Lue keskustelun säännöt.
Mieheni on liian kiltti ja huomaavainen, enkä halua enää häntä
27.07.2016 |
Tilanne on se, että mieheni on liian kiltti. Hän haluaa aina, että minulla on kaikki hyvin, siivoaa ja kokkaa, tekee suunnitelmat niin että voimme viettää aikaa yhdessä. Hän ei koskaan riitele kanssani, koska välttelee konflikteja. Hän palvoo minua suorastaan. Hän ei lähde ikinä ulos ilman minua, vaan välttelee poikieniltoja.
Nyt tämä tilanne on mennyt siihen, että minulla ei ole seksuaalisia haluja häntä kohtaan. Ollaan oltu yhdessä 2v. Mieheni on kaikin puolin ihana, mutta mikä helvetti siinä on, että tämmöinen kiltteys alkaa kyllästyttämään? Itse olen aika tulinen persoona ja tempperamenttinen persoona, enkä kaipaa mitään toista yhtä pässiä kanssani suhteeseen, mutta kyllä liiallinen kiltteys vie suhteesta kipinän ja mielenkiinnon. En halua, että toinen elää vain vuokseni.
Puhuimme eilen, ja mieheni on siitä lähtien ollut todella kylmä. En tiedä mitä tässä tekisin. Miehessäni onmuuten kaikki kohdallaan. :( Asiallisia kommentteja kiitos!
Kommentit (241)
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ihan selvä että kukaan ei kunnioita tossukkaa.Ja miten voi olla seksuaalista halua jos ei oo kunnioitusta? Voisiko olla jotain siltä väliltä?-ei lapanen mutta ei naistehakkaajakaan? Välimuoto ois hyvä:)
Mies voi kunnioittaa naispuolista "tossukkaa" ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan keskusteltu tästä usein ja yritän aina kannustaa sitä ilmaisemaan myös oman tahtonsa, mutta useamman vuoden jälkeen tää on oikeasti johtanut siihen, että multa on himot miestä kohtaan kadonneet kokonaan, enkä oikein enää tiedä miten edetä. Mies ei jotenkin itse näe tai ymmärrä ongelmaansa. Se on kai aina vaan tottunut elämään noin, joten vanhoja tapoja on vaikea kyseenalaistaa eikä se ole siksi hakeutunut esim. terapiaankaan.
Eli siis mies ei tiedä, että hänellä on elämässään joku ongelma, jonka takia pitäisi mennä terapiaan. Sellainen kuitenkin selvästi on, koska sinä et pidä häntä haluttava. Ihan loogista.
Jenkeissä tuo terapoiminen on lähtenyt lapasesta:
"Jos sä et tiedä, että tarvitset terapiaa, niin sä tarvitset terapiaa!"
Ja mitä pahaa on terapiassa käymisessä? Ihan terveetkin ihmiset todennäköisesti voi hyötyä jonkinlaisesta terapiasta.
Niin tai näin, aina väärinpäin. Omalla eukolla on raudanluja näkemys ja tahto, ja jos olen eri mieltä onko se hyvä idea, niin kunniani saan kuulla joka kerta. Hän on minut kouluttanut siihen, että jos minulla mielipide onkin, paras pitää se omana tietonani jos se on eriävä. Lopputuloksella ei ole eroa - tehdään niin kun vaimo sanoo, kysymys on vaan siitä päädytäänkö siihen riidan kautta vai ilman riitaa.
Sama se oli tällä kesälomallakin. Minulla olisi ollut omiakin suunnitelmia, mutta vaimolla oli Tarve. Niinpä minun suunnitelmani saivat väistyä. En viitsinyt siinä suuremmin niistä kiinni pitää, ja sen seurauksena olinkin vaimon mielestäni erityisen kiva tällä kesälomalla. Erityisen ikävä hänen mielestään olin viime kesänä, kun annoin hänen hoitaa itse omat projektinsa joihin minun mielipidettäni ei edes kysytty, ja noudatin niitä omia suunnitelmiani.
Vierailija kirjoitti:
Raakatotuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa naiset, joiden mielestä on olemassa liian kilttejä miehiä, kehuvat toisiaan "oivaltavista" mielipiteistä
Niaset, jotka pitävät näistä kilteistä miehistä kutsuvat toisiaan sielunsiskoiksi
Naiset ovat siis mielestään aina oikeassa, oli heidän mielipiteensä mikä tahansa. Muuta mieltä olevat ovat väärässä, eivätkä ole viely ymmärtäneet totuutta.
