Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11848)
Poikani on allerginen todella monelle jutulle, mukaanlukien koira, mikä on todella voimakas, lääkärissä testattu iso liuta. Mutta hän ei ole, testin mukaan, lainkaan allerginen kissalle tai hevoselle. Ohis.
Omassa elämässä vanhempani ovat niitä hyväksikäyttäjiä, eivätkä näe siinä mitään outoa. Kun olin menossa Tampereelle pääsykokeisiin, isäni ehdotti pokkana, että sinähän voit mennä X:n, serkkuni, luokse yöksi. Öööh, tämä miespuolinen serkku oli jo syntyessäni aikuinen, emmekä ole olleet missään tekemisissä sukujuhlien ulkopuolella. He myös olivat kyydin pummaajia ihan surutta, kun oma auto oli rikki ym. Isäni pyysi jopa naapuria leikkamaan ruohon puolestaan, kun oli itsellä joku meno, antoi palkaksi kahvipaketin, talkkarina oli eli itse sai palkkaa. Opin tämän olevan normaalia, kunnes aikuisena tajusin, että eihän tämä ole. Minäkin tein vuosia palkatonta työtä vanhempieni yritykseen ja tuli melkein 300 km joka viikonloppu, kun olisi ollut koulutehtäviäkin, mutta syyllistämisen vuoksi sitten lähdin kuitenkin. Otin vähitellen etäisyyttä ja opin kieltäytymään.
Itsestäni on sitten tullut päinvastainen. En pyydä mitään apua keltään, vaan koetan selvitä itse, oli tilanne mikä tahansa. Jos en selviä, pyydän ammattilaisia ja maksan asianmukaisen korvauksen. Tosin jotkut miehen sukulaiset loukkaantuvat, kun apu ei kelpaa, esim. kun otin juhliimme kakut leipomosta enkä pyytänyt heitä tekemään. Joskus miehen äiti teki miehen pyynnöstä ja minä maksoin kyllä, vaikka mies ei meinannut tajuta, että siitä pitää maksaa. Samoin mies käytti kampaajasukulaistaan, mutta minä pistin sille stopin, että ammattilaiselle maksetaan ammattilaisen palkka.
Miten voi olla näin röyhkeitä ihmisiä! Siis oikeasti. Kaiken maailman pummeja, hyväksikäyttäjiä ja häpeilemättömiä anoppeja...
Mutta mun mielestä kaiken huippu on ne tarinat, joissa joku menee toisen rahoja tonkimaan ilman lupaa. Siis ihan pokkana varastaa nenän edestä, koska "nyt on vähän huono tilanne" "noku sä käyt töissä, kyllä sulla on rahaa" ja takaisinmaksusta ei olw tietoakaan.
Oppikaa vaan kaikki sanomaan EI ja pistäkää näille vastaan!
KIITOS ketjussa kirjoittaneille! Yritän muistaa tämän ketjun ikuisesti ja kieltäydyn "kunniasta" aina, kun ei ole varmuutta siitä, että asiat hoidetaan reilusti.
Siskoni jatkuvalla syötöllä pummii lastenhoito apua. Kun tarviivat omaa aikaa kahdestaan.
No minä 3 lapsen yhoona ja vuorotyötä tekevänä en tietenkää tarvii omaa aikaa.
Lastenhoito apu olis jees puolin ja toisin toteutettuna mut ei näin yksipuolisesti.
Ja toki olen itsekäs jos en suostu. Ja he väsyvät lastenhoitoon.. no niin minäkin 😄
Olin joskus teininä ajelulla uuden tuttavapojan kanssa (mun autolla). Päätettiin käydä huoltoasemalla kahvilla, ja poika ilmoitti kassalla klassisen "ei oo rahaa", joten tarjosin kahvin. Autossa sitten löysikin kuin taikaiskusta taskuistaan rahaa, ilmoitti kirkkain silmin käyvänsä ostamassa niillä itselleen tupakkaa.. Vein pojan siltä istumalta kaverinsa luo takas, missä ilmeisesti oli loisimassa. Kehtas vielä ehdottaa, että ajaisin hänet kotiinsa toiselle paikkakunnalle, "kun oli niin paljon bensaa".....
