Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11854)
Silloin kun en vielä tuntenut appivanhempiani kovin hyvin, menimme yhdessä heidän mökilleen. Minä ja puolisoni maksoimme ruokaostokset.
Pyöreä anoppini ilmeisesti yritti tehdä vaikutuksen, ja lappasi hihnalle kaikenlaisia mielestäni lähes syömäkelvottomia kevyttuoteita. Käsittämätöntä tavaraa, jotain limaista kevytkermaviiliä sun muuta. No, eipä siinä mitään, kukin tyylillään, urheiluhengellä mennään ja vaihtelu virkistää.
Kuitti kuitenkin jäi meille, ja siitä kävi ilmi että anoppi oli myös ujuttanut ostoksiin ison lohmon rasvaista brie-juustoa. Sitä ei kuitenkaan koskaan ilmestynyt yhteiseen jääkaappiin, vaan hän oli ilmeisesti napannut sen itselleen, mutustellut menemään ja jättänyt meille kevytlimat. Ne jäivätkin syömättä. En usko että anopilla oli niiden varalle mitään ruokavisiota, ne olivat vain hämäystä.
Tämän tyyppinen toiminta oli mulle todella eksoottista. Sukuun liittymisen voikin sanoa laajentaneen tajuntaani vuosien varrella.
Vierailija kirjoitti:
Auton peräkärryn oli omia yksi sukulainen.
Multa taas omi yksi serkkupoika mun muijan. Annoin viedä tarkemmin mietittyäni.
Halusi vuoden päästä palauttaa ja olisi antanut vielä rahaakin, mutta en missään nimessä suostunut.
Serkkutyttöni miehineen sai pojan ja ilmoitti minulle ja siskolleni, että olisivat kiinnostuneita poikiemme vanhoista vaatteista. Siskoni on pukenut poikansa aina kalliisiin merkkivaatteisiin ja oli ajatellut myydä niitä tälle tytölle. Oli pari laatikollista vähän käytettyä ja käyttämätöntä pestyä, viikattua merkkivaatetta. Serkkutyttöni oli ihaillen käynyt läpi ja sanonut ottavansa kaikki. Sisko oli seurannut autolle ja tyttö oli vain huikannut hei kiitti ja karauttanut tiehensä. Sisko sanoi olleensa niin öönä siitä, ettei tarjonnut mitään rahaa, ettei ollut edes järkytykseltä saanut sanottua mitään. Tästä pari vuotta ja siskoa vieläkin harmittaa. Ite haluttiin eroon iskemättömistä rattaista ja kokeiltiin pituuttaan, tarjookohan niistäkään edes nimellistä korvausta. Tuli vaan kiireellä nakkaa mukaan ja kiitti hei ja autolla haneen. Nauratti vaan, ne on niiden "ykkösrattaat" ja pojalla en oo koskaan missään nähnyt niitä siskon merkkivaatteita, et ne varmaan päätyi torille tai johonkin myyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Serkkutyttöni miehineen sai pojan ja ilmoitti minulle ja siskolleni, että olisivat kiinnostuneita poikiemme vanhoista vaatteista. Siskoni on pukenut poikansa aina kalliisiin merkkivaatteisiin ja oli ajatellut myydä niitä tälle tytölle. Oli pari laatikollista vähän käytettyä ja käyttämätöntä pestyä, viikattua merkkivaatetta. Serkkutyttöni oli ihaillen käynyt läpi ja sanonut ottavansa kaikki. Sisko oli seurannut autolle ja tyttö oli vain huikannut hei kiitti ja karauttanut tiehensä. Sisko sanoi olleensa niin öönä siitä, ettei tarjonnut mitään rahaa, ettei ollut edes järkytykseltä saanut sanottua mitään. Tästä pari vuotta ja siskoa vieläkin harmittaa. Ite haluttiin eroon iskemättömistä rattaista ja kokeiltiin pituuttaan, tarjookohan niistäkään edes nimellistä korvausta. Tuli vaan kiireellä nakkaa mukaan ja kiitti hei ja autolla haneen. Nauratti vaan, ne on niiden "ykkösrattaat" ja pojalla en oo koskaan missään nähnyt niitä siskon merkkivaatteita, et ne varmaan päätyi torille tai johonkin myyntiin.
