Kun olin pieni äiti lähetti minulta kysymättä Hevoslehteni siskonsa lapselle luettaviksi
Tai en ollut ihan niin pienikään, vaan sen ikäinen, etten enää lukenut niitä lehtiä, mutta ne olivat silti minulle tärkeät. Sain ne lehdet takaisin, ne oli kuulemma lainattu, mutta äiti sanoi minua huonokäytöksiseksi, kun minä suutuin siitä, että ne lehdet oli lähetetty toiselle minulta kysymättä. Minulla on nyt pieniä lapsia enkä tiedä miten perustelen itselleni sen, että kunnioittaisin heidän arvoaan ja oikeuksiaan tai sen että minun pitää nähdä heidät itsestäni erillisinä ihmisinä. Tuli vain mieleeni, kun ne Hevoslehdet palautuivat minulle äskettäin aivan muista syistä paikasta, johon olin ne varastoinut.
Kommentit (307)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin jo otsikosta, että äitihullu on taas valunut palstalle jauhamaan ihan käsittämättömän karmeasta lapsuudestaan. Yleensä hänen ketjunsa ovat ahdistavaa luettavaa (mikä ei suinkaan johdu ap:n äidin käytöksestä vaan ap:n omasta mielisairaudesta), mutta tälle ketjulle olen nauranut ääneen... :D :D :D
Kermaperseen on helppo nauraa, kun elämässä ei ole ollut tällaisia tragedioita. Vai veikö äitisi dinun hevoshullut? Ja jos vei, ei se silti ollut yhtä paha tilanne kuin minulla
Ap😂😂😂 Ei vienyt hevoshulluja, mutta siskon kanssa tapeltiin usein Aku Ankasta... Siksi en aio siivota tänään(kään)!!!
Mulla on ihan sama. Paitsi veli vei mun koululaiset.
Siksi en pese tänään mattojaEi jumalauta! En edes muistanut Koululainen-lehteä! Mutta nyt kun kaivoit tämänkin kipeän asian esiin menneisyydestäni, tajuan, etten todellakaan voi enää koskaan antaa anteeksi kenellekään yhtään mitään, vaan aion velloa itsesäälissä loppuelämäni. Kaikki tämä siksi, että en muista äitini tilanneen minulle Koululaista kuin korkeintaan parin vuoden ajan! Tämä jos mikä on törkeää lapsen alistamista. Tunnen kuinka psykoosi lähestyy.
Voi ei! Jaksamista. Ei kyllä tainnut meillekään tulla kun vuoden, kun oltiin köyhiä.
Aku Ankan veli vei myös. Ja tuli mulle varmaan puoli vuotta Hevoshullukin. Äiti on ne kaikki laittanut kysymättä johonkin.
Toi hevoshullu kyllä selittää mun sen jälkeisen elämän vaikeuksia.
Psykoosia odottelen, kun silmät aukeni
Hieno ketju! Vartaistukea 70-luvulta!Niin samaa mieltä! Pitää ihan kiittää ap:tä! Olet avannut monen ikäluokkaasi kuuluvan lapsen silmät. Oikeuksiamme on poljettu rankasti maahan! Suurten ikäluokkien eläkkeistä olisi syytä nyt kerätä rahasto ja perustaa jonkinlaisia hoitokoteja ympäri maata meille rankan lapsuuden eläneille, he ovat sen velkaa meille!!! Enkä ala tässä vielä edes paasata Suosikeista, se on aivan liian kipeä aihe!
Miksi otit Suosikit edes esille!
Missä on mun Hanoi Rocksin julisteet? Entä itse äänittämäni kasetit?Tuli vielä mieleeni raskas muisto. Jogurttia sai vain lauantaisin. Tätä ei kehtaa ääneen missään sanoa.
Luen tätä itku silmässä. Virtuaalihalit sinulle! Löysin nimittäin äskettäin Popeda Punaisella Torilla - julisteeni piirongin laatikosta. Olen melko varma että äitini on sen sinne jemmannut joskus vuonna 1987. Kyllä on itse pahuus, kuinka voi tehdä noin omalle lapselleen?!?
Myötätuntoni sinulle! Että voi ihmisellä olla vittumainen äiti.
Mitä terapeuttisi mahtaa tästä sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin jo otsikosta, että äitihullu on taas valunut palstalle jauhamaan ihan käsittämättömän karmeasta lapsuudestaan. Yleensä hänen ketjunsa ovat ahdistavaa luettavaa (mikä ei suinkaan johdu ap:n äidin käytöksestä vaan ap:n omasta mielisairaudesta), mutta tälle ketjulle olen nauranut ääneen... :D :D :D
Kermaperseen on helppo nauraa, kun elämässä ei ole ollut tällaisia tragedioita. Vai veikö äitisi dinun hevoshullut? Ja jos vei, ei se silti ollut yhtä paha tilanne kuin minulla
Ap😂😂😂 Ei vienyt hevoshulluja, mutta siskon kanssa tapeltiin usein Aku Ankasta... Siksi en aio siivota tänään(kään)!!!