Ystäväni meni naimisiin ja pyysi minulta palveluksena, että menisin hän keittiölle kun "sinne oli niin vaikea saada ketään". Hän lupasi maksaa kunnolla vaivannäöstä. Olin tuolloin nuori ja hölmö ja suostuin. Häät järjestettiin pihalla teltoissa, ja hääpaikalle keittiö oli käytännössä lähitalon keittokomero. Ei kunnollisia kylmätiloja tai kokkausmahdollisuutta. Kyllä kalpeni pitopalvelulla naamat kun näki sen paikan. Aika nopeasti kävi ilmi, että pitopalvelu käsitti kaksi ihmistä ja minun hommani on auttaa pitopalvelua ruokien laitossa, koristella teltat, kattaa, tarjoilla, siivota jäljet ja tiskata käsin astiat. Häissä oli noin 150 vierasta. Tein 14 tuntia töitä, en istahtanut kertaakaan tai ehtinyt syödä lämmintä ruokaa. Pitopalvelu kiitteli vedet silmissä, morsian tai muu hääväki ei vaivautuneet. Arvatkaapa mikä oli se "kunnollinen palkka"? 30 euroa. Laitoin välit poikki.
Lasten isän veljen lapset oli meillä tämän tästä. Varsinkin kun lasten äidinäiti (joka oi jatkuvasti ja kokoajan hyväksikäytetty lastenhoitaja) kuoli (mistä se johtuukaan että ns. parhaat kuolee ensin? No hyväksikäyttöön ja kiellettyyn uupumukseensa luultavasti.)
Noita lapsia tuikahteli meillä silloin, tällöin ja usein. Mikäs siinä, tykkäsin lapsista, omat oli samanikäisiä jne. Vaan olihan se omakin työ raskasta, välillä kaipasi vapaata viikonloppua - ihan vaikka että saisi omat huushollityöt tehtyä.
Tämä tuosta. Kerta sitten taas jälleen miehen veljen lapsi tarvitsi sijoituspaikkaa. Pikkuinen soitti itse - mites siinä sitten kiellät? Enkä kieltänyt, taashan hän tuli. Tuolla kertaa vaan oli oikeasti kiireinen viikonloppu, ei ollut leikityksiä eikä vahtimisia, aika arkista juttua, kun sekä minä että mies oltiin omissa töissämme kiinni. Viikonlopun jälkeen laitoin viestiä miehen veljelle ja sen vaimolle, että oikeesti tää juttu oli aikaa peestä, näin ette voi tehdä. Ja että odotan vastavuoroisuutta, ja että tuomme omat lapsemme teille viikonloppuna X kolme viikkoa myöhemmin, koska mekin tarviimme omaa aikaa, ja oletan että tää sopii.
Näin tehtiin. Luulin että asia oli suurin piirtein ok. Ainakin miehen veljen lapset olivat meillä myöhemminkin.Tämä mainittu, joka sopi iältään meidän tytärten väliin, oli pari kesää meillä kun vanhempansa teettelivät eroa.
Mikä oli pahinta hyväksikäyttöä? Siskonsa häissä tämä mainittu lapsonen kertoi että hänellä oli aina ollut jonkinlainen alemmuudentunto. (oli perheensä nuorin, ylimääräinen). Kertoi sitten ÄITINSÄ keksineen syynä olleen tuon viikonlopun, jolloin lapsi itse oli soittanut meille ja kysynyt hoitoa, johon me ei oltu kehdattu kieltäytyä!!!! Voi herran tähden. Ja että lasta oltiin sinä viikonloppuna huonosti sitten kohdeltu, mistä jäi trauma. Lasta ei kohdeltu huonosti. Lapsi viihtyi. joskin kiirettä piti. Nähdäkseni kyseessä on tuon lasten sedän vaimon (nykyään eksä) oma projektio ja ties mikä. Hyväksikäyttö siinä että saa minusta syyn traumoihin joita ihan itse omilla valinnoillaan on lapselleen aiheuttanut.
Halveksin.