Iskemättömät = käyttämättömät? Kokeilepa vielä, hakeeko myös autonne, jos ilmoittat, että saa hakea.😂 Kyllähän ihmiset ovat härskejä, jos heidän antaa olla härskejä. Joku vielä väittää tekevänsä hyvän työn, kun hakee *roskat*.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani kuolivat alle vuoden sisällä toisistaan ja heiltä jäi talo ja kesämökki. Minulla ei ole sisaruksia eli molemmat siirtyivät minulle. Melkein heti jälkimmäisten hautajaisten jälkeen sukulaismies soitti, että hän voisi nyt tulla käymään ja katsomaan mitä isän työkaluvarastossa on ja OTTAA sieltä tarvitsemansa. Ja oli kuulemma jo käynyt ohikulkiessaan mökin pihassa katsomassa, että siellä olisi muutama puu, jotka voisin kaadattaa, että hän saisi polttopuita.
Alle viikon päästä puhelusta toinen sukulaismies ajoi pihaan peräkärryn kanssa, kun oli hautajaisissa kuullut, milloin olin kertonut olevani talolla paikalla. Hän oli tulossa hakemaan ruohonleikkuria, jonka isäni oli kuulemma häneltä lainannut. Kumma kyllä olin edellisenä kesänä itse ollut mukana kaupassa ostamassa sitä samaista leikkuria isäni kanssa ja tämän kun kerroin, tarina muuttuikin niin että isäni on luvannut leikkurin hänelle ennen kuolemaansa. Sekin oli aika ihmeellinen väite, kun isä ei tainnut tietää kuolevansa äkilliseen sairaskohtaukseen.
Vttu mitä sikoja. Kuulostaa ihan "leppoisan maaseudun" kepulandia meiningiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkutyttöni miehineen sai pojan ja ilmoitti minulle ja siskolleni, että olisivat kiinnostuneita poikiemme vanhoista vaatteista. Siskoni on pukenut poikansa aina kalliisiin merkkivaatteisiin ja oli ajatellut myydä niitä tälle tytölle. Oli pari laatikollista vähän käytettyä ja käyttämätöntä pestyä, viikattua merkkivaatetta. Serkkutyttöni oli ihaillen käynyt läpi ja sanonut ottavansa kaikki. Sisko oli seurannut autolle ja tyttö oli vain huikannut hei kiitti ja karauttanut tiehensä. Sisko sanoi olleensa niin öönä siitä, ettei tarjonnut mitään rahaa, ettei ollut edes järkytykseltä saanut sanottua mitään. Tästä pari vuotta ja siskoa vieläkin harmittaa. Ite haluttiin eroon iskemättömistä rattaista ja kokeiltiin pituuttaan, tarjookohan niistäkään edes nimellistä korvausta. Tuli vaan kiireellä nakkaa mukaan ja kiitti hei ja autolla haneen. Nauratti vaan, ne on niiden "ykkösrattaat" ja pojalla en oo koskaan missään nähnyt niitä siskon merkkivaatteita, et ne varmaan päätyi torille tai johonkin myyntiin.
Iskemättömät = käyttämättömät? Kokeilepa vielä, hakeeko myös autonne, jos ilmoittat, että saa hakea.😂 Kyllähän ihmiset ovat härskejä, jos heidän antaa olla härskejä. Joku vielä väittää tekevänsä hyvän työn, kun hakee *roskat*.
Joo, jos meinaa myydä vanhoja tavaroitaan niin silloin pitää sanoa se taikasana että myyn ja kertoa hinta. Ei voi hiljaa odotella että toinen lukee ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Serkkutyttöni miehineen sai pojan ja ilmoitti minulle ja siskolleni, että olisivat kiinnostuneita poikiemme vanhoista vaatteista. Siskoni on pukenut poikansa aina kalliisiin merkkivaatteisiin ja oli ajatellut myydä niitä tälle tytölle. Oli pari laatikollista vähän käytettyä ja käyttämätöntä pestyä, viikattua merkkivaatetta. Serkkutyttöni oli ihaillen käynyt läpi ja sanonut ottavansa kaikki. Sisko oli seurannut autolle ja tyttö oli vain huikannut hei kiitti ja karauttanut tiehensä. Sisko sanoi olleensa niin öönä siitä, ettei tarjonnut mitään rahaa, ettei ollut edes järkytykseltä saanut sanottua mitään. Tästä pari vuotta ja siskoa vieläkin harmittaa. Ite haluttiin eroon iskemättömistä rattaista ja kokeiltiin pituuttaan, tarjookohan niistäkään edes nimellistä korvausta. Tuli vaan kiireellä nakkaa mukaan ja kiitti hei ja autolla haneen. Nauratti vaan, ne on niiden "ykkösrattaat" ja pojalla en oo koskaan missään nähnyt niitä siskon merkkivaatteita, et ne varmaan päätyi torille tai johonkin myyntiin.