Mulla on ihan sama. Paitsi veli vei mun koululaiset.
Siksi en pese tänään mattojaEi jumalauta! En edes muistanut Koululainen-lehteä! Mutta nyt kun kaivoit tämänkin kipeän asian esiin menneisyydestäni, tajuan, etten todellakaan voi enää koskaan antaa anteeksi kenellekään yhtään mitään, vaan aion velloa itsesäälissä loppuelämäni. Kaikki tämä siksi, että en muista äitini tilanneen minulle Koululaista kuin korkeintaan parin vuoden ajan! Tämä jos mikä on törkeää lapsen alistamista. Tunnen kuinka psykoosi lähestyy.
Voi ei! Jaksamista. Ei kyllä tainnut meillekään tulla kun vuoden, kun oltiin köyhiä.
Aku Ankan veli vei myös. Ja tuli mulle varmaan puoli vuotta Hevoshullukin. Äiti on ne kaikki laittanut kysymättä johonkin.
Toi hevoshullu kyllä selittää mun sen jälkeisen elämän vaikeuksia.
Psykoosia odottelen, kun silmät aukeni
Hieno ketju! Vartaistukea 70-luvulta!Niin samaa mieltä! Pitää ihan kiittää ap:tä! Olet avannut monen ikäluokkaasi kuuluvan lapsen silmät. Oikeuksiamme on poljettu rankasti maahan! Suurten ikäluokkien eläkkeistä olisi syytä nyt kerätä rahasto ja perustaa jonkinlaisia hoitokoteja ympäri maata meille rankan lapsuuden eläneille, he ovat sen velkaa meille!!! Enkä ala tässä vielä edes paasata Suosikeista, se on aivan liian kipeä aihe!
Miksi otit Suosikit edes esille!
Missä on mun Hanoi Rocksin julisteet? Entä itse äänittämäni kasetit?Tuli vielä mieleeni raskas muisto. Jogurttia sai vain lauantaisin. Tätä ei kehtaa ääneen missään sanoa.
Luen tätä itku silmässä. Virtuaalihalit sinulle! Löysin nimittäin äskettäin Popeda Punaisella Torilla - julisteeni piirongin laatikosta. Olen melko varma että äitini on sen sinne jemmannut joskus vuonna 1987. Kyllä on itse pahuus, kuinka voi tehdä noin omalle lapselleen?!?
Myötätuntoni sinulle! Että voi ihmisellä olla vittumainen äiti.
Mitä terapeuttisi mahtaa tästä sanoa?
Lisään vielä.
Sun äiti on selvästi piironkinarsisti. Ootko huomannu? Nää piilottelee usein tärkeitä julisteita piirongin laatikkoon
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka eivät ymmärrä APta, niin niiltä on tuskin viety ja riistetty mitään kivoja juttuja lapsena. Tai vaihtoehtoisesti eivät vaan muista miten ikävältä tuntui kun joku naapurin ääliö varasti Barbien ja leikkasi sille poikatukan.
Tai sitten niille tapahtui jotain oikeita asioita, ettei ehdi ongelmia keksiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka eivät ymmärrä APta, niin niiltä on tuskin viety ja riistetty mitään kivoja juttuja lapsena. Tai vaihtoehtoisesti eivät vaan muista miten ikävältä tuntui kun joku naapurin ääliö varasti Barbien ja leikkasi sille poikatukan.
Ap:n lehtiä ei viety. Niitä lainattiin. Ja kyllä, minunkin lelujani on lainailtu ja/tai tuhottu. En silti jaksa ruikuttaa asiasta (ja vieläpä ihan tosissaan) 30 vuotta myöhemmin. Huoh...
Siksikö sinusta tulikin tommoinen veemäinen, ilkeä hälläväliä-ihminen? Että kun sä et välitä niin muutkaan ei saisi? Kun itse olet tukahduttanut sen riistämisen tunteen heittäytymällä kovikseksi??
Lapsena se lainaaminen tuntuu pois antamiselta koska ei ole takeita siitä että ne tulee takaisin.
Hahahahaha..... Minusta tuli normaali. Käyn töissä, siivoan kotiani aina silloin tällöin, lapseni saavat ruokaa ja rakkautta, eikä mieheni ole yksin vastuussa kaikesta. En syytä äitiäni olemattomista jutuista, jotka ovat vain oman pääni sisällä :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka eivät ymmärrä APta, niin niiltä on tuskin viety ja riistetty mitään kivoja juttuja lapsena. Tai vaihtoehtoisesti eivät vaan muista miten ikävältä tuntui kun joku naapurin ääliö varasti Barbien ja leikkasi sille poikatukan.
