Minna, 47, on laittanut viisisataa hakemusta - töitä ei löydy
Näin helppoa on löytää työ nykyään Suomessa:
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti hakemuksia tulee vaan liikaa. Meille tuli töihin myyjän hommaan yli 300 hakemusta ja yksi paikka. Luuletteko että pomo kävi ne kaikki läpi?
Joku sanktio hallitukselta tälläisille pomoille! Olis lukenu vaikka vapaa-ajallaan, kun kerran tilasi. Oon muuten joskus mapittanu hakemuksia kiireistä toimaria varten, oli noloa lukea niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vuosikausia työttöminä olleiden yleisin selitys osa-aikatyön välttämiselle on se, että tuet putoavat. Osa tuntuu ajattelevan, että ne tuet (työmarkkina-, asumis. ja toimeentulotuki) ovat itsestäänselvyys työttömälle ja yhteiskunnan kuuluu maksaa niitä ilman vastinetta. Eikö kuitenkin olisi mukavampaa ansaita se sama raha itse? Ei tarvitsisi täytellä hakemuksia Kelaan ja sossuun eikä toimitella tiliotteita sossulle?
Mutta eikö monilla ole ongelmana se, että tulot laskevat (tai ainakin viivästyvät?) jos tekee pätkätöitä?
Ihmisiä on helppo syyllistää "ilmaisen rahan" vastaanottamisesta, mutta käsi sydämellä, kuinka moni tieten tahtoen huonontaisi elintasoaan edes muutamalla kympillä kuukaudessa? Ja pienillä tuloilla pienikin summa tekee jo paljon.
Tai jos pätkätöistä seuraa hirveä paperiruljanssi, jonka perusteella maksettuja tukia peritään pois y.m., niin eikö se tunnu jo siltä, että työnteosta rangaistaan?
En tiedä, mitä "yhteiskunnan kuuluu maksaa", mutta jos sinulla on rivissä muutama köyhä, jotka saavat samoja tukia, niin tottahan jokainen heistä ajattelee, että minulle kuuluu samat tuet kuin noille muillekin. Tai jos rivistä yksi tekee töitä ja käteen jää vähemmän kuin muut rivissä ovat, jotka ovat työttöminä, niin tietysti se yksi (pätkä)töitä tekevä miettii, että eihän tämä ole reilua.
Omaa tilannetta harvoin verrataan mihinkään yhteiskunnalliseen ihanteeseen, vaan siihen, mitä muut saavat. Aika harvassa taitaa olla ihmiset, jotka silkasta jalouden puuskasta tai työntekijän ylpeydestä tyytyisivät vähempään.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nämä "Minnat" eivät ole jatksaneet kehittää osaamistaan työpäivän jälkeen, vaan ovat menneet kotin ja ryhtyneet makaamaan siiderivalaana TV:n ääressä Salattuja elämiä tuijottaen. Sitten ihmetellään, kun tuli potkut.
T: itse vähintään 5 tuntia viikossa uusien työhön liittyvien asioiden opetteluun vapaa-aikaansa käyttävä
Ehkä Minna on antanut työnantajille kaikkensa 8h päivässä 25 vuotta?
Vierailija kirjoitti:
Eiköhä Minnassaki oo jotain vikaa jo
Puhutaanko nyt siitä Sipilän vaimosta? :o
Ennen kuin lähtee etsimään vikoja hakemuksista yms., kannattaa muistaa, että monet ihmiset ovat ahkeria, mutta eivät kovin välkkyjä.
Joku voi olla loistava kaupan kassalla, mutta ei osaa hioa täydellistä hakemusta, joka säväyttää nokkelalla sanankäytöllään.
En ylipäätään ymmärrä, miksi joka hommaan etsitään nykyään jotain "hyvää tyyppiä", käyttääkseni tätä Pupulandian blogikirjoituksessaan kerran käyttämää termiä.
