Työkaverini eivät ymmärrä mistä puhun vai eivät vain haluaa ymmärtää

Olen vajaa 40 -vuotias nainen. Minulla on kandin tasoinen koulutus nykyiseen työhöni sekä toinen ylempi tutkinto eri alalta. Työpaikallani, n. 200 henkeä, on vain muutama muu, joilla on samanlainen tausta ja samoissa hommissa työskentelee pari propellipäätä lukiopohjalla.
Työpaikkani on hyvin vanhanaikainen ja n. 10-20 vuotta jäljessä alani normista. Toiminta on siiloutuvaa ja toisaalta sekavaa.

Minulta pyydetään jatkuvasti kaikenlaista modernia ja hienoa työsuoritetta nopeasti ja laadukkaasti. Työvälineet ovat kuitenkin sellaiset, että yhtälö on mahdoton. Jos kerron tämän pomolle tai kollegoille minulle sanotaan, että puhun niin vaikeaa kieltä etteivät he ymmärrä ( ja nauravat päälle). Olen tehnyt ratkaisuesityksiä pomoille niin yksinkertaisesti kuin vain pystyn. Näissä tilaisuuksissa he yleensä näpyttelevät älypuhelimiaan eivätkä edes yritä keskittyä viiden minuutin esitykseeni.

Sitten kun pyyntö ei todella realisoidu aikataulussa tai kuten on toivottu, koska se on mahdotonta, minulle suututaan ja sanotaan etten osaa. Olen yrittänyt puhua asiasta rakentavasti ja ystävällisesti ja minulle sanotaan, että en saa ruikuttaa ja kitistä turhasta vaan minun pitää keksiä ratkaisu. Toisaalta sanotaan, että työni on turhaa eikä ketään edes lopulta kiinnosta se mitä teen. Työni tulos on kuulemma "kiva muttei pakollinen".

Olen ehdottanut monta kertaa, että saisin itse päättää työkaluista millä tehdä työni, realistiset aikataulut ja lisää osaavia tai motivoituneita kollegoita avuksi.
Onko muilla vastaavia kokemuksia ja miten olette ratkoneet tällaisia ongelmia työyhteisöissänne vain pitääkö luopua työetiikasta ja ryhtyä vain nostamaan palkkaa ja tehdä kiinnostavia asioita vapaa-ajalla?
En haluaa vaihtaa työpaikkaa, koska olen kuitenkin kiinnostunut työstäni. Turhaudun, koska haluaisin hoitaa sen hyvin.