Jos siskosi oli _ajatellut myyvänsä_ vanhoja vaatteita serkkutytölle, niin miksi ihmeessä hän ei kuitenkaan kertonut sitä serkkutytölle? Heti yhteydenoton aikana olisi pitänyt jo sanoa, että hän myy niitä vaatteita, ei anna. Miten serkkutyttö -ilmeisesti nuori ihminen - olisi voinut tietää tämän, jos toinen ei sano, eikä niistä mitään näytä haluavan - pönöttää vaan vieressä? Monet antavat kassikaupalla lastenvaatteita ilmaiseksi, joten ihan hyvin voi luulla, että tarkoitus oli antaa. Ja jotkut eivät välttämättä tiedä, mitkä ovat kalliita vaatemerkkejä, jos eivät sellaisesta ole kiinnostuneita. Siskosi olisi voinut sanoa, että tuosta haalarista haluaisin kympin jne. Fiksu tietenkin kysyisi, mutta kyllä tässä tapauksessa on vikaa itsessäänkin jos ei sano mitään ja olettaa jonkun tarjoavan jotain.
´'..kokeiltiin pituuttaan, tarjookohan niistäkään edes nimellistä korvausta...' siis mitä? Tarjoatte rattaita, ette sano mitä maksaa/tai että edes maksaa ja jotta voitte taas hihitellä päälle. Olette kyllä siskosi kanssa ihan yhtä hanurista. Mitään ette kuitenkaan kehtaa sanoa suoraan, kyräilette varmaan serkkuanne sukujuhlissa ja haukutte.
Vierailija kirjoitti:
Serkkutyttöni miehineen sai pojan ja ilmoitti minulle ja siskolleni, että olisivat kiinnostuneita poikiemme vanhoista vaatteista. Siskoni on pukenut poikansa aina kalliisiin merkkivaatteisiin ja oli ajatellut myydä niitä tälle tytölle. Oli pari laatikollista vähän käytettyä ja käyttämätöntä pestyä, viikattua merkkivaatetta. Serkkutyttöni oli ihaillen käynyt läpi ja sanonut ottavansa kaikki. Sisko oli seurannut autolle ja tyttö oli vain huikannut hei kiitti ja karauttanut tiehensä. Sisko sanoi olleensa niin öönä siitä, ettei tarjonnut mitään rahaa, ettei ollut edes järkytykseltä saanut sanottua mitään. Tästä pari vuotta ja siskoa vieläkin harmittaa. Ite haluttiin eroon iskemättömistä rattaista ja kokeiltiin pituuttaan, tarjookohan niistäkään edes nimellistä korvausta. Tuli vaan kiireellä nakkaa mukaan ja kiitti hei ja autolla haneen. Nauratti vaan, ne on niiden "ykkösrattaat" ja pojalla en oo koskaan missään nähnyt niitä siskon merkkivaatteita, et ne varmaan päätyi torille tai johonkin myyntiin.
Jotenkin kai myyjän olisi hyvä ilmaista, että on myymässä jotain jos haluaa tuotteista jotain rahaa.
Baarissa tuntematon, aikalailla kilometrejä nähnyt nainen tuli jutuille ja kertoi olevan vanha luokkakaverini. Itse en kyllä tälläistä luokkakaveria muistanut menneiltä vuosilta. Jauhoi jotain ihme jorinoita pitkän tovin...tarina päättyi legendaariseen "Voitko tarjota luokkakaverille lonkeron?" kysymykseen.
Me pyöritämme karjatilaa elinkeinonamme. Yllättävän usein tutut ja sukulaiset kyselevät maitoa, lihaa, munia, polttopuita, traktoria lainaan, tietysti ilmaiseksi, kun ilmeisesti olettavat että kaikki tulee meillekin jotenkin itsestään, ilmaiseksi. Sitten naamat venähtää kun ilmoitan että joo-o, kyllä voidaan myydä omakustannushintaan. Myrtyneinä sitten lähtevät ostajat vasta siinä vaiheessa automaatilta nostamaan rahaa. Aiemmin myös jotkut sukulaiset ottivat yhteyttä vain ilmaista majoitusta tarvitessaan ajatuksella "kyllähän niille mahtuu, ei kai niillä muutakaan tekemistä ole näin kesäaikaan"🤣. Tällainen on yhä melko yleistä maaseudulla.