Ap:n lehtiä ei viety. Niitä lainattiin. Ja kyllä, minunkin lelujani on lainailtu ja/tai tuhottu. En silti jaksa ruikuttaa asiasta (ja vieläpä ihan tosissaan) 30 vuotta myöhemmin. Huoh...
Siksikö sinusta tulikin tommoinen veemäinen, ilkeä hälläväliä-ihminen? Että kun sä et välitä niin muutkaan ei saisi? Kun itse olet tukahduttanut sen riistämisen tunteen heittäytymällä kovikseksi??
Lapsena se lainaaminen tuntuu pois antamiselta koska ei ole takeita siitä että ne tulee takaisin.
Hahahahaha..... Minusta tuli normaali. Käyn töissä, siivoan kotiani aina silloin tällöin, lapseni saavat ruokaa ja rakkautta, eikä mieheni ole yksin vastuussa kaikesta. En syytä äitiäni olemattomista jutuista, jotka ovat vain oman pääni sisällä :D :D :D
Se johtuu kato siitä, ettet sä ole uskaltanut vielä kohdata ongelmiasi kuten aloittaja. Joka kuuntelee sydäntään eikä tee mitään ellei itse halua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soitan kohta äidille! Hän on vähän sairas ja vanha. Mutta vaadin saada tietää mihin mun Koululaiset ja Aku Ankat on viety!
Mun lapset on nyt just tossa traumaiässä (14).
Mihin olen mahtanut säilöä kaikki Prinsessalehdet? Ja Pokemonit?Mun pitää alkaa kerätä terapiarahastoa molemmille.
Sanon omaksi puolustukseksi että en tiennyt, että kaikki pitää säästää.
Miksi tästä ei puhuta neuvolassa?Minäkin olen saanut viitteitä lapseni tulevasta mielenterveysongelmasta. Hän on kuulemma katkera minulle siitä, että muilla lapsilla oli keäisin uimarannalla Disney-aiheisia pyyhkeitä. Lumikkeja ja muita prinsessoja. Ja hänellä oli tavallinen raidallinen!!! RAIDALLINEN!!! Eikä koskaan saanut Prinsessa-pyyhettä (en tosin muista hänen edes pyytäneen, mutta ehkä en vain ollut tarpeeksi LÄSNÄ... nyyh).
En tiedä korvaako se hänen rikkinäistä ja tuhottua sieluaan, mutta ajattelin ostaa hänelle jonkun Tuhkimo-pyyhkeen koulun päättäjäislahjaksi. Lapseni pääsee ysiltä.
Ai että raidallinen pyyhe. Minkä värinen?
Tiedän jonkun valko-vuhreäraidallisen pyyhkeen omistajan olleen 4 v terapiassa. Mutta ihminen siitäkin tuli.
Tuhkimopyyhe on hieno ele! Tsemppiä. Kaikki me äidit tehdään joskus virheitä
T. Prinsessa ja pokemon lehdet hävittänyt äiti
Sinivihreä oli se pyyhe. Ei taida olla enää mitään toivoa? Varaanko jo paikan Pitkäänniemeen, asumme Pirkanmaalla? Oletko muuten itse varautunut paskamyrskyyn 30 vuotta myöhemmin, kun kerran ne lehdet hävitit? Aika narsistinen ja kylmä luonne sinullakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin jo otsikosta, että äitihullu on taas valunut palstalle jauhamaan ihan käsittämättömän karmeasta lapsuudestaan. Yleensä hänen ketjunsa ovat ahdistavaa luettavaa (mikä ei suinkaan johdu ap:n äidin käytöksestä vaan ap:n omasta mielisairaudesta), mutta tälle ketjulle olen nauranut ääneen... :D :D :D
Kermaperseen on helppo nauraa, kun elämässä ei ole ollut tällaisia tragedioita. Vai veikö äitisi dinun hevoshullut? Ja jos vei, ei se silti ollut yhtä paha tilanne kuin minulla
Ap😂😂😂 Ei vienyt hevoshulluja, mutta siskon kanssa tapeltiin usein Aku Ankasta... Siksi en aio siivota tänään(kään)!!!
Mulla on ihan sama. Paitsi veli vei mun koululaiset.
Siksi en pese tänään mattojaEi jumalauta! En edes muistanut Koululainen-lehteä! Mutta nyt kun kaivoit tämänkin kipeän asian esiin menneisyydestäni, tajuan, etten todellakaan voi enää koskaan antaa anteeksi kenellekään yhtään mitään, vaan aion velloa itsesäälissä loppuelämäni. Kaikki tämä siksi, että en muista äitini tilanneen minulle Koululaista kuin korkeintaan parin vuoden ajan! Tämä jos mikä on törkeää lapsen alistamista. Tunnen kuinka psykoosi lähestyy.
Voi ei! Jaksamista. Ei kyllä tainnut meillekään tulla kun vuoden, kun oltiin köyhiä.