Jotkut työt tarvitsevat ihan vain tekijää. Jotain hiljaista puurtajaa, tai kassalla iloisesti höpöttävää tätiä. Suurin osa ihmisistä on keskinkertaista sakkia, joilla ei ole ihmeellisiä kykyjä, mutta pystyisivät silti tekemään hyvin töitä.
Valitettavasti keskinkertaisia töitä löytyy keskinkertaiselle sakille aina vain vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallinen koodari, ja tarjottiin kymppitonnin kuukausipalkkaa? Hehehehehehehehehe! Hahahahahahaha! Kaikenlaisia paskapuheita sitä kuuleekin.
No ehkä sitten tavallista parempi? Koodari kuitenkin, ei esimiesasemassa, vaan yksi tiimistä. Nyt saa 8700€/kk mutta tuo pieni korotus ei houkuttanut niin paljon, että olisi viitsinyt vaihtaa vähemmän kiinnostaviin hommiin.
Jessus mitä paskapuhetta tämä.
t: Koodiorja, 15 vuotta kokemusta ja melkein kymmenkunta alan firmaa nähtynä (ml. opiskeluaikojen kesätyöt)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti taas yleistetään. Normaaliin myyjän työhön Etelä-Suomessa tulee meille niin vähän hakijoita, että melkein kaikki haastatellaan.
Meille on palkattu työharjoittelusta harjoittelija. Tuskin on ainoa koko Suomessa.
Toisaalta palkkasin kerran "Minnan", koska vaikutti niin motivoituneelta tekemään töitä. Annoin mahdollisuuden. Lopputuloksena saikkua koeajan jälkeen. Eipä ole töissä näkynyt.
Minkä alan myyjäntyöhön? Itse olen 40 vuotias enkä ole saanut kutsua Lidlin, Cittarin tai Prisman myyjän työpaikkoihin, osa-aikainen tai kokopäiväinen kävisi. Olen ollut ulkomailla myyntihallinnossa, Suomessa asiakaspalvelussa ja sosiaalialalla, puhun kolme kieltä sujuvasti. Keskeytyneet korkeakouluopinnot.
P- puhetta että "kaikki" pääsisivät myyjiksi, ainakaan pk seudulla.Provikkapalkalla en voi lähteä sillä on yksi lapsi jonka päivähoito on maksettava jotta pääsen töihin.
Päivittäistavara kauppa. Normaali tes. Kiva työyhteisö. Ainoa miinus joskus järjettömän kova työtahti. Sinne sittariin, prismaan ja lidhliin hakee kaikki muutkin. Ne eivät silti ole ainoita kauppoja.
Rehellisesti sanottuna en minäkään tuota Minnaa palkkaisi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosikausia työttöminä olleiden yleisin selitys osa-aikatyön välttämiselle on se, että tuet putoavat. Osa tuntuu ajattelevan, että ne tuet (työmarkkina-, asumis. ja toimeentulotuki) ovat itsestäänselvyys työttömälle ja yhteiskunnan kuuluu maksaa niitä ilman vastinetta. Eikö kuitenkin olisi mukavampaa ansaita se sama raha itse? Ei tarvitsisi täytellä hakemuksia Kelaan ja sossuun eikä toimitella tiliotteita sossulle?
Mutta eikö monilla ole ongelmana se, että tulot laskevat (tai ainakin viivästyvät?) jos tekee pätkätöitä?
Ihmisiä on helppo syyllistää "ilmaisen rahan" vastaanottamisesta, mutta käsi sydämellä, kuinka moni tieten tahtoen huonontaisi elintasoaan edes muutamalla kympillä kuukaudessa? Ja pienillä tuloilla pienikin summa tekee jo paljon.
Tai jos pätkätöistä seuraa hirveä paperiruljanssi, jonka perusteella maksettuja tukia peritään pois y.m., niin eikö se tunnu jo siltä, että työnteosta rangaistaan?