Meillä kävi kaverit uudella sähköautollaan ja heti kysyi mistä pistokkeesta vois ladata.näytin pistokkeen ja siinä kysyin että kun tullaan teille otanko oman letkun mukaan millä voin imaista teidän kakkosautosta bensaa.
^^ Lastenvaatteista.
Itse annoin ainoan lapseni pieneksi jääneitä vaatteita kolme kestokassillista serkulleni kun hänellä nuorempi lapsi. Sattumoisin nähtiin, ei siis olla muutoin tekemisissä.
Toki kysyin haluaako ja ottihan tuo. Paljon oli uusia käyttämättömiä ja paljon merkkivaatteitakin mukana. Kuluneet heitin roskiin.
Sitä vaan, että ei kaikki halua rahaa vaatteista ja tavaroista. Minulle oli tärkeintä päästä niistä eroon ja ettei tarvinnut alkaa säätämään mitään kirppishommaa. Samoin sydäntä lämmitti, että meni sukulaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero tuli ja olin hakemassa tavaroitani yhteisestä asunnosta, kun mies alkaa hätäilemään, että miten meinasin menetellä sen kierukan kanssa. Olin hieman, että anteeksi mitähän se sinulle enää tässä vaiheessa kuuluu. Hänen mukaansa reiluuden nimissä minun pitäisi poistattaa se, koska vakituinen suhde oli molempien osalta ohi. Epäreilua, kun hän joutui siirtymään takaisin kortsujen kanssa pelleilyyn ja minä voisin tilaisuuden tullen painella paljaalla. Täsmennettäköön, että kierukka laitettiin minulle aikoinaan helpottamaan runsaita ja epäsäännöllisiä kuukautisia, eikä hän edes osallistunut laiton kustannuksiin. Hällä myös tämä asia tiedossa. Noh kyllähän sen harmituksen jollain tapaa käsitän, kun kyseisellä raasulla ei muna tahtonut pysyä kovana edes ilman kumia :)
Hienoa miehen logiikkaa. :D Hyvä, että hän on eksä.
Kyllä miehet on sitten tyhmiä 😄😄 ei saatana
On ne kyllä vittupäitä kusiaisia ja paskiaisia. Pitäs hävittää maan päältä.
2 joko tajusi sarkasmini tai ovat miestenvihaajia ja lopuilla meni aivan ohi
2 tosiaan tajusi sarkasmin ja loput ovat edelleenkin täysin kujalla.
Vierailija kirjoitti:
Sorry, mutta mitään ei pyydetä LAINAAN vaan LAINAKSI.
Sana, jota hait muttet saanut mieleesi, on anteeksi. Älä korjaa toisten suomen kieltä samalla saastuttaen omaasi englannilla. Ellet sitten nimenomaan halua ironialla naurattaa muita.
Vierailija kirjoitti:
Jos saisi yhden toiveen esittää, olisi se, että joku lokki tulisi tänne kertomaan omasta näkökulmastaan asioita.
Olisi oikeasti ihana lukea miten heidän mielestään pyyntö X tai vaatimus Y olisi täysin looginen, perusteltu ja oikein.
Mäkin haluaisin tietää.
Meillä on otettu erikseen yksiö kodista. Oma sisäänkäynti, ollaan tehty keittiö ja putkiremontin yhteydessä vessasta kylppäri.
On ollut aika hyvin vuokrattuna airbnb.nä ja tuottaa kivasti.
Kysyjille ollaan sanottu netistä voi varata.
Ihan säännöllisesti joku kysyy miten pääsee ohi tän maksun. Vastaan sujuvasti ei mitenkään. Tämähän on meidän elinkeino. Jos sinä majoitut ja et maksa mitään, joku toinen olisi maksannut
Vierailija kirjoitti:
Ahneen suututtaja kirjoitti:
Oli hyvä kirjoitus hautajaisten jälkeen ilmestyvistä lokeista.
Surun keskellä on hankala koettaa saada jäsenneltyä ajatukset mitä vastaa.
Oman isäni hautajaisissa tultiin kysymään myös jääneitä työkaluja. Sanoin että palataan asiaan kun olen katsonut mitä itse tarvitsen. Ei mennyt kuin pari päivää ja uudestaan kysymään.