Naisessa ei tietenkään ole mitään vikaa, sillä hänellä on vagina.
En ymmärrä. Mitä yhteistä on mainitsemillasi kahdella naisryhmällä? Molemmilla on vagina. Näiden ryhmien näkemykset miehistä riitelevät silti keskenään ja kyllä he sen itse tietävät, vaikka eivät hyökkääkään yhtä suoraan vastakkaista näkemystä vastaan. Tietenkin tukea hakee samanmielisistä. Ihan sama juttu se on miehillä, samaa mieltä oleville nyökytellään.
Se, että täysin tangentissa erimieltä olevat naiset ovat kaikki sitä mieltä, että vika on miehessä
Jos tässä ketjussa kerran on naisia jotka pitävät "liian kilteistä miehistä" niin eihän heidän mielestään aloittajan miehessä silloin ole mitään vikaa????
Vierailija kirjoitti:
Pitänee ryhtyä itsekkääksi, itsepäiseksi ja naisia vähätteleväksi mulkuksi. Jos sitten vaikka onnistaisi enemmän naisten kanssa.
¯\_(ツ)_/¯
Tai sitten vaan ryhdyt terveitsetuntoiseksi, kohteliaaksi ja huomaavaiseksi mieheksi, joka osaa myös ilmaista oman mielipiteensä ja pitää puolensa. Toimii paljon paremmin, mutta ilmeisesti se olisi sulle ihan liian vaativaa, jos et edes huomaa tätä vaihtoehtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonossa.Suhteessa kirjoitti:
Niin tai näin, aina väärinpäin. Omalla eukolla on raudanluja näkemys ja tahto, ja jos olen eri mieltä onko se hyvä idea, niin kunniani saan kuulla joka kerta. Hän on minut kouluttanut siihen, että jos minulla mielipide onkin, paras pitää se omana tietonani jos se on eriävä. Lopputuloksella ei ole eroa - tehdään niin kun vaimo sanoo, kysymys on vaan siitä päädytäänkö siihen riidan kautta vai ilman riitaa.
Sama se oli tällä kesälomallakin. Minulla olisi ollut omiakin suunnitelmia, mutta vaimolla oli Tarve. Niinpä minun suunnitelmani saivat väistyä. En viitsinyt siinä suuremmin niistä kiinni pitää, ja sen seurauksena olinkin vaimon mielestäni erityisen kiva tällä kesälomalla. Erityisen ikävä hänen mielestään olin viime kesänä, kun annoin hänen hoitaa itse omat projektinsa joihin minun mielipidettäni ei edes kysytty, ja noudatin niitä omia suunnitelmiani.
Sä et siis ole tällainen liian kiltti mies, vaan kaikki vika on vaimossa joka on kamala kusipää ja riidanhaastaja? Mikset kerro vaimolle, että sulla on paha olo suhteessa? Entä mikset eroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitänee ryhtyä itsekkääksi, itsepäiseksi ja naisia vähätteleväksi mulkuksi. Jos sitten vaikka onnistaisi enemmän naisten kanssa.
¯\_(ツ)_/¯
Tai sitten vaan ryhdyt terveitsetuntoiseksi, kohteliaaksi ja huomaavaiseksi mieheksi, joka osaa myös ilmaista oman mielipiteensä ja pitää puolensa. Toimii paljon paremmin, mutta ilmeisesti se olisi sulle ihan liian vaativaa, jos et edes huomaa tätä vaihtoehtoa.
= pitäisi ryhtyä tasapainoiseksi aikuiseksi. Siinäpä haastetta vai mitä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitänee ryhtyä itsekkääksi, itsepäiseksi ja naisia vähätteleväksi mulkuksi. Jos sitten vaikka onnistaisi enemmän naisten kanssa.
¯\_(ツ)_/¯
Tai sitten vaan ryhdyt terveitsetuntoiseksi, kohteliaaksi ja huomaavaiseksi mieheksi, joka osaa myös ilmaista oman mielipiteensä ja pitää puolensa. Toimii paljon paremmin, mutta ilmeisesti se olisi sulle ihan liian vaativaa, jos et edes huomaa tätä vaihtoehtoa.
En tiedä, nämä ominaisuudet löytyvät mutta voisi kyllä välillä kokeilla toisiko ylitse vedetty alfaaminen mitään tulosta.