Aku Ankan veli vei myös. Ja tuli mulle varmaan puoli vuotta Hevoshullukin. Äiti on ne kaikki laittanut kysymättä johonkin.
Toi hevoshullu kyllä selittää mun sen jälkeisen elämän vaikeuksia.
Psykoosia odottelen, kun silmät aukeni
Hieno ketju! Vartaistukea 70-luvulta!Niin samaa mieltä! Pitää ihan kiittää ap:tä! Olet avannut monen ikäluokkaasi kuuluvan lapsen silmät. Oikeuksiamme on poljettu rankasti maahan! Suurten ikäluokkien eläkkeistä olisi syytä nyt kerätä rahasto ja perustaa jonkinlaisia hoitokoteja ympäri maata meille rankan lapsuuden eläneille, he ovat sen velkaa meille!!! Enkä ala tässä vielä edes paasata Suosikeista, se on aivan liian kipeä aihe!
Miksi otit Suosikit edes esille!
Missä on mun Hanoi Rocksin julisteet? Entä itse äänittämäni kasetit?Tuli vielä mieleeni raskas muisto. Jogurttia sai vain lauantaisin. Tätä ei kehtaa ääneen missään sanoa.
Luen tätä itku silmässä. Virtuaalihalit sinulle! Löysin nimittäin äskettäin Popeda Punaisella Torilla - julisteeni piirongin laatikosta. Olen melko varma että äitini on sen sinne jemmannut joskus vuonna 1987. Kyllä on itse pahuus, kuinka voi tehdä noin omalle lapselleen?!?
Myötätuntoni sinulle! Että voi ihmisellä olla vittumainen äiti.
Mitä terapeuttisi mahtaa tästä sanoa?Lisään vielä.
Sun äiti on selvästi piironkinarsisti. Ootko huomannu? Nää piilottelee usein tärkeitä julisteita piirongin laatikkoon
Näinhän minulle on sanottu. Helsingin Yliopiston johtava psykiatrian ylilääkäri on hoitanut minua traumojeni vuoksi jo vuosikymmenten ajan. Olen pakkohoidossa tällä hetkellä. Kyllä nämä piironkiäidit ovat niitä kauheimpia. Ja ap jaksaa rutista joistain hevoshulluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soitan kohta äidille! Hän on vähän sairas ja vanha. Mutta vaadin saada tietää mihin mun Koululaiset ja Aku Ankat on viety!
Mun lapset on nyt just tossa traumaiässä (14).
Mihin olen mahtanut säilöä kaikki Prinsessalehdet? Ja Pokemonit?Mun pitää alkaa kerätä terapiarahastoa molemmille.
Sanon omaksi puolustukseksi että en tiennyt, että kaikki pitää säästää.
Miksi tästä ei puhuta neuvolassa?Minäkin olen saanut viitteitä lapseni tulevasta mielenterveysongelmasta. Hän on kuulemma katkera minulle siitä, että muilla lapsilla oli keäisin uimarannalla Disney-aiheisia pyyhkeitä. Lumikkeja ja muita prinsessoja. Ja hänellä oli tavallinen raidallinen!!! RAIDALLINEN!!! Eikä koskaan saanut Prinsessa-pyyhettä (en tosin muista hänen edes pyytäneen, mutta ehkä en vain ollut tarpeeksi LÄSNÄ... nyyh).
En tiedä korvaako se hänen rikkinäistä ja tuhottua sieluaan, mutta ajattelin ostaa hänelle jonkun Tuhkimo-pyyhkeen koulun päättäjäislahjaksi. Lapseni pääsee ysiltä.
Ai että raidallinen pyyhe. Minkä värinen?
Tiedän jonkun valko-vuhreäraidallisen pyyhkeen omistajan olleen 4 v terapiassa. Mutta ihminen siitäkin tuli.
Tuhkimopyyhe on hieno ele! Tsemppiä. Kaikki me äidit tehdään joskus virheitä
T. Prinsessa ja pokemon lehdet hävittänyt äitiSinivihreä oli se pyyhe. Ei taida olla enää mitään toivoa? Varaanko jo paikan Pitkäänniemeen, asumme Pirkanmaalla? Oletko muuten itse varautunut paskamyrskyyn 30 vuotta myöhemmin, kun kerran ne lehdet hävitit? Aika narsistinen ja kylmä luonne sinullakin.
Vai pitäiskö edes kokeilla avohoitoa? En kyllä tiedä onko tuloksia tullut sinivihreille. Ja tytöllä vielä. Mikä oli sun tekosyy olla noin sydämetön?
Joo. Mä alan heti säästää terapiaa varten. Ja varaudun pyytämään polvillani anteeksi. Sitähän narsistiäideiltä odotetaan.
En haluaisi sentään lapsiani Kupittaalle....