En tiedä, mitä "yhteiskunnan kuuluu maksaa", mutta jos sinulla on rivissä muutama köyhä, jotka saavat samoja tukia, niin tottahan jokainen heistä ajattelee, että minulle kuuluu samat tuet kuin noille muillekin. Tai jos rivistä yksi tekee töitä ja käteen jää vähemmän kuin muut rivissä ovat, jotka ovat työttöminä, niin tietysti se yksi (pätkä)töitä tekevä miettii, että eihän tämä ole reilua.
Omaa tilannetta harvoin verrataan mihinkään yhteiskunnalliseen ihanteeseen, vaan siihen, mitä muut saavat. Aika harvassa taitaa olla ihmiset, jotka silkasta jalouden puuskasta tai työntekijän ylpeydestä tyytyisivät vähempään.
Toki näin, mutta yleensä tilanteessaan eteenpäin on mahdollista päästä vain niiden, jotka jonkun aikaa ovat valmiit vähän hankalampaan ja huonommin tuottavaan työkuvioon. Joo ja tiedän, etteivät kaikki pääse silti pätkätöistä eroon, mutta jos hakee vain julkisessa haussa olevia kokopäiväisiä ja vakituisia paikkoja vuosien työttömyyden jälkeenkin, ei se tilanne ainakaan parane. Jos ei ole valmis yhtään uhraamaan, pitää sitten vain lähettää niitä kloonihakemuksia ja uikuttaa julkisuudessa miten paljon on hakenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nämä "Minnat" eivät ole jatksaneet kehittää osaamistaan työpäivän jälkeen, vaan ovat menneet kotin ja ryhtyneet makaamaan siiderivalaana TV:n ääressä Salattuja elämiä tuijottaen. Sitten ihmetellään, kun tuli potkut.
T: itse vähintään 5 tuntia viikossa uusien työhön liittyvien asioiden opetteluun vapaa-aikaansa käyttävä
Ehkä Minna on antanut työnantajille kaikkensa 8h päivässä 25 vuotta?
Ehkä tai sitten ryystänyt kahvia ja juoruillut. Ja vaikka olisi antanutkin 8 h päivässä, niin se on normaali työaika, itsensä kehittäminen tehdään sen jälkeen. Silloin voidaan opiskella uusia asioita, joiden avulla tehdään itsestä entistä parempi työntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nämä "Minnat" eivät ole jatksaneet kehittää osaamistaan työpäivän jälkeen, vaan ovat menneet kotin ja ryhtyneet makaamaan siiderivalaana TV:n ääressä Salattuja elämiä tuijottaen. Sitten ihmetellään, kun tuli potkut.
T: itse vähintään 5 tuntia viikossa uusien työhön liittyvien asioiden opetteluun vapaa-aikaansa käyttävä
Ehkä Minna on antanut työnantajille kaikkensa 8h päivässä 25 vuotta?
Ehkä tai sitten ryystänyt kahvia ja juoruillut. Ja vaikka olisi antanutkin 8 h päivässä, niin se on normaali työaika, itsensä kehittäminen tehdään sen jälkeen. Silloin voidaan opiskella uusia asioita, joiden avulla tehdään itsestä entistä parempi työntekijä.
Jos haluaa elää pelkästään kehittääkseen itseään täydelliseksi työntekijäksi, niin mikäs siinä.
Useimmat tavalliset ihmiset eivät kuitenkaan elä tehdäkseen mitään unelmiensa elämäntyötä, vaan ovat tottuneet tekemään normityötä elääkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosikausia työttöminä olleiden yleisin selitys osa-aikatyön välttämiselle on se, että tuet putoavat. Osa tuntuu ajattelevan, että ne tuet (työmarkkina-, asumis. ja toimeentulotuki) ovat itsestäänselvyys työttömälle ja yhteiskunnan kuuluu maksaa niitä ilman vastinetta. Eikö kuitenkin olisi mukavampaa ansaita se sama raha itse? Ei tarvitsisi täytellä hakemuksia Kelaan ja sossuun eikä toimitella tiliotteita sossulle?
