Poika ei päässyt lukioon - äiti kimpaantui

Vierailija kirjoitti:

Hyi miten vastenmielisen kuuloinen äiti. Ja uskomatonta, että tuo mamman valitus on oikeasti totta! Jos täällä av:lla olisi ollut vastaavanlainen avausnillitys, olisin pitänyt sitä automaattisesti provona, en olisi uskonut että noin tyhmiä ihmisiä on!

Turha tuon curling -mamman vaatia "verorahoille vastinetta", sillä peruskoulu on ollut juuri sitä. Lukioon pääseminen on sitten pojan omasta päänupista ja vanhempien tuesta kiinni. Ei asuinpaikasta, ei vanhempien varallisuudesta. Todella ikävä tuo ihmisen asenne Itä-Helsingin lukioita kohtaan. Jos pojan keskiarvo on alle 8, niin esim. Helsingin Yhteislyseo Kontulassa olisi ollut oikea osoite. Sinänsä Hyllikin on kuulemma ihan kiva koulu.

Jotkut tässä ketjussa kauhistelevat sitä, miten väärin on kun maaseutujen oppilaat vievät paikkoja paremmista erikoislukioista. No olisiko se sitten oikein, ettei maalta kotoisin olevat lahjakkaat lapset saisi pyrkiä tasokkaisiin (erityis)lukioihin vaan näihin "parempiin" lukioihin mentäisiin asuinpaikan (=varallisuuden), ei lahjakkuuden tai motivaation mukaan? Kannattaa myös muistaa, että niissä maaseutulukioissa, joihin jokainen pääsee, ei opiskelun taso ole todellakaan samaa mitä esim. pk-seudun huippulukioissa. Itse kävin todella rupuisen pienen maaaseutulukion, mihin pääsi kutosen keskiarvolla. Kurssien kanssa valinnanvaraa ei ollut yhtään, oppilaita oli vähän ettei mikään "luokattomuus" aidosti onnistunut, koska oppilasaines oli aika vaatimatonta, oli opetuskin aika rautalangasta vääntämistä. Siten ymmärrän hyvin, että lahjakkaat ja opiskelusta kiinnostuneet maaseudun oppilaat hakevat kovatasoisempiin kouluihin.

Niinpä. Pelottavinta ja surullisinta tässä on se, että tuo äiti taitaa olla ihan tosissaan.

Myös Lahdessa nousi lukion pisterajat paljon edellisistä vuosista. Vuonna 2000 syntyi paljon lapsia ja lukioon haki yllätys suuri määrä. Paljon jäi lapsia lukion ulkopuolelle, kun luottivat edellisiin pisterajoihin.

Suosittelen pojalle lämpimästi hakua ammattikouluun syksyn yhteishaussa tai erillishaussa. Pääsee nopeasti työelämään, oikeisiin töihin, eikä tarvitse kituuttaa koko nuoruuttaan köyhänä opiskelijana. Vaikka ovatkin espoolaisia niin ei se korkeakoulututkinto ole ainoa vaihtoehto. Ja ammattikorkeaan pääsee hyvin amispohjaltakin.

Mamut pääsee ilman arvosanarajoja, kun koulu saa siitä mellevän summan rahaa. Peruskoulukin tekee tiukkaa selvitä läpi, mutta silti. Siinä taas yksi hyvä motivaatio äidille maksaa veroja...

Vierailija kirjoitti:

Mamut pääsee ilman arvosanarajoja, kun koulu saa siitä mellevän summan rahaa. Peruskoulukin tekee tiukkaa selvitä läpi, mutta silti. Siinä taas yksi hyvä motivaatio äidille maksaa veroja...

Ja toki sillä olisi päässyt ruotsinkieliseen lukioon. Ja yliopistoon ilmoittautumalla. Onhan ruotsinkielisten säilytettävä asema bättrefolkkina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi miten vastenmielisen kuuloinen äiti. Ja uskomatonta, että tuo mamman valitus on oikeasti totta! Jos täällä av:lla olisi ollut vastaavanlainen avausnillitys, olisin pitänyt sitä automaattisesti provona, en olisi uskonut että noin tyhmiä ihmisiä on!

Turha tuon curling -mamman vaatia "verorahoille vastinetta", sillä peruskoulu on ollut juuri sitä. Lukioon pääseminen on sitten pojan omasta päänupista ja vanhempien tuesta kiinni. Ei asuinpaikasta, ei vanhempien varallisuudesta. Todella ikävä tuo ihmisen asenne Itä-Helsingin lukioita kohtaan. Jos pojan keskiarvo on alle 8, niin esim. Helsingin Yhteislyseo Kontulassa olisi ollut oikea osoite. Sinänsä Hyllikin on kuulemma ihan kiva koulu.