Ystäväni, joka muuttaa vähän väliä pyysi minut kanssaan loppusiivousta tekemään ja lupasi maksaa reilusti. No, menin siivoamaan kun olen köyhä ja kaikki raha kelpaa. Siinä vain sitten kävi niin, että hän jaaritteli puhelimessa melkein koko päivän ja vielä tupakkatauot päälle. Itse en polta joten tein 8h putkeen hommia siivotessa 3h+k+vessan. Aikas oli likainen mesta, sillä ystäväni mukaan ei viitsi paljoa siivoilla kun muuttaa kuitenkin aina piakkoin pois. No, tuli ilta ja odottelin palkkiota raatamisesta ja sain 20€!
Enpä taida seuraavalle keikalle mennä kun muuttaa. Ei muuten syöty koko päivänä, yksi CocaCola puoliksi +vettä kraanasta.
Hahaa, tuli heti mieleen ystäväni mummo!
Mummohan soitteli kaverini perheelle (eli omalle lapselleen + lapsenlapselleen), että pääsiskös perhe auttamaan siivoamisessa, kun eihän tämmöinen vanha mummo mitenkään yksin jaksa. No tietysti perhe oli sitä mieltä, että koko perhe lähtee auttamaan mummoa kevätsiivouksessa, muutoin putoaa pian joltain jakkaralta pyyhkiessään pölyjä ylähyllyltä.
Noh, perhe saapui mummolaan 80 km:n päähän. Mummo odotti vastassa ja tervehti koko perheen pikaisesti, ojennellen jotain paperilappua perheen teinitytölle:
"No niin, kiva kun tulitte! Tässä ois tämä työlista, laitoin siihen niin osaatte sitten siivota tiptop. Että jos tuo (perheenisä) nyt heittäisi minut sitten yksiin pikku pippaloihin!"
Nauroin kippurassa kun kaverini soitti mummolasta ja kertoi tarinan nyreissään. On niillä kyllä velmu mummu :DD
Vierailija kirjoitti:
Lasten isän veljen lapset oli meillä tämän tästä. Varsinkin kun lasten äidinäiti (joka oi jatkuvasti ja kokoajan hyväksikäytetty lastenhoitaja) kuoli (mistä se johtuukaan että ns. parhaat kuolee ensin? No hyväksikäyttöön ja kiellettyyn uupumukseensa luultavasti.)
Noita lapsia tuikahteli meillä silloin, tällöin ja usein. Mikäs siinä, tykkäsin lapsista, omat oli samanikäisiä jne. Vaan olihan se omakin työ raskasta, välillä kaipasi vapaata viikonloppua - ihan vaikka että saisi omat huushollityöt tehtyä.
Tämä tuosta. Kerta sitten taas jälleen miehen veljen lapsi tarvitsi sijoituspaikkaa. Pikkuinen soitti itse - mites siinä sitten kiellät? Enkä kieltänyt, taashan hän tuli. Tuolla kertaa vaan oli oikeasti kiireinen viikonloppu, ei ollut leikityksiä eikä vahtimisia, aika arkista juttua, kun sekä minä että mies oltiin omissa töissämme kiinni. Viikonlopun jälkeen laitoin viestiä miehen veljelle ja sen vaimolle, että oikeesti tää juttu oli aikaa peestä, näin ette voi tehdä. Ja että odotan vastavuoroisuutta, ja että tuomme omat lapsemme teille viikonloppuna X kolme viikkoa myöhemmin, koska mekin tarviimme omaa aikaa, ja oletan että tää sopii.
Näin tehtiin. Luulin että asia oli suurin piirtein ok. Ainakin miehen veljen lapset olivat meillä myöhemminkin.Tämä mainittu, joka sopi iältään meidän tytärten väliin, oli pari kesää meillä kun vanhempansa teettelivät eroa.
Mikä oli pahinta hyväksikäyttöä? Siskonsa häissä tämä mainittu lapsonen kertoi että hänellä oli aina ollut jonkinlainen alemmuudentunto. (oli perheensä nuorin, ylimääräinen). Kertoi sitten ÄITINSÄ keksineen syynä olleen tuon viikonlopun, jolloin lapsi itse oli soittanut meille ja kysynyt hoitoa, johon me ei oltu kehdattu kieltäytyä!!!! Voi herran tähden. Ja että lasta oltiin sinä viikonloppuna huonosti sitten kohdeltu, mistä jäi trauma. Lasta ei kohdeltu huonosti. Lapsi viihtyi. joskin kiirettä piti. Nähdäkseni kyseessä on tuon lasten sedän vaimon (nykyään eksä) oma projektio ja ties mikä. Hyväksikäyttö siinä että saa minusta syyn traumoihin joita ihan itse omilla valinnoillaan on lapselleen aiheuttanut.