Mutta eikö monilla ole ongelmana se, että tulot laskevat (tai ainakin viivästyvät?) jos tekee pätkätöitä?
Ihmisiä on helppo syyllistää "ilmaisen rahan" vastaanottamisesta, mutta käsi sydämellä, kuinka moni tieten tahtoen huonontaisi elintasoaan edes muutamalla kympillä kuukaudessa? Ja pienillä tuloilla pienikin summa tekee jo paljon.
Tai jos pätkätöistä seuraa hirveä paperiruljanssi, jonka perusteella maksettuja tukia peritään pois y.m., niin eikö se tunnu jo siltä, että työnteosta rangaistaan?
En tiedä, mitä "yhteiskunnan kuuluu maksaa", mutta jos sinulla on rivissä muutama köyhä, jotka saavat samoja tukia, niin tottahan jokainen heistä ajattelee, että minulle kuuluu samat tuet kuin noille muillekin. Tai jos rivistä yksi tekee töitä ja käteen jää vähemmän kuin muut rivissä ovat, jotka ovat työttöminä, niin tietysti se yksi (pätkä)töitä tekevä miettii, että eihän tämä ole reilua.
Omaa tilannetta harvoin verrataan mihinkään yhteiskunnalliseen ihanteeseen, vaan siihen, mitä muut saavat. Aika harvassa taitaa olla ihmiset, jotka silkasta jalouden puuskasta tai työntekijän ylpeydestä tyytyisivät vähempään.
Paperiruljanssia varmaan riittikin ennen nettiä. Nykyään siellä hoituu kaikki; hakemukset, palkkatodistukset ja muut mahdolliset liitteet. Se on helpottanut ja nopeuttanut myös osa-aikatyöntekijän rahan saamista.
Työn tekemisen tulisi aina olla kannattavampaa kuin tukien varassa elämisen, totta. Eikä se ole työttömien tai osa-aikaisesti työtä tekevien vika, jos niin ei ole. Kymppikin on pienistä tuloista paljon, saati sitten useampi kymppi.
Joidenkin työttömien ajattelu vaan on kovin lyhytnäköistä; ajatellaan liikaa tätä hetkeä ja nyt tiedossa olevaa "varmaa" tuloa eri tuista. Kuten tuossa joku jo totesi, joskus se parempaan asemaan ja paremmille tuloille pääseminen edellyttää kitkuttelua pienemmillä tuloilla jonkin aikaa.
Sitäpaitsi, kuka takaa erilaisten tukien säilyvän?
Eiköhän aika paljon asiaan vaikuta, etteivät kaikki ihmiset ole samoilla ominaisuuksilla varustettuja. Nuori, kaunis ja hyväkuntoinen ihminen saa helposti jonkinlaista työtä, vaikka ei olisi kummoista koulutusta. Valitettavasti pitkäaikaistyöttömyys on kierre, joka muuttaa ihmisen tietynlaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nämä "Minnat" eivät ole jatksaneet kehittää osaamistaan työpäivän jälkeen, vaan ovat menneet kotin ja ryhtyneet makaamaan siiderivalaana TV:n ääressä Salattuja elämiä tuijottaen. Sitten ihmetellään, kun tuli potkut.
T: itse vähintään 5 tuntia viikossa uusien työhön liittyvien asioiden opetteluun vapaa-aikaansa käyttävä
Ehkä Minna on antanut työnantajille kaikkensa 8h päivässä 25 vuotta?
Ehkä tai sitten ryystänyt kahvia ja juoruillut. Ja vaikka olisi antanutkin 8 h päivässä, niin se on normaali työaika, itsensä kehittäminen tehdään sen jälkeen. Silloin voidaan opiskella uusia asioita, joiden avulla tehdään itsestä entistä parempi työntekijä.