Ap:sta tulee ihan mieleen minun 12-vuotias pikkusiskoni :D Äärimmäisen hankala tapaus (vaikka äärimmäisen rakas myös tietysti). Mitään hänen tavaroitaan ei saa lainata, ei pompuloita, ei värikyniä, ei elokuvia, ei lautapelejä, ei yhtään mitään (vaikka siis asutaan samassa talossa). Pitää kynsin ja hampain kiinni KAIKESTA mitä on ikinä omistanut, mutta lainailee surutta sitten toisten tavaroita ja yleensä lupaa kysymättä. Ei leiki enää itse barbeilla tai nukeilla (joista suurin osa on muutenkin minun ja vanhemman siskomme vanhoja), mutta niitä EI MISSÄÄN NIMESSÄ saa antaa isosiskon esikoiselle. Hirveä huuto ja mellastus, on itsekin sanonut, että ei leiki niillä, mutta ei niitä saa "Siirillekään" antaa, koska hän ei halua. Äiti on salaa vienyt joitakin pikkusiskon vanhoja leluja tälle isosiskon lapselle, kun pikkusiskon huone pursuilee tavaroita muutenkin ja hyllytilaa on tarvittu. Eipä ole pikkusisko vielä huomannut.. Pitää siis ihan periaatteesta kiinni tavaroistaan, kun ne kerran ovat HÄNEN. Raskaita ihmisiä tuollaiset periaatteen ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka eivät ymmärrä APta, niin niiltä on tuskin viety ja riistetty mitään kivoja juttuja lapsena. Tai vaihtoehtoisesti eivät vaan muista miten ikävältä tuntui kun joku naapurin ääliö varasti Barbien ja leikkasi sille poikatukan.
Ap:n lehtiä ei viety. Niitä lainattiin. Ja kyllä, minunkin lelujani on lainailtu ja/tai tuhottu. En silti jaksa ruikuttaa asiasta (ja vieläpä ihan tosissaan) 30 vuotta myöhemmin. Huoh...
Siksikö sinusta tulikin tommoinen veemäinen, ilkeä hälläväliä-ihminen? Että kun sä et välitä niin muutkaan ei saisi? Kun itse olet tukahduttanut sen riistämisen tunteen heittäytymällä kovikseksi??
Lapsena se lainaaminen tuntuu pois antamiselta koska ei ole takeita siitä että ne tulee takaisin.
Hahahahaha..... Minusta tuli normaali. Käyn töissä, siivoan kotiani aina silloin tällöin, lapseni saavat ruokaa ja rakkautta, eikä mieheni ole yksin vastuussa kaikesta. En syytä äitiäni olemattomista jutuista, jotka ovat vain oman pääni sisällä :D :D :D
Se johtuu kato siitä, ettet sä ole uskaltanut vielä kohdata ongelmiasi kuten aloittaja. Joka kuuntelee sydäntään eikä tee mitään ellei itse halua
Niin. Sydämeni sanoo nytkin, etten halua tehdä ruokaa, mutta vatsani sanoo toista. Syytän tästä äitiäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin jo otsikosta, että äitihullu on taas valunut palstalle jauhamaan ihan käsittämättömän karmeasta lapsuudestaan. Yleensä hänen ketjunsa ovat ahdistavaa luettavaa (mikä ei suinkaan johdu ap:n äidin käytöksestä vaan ap:n omasta mielisairaudesta), mutta tälle ketjulle olen nauranut ääneen... :D :D :D
Kermaperseen on helppo nauraa, kun elämässä ei ole ollut tällaisia tragedioita. Vai veikö äitisi dinun hevoshullut? Ja jos vei, ei se silti ollut yhtä paha tilanne kuin minulla
Ap😂😂😂 Ei vienyt hevoshulluja, mutta siskon kanssa tapeltiin usein Aku Ankasta... Siksi en aio siivota tänään(kään)!!!
Mulla on ihan sama. Paitsi veli vei mun koululaiset.
Siksi en pese tänään mattojaEi jumalauta! En edes muistanut Koululainen-lehteä! Mutta nyt kun kaivoit tämänkin kipeän asian esiin menneisyydestäni, tajuan, etten todellakaan voi enää koskaan antaa anteeksi kenellekään yhtään mitään, vaan aion velloa itsesäälissä loppuelämäni. Kaikki tämä siksi, että en muista äitini tilanneen minulle Koululaista kuin korkeintaan parin vuoden ajan! Tämä jos mikä on törkeää lapsen alistamista. Tunnen kuinka psykoosi lähestyy.
Voi ei! Jaksamista. Ei kyllä tainnut meillekään tulla kun vuoden, kun oltiin köyhiä.
Aku Ankan veli vei myös. Ja tuli mulle varmaan puoli vuotta Hevoshullukin. Äiti on ne kaikki laittanut kysymättä johonkin.