¯\_(ツ)_/¯
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ota joku jännämies ja laske nykyinen miehesi vapaalle jalalle.
Kyllä sä aika nopeasti jonkun vaimon hakkaajan löydät, jos sitä olet vaille.
Jännämiehet eivät ole tyyppiäni, mutta kyllä oman tahdon saa omata ja myös oman elämän parisuhteen ulkopuolella.
- Ap
4 jatkaa
Epäilen että se liittyy jotenkin miehen äitisuhteeseen. Mun eksällä ei ollut kotona kunnon miehenmallia ja todella vahva äiti.
Mikshän se valitsi sut...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija<strong> kirjoitti:
Älkää käyttäkö termiä "liian kiltti" tai "liian huomaavainen". Ne ovat termejä, joilla yritetään pehmentää niitä oikeita ongelmia. Sitä, että mies on läheisriippuvainen, tahdoton, liian nuoleskeleva jne.
Vaikeaa se näyttää sinullekin olevan, samassa virkkeessä jo rikot omaa sääntöäsi. Tämä on tietysti ok, koska olet nainen....
Ja sinulle on näemmä vaikeaa lukea tekstiäni loppuun. Ongelma "liian kiltissä" ei ole liian-sanan käyttö, vaan se, että siinä muodossa ongelma saa positiivisen sävyn. Nuoleskeleva tuskin on terminä kenellekään positiivinen (jonka takia itse asiassa olisin voinut tuon liian tuosta jättää pois, mutta tekevälle sattuu). Tulepas sitten puhumaan säännön rikkomisesta, kun ymmärrät, mikä sääntö edes kyseessä.
Ei kiltteys ole mulle ainakaan mitenkään erityisen positiivinen termi. Mä olen aina yhdistänyt kiltteyden juuri liialliseen alistumiseen ja nöyristelyyn. Positiivisia sanoja, jotka on lähellä kiltteyttä on esim. kohtelias ja huomaavainen. Kiltti lapsi on sellainen, jota ei kuulu tai näy ja joka tekee kaiken mitä pyydetään. Kiltti koira on sellainen, joka ei ärähdä takaisin vaikka sitä pahoinpideltäisiin.
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on se, että mieheni on liian kiltti. Hän haluaa aina, että minulla on kaikki hyvin, siivoaa ja kokkaa, tekee suunnitelmat niin että voimme viettää aikaa yhdessä. Hän ei koskaan riitele kanssani, koska välttelee konflikteja. Hän palvoo minua suorastaan. Hän ei lähde ikinä ulos ilman minua, vaan välttelee poikieniltoja.
Nyt tämä tilanne on mennyt siihen, että minulla ei ole seksuaalisia haluja häntä kohtaan. Ollaan oltu yhdessä 2v. Mieheni on kaikin puolin ihana, mutta mikä helvetti siinä on, että tämmöinen kiltteys alkaa kyllästyttämään? Itse olen aika tulinen persoona ja tempperamenttinen persoona, enkä kaipaa mitään toista yhtä pässiä kanssani suhteeseen, mutta kyllä liiallinen kiltteys vie suhteesta kipinän ja mielenkiinnon. En halua, että toinen elää vain vuokseni.
Puhuimme eilen, ja mieheni on siitä lähtien ollut todella kylmä. En tiedä mitä tässä tekisin. Miehessäni onmuuten kaikki kohdallaan. :( Asiallisia kommentteja kiitos!
Sulla on se ongelma ettet osaa arvostaa miestäsi, joka on oikea helmi. Mieti moniko mies jaksais katsella riehumistasi suuttumatta? Jospa kysyisit kiinnostaisiko häntä jokin harrastus? Olisit itse lempeämpi häntä kohtaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija<strong> kirjoitti:
Älkää käyttäkö termiä "liian kiltti" tai "liian huomaavainen". Ne ovat termejä, joilla yritetään pehmentää niitä oikeita ongelmia. Sitä, että mies on läheisriippuvainen, tahdoton, liian nuoleskeleva jne.
Vaikeaa se näyttää sinullekin olevan, samassa virkkeessä jo rikot omaa sääntöäsi. Tämä on tietysti ok, koska olet nainen....