Jos haluaa elää pelkästään kehittääkseen itseään täydelliseksi työntekijäksi, niin mikäs siinä.
Useimmat tavalliset ihmiset eivät kuitenkaan elä tehdäkseen mitään unelmiensa elämäntyötä, vaan ovat tottuneet tekemään normityötä elääkseen.
Eikö itsensä kehittäminen työtä silmälläpitäen voi olla myös harrastus? Olen työelämässä koodari ja analyytikko ja harrastan myös vapaa-ajalla koodaamista, tosin erilaista ja eri kielellä kuin töissä omissa projekteissani.
Hallitus haluaa että kaikki työttömät lähettelevät mahdollisimman paljon hakemuksia, koska se on aktiivista. Mutta ne jotka ymmärtävät jotain työnhausta, tuskin hakevat töitä tuolla tavalla.
Tuo "työ kannattaa aina" ei ole niin yksiselitteinen kysymys. Taloudellisessa mielessä niin voi ajatellakin, mutta täytyy muistaa, että työssä käyvä menettää vapaa-aikansa. Ennen joutilaisuus oli vain hyväosaisten etu. Nykyään voi elää monella eri tavalla, eikä kaikkien tärkein arvo ole työnteko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosikausia työttöminä olleiden yleisin selitys osa-aikatyön välttämiselle on se, että tuet putoavat. Osa tuntuu ajattelevan, että ne tuet (työmarkkina-, asumis. ja toimeentulotuki) ovat itsestäänselvyys työttömälle ja yhteiskunnan kuuluu maksaa niitä ilman vastinetta. Eikö kuitenkin olisi mukavampaa ansaita se sama raha itse? Ei tarvitsisi täytellä hakemuksia Kelaan ja sossuun eikä toimitella tiliotteita sossulle?
Mutta eikö monilla ole ongelmana se, että tulot laskevat (tai ainakin viivästyvät?) jos tekee pätkätöitä?
Ihmisiä on helppo syyllistää "ilmaisen rahan" vastaanottamisesta, mutta käsi sydämellä, kuinka moni tieten tahtoen huonontaisi elintasoaan edes muutamalla kympillä kuukaudessa? Ja pienillä tuloilla pienikin summa tekee jo paljon.
Tai jos pätkätöistä seuraa hirveä paperiruljanssi, jonka perusteella maksettuja tukia peritään pois y.m., niin eikö se tunnu jo siltä, että työnteosta rangaistaan?
En tiedä, mitä "yhteiskunnan kuuluu maksaa", mutta jos sinulla on rivissä muutama köyhä, jotka saavat samoja tukia, niin tottahan jokainen heistä ajattelee, että minulle kuuluu samat tuet kuin noille muillekin. Tai jos rivistä yksi tekee töitä ja käteen jää vähemmän kuin muut rivissä ovat, jotka ovat työttöminä, niin tietysti se yksi (pätkä)töitä tekevä miettii, että eihän tämä ole reilua.
Omaa tilannetta harvoin verrataan mihinkään yhteiskunnalliseen ihanteeseen, vaan siihen, mitä muut saavat. Aika harvassa taitaa olla ihmiset, jotka silkasta jalouden puuskasta tai työntekijän ylpeydestä tyytyisivät vähempään.
Paperiruljanssia varmaan riittikin ennen nettiä. Nykyään siellä hoituu kaikki; hakemukset, palkkatodistukset ja muut mahdolliset liitteet. Se on helpottanut ja nopeuttanut myös osa-aikatyöntekijän rahan saamista.
Työn tekemisen tulisi aina olla kannattavampaa kuin tukien varassa elämisen, totta. Eikä se ole työttömien tai osa-aikaisesti työtä tekevien vika, jos niin ei ole. Kymppikin on pienistä tuloista paljon, saati sitten useampi kymppi.
