestin kielessä on vaikka 20 pojad, mikä minustakin on loogisempaa. En tiedä miten "kaksi miestä käveli" menee muissa suom.-ugr. kielissä, mutta kyllähän kaksi miehet kävelivät, kuten englannin one man walks, two men walk, olisi paljon loogisempaa.
Se on viron kieli, vrt ruotsin kieli, ei svenskan/sverigen kieli.
Laittakaa selityksiä, eihän noissa esimerkeissä ole päätä, ei häntää.
Syntetisaattori (=synthesizer). Analyysilaite on analysaattori, niin musiikkisynteesilaite pitäisi olla syntesaattori.
Pyörätuolikelaus. Kelaukseen liittyy esim letku, naru tai siima Niitä ei ole kelauspyörätuolissa. Englanniksi pyörätuolikelaus on pelkkä "wheelchair". Suomeksi voisi olla esim. pyörätuoliajo.
Tuulivoimapuisto. Park tarkoittaa esim. aukiota, puistoa tai parkkipaikkaa. Otettu turhaan sana puisto, voisi olla tuulivoima-alue.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Voida" -sanaa ei voi taivuttaa imperfektissä.
Janne Jannelle vs. Eppu Epulle. Miksei Eppulle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta viikonpäivät on aika hauskoja. On esim. tiistai ja torstai (kuten vaikka ruotsissa tisdag ja torsdag), mutta maanantai tai sunnuntai ei kuitenkaan ole maantai tai suntai.
Se on epäloogista, kun vääriä muotoja hyväksytään nykyään oikeiksi. Esim. alkaa lukemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vedä vessa. Eihän sitä vedetä vaan painetaan napista.
----
Ilmaus jäänyt ajalta, jolloin vesisäiliöt olivat korkealla, ja wc huuhdeltiin ketjusta tai narusta vetämällä.
Näitä oli käytössä vielä joskus 70-luvun alussa.
Myös nykyisen malliset wc-istuimet huuhdeltiin vielä taannoin nupista nostamalla eli vetämällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vedä vessa. Eihän sitä vedetä vaan painetaan napista.
----
Ilmaus jäänyt ajalta, jolloin vesisäiliöt olivat korkealla, ja wc huuhdeltiin ketjusta tai narusta vetämällä.
Näitä oli käytössä vielä joskus 70-luvun alussa.
Myös nykyisen malliset wc-istuimet huuhdeltiin vielä taannoin nupista nostamalla eli vetämällä.
Ja niitä on vielä käytössä paljonkin. Minullakin on.
Sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että sanotaan kaksi kertaa enemmän, kun tarkoitetaan kaksinkertaista tai kolmen kertaa enemmän, kun tarkoitetaan kolminkertaista.
Kaksi kertaa enemmän on oikeasti kolminkertaisesti ja kolmen kertaa enemmän nelinkertaisesti jne.
Esim A enemmän kuin B on B + A,
Kaksi kertaa enemmän kuin C on C + 2C = 3C
Ja siinä, että sanotaan kaksi kertaa vähemmän tms vasta ei olekaan mitään järkeä, kun yleensä tarkoitetaan puolikasta.
Esim kaksi kertaa vähemmän --> A - 2A = -A
Nämä jos saadaan korjattua kansakunnan tietoisuuteen niin sitten ollaan jo hyvässä tilanteessa.
Ois hienoa jos joku löytäis kielestämme edes jotain loogista. Vaan turhapa taitaa olla toiveeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kaipaisin suomeen saksan bitte-sanan vastinetta, sellaista yleissanaa, jonka voi laittaa moneen väliin pehmentämään sanomisia. :)
Meil on jo niinku ja tietsä
Meillä oli takavuosina vaihto-oppilas, joka oppi vuoden aikana melkoisen hyvin suomea. Häntä huvittivat monet tavallaan epäloogisuudet tosi paljon, esim. tuo mummo meni mustikkaan tai sieneen, laita kengät jalkaan ja lapaset käteen. Hänellä oli hyvä kielitaju, joten hän oppi hahmottamaan näitä suomen kielen kummallisuuksia, eikä huumorintajussakaan ollut moittimista.
Oma havaintoni persoonapronominien käytöstä: kaikenkarvaiset kotieläimet ja lemmikit ovat "hän", kun taas ihmiset ovat "se". Lapsuudessa maalla kotieläimistä vain lehmä oli "hän", ei koirat, kissat, marsut sun muut. Ihminen oli kyllä usein jo silloinkin "se".
"Pääsköön vangit vankilastaan." Kaikki, jopa ammattilaiset monilla levytyksillä, laulaa tämän suositun joululaulun "pääsköön vangit vankiloistaan", mikä on väärin, se tarkoittaisi että vangeilla olisi kullakin useampi vankila.
Tuolla aikaisemmin olikin jo "miehet kävelivät hatut päässään", jossa on aivan samalla tavalla yksikkö. Ainoastaan Zaphod Beeblebrox ja klooninsa kävelevät hatut päissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kaipaisin suomeen saksan bitte-sanan vastinetta, sellaista yleissanaa, jonka voi laittaa moneen väliin pehmentämään sanomisia. :)
Meil on jo niinku ja tietsä
-ko, -kö?
Vierailija kirjoitti:
Vedä vessa. Eihän sitä vedetä vaan painetaan napista.
??? Onhan niitä paljon sellaisia vessanpönttöjä, joissa on vedettävä nappi, vaikka painettava on ehkä yleisempi nykyään.
En tiedä onko tämä jo tullut, kun en ole koko ketjua lukenut, mutta ilmaisut kuten "vaimoineen" ja "miehineen" ovat mietityttäneet. Kuulostaa monikolta vaikka tarkoitetaan yksikköä. Samoin "lapsineen" on sama sekä yksikössä että monikossa.
”Harva se päivä” on lyhennys lauseesta ”Harva on se päivä, jolloin xxx ei tapahdu.” Mutta tuo lyhennys on kyllä harhaanjohtava.