Lue keskustelun säännöt.
Mieheni on liian kiltti ja huomaavainen, enkä halua enää häntä
27.07.2016 |
Tilanne on se, että mieheni on liian kiltti. Hän haluaa aina, että minulla on kaikki hyvin, siivoaa ja kokkaa, tekee suunnitelmat niin että voimme viettää aikaa yhdessä. Hän ei koskaan riitele kanssani, koska välttelee konflikteja. Hän palvoo minua suorastaan. Hän ei lähde ikinä ulos ilman minua, vaan välttelee poikieniltoja.
Nyt tämä tilanne on mennyt siihen, että minulla ei ole seksuaalisia haluja häntä kohtaan. Ollaan oltu yhdessä 2v. Mieheni on kaikin puolin ihana, mutta mikä helvetti siinä on, että tämmöinen kiltteys alkaa kyllästyttämään? Itse olen aika tulinen persoona ja tempperamenttinen persoona, enkä kaipaa mitään toista yhtä pässiä kanssani suhteeseen, mutta kyllä liiallinen kiltteys vie suhteesta kipinän ja mielenkiinnon. En halua, että toinen elää vain vuokseni.
Puhuimme eilen, ja mieheni on siitä lähtien ollut todella kylmä. En tiedä mitä tässä tekisin. Miehessäni onmuuten kaikki kohdallaan. :( Asiallisia kommentteja kiitos!
Kommentit (241)
Tämä kiteyttää hienosti naiseuden - en nyt yleistä vaikka se siltä tuntuukin - tiedän myös muunlaisia naisia olevan olemassa.
Eli, nainen olettaa miehen aina olevan samaa mieltä kanssaan kunhan nainen ensin voittaa riitelyn ja väittelyn asiasta. Jos mies on suoraan samaa mieltä eikä laita vastaan on mies liian kiltti ja "tossukka" mikä lie.
Voi herranjestas teidän kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljon vaikeampi tilanne lähteä suhteeesta, kun ulkopuoliset mukana luomassa paineita, kun eihän liian kilttiä miestä nyt voi jättää.
Miksi ei voi voisi? Moni tähän ketjuun kirjoitellut on tehnyt juuri näin, ja kehunut sitä hyväksi päätökseksi. Kyllä nykyään oikeastaan mikä tahansa perustelu minkä nainen erolle keksii, on täysin hyväksyttävä ja se joka ei hyväksy, on ahdasmielinen sovinisti.
Raakatotuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kaikesta kuulee, että ette ymmärrä mitä tarkoittaa kun mies ei ilmaise omaa tahtoaan lainkaan. Hänen persoonansa suhteessa jää todella ohueksi ja naisen valta suhteettoman suureksi. Tätä asetelmaa on lähes mahdotonta muuttaa ilman pitkää suhteen työstämistä.
No miten se naisen valta on päässyt kasvamaan niin suureksi? Naiset usein hamuavat suhteessa sitä valtaa, koko ajan lisää, siihen pisteeseen asti kun kaikki valta on hänellä, ja sitten ollaan tässä tilanteessa. Ei kaikilla miehillä ole raudanlujaa tahtoa ja välinpitämättömyyttä naisen toiveita kohtaan. Sellaisten miesten tahtoa voi nakertaa pieni pala kerrallaan, kunnes jäljellä ei ole enää mitään.
Haluaisinpa tietää, onko aloittaja joskus aikoinaan tuominnut miestä hänen menemisistään, tai siitä ettei hän ota riittävästi osaa kotitöihin tai muulla tapaa syyllistänyt miestä omista haluistaan ja toiveistaan.
Koska jonkun täytyy päättää niistä perusasioista. Jos molemmat käyttäytyisi liian kiltin ihmisen tavoin "ihan sama, päätä sinä", niin mikään ei koskaan etenisi mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan keskusteltu tästä usein ja yritän aina kannustaa sitä ilmaisemaan myös oman tahtonsa, mutta useamman vuoden jälkeen tää on oikeasti johtanut siihen, että multa on himot miestä kohtaan kadonneet kokonaan, enkä oikein enää tiedä miten edetä. Mies ei jotenkin itse näe tai ymmärrä ongelmaansa. Se on kai aina vaan tottunut elämään noin, joten vanhoja tapoja on vaikea kyseenalaistaa eikä se ole siksi hakeutunut esim. terapiaankaan.