Joidenkin työttömien ajattelu vaan on kovin lyhytnäköistä; ajatellaan liikaa tätä hetkeä ja nyt tiedossa olevaa "varmaa" tuloa eri tuista. Kuten tuossa joku jo totesi, joskus se parempaan asemaan ja paremmille tuloille pääseminen edellyttää kitkuttelua pienemmillä tuloilla jonkin aikaa.
Sitäpaitsi, kuka takaa erilaisten tukien säilyvän?
No, tietynlainen elämäntilanne tekee helposti lyhytnäköiseksi. Pitkän tähtäimen ajattelu yleensä edellyttää, että on myös jotain positiivisia ja konkreettisia tulevaisuudensuunnitelmia. Ja jotain, mistä unelmoida. Jos elämä on tarpeeksi kauan tuntunut lannistavalta, siitä tulee hyvin herkästi lyhytnäköistä selviytymistä päivästä toiseen.
En minä tässä itselleni etsi mitään tekosyitä. En niitä tarvitsekaan. Yritän vain ymmärtää muidenkin tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nämä "Minnat" eivät ole jatksaneet kehittää osaamistaan työpäivän jälkeen, vaan ovat menneet kotin ja ryhtyneet makaamaan siiderivalaana TV:n ääressä Salattuja elämiä tuijottaen. Sitten ihmetellään, kun tuli potkut.
T: itse vähintään 5 tuntia viikossa uusien työhön liittyvien asioiden opetteluun vapaa-aikaansa käyttävä
Ehkä Minna on antanut työnantajille kaikkensa 8h päivässä 25 vuotta?
Ehkä tai sitten ryystänyt kahvia ja juoruillut. Ja vaikka olisi antanutkin 8 h päivässä, niin se on normaali työaika, itsensä kehittäminen tehdään sen jälkeen. Silloin voidaan opiskella uusia asioita, joiden avulla tehdään itsestä entistä parempi työntekijä.
Jos haluaa elää pelkästään kehittääkseen itseään täydelliseksi työntekijäksi, niin mikäs siinä.
Useimmat tavalliset ihmiset eivät kuitenkaan elä tehdäkseen mitään unelmiensa elämäntyötä, vaan ovat tottuneet tekemään normityötä elääkseen.
Eikö itsensä kehittäminen työtä silmälläpitäen voi olla myös harrastus? Olen työelämässä koodari ja analyytikko ja harrastan myös vapaa-ajalla koodaamista, tosin erilaista ja eri kielellä kuin töissä omissa projekteissani.
No minulla toki on, koska onnekseni minulla on harrastus, joka on mielenkiintoinen ja potentiaalisesti myös tuottelias.
Mutta kuinka monella on? Minä ajattelin tässä nyt lähinnä sellaisia pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät harrasta koodausta tai joilla ei ole edes korkeakoulututkintoa. Joku voi harrastaa sukkien kutomista, mutta eipä siitä ole työhakemuksissa paljon etua.
Kuinka moni harrastaa vapaa-ajallaan laitossiivousta tai marketin hyllyjen täyttämistä? Joillain ihmisillä ei ihan oikeasti ole rahkeita sen kummempaan itsensä kehittämiseen - ainakaan sellaiseen, josta olisi työmarkkinoilla erityistä etua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
It-alalla neljäkymppinen alkaa jo olla liian vanha. Voi olla ettei jossakin esim. hoitoalalla ikä vaikuta, mutta it on sellainen ala, jossa halutaan mieluiten töihin ainoastaan nuoria.
Enpä menisi yleistämään. Ehkä johonkin rivikoodarin hommaan otetaan mieluummin nuori ja halpa, mutta kyllä vaativampiin tehtäviin halutaan kokeneempia osaajia ja näille myös maksetaan. Mieheni sai pitkän Nokia-uran jälkeen helposti töitä 44-vuotiaana ja palkkakin nousi siinä kohtaa melkein kolmella tonnilla. Nyt 48-vuotiaana häntä kosiskeltiin toiseen työpaikkaan ja tarjottiin jo kymppitonnin palkkaa, mutta mies ei viitsinyt vaihtaa kun tehtävät eivät vaikuttaneet niin mielenkiintoisilta kuin nykyisessä työssä. Eikä hän ole edes esimiesasemassa, vaan tavallinen työntekijä joka muuntaa kofeiinia koodiksi.