Jotkut tässä ketjussa kauhistelevat sitä, miten väärin on kun maaseutujen oppilaat vievät paikkoja paremmista erikoislukioista. No olisiko se sitten oikein, ettei maalta kotoisin olevat lahjakkaat lapset saisi pyrkiä tasokkaisiin (erityis)lukioihin vaan näihin "parempiin" lukioihin mentäisiin asuinpaikan (=varallisuuden), ei lahjakkuuden tai motivaation mukaan? Kannattaa myös muistaa, että niissä maaseutulukioissa, joihin jokainen pääsee, ei opiskelun taso ole todellakaan samaa mitä esim. pk-seudun huippulukioissa. Itse kävin todella rupuisen pienen maaaseutulukion, mihin pääsi kutosen keskiarvolla. Kurssien kanssa valinnanvaraa ei ollut yhtään, oppilaita oli vähän ettei mikään "luokattomuus" aidosti onnistunut, koska oppilasaines oli aika vaatimatonta, oli opetuskin aika rautalangasta vääntämistä. Siten ymmärrän hyvin, että lahjakkaat ja opiskelusta kiinnostuneet maaseudun oppilaat hakevat kovatasoisempiin kouluihin.

On se sikäli väärin että se sijaintikunta kustantaa sen lukion. Kohtuullista olisi saada korvausta lähtökunnalta. Koska nyt se lähtökunta voi laiminlyödä tasokkaan opetuksen järjestämisen ja vierittää ongelman tyynesti muille.

Mutta vuoroin vieraissa. Seiskan espoolainen voi hakea lukioon Itä-Helsinkiin ja jos ei sinnekään riitä, niin sitten vaikka Kälviälle, jossa uusi oppilas toivotetaan varmasti tervetulleeksi. Eikä maaseutulukioissa ole huonoa opetusta, sitä en suinkaan tarkoittanut! Mutta kun oppilasaines on "ei-niin-hirveästi-kiinnosta-opiskella"  tasaista seiskan, kasin massaa, on selvää että opetus on erilaista kuin 9-10 motivoituneilla oppilailla. Ei maaseutukaupungit todellakaan halua menettää parhaimpia oppilaitaan, eivätkä ulkoista koulutustarjontaansa muualle! Päinvastoin, pikku maalaislukiot yrittävät pitää kynsin hampain kiinni hyvistä oppilaista. Inhimillisistä syistä jotkut opiskelijat haluavat kuitenkin kokeilla siipiään haastavammssa ympäristössä ja se heille suotakoon. Olisi väärin, jos seiskan oppilaat asuinpaikan perusteella saisivat lahjakkaammille ja motivoituneimmille kuuluvat paikat.

Vittu mikä luuseri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi miten vastenmielisen kuuloinen äiti. Ja uskomatonta, että tuo mamman valitus on oikeasti totta! Jos täällä av:lla olisi ollut vastaavanlainen avausnillitys, olisin pitänyt sitä automaattisesti provona, en olisi uskonut että noin tyhmiä ihmisiä on!

Turha tuon curling -mamman vaatia "verorahoille vastinetta", sillä peruskoulu on ollut juuri sitä. Lukioon pääseminen on sitten pojan omasta päänupista ja vanhempien tuesta kiinni. Ei asuinpaikasta, ei vanhempien varallisuudesta. Todella ikävä tuo ihmisen asenne Itä-Helsingin lukioita kohtaan. Jos pojan keskiarvo on alle 8, niin esim. Helsingin Yhteislyseo Kontulassa olisi ollut oikea osoite. Sinänsä Hyllikin on kuulemma ihan kiva koulu.

Jotkut tässä ketjussa kauhistelevat sitä, miten väärin on kun maaseutujen oppilaat vievät paikkoja paremmista erikoislukioista. No olisiko se sitten oikein, ettei maalta kotoisin olevat lahjakkaat lapset saisi pyrkiä tasokkaisiin (erityis)lukioihin vaan näihin "parempiin" lukioihin mentäisiin asuinpaikan (=varallisuuden), ei lahjakkuuden tai motivaation mukaan? Kannattaa myös muistaa, että niissä maaseutulukioissa, joihin jokainen pääsee, ei opiskelun taso ole todellakaan samaa mitä esim. pk-seudun huippulukioissa. Itse kävin todella rupuisen pienen maaaseutulukion, mihin pääsi kutosen keskiarvolla. Kurssien kanssa valinnanvaraa ei ollut yhtään, oppilaita oli vähän ettei mikään "luokattomuus" aidosti onnistunut, koska oppilasaines oli aika vaatimatonta, oli opetuskin aika rautalangasta vääntämistä. Siten ymmärrän hyvin, että lahjakkaat ja opiskelusta kiinnostuneet maaseudun oppilaat hakevat kovatasoisempiin kouluihin.