Eli siis mies ei tiedä, että hänellä on elämässään joku ongelma, jonka takia pitäisi mennä terapiaan. Sellainen kuitenkin selvästi on, koska sinä et pidä häntä haluttava. Ihan loogista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija<strong> kirjoitti:
Älkää käyttäkö termiä "liian kiltti" tai "liian huomaavainen". Ne ovat termejä, joilla yritetään pehmentää niitä oikeita ongelmia. Sitä, että mies on läheisriippuvainen, tahdoton, liian nuoleskeleva jne.
Vaikeaa se näyttää sinullekin olevan, samassa virkkeessä jo rikot omaa sääntöäsi. Tämä on tietysti ok, koska olet nainen....
Ja sinulle on näemmä vaikeaa lukea tekstiäni loppuun. Ongelma "liian kiltissä" ei ole liian-sanan käyttö, vaan se, että siinä muodossa ongelma saa positiivisen sävyn. Nuoleskeleva tuskin on terminä kenellekään positiivinen (jonka takia itse asiassa olisin voinut tuon liian tuosta jättää pois, mutta tekevälle sattuu). Tulepas sitten puhumaan säännön rikkomisesta, kun ymmärrät, mikä sääntö edes kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet älykkäät, eli nämä kiltit ja huomaavaiset, miehet lentelevät ajatuksineen aivan eri sfääreissä puolisoidensa yläpuolella. Kun omassa päässä ratkotaan globaaleja ongelmia harrastuspohjalta, niin vastaukset vaimon "millaiset verhot laitetaan, mitä ruokaa tehdään" jne tason kysymikseen on helposti se "aivan sama" jonka nainen tulkitsee välinpitämättömyydeksi ja luonteen heikkoudeksi.
Jättäkää ne fiksut miehet niille fiksuille naisille! Jos keskustelua ei synny, niin kyse ei ole aina luonteen heikkoudesta ja mielipiteiden vähyydestä. Se voi olla myös sitä, että keskusteltava tai väiteltävä aihe on toisen mielestä niin vähäpätöinen ettei siitä kannata päätään vaivata. Tehköön toinen miten haluaa.
Se on välinpitämättömyyttä. Se, että jättää kaikki elämän perusasiat ja niistä huolehtimisen vain toisen harteille on todella törkeää. Kyllä muakin naisena kiinnostaisi käyttää kaikki aikani mieluummin aivan eri sfääreissä olevien asioiden pohtimiseen sen sijaan, että kaikki aika ja energia menee arkielämän pyörittämiseen, lasten ja kodin hoitamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaipaat lisää sykettä, niin ala itse tehdä jotain asian hyväksi ja puhu miehellesi, että yritetäänkö yhdessä saada vähän säpinää välillemme, kun näyttää hiipuvan keskinäinen seksipuuhastelu. Nyt hepeniä ylle, tai ilman mitään meet viereen ja valmistaudut itse, mutta valmistaudut myös kieltäytymiseen, jos niin käy.
Voi kun te av-mamat olette niin lutusia tuossa sinisilmäisyydessänne. Ette te vaan tajua, että ap:n kuvailevaa miestä ei vaan kiinnosta köyriminen naisen kanssa. Teidän kalloonne ei mahdu, että se on kiinnostunut miehistä. Minä näin sen heti ap:n aloituksesta.
Ei sinänsä, en minäkään mitään tossua halua.
T: Gaymies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erinomainen kommentti. Soitti kelloa juuri tuo kiltteydellä manipulointi. Ihmeen kaupalla monet asiat kääntyy niin että minä annankin periksi lopulta. Vaikka mies ei ole suoraan edes ilmaissut mitä haluaa. Vaikea selittää.
Jääkö aloituksesta sellainen kuva että AP:n mies pyrkisi kiltteydellä manipuloimaan? Eikös aloittaja kärsinyt siitä että miehellä ei ole elämää eikä mielipidettä?
Onko tämä sitten tosiaan niin, että jos mies ei ole ihan tarkkaan juuri sellainen kun nainen haluaa (vaikka se olisi ristiriitaistakin) niin naisessa itsessään ole mitään vikaa, se nyt vaan on miehen syy, eikä hänelle tarvitse antaa yhtään liikkumavaraa?