Halveksin.
En saanut ihan tästä tarinasta täysin kiinni.
Huima ketju ja samalla järkyttävä. Niin me ihmiset ollaan erilaisia ja outoja toisillemme.
Riipasen sen verran, että meidän perhe on kutsunut veljeni perheen useasti kylään ja maksattanut heillä kaiken.
Kyllä, olemme odottaneet täällä kotona, että tulevat. Otan vastaan vaimon ja lapset ja miehet lähtevät kauppaan mun ja veljeni etukäteen viestitetyin ruokasuunnitelmin. Veljeni autolla tietenkin. Mieheni shoppaa ja veljeni maksaa kaiken. KAIKEN! Pari satkua menee laaki ja sitten piti käydä siellä ja tuolla jne.
Sitten vielä veli tekee ruuat ja on nöyrää poikaa sen päivän ja kun vaimo lasten kanssa menee seiskalta saunaan ja unijuttuihin, niin olut aukeaa ja viski virtaa.
Kaikki juontaa juurensa siihen aikaan, kun me oltiin maailmalla mieheni kanssa ja veljeni kävi kylässä. Eihän sillä raukkaparalla koskaan ollut rahaa, mutta biletarve oli suuri. Usean viikon asui meidän nurkissa ja biletti. Siivosi kyllä ja teki ruokaa, kun me ostettiin tarvikkeet jne.
Oltiin itekin nuoria silloin, että joo... Hän lupas maksella takaisin, mutta eihän fyffee koskaan näkynyt.
Eihän me vieraanvaraisuudesta mitään vaadittu, kaapeissa oli ruokaa ja milloin missäkin, kun asuttiin, niin ok tulkoon. Se parit lentoliput pummas meiltä ja jätti maksamatta. Olihan nekin edullisia, silti... Joo, hän on hauskaa seuraa. Tykätään molemmat. Yhä, mutta hieman höveli tärkeissä asioissa.
Löysi todella tarkan euron pirkon, että hui. Parempi niin, pysyy jätkä nuhteessa.
Eli kutsumalla kylään ollaan veljeltä lypsetty vanhoja velkoja takaisin. Eihän se rouva näitä tiedä. Tokko edes, että on Tallinnaa pidemmällä edes ikinä käynyt.
Veljeni tasan tietää mistä on kyse, mutta rouva ei. Rouva rutisee ties mitä meistä seläntakana omalle suvulleen ja läheisilleen (osan olen kuullut, kun ihmettelevät, että tekö?). Meidän äitikin on saanut osansa, meidän lokkeudesta. Se ja sama mulle. Me ollaan nyt sujut, sinnepäin ainakin.
Eivät enää tule kylään, perheenä ainakaan, kun aina juotetaan veli niin känniin. Hyvä mimmi se on, mutta veljeltä edelleen toivoisin rehellisyyttä.
suklaaherkku kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani on allerginen todella monelle jutulle, mukaanlukien koira, mikä on todella voimakas, lääkärissä testattu iso liuta. Mutta hän ei ole, testin mukaan, lainkaan allerginen kissalle tai hevoselle. Ohis.
Omassa elämässä vanhempani ovat niitä hyväksikäyttäjiä, eivätkä näe siinä mitään outoa. Kun olin menossa Tampereelle pääsykokeisiin, isäni ehdotti pokkana, että sinähän voit mennä X:n, serkkuni, luokse yöksi. Öööh, tämä miespuolinen serkku oli jo syntyessäni aikuinen, emmekä ole olleet missään tekemisissä sukujuhlien ulkopuolella. He myös olivat kyydin pummaajia ihan surutta, kun oma auto oli rikki ym. Isäni pyysi jopa naapuria leikkamaan ruohon puolestaan, kun oli itsellä joku meno, antoi palkaksi kahvipaketin, talkkarina oli eli itse sai palkkaa. Opin tämän olevan normaalia, kunnes aikuisena tajusin, että eihän tämä ole. Minäkin tein vuosia palkatonta työtä vanhempieni yritykseen ja tuli melkein 300 km joka viikonloppu, kun olisi ollut koulutehtäviäkin, mutta syyllistämisen vuoksi sitten lähdin kuitenkin. Otin vähitellen etäisyyttä ja opin kieltäytymään.