Se miksi IT-alalla on vähemmän noita +/- viisikymppisiä voi johtua ihan siitäkin, että osa on jo ehtinyt rikastua niin ettei tee enää päivätöitä.
Tavallinen koodari, ja tarjottiin kymppitonnin kuukausipalkkaa? Hehehehehehehehehe! Hahahahahahaha! Kaikenlaisia paskapuheita sitä kuuleekin.
Jep. Oma mieheni on kokenut ohjelmistoalalla ja häntä kosiskellaan toisiin työpaikkoihin. Mutta jonkinlainen kipuraja on neljässä tonnissa. Sen päälle on vaikea saada ketään maksamaan, jos vaihtaa ja mieheni palkka on nyt isompi. On saanut tarjouksen että joko neljä tonnia tai otetaan joku muu (=nuorempi ja halvempi, vaikka perehdyttämiseen meneekin aikaa). Edes pk-seudulla ei koodareille makseta kymppitonnia. Pitää olla vähän enemmän. Eikä mieheni ole mikään "pelkkä koodari", vaan työskentelee sulautettujen järjestelmien parissa suunnittelijana, homma, mihin ei ihan kenestä tahansa Nokian insinööristä ole. 4200 on suurin palkkatoive, mitä on mieheni kohdalla suostuttu harkitsemaan, mutta ei päässyt, vaan homma hoidettiin lopulta talon sisäisellä siirrolla. Tuossa tapauksessa mieheni palkka olisi hieman laskenut nykyisestä - eli olisi muuttanut pienemmältä paikkakunnalta isommalle, samalle, missä minunkin työpaikkani sijaitsee. Itse olen toisella insinöörialalla ja saan 2700. Meilä on nyt aika pitkä välimatka työpaikoilla ja siksi mieheni tyytyisi aavistuksen pienempään palkkaan, mutta se neljäkin tonnia tuntuu olevan liikaa. Hän ei ole koskaan ollut työttömänä ja kokemusta alalta on 28 vuotta, vaativista ohjelmistoprojkteista arvostetuissa yrityksissä, yhteensä neljässä eri paikassa.
Kannattaisi vilkaista ulkomaiden markkinoita. Amerikassa erikoisosaaja voi saada yli 100k vuodessa. Tietty ne olettaa että sitten tehdään duuniakin eikä vanuta kahvitauoilla.
Se amerikan yli 100k ei ole iso raha, kun maksetaan korkeat vakuutusmaksut, säästetään iso osa omasta eläkkeestä, säästetään työttömyyden varalle ( usassa ei ole irtisanomisaikaa ja liiton korvaus työttömälle pieni), maksetaan kallis asuminen ja perheellisillä säästetään lasten yliopiston lukuvuosimaksuihin. Perheellä usein vain yksi palkka käytössä, sillä kotiäitiys tai naisten osittainen työaika yleistä.
Palkka Suomen yliopistokaupungeissa on eri luokkaa kuin muualla Suomessa. Se selittää osittain insinöörien ja ohjelmoijien palkkaerot.
Yleensä nämä "Minnat" eivät ole jatksaneet kehittää osaamistaan työpäivän jälkeen, vaan ovat menneet kotin ja ryhtyneet makaamaan siiderivalaana TV:n ääressä Salattuja elämiä tuijottaen. Sitten ihmetellään, kun tuli potkut.
T: itse vähintään 5 tuntia viikossa uusien työhön liittyvien asioiden opetteluun vapaa-aikaansa käyttävä