Ja sinulle on näemmä vaikeaa lukea tekstiäni loppuun. Ongelma "liian kiltissä" ei ole liian-sanan käyttö, vaan se, että siinä muodossa ongelma saa positiivisen sävyn. Nuoleskeleva tuskin on terminä kenellekään positiivinen (jonka takia itse asiassa olisin voinut tuon liian tuosta jättää pois, mutta tekevälle sattuu). Tulepas sitten puhumaan säännön rikkomisesta, kun ymmärrät, mikä sääntö edes kyseessä.
Ei kiltteys ole mulle ainakaan mitenkään erityisen positiivinen termi. Mä olen aina yhdistänyt kiltteyden juuri liialliseen alistumiseen ja nöyristelyyn. Positiivisia sanoja, jotka on lähellä kiltteyttä on esim. kohtelias ja huomaavainen. Kiltti lapsi on sellainen, jota ei kuulu tai näy ja joka tekee kaiken mitä pyydetään. Kiltti koira on sellainen, joka ei ärähdä takaisin vaikka sitä pahoinpideltäisiin.
ja kiltti tyttö on sellainen, joka palaa loppuun yrittäessään miellyttää kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitänee ryhtyä itsekkääksi, itsepäiseksi ja naisia vähätteleväksi mulkuksi. Jos sitten vaikka onnistaisi enemmän naisten kanssa.
¯\_(ツ)_/¯
Tai sitten vaan ryhdyt terveitsetuntoiseksi, kohteliaaksi ja huomaavaiseksi mieheksi, joka osaa myös ilmaista oman mielipiteensä ja pitää puolensa. Toimii paljon paremmin, mutta ilmeisesti se olisi sulle ihan liian vaativaa, jos et edes huomaa tätä vaihtoehtoa.
= pitäisi ryhtyä tasapainoiseksi aikuiseksi. Siinäpä haastetta vai mitä ;)
Jos tasapainoiseksi aikuiseksi kehittyminen kuulostaa liian haastavalta, niin ansaitseeko silloin edes parisuhdetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen melko samanlaisessa tilanteessa. Tottakai on ihanaa, että mies on kiltti ja huomaavainen, mutta liika on kaikessa oikeasti liikaa. Meillä se kiltteys ja tossumaisuus on johtanut siihen, että mä päätän ihan kaikesta. Mitä tehdään ruuaksi? Mitä tehdään lomalla? Minne mennää illalla? Lähdetäänkö noihin juhliin? Mitä elokuvaa katsotaan? Pitäisikö tänään pitää siivouspäivä? Mille alueelle muutetaan? Mies: "ihan sama, mitä sä haluaisit?" Se että joutuu päättämään kaikesta ja olemaan vastuussa kaikesta on todella uuvuttavaa. Suhde on enemmänkin kuin äiti-lapsi suhde, ei tasa-arvoinen parisuhde. Mies ei edes tee seksialoitteita, koska se ei halua vahingossakaan ehdottaa seksiä silloin kun musta ei tunnu siltä, ettei se loukkaisi mua.
Mjoo, toisaalta yksi asia mitä naiset usein eivät voi käsittää, on että näillä asioilla ei oikeasti ole mitään väliä useille miehille. Itselleni sillä on väliä että naiseni pylly on timmi, että minä saan nauttia siitä tarpeeksi usein, että nainen ottaa minut arjessakin huomioon ja käyttäytyy kunnioittavasti, ei siis lyttää eikä vittuile, koskaan.
Haluaa mielyttää minua vähintään yhtä paljon kuin minä häntä.
Se että mitä syödään, missä asutaan, sisustus, vaatteeni, lomakohde, millään tuommoisella ei ole mitään merkitystä kunhan minulla on naiseni.
Mutta, sen verran olen kyllä ymmärtänyt että hänen vuoksi sitten päätän mitä syödään ja mihin mennään aina välillä, esitän piittaavani jostain asiasta, vaikka oikeasti välitän vain hänestä.
Vähän kärjistettyä tietenkin, mutta jotenkuten näin se menee.
Lainatakseni koomikkoa: "If a man could fuck a woman in a cardboard box, he wouldn't buy a house."
M38
Tyranni kirjoitti:
Varmasti löytyy joku jonka mielestä miehesi on haluttava. Jos kehtaat haukkua noin ihmistä joka sinua näköjään rakastaa voit katsoa peiliin. Älä nyt ainakaan sano ääneen ettet halua miestäsi koska hän on kiltti. Se on aika pahasti sanottu ja loukkaa pitkäksi aikaa.