On se sikäli väärin että se sijaintikunta kustantaa sen lukion. Kohtuullista olisi saada korvausta lähtökunnalta. Koska nyt se lähtökunta voi laiminlyödä tasokkaan opetuksen järjestämisen ja vierittää ongelman tyynesti muille.

Mutta vuoroin vieraissa. Seiskan espoolainen voi hakea lukioon Itä-Helsinkiin ja jos ei sinnekään riitä, niin sitten vaikka Kälviälle, jossa uusi oppilas toivotetaan varmasti tervetulleeksi. Eikä maaseutulukioissa ole huonoa opetusta, sitä en suinkaan tarkoittanut! Mutta kun oppilasaines on "ei-niin-hirveästi-kiinnosta-opiskella"  tasaista seiskan, kasin massaa, on selvää että opetus on erilaista kuin 9-10 motivoituneilla oppilailla. Ei maaseutukaupungit todellakaan halua menettää parhaimpia oppilaitaan, eivätkä ulkoista koulutustarjontaansa muualle! Päinvastoin, pikku maalaislukiot yrittävät pitää kynsin hampain kiinni hyvistä oppilaista. Inhimillisistä syistä jotkut opiskelijat haluavat kuitenkin kokeilla siipiään haastavammssa ympäristössä ja se heille suotakoon. Olisi väärin, jos seiskan oppilaat asuinpaikan perusteella saisivat lahjakkaammille ja motivoituneimmille kuuluvat paikat.

Silti se oppilaan kotikunta voisi osallistua kustannuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Mamut pääsee ilman arvosanarajoja, kun koulu saa siitä mellevän summan rahaa. Peruskoulukin tekee tiukkaa selvitä läpi, mutta silti. Siinä taas yksi hyvä motivaatio äidille maksaa veroja...

Olipas typerä kommentti. Yhteishaku tapahtuu nykyään sähköisesti ja tietokone laskee keskiarvojen perusteella kuka pääsee minnekin. Siinä ei mamu-status merkitse yhtään mitään.  Mitään "melleviä mamu-summia" ei ole olemassa. terveisin yläkoulun ope.

Olenpa iloinen, että kävin lukion pienellä paikkakunnalla, jonne pääsi helposti sisään (mutta jonka taso ei tosiaan mielestäni ollut huonoa paria opettajaa lukuunottamatta). Kuulostaa tosi stressaavalta tuo kilpailu hyvistä lukioista... :(

Valtio maksaa suuren osan lukiokoulutuksen kustannuksista, joten ei se kaikki haukilahtelaisten veronmaksajien piikkiin mene. Onneksi on tulossa vielä täydennyshaku, jossa löytyy lisää koulupaikkoja. Mutta kyllä monelle espoolaiselle nuorelle on varmaan tullut yllätys yhteishaussa. Keskiarvorajat nousivat moniin lukioihin. Olen itse espoolaisessa yläkoulussa opettajana, ja omakin lapseni oli tällä kertaa hakemassa lukioon, joten yhteishakua tuli seurattua tavallista tarkempaa. Hän pääsi minne halusikin ysin keskiarvollaan - eli oman kotikuntamme lukioon, jonne raja oli vähän seiskan päälle. 

Henkilökohtaisesti mä en edes ymmärrä tätä jakoa huonoihin/hyviin lukioihin. Minä olin matalan ka:n lukiossa opiskelemassa. En ymmärrä mitä tekemistä sillä on koulumenestykseni kannalta, sillä opettajat oli tosi päteviä ja kivoja. Itsellä jäi lämpimät muistot ja ihan ok paperit (ka 9.3 LEEMM rivi), 'huonossa' lukiossa on helppo olla hyvä ja minut palkittiinkin stipendein ahkeruudesta. Ka yläasteelta päästäessä oli kasin pintaan ja keskiarvoraja muistaakseni sisäänpääsyvuonna 7.3. Toki ensisijaisesti muualle hain mutta en nyt niin typerä ollut että olisin hakenut vain sellaisiin paikkoihin mihin pääsy on epävarmaa.