Jos olet dominoiva, olet manipuloiva. Jos olet alistuva, olet manipuloiva. Nainen itse sen sijaan ei ole manipuloiva koskaan, oli sitten dominoiva tai alistuva. Nykyään ihan mitä tahansa miestä voi syyttää ihan mistä tahansa. Vaikka eukko hakkaisi miestään, niin miestä voisi syyttää henkisestä julmuudesta kun ei se puolustaudu ja sen takia naiselle tulee paha mieli hakkaamisestaan.
Varmasti löytyy joku jonka mielestä miehesi on haluttava. Jos kehtaat haukkua noin ihmistä joka sinua näköjään rakastaa voit katsoa peiliin. Älä nyt ainakaan sano ääneen ettet halua miestäsi koska hän on kiltti. Se on aika pahasti sanottu ja loukkaa pitkäksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan keskusteltu tästä usein ja yritän aina kannustaa sitä ilmaisemaan myös oman tahtonsa, mutta useamman vuoden jälkeen tää on oikeasti johtanut siihen, että multa on himot miestä kohtaan kadonneet kokonaan, enkä oikein enää tiedä miten edetä. Mies ei jotenkin itse näe tai ymmärrä ongelmaansa. Se on kai aina vaan tottunut elämään noin, joten vanhoja tapoja on vaikea kyseenalaistaa eikä se ole siksi hakeutunut esim. terapiaankaan.
Eli siis mies ei tiedä, että hänellä on elämässään joku ongelma, jonka takia pitäisi mennä terapiaan. Sellainen kuitenkin selvästi on, koska sinä et pidä häntä haluttava. Ihan loogista.
Ja sunko mielestä ihmisellä ei voi olla esim. henkisiä ongelmia, jos se ei itse huomaa niitä?
Raakatotuus kirjoitti:
Jos olet dominoiva, olet manipuloiva. Jos olet alistuva, olet manipuloiva. Nainen itse sen sijaan ei ole manipuloiva koskaan, oli sitten dominoiva tai alistuva. Nykyään ihan mitä tahansa miestä voi syyttää ihan mistä tahansa.
Naisten mielestä naisilla ei ole omaa tahtoa, kykyä toimia itse ja vastuuta omasta elämästään. Aina on syy yhteiskunnan, rakenteiden, miesten, työnantajien, koulun tai vaikka minkä muun tahon. Jostain syystä naisista halutaan tehdä pelkkiä objekteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan keskusteltu tästä usein ja yritän aina kannustaa sitä ilmaisemaan myös oman tahtonsa, mutta useamman vuoden jälkeen tää on oikeasti johtanut siihen, että multa on himot miestä kohtaan kadonneet kokonaan, enkä oikein enää tiedä miten edetä. Mies ei jotenkin itse näe tai ymmärrä ongelmaansa. Se on kai aina vaan tottunut elämään noin, joten vanhoja tapoja on vaikea kyseenalaistaa eikä se ole siksi hakeutunut esim. terapiaankaan.
Eli siis mies ei tiedä, että hänellä on elämässään joku ongelma, jonka takia pitäisi mennä terapiaan. Sellainen kuitenkin selvästi on, koska sinä et pidä häntä haluttava. Ihan loogista.
Jenkeissä tuo terapoiminen on lähtenyt lapasesta:
"Jos sä et tiedä, että tarvitset terapiaa, niin sä tarvitset terapiaa!"
Mahtaisikohan se uusi mies olla sen yhtään parempi, kun kuitenkin vähintään vuoden päästä löytyy taas joku "kun se on semmonen ja tämmönen"-vika ja taas yritetään vaihtaa toiseen. Mitäpä jos sen jatkuvan kumppaninvaihtopelleilyn sijaan juttelette asiat kunnolla ja sanot miehelle, ettei parisuhde ole pelkkää ruusuilla tanssimista vaan kummankin mielipide on yhtä tärkeä ja kummankin nimenomaan OMIA mielipiteitä tarvitaan, jota kautta syntyy sitten yhteiset päätökset/kompromissit/mitäliet.