Itsestäni on sitten tullut päinvastainen. En pyydä mitään apua keltään, vaan koetan selvitä itse, oli tilanne mikä tahansa. Jos en selviä, pyydän ammattilaisia ja maksan asianmukaisen korvauksen. Tosin jotkut miehen sukulaiset loukkaantuvat, kun apu ei kelpaa, esim. kun otin juhliimme kakut leipomosta enkä pyytänyt heitä tekemään. Joskus miehen äiti teki miehen pyynnöstä ja minä maksoin kyllä, vaikka mies ei meinannut tajuta, että siitä pitää maksaa. Samoin mies käytti kampaajasukulaistaan, mutta minä pistin sille stopin, että ammattilaiselle maksetaan ammattilaisen palkka.
No voi kun Sinä olet niiiin jalo ja pyhä :'D Jos jollekulle kelpaa palkaksi yksittäisestä hommasta kahvipaketti, niin mitä vittua se sinulle kuuluu?
Mikä sinua oikein vaivaa??
Voisko tää suklaajerkku painua vitt.. anteeksi, tarkoitin tietenkin voisiko tämä suklaajerkku ystävällisesti painua vittendaaliin.
Vierailija kirjoitti:
suklaaherkku kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani on allerginen todella monelle jutulle, mukaanlukien koira, mikä on todella voimakas, lääkärissä testattu iso liuta. Mutta hän ei ole, testin mukaan, lainkaan allerginen kissalle tai hevoselle. Ohis.
Omassa elämässä vanhempani ovat niitä hyväksikäyttäjiä, eivätkä näe siinä mitään outoa. Kun olin menossa Tampereelle pääsykokeisiin, isäni ehdotti pokkana, että sinähän voit mennä X:n, serkkuni, luokse yöksi. Öööh, tämä miespuolinen serkku oli jo syntyessäni aikuinen, emmekä ole olleet missään tekemisissä sukujuhlien ulkopuolella. He myös olivat kyydin pummaajia ihan surutta, kun oma auto oli rikki ym. Isäni pyysi jopa naapuria leikkamaan ruohon puolestaan, kun oli itsellä joku meno, antoi palkaksi kahvipaketin, talkkarina oli eli itse sai palkkaa. Opin tämän olevan normaalia, kunnes aikuisena tajusin, että eihän tämä ole. Minäkin tein vuosia palkatonta työtä vanhempieni yritykseen ja tuli melkein 300 km joka viikonloppu, kun olisi ollut koulutehtäviäkin, mutta syyllistämisen vuoksi sitten lähdin kuitenkin. Otin vähitellen etäisyyttä ja opin kieltäytymään.
Itsestäni on sitten tullut päinvastainen. En pyydä mitään apua keltään, vaan koetan selvitä itse, oli tilanne mikä tahansa. Jos en selviä, pyydän ammattilaisia ja maksan asianmukaisen korvauksen. Tosin jotkut miehen sukulaiset loukkaantuvat, kun apu ei kelpaa, esim. kun otin juhliimme kakut leipomosta enkä pyytänyt heitä tekemään. Joskus miehen äiti teki miehen pyynnöstä ja minä maksoin kyllä, vaikka mies ei meinannut tajuta, että siitä pitää maksaa. Samoin mies käytti kampaajasukulaistaan, mutta minä pistin sille stopin, että ammattilaiselle maksetaan ammattilaisen palkka.
No voi kun Sinä olet niiiin jalo ja pyhä :'D Jos jollekulle kelpaa palkaksi yksittäisestä hommasta kahvipaketti, niin mitä vittua se sinulle kuuluu?
Mikä sinua oikein vaivaa??