Toi hevoshullu kyllä selittää mun sen jälkeisen elämän vaikeuksia.
Psykoosia odottelen, kun silmät aukeni
Hieno ketju! Vartaistukea 70-luvulta!Niin samaa mieltä! Pitää ihan kiittää ap:tä! Olet avannut monen ikäluokkaasi kuuluvan lapsen silmät. Oikeuksiamme on poljettu rankasti maahan! Suurten ikäluokkien eläkkeistä olisi syytä nyt kerätä rahasto ja perustaa jonkinlaisia hoitokoteja ympäri maata meille rankan lapsuuden eläneille, he ovat sen velkaa meille!!! Enkä ala tässä vielä edes paasata Suosikeista, se on aivan liian kipeä aihe!
Miksi otit Suosikit edes esille!
Missä on mun Hanoi Rocksin julisteet? Entä itse äänittämäni kasetit?Tuli vielä mieleeni raskas muisto. Jogurttia sai vain lauantaisin. Tätä ei kehtaa ääneen missään sanoa.
Luen tätä itku silmässä. Virtuaalihalit sinulle! Löysin nimittäin äskettäin Popeda Punaisella Torilla - julisteeni piirongin laatikosta. Olen melko varma että äitini on sen sinne jemmannut joskus vuonna 1987. Kyllä on itse pahuus, kuinka voi tehdä noin omalle lapselleen?!?
Myötätuntoni sinulle! Että voi ihmisellä olla vittumainen äiti.
Mitä terapeuttisi mahtaa tästä sanoa?Lisään vielä.
Sun äiti on selvästi piironkinarsisti. Ootko huomannu? Nää piilottelee usein tärkeitä julisteita piirongin laatikkoonNäinhän minulle on sanottu. Helsingin Yliopiston johtava psykiatrian ylilääkäri on hoitanut minua traumojeni vuoksi jo vuosikymmenten ajan. Olen pakkohoidossa tällä hetkellä. Kyllä nämä piironkiäidit ovat niitä kauheimpia. Ja ap jaksaa rutista joistain hevoshulluista.
Piironkiäidin lapsien en ole koskaan kuullut toipuneen. Mutta onneksi saat hyvää hoitoa! Ethän suunnittele avohoitoon siirtymistä lähivuosina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka eivät ymmärrä APta, niin niiltä on tuskin viety ja riistetty mitään kivoja juttuja lapsena. Tai vaihtoehtoisesti eivät vaan muista miten ikävältä tuntui kun joku naapurin ääliö varasti Barbien ja leikkasi sille poikatukan.
Ap:n lehtiä ei viety. Niitä lainattiin. Ja kyllä, minunkin lelujani on lainailtu ja/tai tuhottu. En silti jaksa ruikuttaa asiasta (ja vieläpä ihan tosissaan) 30 vuotta myöhemmin. Huoh...
Siksikö sinusta tulikin tommoinen veemäinen, ilkeä hälläväliä-ihminen? Että kun sä et välitä niin muutkaan ei saisi? Kun itse olet tukahduttanut sen riistämisen tunteen heittäytymällä kovikseksi??
Lapsena se lainaaminen tuntuu pois antamiselta koska ei ole takeita siitä että ne tulee takaisin.
Hahahahaha..... Minusta tuli normaali. Käyn töissä, siivoan kotiani aina silloin tällöin, lapseni saavat ruokaa ja rakkautta, eikä mieheni ole yksin vastuussa kaikesta. En syytä äitiäni olemattomista jutuista, jotka ovat vain oman pääni sisällä :D :D :D
Se johtuu kato siitä, ettet sä ole uskaltanut vielä kohdata ongelmiasi kuten aloittaja. Joka kuuntelee sydäntään eikä tee mitään ellei itse halua
Niin. Sydämeni sanoo nytkin, etten halua tehdä ruokaa, mutta vatsani sanoo toista. Syytän tästä äitiäni.
Mitä? Eikö sulla ole miestä? Itse kuuntelen sydäntäni ja makoilen sohvalla. Odotan että mies tulee töistä laittamaan ruokaa.
Kyllä eheytymiseen kuuluu oman sydämen kuuntelu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soitan kohta äidille! Hän on vähän sairas ja vanha. Mutta vaadin saada tietää mihin mun Koululaiset ja Aku Ankat on viety!
Mun lapset on nyt just tossa traumaiässä (14).
Mihin olen mahtanut säilöä kaikki Prinsessalehdet? Ja Pokemonit?Mun pitää alkaa kerätä terapiarahastoa molemmille.
Sanon omaksi puolustukseksi että en tiennyt, että kaikki pitää säästää.