Näin melkein kolmikymppisenä miehenä on pakko todeta, että ihmiset eroavat turhan herkästi sellaisten asioiden takia, jotka voisivat jopa auttaa suhteiden vahvistamiseen oikein käsiteltynä. Ei ihme että parisuhteet rakoilee, kun yritetään vaan etsiä niitä vikoja eikä koeteta korjata niitä yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kadehdi tämän päivän 30-40 -vuotiaita miehiä, minusta heidän on melkein vaikeampaa löytää paikaansa ja rooliaan maailmassa kuin samanikäisten naisten. Joku kirjoitti täällä sodankäyneestä sukupolvesta, sieltä löytyy paljon isyyttä jossa on vaimoa ja lapsia kohdeltu kovalla kädellä. Nykyään sallitaan ja jopa suositaan miehen "pehmeyttä"
Juurikin näin. Sodankäyneet miehet olivat täysin lukossa ja näyttivät tunteensa korkeintaan väkivallalla. Heidän jälkeläisensä taas osasivat olla jo vähän pehmompiakin, mutta silti osittain traumatisoituneita sodan käyneiden vanhempiensa vaikutuksesta.
Nyt sitten tämän päivän 30-40-vuotiaat miehet ovat usein jo omaksuneet täysin pehmomman roolin, mutta sitä ei sitten enää arvostetakaan. Elämä on niin turvallista jo muutenkin, että naiset kaipaavat särmää elämäänsä. Siksi jokainen vanhempi, joka nyt kasvattaa pieniä poikiaan. Tehkää kaikkenne, että heistä tulee kunnon kovanaamoja ja itsekkäitä oman etunsa tavoittelijoita. Heille nimittäin on kysyntää tulevaisuudessa. Ei pehmomiehiä kukaan jaksa kauaa katsella. Ehkä sitten kun yleinen turvattomuus ja taloudellinen ahdinko kunnolla lisääntyy, niin pehmoillekin alkaa taas olla kysyntää.
Pehmomies käy, puolisostaan riippuvainen ja siihen sairastunut ei. Terapiaan.
Mjaa. Tässäkin ketjussa moni myönsi, että tuntee vetoa jännämiehiin, mutta ei kiltimpiin. Eli ennen kuin on edes niin pitkällä, että olisi riippuvainen toisesta, niin on hylätty se pehmompi mies. Näin se vaan menee. Miesten pitää kovettaa itsensä ja unohtaa ne lässytys tunteilut. Oma etu kunniaan.
Ehkä se miehen riittävä jännittävyys lopulta muodostuu siitä että on omiakin juttuja, ei vain naisen juttuja.
Ihmetyttää että jaksat hokea tätä jännämiesjuttua koko ajan. Koittaisitko tulla pois sieltä karvaasta yksinjäämisestäsi jollain muulla tavalla. Toi jännämieskommentointi pyrkii vain torppaamaan aidosti hyvät keskustelut.
En ole aiemmin käyttänyt jännämies-sanaa. Vastoin yleistä harhaluuloa, täällä ei ole keskustelemassa vain yksi mies ja lauma naisia, ja joista naisista kaikki olisivat aina samaa mieltä.
En ole jäänyt yksin, enkä muutenkaan mitenkään karvaasti koe elämääni. Se nyt kuitenkin on ihan koettu ja nähty, että miehen kannattaa olla vähemmän kiltti ja enemmän itsekäs. Sanotaanko nyt vaikka "jännänjännämies". Kutsu miksi haluat.
Sehän nyt on ihan päivänselvää, että jos jollain ei ole mitään omaa elämää eikä mielipiteitä, ja on täysin riippuvainen toisesta, niin se on sairasta. Siitä on ihan turha edes keskustella. Nyt kuitenkin on paljon tilanteita, joissa vain tylsistytään toiseen, ja ajatellaan sen olevan liikaa kiltteyttä, riippuvutta jne, vaikka kyse on vain kyllästymisestä. Moni haluaa jännempää elämää, ja liika turvallisuus alkaa ahdistaa.
Pitänee ryhtyä itsekkääksi, itsepäiseksi ja naisia vähätteleväksi mulkuksi. Jos sitten vaikka onnistaisi enemmän naisten kanssa.
