Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Vierailija kirjoitti:
"Harva se päivä" ymmärretään tarkoittavan "useana päivänä, usein" jms.
"Päivänä muutamana" vastaavasti "eräänä päivänä"
Täysin käsittämätöntä.
Todennäköisesti tuo ”muutama” on tuossa sanonnassa ollut alun perin ”muudan”, jonka merkitys on ’eräs’.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomea äidinkielenään puhuville tämä voi olla vaikea kysymys analysoitavaksi.
Ei ollenkaan; kyllä mekin on suomea ainakin koulussa opiskeltu – eri asia sitten on, ettei näitä tule suomalainen usein sillä lailla pohtineeksi kuin suomea vieraana kielenä opiskeleva joutuu tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Minusta viikonpäivät on aika hauskoja. On esim. tiistai ja torstai (kuten vaikka ruotsissa tisdag ja torsdag), mutta maanantai tai sunnuntai ei kuitenkaan ole maantai tai suntai.
-------
Aika läheltä ne kuitenkin liippaa, måndag ja söndag
Keskiviikko on sitten Mittwoch, saksan kielen kautta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verbeillä "lainata" ja "vuokrata" on kaksi merkitystä, mikä joskus on oikeasti epäkäytännöllistä. Jos sanon lainaavani kirjan, ei kuulija voi tietää, onko se minun kirjani jonka annan jollekulle toiselle lainaan, vai päinvastoin.
Kun joku sanoo epäilevänsä jotain asiaa, siitä ei aina saa selvää uskooko hän sen asian olevan juuri niin vai juuri päinvastoin.
Ei.
Epäilemättä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuitenkin sanotaan Joensuussa, kun ollaan tuossa kaupungissa kauempanakin joesta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan epäloogisuus, mutta meiltä puuttuu yksi sana. Ihminen voi olla peukaloton, etusormeton, pikkurillitön, mutta mikä on jos nimetön sormi puuttuu? Nimeämätön? :)
Nimettömätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti englannin kieli tms. valtakieli saa valta-aseman eri maissa, niin päästään eroon mitättömistä roskakielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vedä vessa. Eihän sitä vedetä vaan painetaan napista.
Etymologiaa: Et ilmeisesti ole ikäpolvea, joka muistaa wanhat vesivessat, joissa katonrajassa sijainnut vesisäiliö tyhjennettiin narun päässä olevasta kahvasta vetämällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehtiä-verbistä tuli mieleen että onhan meillä synonyymi 'keretä, jossa aikamuodot ei jää epäselviksi: Kerkeän bussiin (prees. ) - Kerkesin bussiin (imperf. )
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet:
Tässä tulee nyt monta kieltä ja kulttuuria sekaisin, mutta joissain kielissä lääke on oiretta vastaan, joissain sitä varten. Niinkuin medicine for cough tai medicine against cough. Suomeksi lääke on joko neutraali yhdyssana "kipulääke" tai sitten hämmentävästi omistusmuoto, kuten "yskänlääke".
Eihän tuo yskänlääkkeen alkuosa omistusmuodossa ole vaan kohdannossa eli akkusatiivissa, joka juurikin ilmaisee, että lääkkeen vaikutus kohdistuu yskään.
Toinen asia sitten on, että suomessa juuri akkusatiivi on yksikössä täysin genetiivin ja monikossa nominatiivin kaltainen, mikä on omiaan aiheuttamaan joissakin tilanteissa sekaannusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Voida" -sanaa ei voi taivuttaa imperfektissä.
Kyllä se imperfektissä taipuu siinä kuin muissakin aikamuodoissa, vaikka onkin siinä ulkoisesti samanlainen preesensin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Janne Jannelle vs. Eppu Epulle. Miksei Eppulle?
Jos henkilö itse haluaa nimeään taivutettavan Eppu ~ Eppun ~ Eppulle, niin sitä ei pidetä virheellisenä. Samoin, jos on kaverukset lempinimiltään Eppu ja Epu, niin on loogista, ainakin tutussa porukassa, taivuttaa nimiä ilman astevaihtelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä epäloogisuus mutta olen aina ihaillut suomenkielistä lausahdusta "on ilmoja pidellyt". Mitään muuta noin ympäripyöreää ei voi sanoa, enkä vielä ole törmännyt ihan vastaavaan muissakaan kielissä.
Suomalainen small talk on fiksumpaa kuin muissa maissa ..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Harva se päivä" ymmärretään tarkoittavan "useana päivänä, usein" jms.
"Päivänä muutamana" vastaavasti "eräänä päivänä"
Täysin käsittämätöntä.
”Harva se päivä” on lyhennys lauseesta ”Harva on se päivä, jolloin xxx ei tapahdu.” Mutta tuo lyhennys on kyllä harhaanjohtava.
Tarkoittaa melkeen joka päivä . Ette vaan ossoo Suomee.
Vierailija kirjoitti:
Tännepäin, kotiin päin lausutaan tänneppäin ja kotiim päin.
Kotia päin . Kohti kotia . Tännepäin . Himan suuntaan . Huussin suuntaan . ( Ruotsiksi HUS . Taivasta kohti himlen . Suomi on osittain ruotsia vähän viroa latinaa italiaa . Himmeli on taivaallinen . Monelta oot himassa monelta oot homessa . Siivotaan huusholli . HUS. Näs on ruotsia .
Vierailija kirjoitti:
Ois hienoa jos joku löytäis kielestämme edes jotain loogista. Vaan turhapa taitaa olla toiveeni.
Epäloogisuuksiahan tässä kysyttiinkin – kieleksi suomi onkin monilta osin poikkeuksellisen looginen 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vedä vessa. Eihän sitä vedetä vaan painetaan napista.
Etymologiaa: Et ilmeisesti ole ikäpolvea, joka muistaa wanhat vesivessat, joissa katonrajassa sijainnut vesisäiliö tyhjennettiin narun päässä olevasta kahvasta vetämällä.
Sitten siinä välissä ennen napin painamista oli vielä parikymmentä vuotta sitten ja edelleen joillain vessa, josta vedetään ylöspäin eikä paineta napista alaspäin.
https://www.tori.fi/etela-pohjanmaa/WC_istuin_Arabia_vanha_74614357.htm
Suomi äidinkieli kirjoitti:
En tiedä onko tämä jo tullut, kun en ole koko ketjua lukenut, mutta ilmaisut kuten "vaimoineen" ja "miehineen" ovat mietityttäneet. Kuulostaa monikolta vaikka tarkoitetaan yksikköä. Samoin "lapsineen" on sama sekä yksikössä että monikossa.
Niinpä; kuka keksi aikanaan, että suomessa pitää komitatiivi olla samanlainen yksikössä ja monikossa!
Kun joku sanoo epäilevänsä jotain asiaa, siitä ei aina saa selvää uskooko hän sen asian olevan juuri niin vai juuri päinvastoin.