Poika ei päässyt lukioon - äiti kimpaantui

Kun muuttaa junttilaan niin ei tarvitse keskiarvon olla edes 7,8....

http://www.ilkka.fi/tilaajalle/maakunta/yli-puoleen-etel%C3%A4-pohjanma…

Nassitäti kirjoitti:

Suosittelen pojalle lämpimästi hakua ammattikouluun syksyn yhteishaussa tai erillishaussa. Pääsee nopeasti työelämään, oikeisiin töihin, eikä tarvitse kituuttaa koko nuoruuttaan köyhänä opiskelijana. Vaikka ovatkin espoolaisia niin ei se korkeakoulututkinto ole ainoa vaihtoehto. Ja ammattikorkeaan pääsee hyvin amispohjaltakin.

ei tuolla keskiarvolla pääse edes amisten suosituimmille linjoille, kuten mm. sähkötekniikkaan

Omaa tyhmyyttä, kun luulee pääsevänsä huippulukioihin vain siksi että on haukilahtelainen. :D Kyllä nyt tuli opetus kantapään kautta. Tottakai viimeiseksi hakukohteeksi laitetaan sellainen lukio, johon varmasti pääsee. Eli sitä ollaan mieluummin ilman lukiopaikkaa kuin mennään huonompiin lukioihin, koska eihän nyt meidän haukilahtelainen poika voi rupulukioihin mennä... ;) Eikä se lukion taso tulevaisuutta määritä, vaan se, miten siellä opiskelee. 

Entä jos poika on itse laittanut alunperin hakuvaihtoehdoiksi myös huonompia lukioita, mutta äiti pakottanut ottamaan ne pois koska ei maine kestä jos haukilahtelainen poika menee ghettolukioon? :( Häpeäisi poikaansa niin paljon että mieluummin ollaan ilman

Kyllä minun mielestäni kaikkien pitäisi Suomessa päästä lukioon, jos sinne haluaa, sehän kuuluu vain yleissivistykseen ja meillä on varaa kouluttaa ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Suurimmassa osassa maata ne kasin jampat matkustavat lählukioon vähintää tunnin verran suuntaansa. Ihan hyvä, että sama ilmiö saavuttaa pääkaupunkiseudun eli koulutus kotikorttelissa ei ole peruskoulun jälkeen subjektiivinen oikeus. Oppilaitoksia on harvakseltaan ja reissaaminen on ihan normaalia."

- Onko siis tavoitteena saada koulutaksi kuljettajille töitä ja myös lisätä mopo autoja niin itä -ja länsiväylille, että nuoriso pääsee kulkemaan kouluun omatoimisesti; metron tulemisesta joskus vielä tulevaisuudessa Espooseen asti ei taida olla paljoa apua. 

Ko pojalle mahdollisia lukioita on kaksi Espoossa ja ainakin kolme Hesassa. Steinerit varmaan päälle. Vantaalla varmasti useampi. Koko perhe vain ihan kuutamolla koulutilanteesta ja haettu vääriin lukioihin... Ei oo Haukilahti ollut kartalla!

Tuolla keskiarvolla poika oisi päässyt Vantaalla tasan tarkkaan Korsoon Lumon lukioon, ei muihin.

Osaan kuvitella haukilahtelaismamman naaman, kun hänelle ehdotetaan, josko kultapoju menis Vantaalle Korsoon lukioon... 😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun mielestäni kaikkien pitäisi Suomessa päästä lukioon, jos sinne haluaa, sehän kuuluu vain yleissivistykseen ja meillä on varaa kouluttaa ihmisiä.

No niinhän tuo poika olisi päässytkin lukioon, jos olisi oikeisiin paikkoihin hakenut.

Kyllä minä jotenkin ymmärrän tuon äidin ajatuksen. Kyllä sitä luulisi, että omassa kunnassa johonkin lukioon sentään pääsee jos keskiarvo ei ole kutosta. Ja on se hirveä paikka nuorelle kun muut kaverit menee lukioon ja itse aloitat joskus vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä jotenkin ymmärrän tuon äidin ajatuksen. Kyllä sitä luulisi, että omassa kunnassa johonkin lukioon sentään pääsee jos keskiarvo ei ole kutosta. Ja on se hirveä paikka nuorelle kun muut kaverit menee lukioon ja itse aloitat joskus vuoden päästä.