Too late. AP on jo tehnyt juuri niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen melko samanlaisessa tilanteessa. Tottakai on ihanaa, että mies on kiltti ja huomaavainen, mutta liika on kaikessa oikeasti liikaa. Meillä se kiltteys ja tossumaisuus on johtanut siihen, että mä päätän ihan kaikesta. Mitä tehdään ruuaksi? Mitä tehdään lomalla? Minne mennää illalla? Lähdetäänkö noihin juhliin? Mitä elokuvaa katsotaan? Pitäisikö tänään pitää siivouspäivä? Mille alueelle muutetaan? Mies: "ihan sama, mitä sä haluaisit?" Se että joutuu päättämään kaikesta ja olemaan vastuussa kaikesta on todella uuvuttavaa. Suhde on enemmänkin kuin äiti-lapsi suhde, ei tasa-arvoinen parisuhde. Mies ei edes tee seksialoitteita, koska se ei halua vahingossakaan ehdottaa seksiä silloin kun musta ei tunnu siltä, ettei se loukkaisi mua.
Mjoo, toisaalta yksi asia mitä naiset usein eivät voi käsittää, on että näillä asioilla ei oikeasti ole mitään väliä useille miehille. Itselleni sillä on väliä että naiseni pylly on timmi, että minä saan nauttia siitä tarpeeksi usein, että nainen ottaa minut arjessakin huomioon ja käyttäytyy kunnioittavasti, ei siis lyttää eikä vittuile, koskaan.
Haluaa mielyttää minua vähintään yhtä paljon kuin minä häntä.
Se että mitä syödään, missä asutaan, sisustus, vaatteeni, lomakohde, millään tuommoisella ei ole mitään merkitystä kunhan minulla on naiseni.
Mutta, sen verran olen kyllä ymmärtänyt että hänen vuoksi sitten päätän mitä syödään ja mihin mennään aina välillä, esitän piittaavani jostain asiasta, vaikka oikeasti välitän vain hänestä.
Vähän kärjistettyä tietenkin, mutta jotenkuten näin se menee.
Lainatakseni koomikkoa: "If a man could fuck a woman in a cardboard box, he wouldn't buy a house."
M38
Miten sä ikinä selviäisit elämästä, jos sun puoliso haluaisi erota tai vaikka kuolisi tai vaikka loukkaantuisi niin, ettei pystyisi enää harrastamaan seksiä?
Vierailija kirjoitti:
Huonossa.Suhteessa kirjoitti:
Niin tai näin, aina väärinpäin. Omalla eukolla on raudanluja näkemys ja tahto, ja jos olen eri mieltä onko se hyvä idea, niin kunniani saan kuulla joka kerta. Hän on minut kouluttanut siihen, että jos minulla mielipide onkin, paras pitää se omana tietonani jos se on eriävä. Lopputuloksella ei ole eroa - tehdään niin kun vaimo sanoo, kysymys on vaan siitä päädytäänkö siihen riidan kautta vai ilman riitaa.
Sama se oli tällä kesälomallakin. Minulla olisi ollut omiakin suunnitelmia, mutta vaimolla oli Tarve. Niinpä minun suunnitelmani saivat väistyä. En viitsinyt siinä suuremmin niistä kiinni pitää, ja sen seurauksena olinkin vaimon mielestäni erityisen kiva tällä kesälomalla. Erityisen ikävä hänen mielestään olin viime kesänä, kun annoin hänen hoitaa itse omat projektinsa joihin minun mielipidettäni ei edes kysytty, ja noudatin niitä omia suunnitelmiani.
Sä et siis ole tällainen liian kiltti mies, vaan kaikki vika on vaimossa joka on kamala kusipää ja riidanhaastaja? Mikset kerro vaimolle, että sulla on paha olo suhteessa? Entä mikset eroa?
No, ei tuossa koko totuus tietenkään ollut vaan yksi kohta, joka minua kovasti hiertää kun luen näitä juttuja "liian kilteistä miehistä". On meillä hyviäkin hetkiä ja yhteisymmärrystä silloin kun nyt satutaan olemaan samaa mieltä, tai kun se on mulle samantekevä asia.
Luuletko etten ole puhunut tunteistani? Olen monen monituista kertaa yksityiskohtaisestikin eritellyt mikä hänen käytöksessään tuottaa minulle pahaa mieltä, ja hän sanoo ettei hän ymmärrä. Huonon itsetuntonsa takia hänen on vaikea ottaa vastaan minkäänlaista kritiikkiä. Reaktio on aina joko täydellinen suuttuminen, hän sanoo että syyllistän häntä, tai sitten hän vaipuu itsesääliin ja itkee sitä kun on niin paha ihminen - ilman että tekisi mitään sitä muuttaakseen.