¯\_(ツ)_/¯
Suhteessa voi olla myös ongelmia ilman että kumpikaan puoliso olisi mitenkään manipuloiva tai dominoiva. Molemmat voivat olla vaikka miten kilttejä, huomaavaisia ja hyväntahtoisia, koska ongelmien muodostumiseen riittää ihan vaan se, että toisella on esimerkiksi huono itsetunto.
Surullista, että tää tuntuu olevan monelle ihan absurdi ajatus.
Löytyykö muuten liian kilttejä naisia? Kuulostaa ihan hyvältä tämä kuvaus, en näkisi ongelmaa jos olisin itse tässä tilanteessa.
¯\_(ツ)_/¯
Raakatotuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa naiset, joiden mielestä on olemassa liian kilttejä miehiä, kehuvat toisiaan "oivaltavista" mielipiteistä
Niaset, jotka pitävät näistä kilteistä miehistä kutsuvat toisiaan sielunsiskoiksi
Naiset ovat siis mielestään aina oikeassa, oli heidän mielipiteensä mikä tahansa. Muuta mieltä olevat ovat väärässä, eivätkä ole viely ymmärtäneet totuutta.
Naisessa ei tietenkään ole mitään vikaa, sillä hänellä on vagina.
En ymmärrä. Mitä yhteistä on mainitsemillasi kahdella naisryhmällä? Molemmilla on vagina. Näiden ryhmien näkemykset miehistä riitelevät silti keskenään ja kyllä he sen itse tietävät, vaikka eivät hyökkääkään yhtä suoraan vastakkaista näkemystä vastaan. Tietenkin tukea hakee samanmielisistä. Ihan sama juttu se on miehillä, samaa mieltä oleville nyökytellään.
Se, että täysin tangentissa erimieltä olevat naiset ovat kaikki sitä mieltä, että vika on miehessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan keskusteltu tästä usein ja yritän aina kannustaa sitä ilmaisemaan myös oman tahtonsa, mutta useamman vuoden jälkeen tää on oikeasti johtanut siihen, että multa on himot miestä kohtaan kadonneet kokonaan, enkä oikein enää tiedä miten edetä. Mies ei jotenkin itse näe tai ymmärrä ongelmaansa. Se on kai aina vaan tottunut elämään noin, joten vanhoja tapoja on vaikea kyseenalaistaa eikä se ole siksi hakeutunut esim. terapiaankaan.
Eli siis mies ei tiedä, että hänellä on elämässään joku ongelma, jonka takia pitäisi mennä terapiaan. Sellainen kuitenkin selvästi on, koska sinä et pidä häntä haluttava. Ihan loogista.
No onpa nyt valikoivaa lukemista, olisit edes lainannut koko viestin. Pointti nyt oli lähinnä se, että mä ole tehnyt jo vaikka mitä tän parisuhteen pelastamiseksi, mutta en pysty itse enää asioita korjaamaan, jos mies ei siihen osallistu myös. Ja mies on myös sitä mieltä, että meidän parisuhteessa on ongelmia (koska meillä ei esim. ole ollut seksiä useaan kuukauteen), ja kun olen ehdottanut esimerkiksi terapiaa huonon äitisuhteen käsittelemiseksi, niin se ei ole siihen halunnut ryhtyä. Sulla on toki kaikki oikeus yrittää vääntää tää kaikki mun syyksi, jos kerta haluat käyttää energiasi siihen.
Monet älykkäät, eli nämä kiltit ja huomaavaiset, miehet lentelevät ajatuksineen aivan eri sfääreissä puolisoidensa yläpuolella. Kun omassa päässä ratkotaan globaaleja ongelmia harrastuspohjalta, niin vastaukset vaimon "millaiset verhot laitetaan, mitä ruokaa tehdään" jne tason kysymikseen on helposti se "aivan sama" jonka nainen tulkitsee välinpitämättömyydeksi ja luonteen heikkoudeksi.
Jättäkää ne fiksut miehet niille fiksuille naisille! Jos keskustelua ei synny, niin kyse ei ole aina luonteen heikkoudesta ja mielipiteiden vähyydestä. Se voi olla myös sitä, että keskusteltava tai väiteltävä aihe on toisen mielestä niin vähäpätöinen ettei siitä kannata päätään vaivata. Tehköön toinen miten haluaa.