Kuulostaa että mamma on kuutamolla ja surettaa että tuollaiset sitten kasvattavat lapsia.. valitettavasti monet eteläespoolaiset käyttäytyy just näin stereotyyppisesti ja vähän jännittää miten menee kun meidän lapset täällä kouluun menee...

Vierailija kirjoitti:

Mamut pääsee ilman arvosanarajoja, kun koulu saa siitä mellevän summan rahaa. Peruskoulukin tekee tiukkaa selvitä läpi, mutta silti. Siinä taas yksi hyvä motivaatio äidille maksaa veroja...

Rajakkivajakki löytää tähänkin syyn maahamuutosta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mamut pääsee ilman arvosanarajoja, kun koulu saa siitä mellevän summan rahaa. Peruskoulukin tekee tiukkaa selvitä läpi, mutta silti. Siinä taas yksi hyvä motivaatio äidille maksaa veroja...

Ja toki sillä olisi päässyt ruotsinkieliseen lukioon. Ja yliopistoon ilmoittautumalla. Onhan ruotsinkielisten säilytettävä asema bättrefolkkina.

Tunge se bättrefolkkisi perseeseesi persunorsu.

Minusta 7,8 on todella hyvä ka pojalle. On todella harmi, että poikia syrjitään tässä kohtaa, sillä sehän on jo tutkittu, että pojat kehittyy hitaammin kuin tytöt.

Mutta itseäni käy enemmänkin sääliksi nämä ka ysin lukioon menevät. Se ei ole elämää. Tuttavapiirissäni on 2 lasta, jotka ovat siirtyneet pois näistä lukioista. Syy siihen on, että kilpailu numeroista on todella kova ja hyviä numeroita todella vaikea saada gaussin käyrän takia. Siinä missä toisessa koulussa sait ysin saattoi olla tässä koulussa kasi. Ja kun niitä numeroita kyräilevät niin opet kuin oppilaat, niin siinä on loppuun palamisen vaara. Käytännössä illat istutaan läksyjä tehden ja lukiessa. Ja lopputuloksena vielä, että kummastakin koulusta sekä hyvästä että huonosta lukiosta pääsee lääkikseen, jos vain haluaa.

Voi että. Ihan Kannelmäkeen olisi pitänyt lähteä ja tää espoolainen poikahan olisi joutunut aivan gettoon, yhyy. Sinne poika kuuluu, minne arvosanat riittää. Lukiopaikkoja kun ei onneksi vielä jaella asuinpaikan ja varallisuuden mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Voi että. Ihan Kannelmäkeen olisi pitänyt lähteä ja tää espoolainen poikahan olisi joutunut aivan gettoon, yhyy. Sinne poika kuuluu, minne arvosanat riittää. Lukiopaikkoja kun ei onneksi vielä jaella asuinpaikan ja varallisuuden mukaan.

Kaikki parhaat lukiopaikat menevät mamuille ja ruotsinkielisille, eikä kantasuomalaista valkoista huolita edes oman alueen lukioon!

Haukilahti oli 70-luvulla eliittikaupunginosa. Nyt se on kulahtanut, rähjäinen entisten julkkisten, alkoholistien, narkkarien ja wt-salin ja wannabe-rikkaiden tuppukylä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että. Ihan Kannelmäkeen olisi pitänyt lähteä ja tää espoolainen poikahan olisi joutunut aivan gettoon, yhyy. Sinne poika kuuluu, minne arvosanat riittää. Lukiopaikkoja kun ei onneksi vielä jaella asuinpaikan ja varallisuuden mukaan.

Kaikki parhaat lukiopaikat menevät mamuille ja ruotsinkielisille, eikä kantasuomalaista valkoista huolita edes oman alueen lukioon!

Kyllä, juuri näin se menee. Esim. Etelä-Tapiolan lukiolaisista suurin osa on somalitaustaisia, Ressussa  ja Norssissa puolestaan arabeja ja hurreja. SYK:issä ei puolestaan oikein valkoihoisia suomalaistaustaisia näy, sillä siellä opiskelee viime vuonna tulleet turvapaikanhakijat. Ainoat vaihtoehdot kantaväestölle on lähinnä Vuosaaren lukio sekä Kontulan HYL.

Minä kävin pienellä paikkakunnalla lukion, jonne otettiin sisään niitäkin oppilaita jotka eivät ammattikouluun päässeet. 9.0 keskiarvolla menin sisään ja ihan hyvät paperit kirjoitin. Kaikki, joka ikinen, kirjoitti ylioppilaaksi. Väitän, että opetuksen taso ei ollut sen huonompi kuin niissä huippulukioissa, joissa 9.4 keskiarvolla sisään menneet kirjoittavat laudatureja.