Ja miksi en eroa? Kuten sanoin, hyviä hetkiäkin on. Ja tunnustan että kyllä minä löydän paljon läheisriippuvuuden oireita itsestäni: "Tunnet mielihyvää, kun toinen tarvitsee sinua. Pelkäät tulevasi hylätyksi, jos et ole tarpeellinen muille. Ahdistut, tunnet sääliä ja syyllisyyttä muiden ongelmista ja koet olevasi velvollinen auttamaan. Et tiedä, mitä itse haluat ja tarvitset, vaan kohdistat voimasi toiseen ja hänen ongelmiinsa. Seksisuhteessakin olet huolehtija, suoritat seksiä miellyttääksesi toista. Tunnet arvottomuutta, syyllisyyttä ja häpeää. Siedät huonoa kohtelua säilyttääksesi toisen kiintymyksen. Tunnetilasi on riippuvainen toisen tunnetilasta. Koet herkästi itsesi syylliseksi toisen ärtymykseen, kiukutteluun ja vihanpuuskiin. Pelkäät tekeväsi virheitä, vaadit itseltäsi täydellisiä suorituksia. Tunnet syyllisyyttä voimakkaista vihantunteistasi ja pyrit tukahduttamaan ne." - allekirjoitan nämä kaikki.
Joissain kohdissa vaimokin on nimenomaisesti antanut minulle syytä ajatella noin. Mutta näistä lähtökohdista on vähän paha erota. Asiaa ei auta sekään, että kaiken siitä sättimisestä ja pomottamisesta ja kuormittamisesta huolimatta vaimo arvostaa minua kovasti, suunnittelee jo yhteisiä eläkepäiviä (joihin on aikaa vielä parikymmentä vuotta) ja vannottaa että enhän vaan koskaan jätä häntä.
Ja totta kai kovasti pohdin, onko yksinäisyys sen parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan keskusteltu tästä usein ja yritän aina kannustaa sitä ilmaisemaan myös oman tahtonsa, mutta useamman vuoden jälkeen tää on oikeasti johtanut siihen, että multa on himot miestä kohtaan kadonneet kokonaan, enkä oikein enää tiedä miten edetä. Mies ei jotenkin itse näe tai ymmärrä ongelmaansa. Se on kai aina vaan tottunut elämään noin, joten vanhoja tapoja on vaikea kyseenalaistaa eikä se ole siksi hakeutunut esim. terapiaankaan.
Eli siis mies ei tiedä, että hänellä on elämässään joku ongelma, jonka takia pitäisi mennä terapiaan. Sellainen kuitenkin selvästi on, koska sinä et pidä häntä haluttava. Ihan loogista.
No onpa nyt valikoivaa lukemista, olisit edes lainannut koko viestin. Pointti nyt oli lähinnä se, että mä ole tehnyt jo vaikka mitä tän parisuhteen pelastamiseksi, mutta en pysty itse enää asioita korjaamaan, jos mies ei siihen osallistu myös. Ja mies on myös sitä mieltä, että meidän parisuhteessa on ongelmia (koska meillä ei esim. ole ollut seksiä useaan kuukauteen), ja kun olen ehdottanut esimerkiksi terapiaa huonon äitisuhteen käsittelemiseksi, niin se ei ole siihen halunnut ryhtyä. Sulla on toki kaikki oikeus yrittää vääntää tää kaikki mun syyksi, jos kerta haluat käyttää energiasi siihen.
Eikös tuo nyt ole vain hyvä ettei mene terapiaan; on ainakin jotain omia mielipiteitä ja tekee niin kuin itse haluaa. Luulisi jo himojen heräävän!
Ottakaa ero noista miehistänne, niin me muut, jotka olemme löytäneet vain kusipäitä, saamme mahdollisuuden hyvän miehen kanssa. Minulle kelpaa erittäin hyvin hyvä mies.
Ootko ikinä kuullut "kiltin tytön syndroomasta"?
Eli löytyy, ja todennäköisesti jopa enemmän kuin liian kilttejä miehiä. Kiltit naiset vaan asettuu paremmin perinteisiin sukupuolirooleihin, joten ongelmaa ei huomata.