Sanoin aika töykeästi, että kysy puolen vuoden päästä niin jospa olisin kerinnyt käydä varastot läpi.
Sain töykeän maineen..
Lopulta kun olin perkannut kaikki ja ottanut itselle tarpeellista työkalua yms. Niin samainen kerjääjä tokaisi todella röyhkeästi, että mitä sinä sillä teet. Hän sitä enemmän tarvitsee.
Tämä riitti ja laitoin varastot kiinni. Sanoin erittäin kohteliaasti, että tästä eteenpäin kaikki on myynnissä. Et ole perijänä tässä perikunnassa, joten jos jotain haluat niin rahalla selviää.
Voitte kuvitella kuinka muuttui tilanne. Alkoi tulla uhkauksia ja aikomuksia hakea yöllä sen mitä tarvitsee. Kuuntelin aikani ja nostin puhelimen ylös, että satuin kaiken varalta kuvaamaan äskeisen uhkauksen. Nyt jos täältä katoaa mitä tahansa, niin tämän videon avulla käymme asiaa läpi poliisin kanssa.
Ei olla enää missään tekemisissä, eikä edes tervehdi vastaantullessa.
Ahneus toisen surussa on todella törkeää.Tämä ei ole yhtä törkeää kuin kertomasi (joka olikin lähes mielipuolen touhua), mutta epämiellyttävää kyllä.
Vanhempani kuoltua eräs sukulainen, joka ei ole muuten lainkaan yhteyksissä, soitteli ja kysyi saisiko ostaa vanhempani asunnon. Mistä olikin saanut numeron.
Ei ollut ollut hautajaisissa, ei esittänyt edes muodollisia surunvalitteluja. Ajatteli vissiin että saisi asunnon surevalta "sopuhintaan". No ei onnistunut. Paikkakunnalla on erittäin toimivat asuntomarkkinat ja jos olisin asunnon myynyt, niin toki avoimilla markkinoilla markkinahintaan.
Kummasti tietyt sukulaiset ottavat yhteyttä ainoastaan jos haluavat itselleen jotain etua.
Tuo viimeinen lause "Kummasti tietyt sukulaiset ottavat yhteyttä ainoastaan jos haluavat itselleen jotain etua.) tuntuu nykyisin olevan vakiokäytäntöä. Itsekin saan olla muuten aivan rauhassa, mutta kummasti tulee vierailukutsuja silloin kun kutsujilla joko tietokone-, elektroniikka- tai sähköongelmia. Näiden kutsujen syynä ilmeisesti se että olen ko. alojen tutkinnot suorittanut luvat omaava ammattilainen ja siksi pääsääntöisesti "unohdan" saaneeni kyseisiä kutsuja ellei erikseen mainita asiallisista korvauksista.
Vierailija kirjoitti:
Serkkutyttöni miehineen sai pojan ja ilmoitti minulle ja siskolleni, että olisivat kiinnostuneita poikiemme vanhoista vaatteista. Siskoni on pukenut poikansa aina kalliisiin merkkivaatteisiin ja oli ajatellut myydä niitä tälle tytölle. Oli pari laatikollista vähän käytettyä ja käyttämätöntä pestyä, viikattua merkkivaatetta. Serkkutyttöni oli ihaillen käynyt läpi ja sanonut ottavansa kaikki. Sisko oli seurannut autolle ja tyttö oli vain huikannut hei kiitti ja karauttanut tiehensä. Sisko sanoi olleensa niin öönä siitä, ettei tarjonnut mitään rahaa, ettei ollut edes järkytykseltä saanut sanottua mitään. Tästä pari vuotta ja siskoa vieläkin harmittaa. Ite haluttiin eroon iskemättömistä rattaista ja kokeiltiin pituuttaan, tarjookohan niistäkään edes nimellistä korvausta. Tuli vaan kiireellä nakkaa mukaan ja kiitti hei ja autolla haneen. Nauratti vaan, ne on niiden "ykkösrattaat" ja pojalla en oo koskaan missään nähnyt niitä siskon merkkivaatteita, et ne varmaan päätyi torille tai johonkin myyntiin.
Mielestäni tässä ei ollut härskejä odotuksia, paitsi ehkä kirjoittajan siskolla rahan saaminen. Kun kauppoja tehdään, myyjä ilmoittaa hinnan eikä odottele, että ostaja alkaa sitä kertomaan.
Sisko pyysi kerran autokyytiä mutta sanoin jyrkästi ei.