Espoossa olisi päässyt kahteen lukioon tuolla keskiarvolla ja Hesassa ainakin kolmeen. Plus Steinerit. Mutta hän ei hakenut niihin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä jotenkin ymmärrän tuon äidin ajatuksen. Kyllä sitä luulisi, että omassa kunnassa johonkin lukioon sentään pääsee jos keskiarvo ei ole kutosta. Ja on se hirveä paikka nuorelle kun muut kaverit menee lukioon ja itse aloitat joskus vuoden päästä.

Poika oli hakenut kolmeen lukioon, joista kaikki olivat Espoon huippulukioita. Viiteen saa hakea. Poika olisi päässyt ainakin muutamaan lukioon Espoossa, jos olisi hakenut oikeisiin paikkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Minusta 7,8 on todella hyvä ka pojalle.

No ei ole. Normaali poika saa helposti peruskoulun päästötodistukseen keskiarvoksi 8,5 eikä tartte edes kauheasti lukea, kunhan osallistuu tunnilla. Omallani keskiarvo oli 8,9, pääsi haluamaansa erikoislukioon vuonna 2014 (sinne oli edeltävänä vuonna raja 8,5). Ei edes hakenut TSYKkiin, koska sinne oli raja vielä korkeampi. Tämä siis Turussa. Eikä ne rajat ole ainakaan laskeneet vuodesta 2014.

Vierailija kirjoitti:

Minusta 7,8 on todella hyvä ka pojalle. On todella harmi, että poikia syrjitään tässä kohtaa, sillä sehän on jo tutkittu, että pojat kehittyy hitaammin kuin tytöt.

Mutta itseäni käy enemmänkin sääliksi nämä ka ysin lukioon menevät. Se ei ole elämää. Tuttavapiirissäni on 2 lasta, jotka ovat siirtyneet pois näistä lukioista. Syy siihen on, että kilpailu numeroista on todella kova ja hyviä numeroita todella vaikea saada gaussin käyrän takia. Siinä missä toisessa koulussa sait ysin saattoi olla tässä koulussa kasi. Ja kun niitä numeroita kyräilevät niin opet kuin oppilaat, niin siinä on loppuun palamisen vaara. Käytännössä illat istutaan läksyjä tehden ja lukiessa. Ja lopputuloksena vielä, että kummastakin koulusta sekä hyvästä että huonosta lukiosta pääsee lääkikseen, jos vain haluaa.

Viimeisestä virkkeestä olen samaa mieltä. Mistä vaan koulusta pääsee hyviin jatko-opintoihin, jos itse on hyvä. Muuten sanoisinkin moneen pointtiisi, että höpö höpö. Gaussin käyrää ei käytetä enää edes yo-kirjoituksissa. Poikia ei syrjitä, kriteerit ovat samat kaikille. Pitäisikö pojille olla jotenkin löysemmät kriteerit? Sekö olisi reilua?

Vierailija kirjoitti:

Minä kävin pienellä paikkakunnalla lukion, jonne otettiin sisään niitäkin oppilaita jotka eivät ammattikouluun päässeet. 9.0 keskiarvolla menin sisään ja ihan hyvät paperit kirjoitin. Kaikki, joka ikinen, kirjoitti ylioppilaaksi. Väitän, että opetuksen taso ei ollut sen huonompi kuin niissä huippulukioissa, joissa 9.4 keskiarvolla sisään menneet kirjoittavat laudatureja.