Noita hyväksikäyttäjiä vastaa tässä näköjään itse. Isä ei edes tarjonnut muuta. Eiköhän tuo naapurikin ole vähän ihmeissään ollut, voin kuvitella. Isän tyyliin kuului pyytää isojakin palveluksia ja korvata ne kahvipaketilla. Kyllä mulle kuuluu ihmetellä vanhempieni käytöstä ja sitä, että minua oltiin hyvää vauhtia kasvattamassa sihen, että se on normaalia. Onneksi heräsin itse.
Vierailija kirjoitti:
suklaaherkku kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani on allerginen todella monelle jutulle, mukaanlukien koira, mikä on todella voimakas, lääkärissä testattu iso liuta. Mutta hän ei ole, testin mukaan, lainkaan allerginen kissalle tai hevoselle. Ohis.
Omassa elämässä vanhempani ovat niitä hyväksikäyttäjiä, eivätkä näe siinä mitään outoa. Kun olin menossa Tampereelle pääsykokeisiin, isäni ehdotti pokkana, että sinähän voit mennä X:n, serkkuni, luokse yöksi. Öööh, tämä miespuolinen serkku oli jo syntyessäni aikuinen, emmekä ole olleet missään tekemisissä sukujuhlien ulkopuolella. He myös olivat kyydin pummaajia ihan surutta, kun oma auto oli rikki ym. Isäni pyysi jopa naapuria leikkamaan ruohon puolestaan, kun oli itsellä joku meno, antoi palkaksi kahvipaketin, talkkarina oli eli itse sai palkkaa. Opin tämän olevan normaalia, kunnes aikuisena tajusin, että eihän tämä ole. Minäkin tein vuosia palkatonta työtä vanhempieni yritykseen ja tuli melkein 300 km joka viikonloppu, kun olisi ollut koulutehtäviäkin, mutta syyllistämisen vuoksi sitten lähdin kuitenkin. Otin vähitellen etäisyyttä ja opin kieltäytymään.
Itsestäni on sitten tullut päinvastainen. En pyydä mitään apua keltään, vaan koetan selvitä itse, oli tilanne mikä tahansa. Jos en selviä, pyydän ammattilaisia ja maksan asianmukaisen korvauksen. Tosin jotkut miehen sukulaiset loukkaantuvat, kun apu ei kelpaa, esim. kun otin juhliimme kakut leipomosta enkä pyytänyt heitä tekemään. Joskus miehen äiti teki miehen pyynnöstä ja minä maksoin kyllä, vaikka mies ei meinannut tajuta, että siitä pitää maksaa. Samoin mies käytti kampaajasukulaistaan, mutta minä pistin sille stopin, että ammattilaiselle maksetaan ammattilaisen palkka.
No voi kun Sinä olet niiiin jalo ja pyhä :'D Jos jollekulle kelpaa palkaksi yksittäisestä hommasta kahvipaketti, niin mitä vittua se sinulle kuuluu?
Mikä sinua oikein vaivaa??
Suklaaherkku on tunnettu juoppo. Kännissä vittuilee ihmisille, kun oma elämä ahdistaa.
Olin ex-ystävän häissä auttamassa ihan vapaaehtoisesti ilman rahallista apua ja hän lupasi että otat sitten skumppaa ja ruokaa palkaksi niin paljon kuin haluat. Eli, tein ja koristelin voileipäkakut, koristelin juhlapaikan ja tarjoilin ihmisille pitkin iltaa ja siivosin jälkiä niin että paikka pysyi siistinä koko illan.
Sitten häneltä ilmestyi hääkuvat nettiin, julkisesti ja kaikkien nähtäville. Mukana oli törkeä kuva minusta jossa olen juuri kumartamassa (poimin jotain roskaa vissiin) ja paita on noussut niin että selkäni leikkausarpi paistaa siinä kuvassa oikein kunnolla.
Soitin hänelle heti ja sanoin että poistaa sen kuvan tai sensuroi minut siitä. Ei hän halunnut kun minäkin olin kuulemma häissä vaan ravannut tupakalla ja mättänyt kallista ruokaa naamaan niin pitää minun joku kosto siitä saada. Todellisuudessa en edes polta ja kun ravasin ulkona niin keräsin ihmisten jättämiä laseja, pulloja, roskia yms. Hän vaati saada 30€ korvausta kuluttamistani ruuista ja juomista tai muuten ei poistaisi sitä kuvaa. Onneksi Facebookista se poistui nopeasti kun otin ylläpitoon yhteyttä.