Miksi tästä ei puhuta neuvolassa?Minäkin olen saanut viitteitä lapseni tulevasta mielenterveysongelmasta. Hän on kuulemma katkera minulle siitä, että muilla lapsilla oli keäisin uimarannalla Disney-aiheisia pyyhkeitä. Lumikkeja ja muita prinsessoja. Ja hänellä oli tavallinen raidallinen!!! RAIDALLINEN!!! Eikä koskaan saanut Prinsessa-pyyhettä (en tosin muista hänen edes pyytäneen, mutta ehkä en vain ollut tarpeeksi LÄSNÄ... nyyh).
En tiedä korvaako se hänen rikkinäistä ja tuhottua sieluaan, mutta ajattelin ostaa hänelle jonkun Tuhkimo-pyyhkeen koulun päättäjäislahjaksi. Lapseni pääsee ysiltä.
Ai että raidallinen pyyhe. Minkä värinen?
Tiedän jonkun valko-vuhreäraidallisen pyyhkeen omistajan olleen 4 v terapiassa. Mutta ihminen siitäkin tuli.
Tuhkimopyyhe on hieno ele! Tsemppiä. Kaikki me äidit tehdään joskus virheitä
T. Prinsessa ja pokemon lehdet hävittänyt äitiSinivihreä oli se pyyhe. Ei taida olla enää mitään toivoa? Varaanko jo paikan Pitkäänniemeen, asumme Pirkanmaalla? Oletko muuten itse varautunut paskamyrskyyn 30 vuotta myöhemmin, kun kerran ne lehdet hävitit? Aika narsistinen ja kylmä luonne sinullakin.
Vai pitäiskö edes kokeilla avohoitoa? En kyllä tiedä onko tuloksia tullut sinivihreille. Ja tytöllä vielä. Mikä oli sun tekosyy olla noin sydämetön?
Joo. Mä alan heti säästää terapiaa varten. Ja varaudun pyytämään polvillani anteeksi. Sitähän narsistiäideiltä odotetaan.
En haluaisi sentään lapsiani Kupittaalle....
Tekosyytä ei ole. Olen vain tunnekylmä äiti. Mutta yritän kasvaa ja muuttua. Annoin tytölle äsken luvan leikkiä kivellä. Katsoi mua vähän pöhkö ilme kasvoillaan, mutta nimesi sen kiven sitten Aleksikseksi. Ehkä hän vielä eheytyy.
Näitä juttuja kun lukee niin mieleen tulee etät miksi ikänä hankin lapsia tähän maailmaan. Pieleen menee kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka eivät ymmärrä APta, niin niiltä on tuskin viety ja riistetty mitään kivoja juttuja lapsena. Tai vaihtoehtoisesti eivät vaan muista miten ikävältä tuntui kun joku naapurin ääliö varasti Barbien ja leikkasi sille poikatukan.
Ap:n lehtiä ei viety. Niitä lainattiin. Ja kyllä, minunkin lelujani on lainailtu ja/tai tuhottu. En silti jaksa ruikuttaa asiasta (ja vieläpä ihan tosissaan) 30 vuotta myöhemmin. Huoh...
Siksikö sinusta tulikin tommoinen veemäinen, ilkeä hälläväliä-ihminen? Että kun sä et välitä niin muutkaan ei saisi? Kun itse olet tukahduttanut sen riistämisen tunteen heittäytymällä kovikseksi??
Lapsena se lainaaminen tuntuu pois antamiselta koska ei ole takeita siitä että ne tulee takaisin.
Hahahahaha..... Minusta tuli normaali. Käyn töissä, siivoan kotiani aina silloin tällöin, lapseni saavat ruokaa ja rakkautta, eikä mieheni ole yksin vastuussa kaikesta. En syytä äitiäni olemattomista jutuista, jotka ovat vain oman pääni sisällä :D :D :D
Se johtuu kato siitä, ettet sä ole uskaltanut vielä kohdata ongelmiasi kuten aloittaja. Joka kuuntelee sydäntään eikä tee mitään ellei itse halua
Niin. Sydämeni sanoo nytkin, etten halua tehdä ruokaa, mutta vatsani sanoo toista. Syytän tästä äitiäni.
Mitä? Eikö sulla ole miestä? Itse kuuntelen sydäntäni ja makoilen sohvalla. Odotan että mies tulee töistä laittamaan ruokaa.
Kyllä eheytymiseen kuuluu oman sydämen kuuntelu!
Ai niin. Unohdin tämän. Kiitos muistutuksesta. Itse olen vasta eheytymiseni alkutaipaleella, joten tuppaa unohtumaan. Laitan nyt kuitenkin kauppalistaa miehelle, että osaa sitten ostaa ja valmistaa vain MINUN herkkujani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka eivät ymmärrä APta, niin niiltä on tuskin viety ja riistetty mitään kivoja juttuja lapsena. Tai vaihtoehtoisesti eivät vaan muista miten ikävältä tuntui kun joku naapurin ääliö varasti Barbien ja leikkasi sille poikatukan.