Itsekään en usko, että oikeasti opetuksen taso on sen kummempaa missään. Se on nimenomaan niin päin, että hyvät oppilaat tekevät opettamisesta helpompaa. Jos opettaja saa kutosen oppilaan kirjoittamaan huomattavasti tasoaan paremmin, silloin voi sanoa, että opetuksen taso on hyvä. Itse olen ollut hyvämaineisessa toisen asteen oppilaitoksessa, eikä siellä opetuksen taso ollut edes hyvää. Siellä oli vain totuttu, että sisään pääsee eliitti. Sinä vuonna kuin itse hain, samaa alaa alkoi pystyä opiskelemaan useammassa paikassa ja hakijamäärät romahtivat. Siksi meitä tolloja pääsi sisään ja opettajat pitivät meitä hankalina opettaa. 

Voi luoja... Itsekin hain pariin parempaan lukioon ja sitten siihen mihin varmuudella tiesin pääseväni. Ja sinne "rupulukioon" sitten mentiin. Kyllä meilläkin niitä monen ällän oppilaita oli. En jotenkin usko, että koululla on niin paljon väliä lukiossa ollessa.

Toiseksi, mitä tuo nainen oikein valittaa? Poikansa olisi päässyt lukioon jos olisi hakenut niihin mihin on rahkeita. Sitten kun ei hyväksytä niihin laatulukioihin niin valitetaan, että miksi ei.

Minäkin nostan haloon kun en saa paikkaa kirurgina vaikka hain sitä paikkaa! Koulutusta ja rahkeita siihen hommaan nyt ei ole, mutta hain kuitenkin! Laastareita ja sidetarpeita osaan käyttää. Miksi sitten asun sairaalan lähellä kun ei kirurgiksikaan pääse!

Luulisin provoksi ellei lehdessä selkeästi lukisi, että äiti on reklamoinut koulutoimelle. Siis oikeesti joku todella on noin nolo!

"...Jotkut tässä ketjussa kauhistelevat sitä, miten väärin on kun maaseutujen oppilaat vievät paikkoja paremmista erikoislukioista. No olisiko se sitten oikein, ettei maalta kotoisin olevat lahjakkaat lapset saisi pyrkiä tasokkaisiin (erityis)lukioihin vaan näihin "parempiin" lukioihin mentäisiin asuinpaikan (=varallisuuden), ei lahjakkuuden tai motivaation mukaan? Kannattaa myös muistaa, että niissä maaseutulukioissa, joihin jokainen pääsee, ei opiskelun taso ole todellakaan samaa mitä esim. pk-seudun huippulukioissa. Itse kävin todella rupuisen pienen maaaseutulukion, mihin pääsi kutosen keskiarvolla. Kurssien kanssa valinnanvaraa ei ollut yhtään, oppilaita oli vähän ettei mikään "luokattomuus" aidosti onnistunut, koska oppilasaines oli aika vaatimatonta, oli opetuskin aika rautalangasta vääntämistä. Siten ymmärrän hyvin, että lahjakkaat ja opiskelusta kiinnostuneet maaseudun oppilaat hakevat kovatasoisempiin kouluihin. - Niinpä. Pelottavinta ja surullisinta tässä on se, että tuo äiti taitaa olla ihan tosissaan."

- Toisaalta maaseutulukiot eivät ole yhdestä ja samasta "aineksesta" koottuja. - Vuosittain monesta maaseutulukiosta ponnistetaan ja kirjoitetaan verraten hyviä ja erinomaisia arvosanoja. - Ja tekisi mieleni vielä sanoa, että parempiua, koska oppilasaines on usein huomattavasti heterogeenisempää. Onko yllätys, että jos keskiarvo sisäänpääsyyn pelkkään lukioon on kova, niin samasta joukos myös useat kirjoittavat hyvin? Paljon riippuu myös lähipiiristä kannustaako se jatko opintoihin maailmalle, vai siihen lähimpään korkeakouluun ja / tai yliopistoon... 

No huhhuh...missä kuplassa tuolla Haukilahdessa oikein eletään? Vai että asuinpaikka pitäisi olla heikolle oppilasainekselle joku ohituskaista hyviin lukioihin??? Eipä ne hyvät lukiot enää kauaa olisi hyviä lukioita jos tämä olisi se käytäntö. Vai pitäsikö tämän etuoikeuden koskea ainoastaan rouvan omaa poikaa?