Emme ole enää väleissä ja kammottaa että missäköhän kaikkialla se kuva on esillä ja montako kopiota siitä on. Mutta en enää välitä, oma on häpeänsä jos saa tuollaisesta jotain katkeraa riemua irti.
Vierailija kirjoitti:
Olin ex-ystävän häissä auttamassa ihan vapaaehtoisesti ilman rahallista apua ja hän lupasi että otat sitten skumppaa ja ruokaa palkaksi niin paljon kuin haluat. Eli, tein ja koristelin voileipäkakut, koristelin juhlapaikan ja tarjoilin ihmisille pitkin iltaa ja siivosin jälkiä niin että paikka pysyi siistinä koko illan.
Sitten häneltä ilmestyi hääkuvat nettiin, julkisesti ja kaikkien nähtäville. Mukana oli törkeä kuva minusta jossa olen juuri kumartamassa (poimin jotain roskaa vissiin) ja paita on noussut niin että selkäni leikkausarpi paistaa siinä kuvassa oikein kunnolla.
Soitin hänelle heti ja sanoin että poistaa sen kuvan tai sensuroi minut siitä. Ei hän halunnut kun minäkin olin kuulemma häissä vaan ravannut tupakalla ja mättänyt kallista ruokaa naamaan niin pitää minun joku kosto siitä saada. Todellisuudessa en edes polta ja kun ravasin ulkona niin keräsin ihmisten jättämiä laseja, pulloja, roskia yms. Hän vaati saada 30€ korvausta kuluttamistani ruuista ja juomista tai muuten ei poistaisi sitä kuvaa. Onneksi Facebookista se poistui nopeasti kun otin ylläpitoon yhteyttä.
Emme ole enää väleissä ja kammottaa että missäköhän kaikkialla se kuva on esillä ja montako kopiota siitä on. Mutta en enää välitä, oma on häpeänsä jos saa tuollaisesta jotain katkeraa riemua irti.
Uskomatonta. Mutta lohdutukseksi sanon tämän: kaikki sitä kuvaa katsovat ovat sinun puolellasi ja ihmettelevät, miksi morsmaikku ei ole valinnut kauniita kuvia jakeluun. Tässä käy samoin kuin jos joku ujo ihminen pitää puhetta ja takeltelee, kaikki normaalit ihmiset yleisössä eli 99,99% ovat sen ujon puolella tsempaten mielessään ja se 1 prosentti on sitten niitä psykopaatteja. Eli "ystäväsi" on nolannut itsensä ja tehnyt itsestään moukan. Sinä et.
Tein vammaiselle ystävälleni suuren historiallisen esineen kunnostusprojektin. Käytin siihen kuukausia aikaa, omaa rahaani ja tarvikkeitani. Projekti oli sellainen, että siihen olisi mennyt teetettynä 10-15 tuhatta € helposti, mutta lupasin auttaa, tajuamatta heti mihin olin ryhtynyt. No, projekti tuli valmiiksi. Siitä tehtiin myöhemmin alan lehteen iso juttu. (oikein useampi sivu) Omistaja kiitteli kaikki projektiin jollakin tavalla osallistuneet. Tarvikkeiden myyjät yms. Mutta minua ei mainittu sanallakaan. Eikä sitä kiitosta tullut henkilökohtaisestikaan.
Halusi vielä jälkikäteen, että tekisin muita pienempiä hommia. Kun mainitsin, etten tee niitä ilmaiseksi, katkaisi "ystävyyden" kerrasta. Puhui vielä selän takana tosi ikäviä valheita minusta.
Setäni jätti laiskuuttaan yhden asian hoitamatta. (On myöntänyt asian.) Nyt vaatii sukua maksamaan tekemänsä virheen. Hänellä ei ole rahaa. Kysymyksessä 5 numeroinen summa. Mikään järkipuhe ei mene perille. Suku ei voi ymmärtää eikä hyväksyä.
Nyt on jopa puolisoani pyydetty hoitamaan asiaa... Kohteliaasti kieltäytyi... ;-)