Ap:n lehtiä ei viety. Niitä lainattiin. Ja kyllä, minunkin lelujani on lainailtu ja/tai tuhottu. En silti jaksa ruikuttaa asiasta (ja vieläpä ihan tosissaan) 30 vuotta myöhemmin. Huoh...
Siksikö sinusta tulikin tommoinen veemäinen, ilkeä hälläväliä-ihminen? Että kun sä et välitä niin muutkaan ei saisi? Kun itse olet tukahduttanut sen riistämisen tunteen heittäytymällä kovikseksi??
Lapsena se lainaaminen tuntuu pois antamiselta koska ei ole takeita siitä että ne tulee takaisin.
Hahahahaha..... Minusta tuli normaali. Käyn töissä, siivoan kotiani aina silloin tällöin, lapseni saavat ruokaa ja rakkautta, eikä mieheni ole yksin vastuussa kaikesta. En syytä äitiäni olemattomista jutuista, jotka ovat vain oman pääni sisällä :D :D :D
Se johtuu kato siitä, ettet sä ole uskaltanut vielä kohdata ongelmiasi kuten aloittaja. Joka kuuntelee sydäntään eikä tee mitään ellei itse halua
Niin. Sydämeni sanoo nytkin, etten halua tehdä ruokaa, mutta vatsani sanoo toista. Syytän tästä äitiäni.
Sun äiti on varmasti narsisti!
Vierailija kirjoitti:
Näitä juttuja kun lukee niin mieleen tulee etät miksi ikänä hankin lapsia tähän maailmaan. Pieleen menee kuitenkin.
Niin menee, mutta ei hätää, terapiassa tavataan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soitan kohta äidille! Hän on vähän sairas ja vanha. Mutta vaadin saada tietää mihin mun Koululaiset ja Aku Ankat on viety!
Mun lapset on nyt just tossa traumaiässä (14).
Mihin olen mahtanut säilöä kaikki Prinsessalehdet? Ja Pokemonit?Mun pitää alkaa kerätä terapiarahastoa molemmille.
Sanon omaksi puolustukseksi että en tiennyt, että kaikki pitää säästää.
Miksi tästä ei puhuta neuvolassa?Minäkin olen saanut viitteitä lapseni tulevasta mielenterveysongelmasta. Hän on kuulemma katkera minulle siitä, että muilla lapsilla oli keäisin uimarannalla Disney-aiheisia pyyhkeitä. Lumikkeja ja muita prinsessoja. Ja hänellä oli tavallinen raidallinen!!! RAIDALLINEN!!! Eikä koskaan saanut Prinsessa-pyyhettä (en tosin muista hänen edes pyytäneen, mutta ehkä en vain ollut tarpeeksi LÄSNÄ... nyyh).
En tiedä korvaako se hänen rikkinäistä ja tuhottua sieluaan, mutta ajattelin ostaa hänelle jonkun Tuhkimo-pyyhkeen koulun päättäjäislahjaksi. Lapseni pääsee ysiltä.
Ai että raidallinen pyyhe. Minkä värinen?
Tiedän jonkun valko-vuhreäraidallisen pyyhkeen omistajan olleen 4 v terapiassa. Mutta ihminen siitäkin tuli.
Tuhkimopyyhe on hieno ele! Tsemppiä. Kaikki me äidit tehdään joskus virheitä
T. Prinsessa ja pokemon lehdet hävittänyt äitiSinivihreä oli se pyyhe. Ei taida olla enää mitään toivoa? Varaanko jo paikan Pitkäänniemeen, asumme Pirkanmaalla? Oletko muuten itse varautunut paskamyrskyyn 30 vuotta myöhemmin, kun kerran ne lehdet hävitit? Aika narsistinen ja kylmä luonne sinullakin.
Vai pitäiskö edes kokeilla avohoitoa? En kyllä tiedä onko tuloksia tullut sinivihreille. Ja tytöllä vielä. Mikä oli sun tekosyy olla noin sydämetön?
Joo. Mä alan heti säästää terapiaa varten. Ja varaudun pyytämään polvillani anteeksi. Sitähän narsistiäideiltä odotetaan.
En haluaisi sentään lapsiani Kupittaalle....Tekosyytä ei ole. Olen vain tunnekylmä äiti. Mutta yritän kasvaa ja muuttua. Annoin tytölle äsken luvan leikkiä kivellä. Katsoi mua vähän pöhkö ilme kasvoillaan, mutta nimesi sen kiven sitten Aleksikseksi. Ehkä hän vielä eheytyy.
Annoit lapsen tuoda kiven sisälle? Eikö se ole vähän rahvasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä juttuja kun lukee niin mieleen tulee etät miksi ikänä hankin lapsia tähän maailmaan. Pieleen menee kuitenkin.
Niin menee, mutta ei hätää, terapiassa tavataan!
Olisko tämä tulevaisuuden ammatti? Hommat ei lopu
Terapia on siis auttanut?