Täysin pihalla tuo äiti. Onkohan vaivautunut edes tarkistamaan niitä Turun ja Tampereen lukioiden keskiarvoja, kun faktat noin hakusessa? Nyrkkisääntönä voi pitää että alle seiskan keskiarvolla ei kannata lukiota edes harkita, alle kasin keskiarvolla voi ruveta katsomaan että mihin lukioon raja riittäisi, alle ysin keskiarvolla on jo valinnanvaraa lukioissa ja yli ysin keskiarvolla voi jo tavoitella niihin parhaimpiin lukioihin.

Tuollaisella 7,8 keskiarvolla ei tosiaan vain kävellä sisään lukioon missään päin Suomea. No jossain maaseutupitäjässä voi ehkä vain mennä sinne kunnan ainoaan lukioon. 

Nolo fakta äidille, mutta Turun sisäänpääsyrajat näyttivät tänä vuonna tältä:

Luostarivuoren lukio 8,5

Puolalanmäen lukio keskiarvo 9,0

TSYK, lukio  yleislinja 8,17

TSYK, merilinja  7.93

TSYK, luonnontiede 9,06 

Turun klassinen lukio,  8,00

Kerttulin lukio, 8,58

Kerttulin ICT-linja, 8,6

Turun Lyseon lukio 7,42 

Katedrals skolan i Åbo 7,33 

Turun Normaalikoulun 7,92

Kaarinan lukioon yleislinja: 7,5

Etta ei nyt vielä kannata ruveta valmistelemaan sitä muuttoa sinne Turkuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi miten vastenmielisen kuuloinen äiti. Ja uskomatonta, että tuo mamman valitus on oikeasti totta! Jos täällä av:lla olisi ollut vastaavanlainen avausnillitys, olisin pitänyt sitä automaattisesti provona, en olisi uskonut että noin tyhmiä ihmisiä on!

Turha tuon curling -mamman vaatia "verorahoille vastinetta", sillä peruskoulu on ollut juuri sitä. Lukioon pääseminen on sitten pojan omasta päänupista ja vanhempien tuesta kiinni. Ei asuinpaikasta, ei vanhempien varallisuudesta. Todella ikävä tuo ihmisen asenne Itä-Helsingin lukioita kohtaan. Jos pojan keskiarvo on alle 8, niin esim. Helsingin Yhteislyseo Kontulassa olisi ollut oikea osoite. Sinänsä Hyllikin on kuulemma ihan kiva koulu.

Jotkut tässä ketjussa kauhistelevat sitä, miten väärin on kun maaseutujen oppilaat vievät paikkoja paremmista erikoislukioista. No olisiko se sitten oikein, ettei maalta kotoisin olevat lahjakkaat lapset saisi pyrkiä tasokkaisiin (erityis)lukioihin vaan näihin "parempiin" lukioihin mentäisiin asuinpaikan (=varallisuuden), ei lahjakkuuden tai motivaation mukaan? Kannattaa myös muistaa, että niissä maaseutulukioissa, joihin jokainen pääsee, ei opiskelun taso ole todellakaan samaa mitä esim. pk-seudun huippulukioissa. Itse kävin todella rupuisen pienen maaaseutulukion, mihin pääsi kutosen keskiarvolla. Kurssien kanssa valinnanvaraa ei ollut yhtään, oppilaita oli vähän ettei mikään "luokattomuus" aidosti onnistunut, koska oppilasaines oli aika vaatimatonta, oli opetuskin aika rautalangasta vääntämistä. Siten ymmärrän hyvin, että lahjakkaat ja opiskelusta kiinnostuneet maaseudun oppilaat hakevat kovatasoisempiin kouluihin.

On se sikäli väärin että se sijaintikunta kustantaa sen lukion. Kohtuullista olisi saada korvausta lähtökunnalta. Koska nyt se lähtökunta voi laiminlyödä tasokkaan opetuksen järjestämisen ja vierittää ongelman tyynesti muille.

 Miten niin sjaintikunta kustantaa lukion? Keskiasteen koulutuksen järjestäminen ei ole kuntien vastuulla, rahoitus tulee valtiolta.