Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivotukset? Kertokaa!
Itse voisin kirjoittaa näistä kirjan, jo kahden edellisen suhteen perusteella, mutta arkipäivää oli:
- Kaupasta kuitti miehelle, että näki kellonajan ja pääsi laskemaan paljonko aikaa kului matkaan ja jos edellisenä päivänä olin suoriutunut kaupasta 10 minuuttia nopeammin, niin olin käynyt toisen miehen luona.
- Tekstiviestinä piti lähettää sijainti tai valokuva paikasta missä olin, jos mies joutui lähtemään töiden takia toiseen kaupunkiin.
Kestin tätä kaikkea, koska olin hölmö ja luulin, että todistelemalla mies muuttuu ja alkaa luottamaan. Nyt tiedän, että mustasukkaisuus on sairaus, joka ei parane.
Kertokaa mihin olette nöyrtyneet?
Kommentit (3573)
Ja tämäkö on mielestänne hyväksyttävää, kirjoitti:
että miehen lähtiessä työreissulle, on vaimon mielestä ihan ok lähteä miespuolisen ystävänsä kanssa baariin ja tämän jälkeen kutsua hänet kotiinsa yöksi?
Ja naisen mielestä miehen tulisi vielä tämä hyväksyä? Ilman, että mielessä käväisikään mahdollisuus pettämiseen. Meillä ei kyllä onnistuisi.
Siihen en ota kantaa, oliko naisen mies oikeasti työreissulla vai ei tai oliko antanut lupaa johonkin. (ja puskassa kykkiminen on kyllä osoitus melkoisesta tyhmyydestä).Mutta ajatelkaapa arvon naispuoliset palstalaiset asiaa toisin päin. Itse lähtisitte työreissulle sadan km päähän ja miehenne kutsuisi ystävättärensä yökylään (ihan vaan pelaamaan lautapelejä tai kylmää yötä pakoon). Voisi olla monikin piru irti. Itse ainakin.
Tuo on juuri sitä kieroutunutta ajatusta. Kun kaksi aikuista on parisuhteessa, niin ei toiselta kysellä lupia menemisiinsä. Mielipiteitä voidaan vaihtaa, mutta aikuista ihmistä et voi ruveta kieltämään kuin lasta.
Ja se on muuten luottamus, joka on suhteen tärkein asia. Miehelläni on naispuolinen kaveri, jonka kanssa käy silloin tällöin kahvilla yms. Minulle tuo on ok, koska miehen kanssa olemme yhtä mieltä siitä, että jos toinen päättää pettää, niin totuus tulee kyllä vielä joskus ilmi ilman kyttäilyjäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä näistä jutuista opimme: kumppanin rakkaus realisoituu niin monella tavalla, mutta tärkeintähän on että hän välittää tavalla tai toisella.
Näissä suhteissa kyse ei ole rakkaudesta, vaan jostain henkisessä kehityksessä tapahtuneesta häiriöstä. Nämä tyypit ovat täysin riippuvaisia puolisostaan ja vahtivat näitä kuin vanginvartija, jottei puoliso pääse karkaamaan.
Näin nämä näkevät potentiaalisia uhkia joka puolella, rajoittavat tekemisiä ja lopulta lukitsevat asuntoon, kuten tässäkin ketjussa on kerrottu. Se on jo todella kaukana rakkaudesta.Ero on vaarallisinta aikaa. Normaalissa erossa tunteet kuohuvat, on itkua ja huutoa, mutta pian toipumista ja uuden puolison miettimistä. Oma eroni ylimustasukkaisesta taas oli sitä, että puhelimeeni soiteltiin tauotta, samoin viestejä tuli jatkuvasti. Osassa itkettiin ikävää ja tunnustettiin rakkautta ja luvattiin muuttumista, kun en vastannut niin seuraavassa viestissä fantasioitiin yksityiskohtaisesti miten hän tappaa minut ja ruumiin hävittäminenkin oli mietitty pelottavan tarkasti.
Ja seuraavassa viestissä taas "rakastan sua kulta, tuu takas :'(".
Numeron jouduin vaihtamaan ja laittamaan salaiseksi. Vuorotellen meni vaihtoon kaikki kanavat, jota kautta minuun pystyi saamaan yhteyttä.
Työpaikkaa oli vaihdettava, koska alkoi päivittäin väijyä työmatkani varrella. Muutin myös niin syrjään, ettei sinne ihan vahingossa sunnuntaikävelyllä eksy.
Oikeastaan koko elämäni tuon jälkeen on ollut piilossa pysymistä. Yli kymmenen vuotta eron jälkeen on edelleen pidettävä kaikki salassa, maistraatista olen pyytänyt tietosuojat yms.Silti kun erosta oli melkein kymmenen vuotta, niin uuteen somekanavaani, josta häntä tietenkään ei vielä oltu blokattu, oli tullut pitkä viesti tältä exältä. Että kuinka minä niin olin se jota hän rakasti, kaikki muu on turhaa yms.
Lisäksi olin nykyisen miehen muuttanut vielä syrjempään, kaikki tiedot salattu jne. ja silti näin kerran tuon exän kotimme lähistöllä. Hän ei onneksi nähnyt minua, mikä olikin vain puhtaasta tuurista kiinni. Siitä alkoikin ahdistus, että miksi hän siellä oli ja ennenkaikkea: mitä jos hän olisi huomannut minut, enkä minä häntä, ja hän olisi hiippaillut perääni nähdäkseen missä asun?Muutettiin pian tuon jälkeen. Mieheni otti tuon jo todella vakavasti, etenkin kun meille oli tulossa lapsi.
Nyt sitten uudessa asunnossa mietin, että onko taas vain ajan kysymys, milloin tuo ilmestyy tännekin hortoilemaan. Toisinaan mietin, että pitäisikö repäistä ja muuttaa ulkomaille jotta saisi elää taas normaalia elämää.
Että minusta ollaan kyllä aivan h*lvetin kaukana rakkaudesta. Tämä ei ole kuin pakkomiellettä ja vainoamista.
Eteenpäin hän ei ole elämässåån mennyt, ei ole uutta puolisoa tai mitään. Minulla on ollut uusi puoliso jo melkein kymmenen vuotta, samoin nyt lapsikin.
Että siihen peilattuna en voi käsittää ajatusmaailmaa, jossa energia käytetään yli vuosikymmen sitten päättyneen suhteen haikailuun ja ex-tyttöystävän vainoamiseen sen sijaan, että antaisi olla ja menisi eteenpäin. Mutta ei, se tuntuu olevan puhdas katkeruus, joka tuota liikettä ajaa.Oletko hankkinut lähestymiskieltoa?
Kertomuksesi on huolestuttava. Luin jostain, että vainoojaan vaarallisuutta ennustaa mm se, kuinka pitkään se on jatkunut.Ei ole, en ole tiennyt riittääkö nämä asiat todistamaan. Toisekseen, ei se lähestymiskielto auta yhtään mitään, mikäli tällainen tyyppi päättää jotain tehdä.
Enemmänkin yritän nyt hiljaista taktiikkaa, eli pitkää hiljaisuutta. Se riski on, että jos nyt annan hänelle huomiota lähestymiskiellon tms muodossa, niin se taas voi antaa lisäpotkua vainolle.
Lähestymiskiellossa kielletään henkilöä lähestymästä uhrin asuntoa, joten siihen on vähän pakko laittaa osoite.
Hyi kamala, eli tuossa oikein ilmoitetaan virallisesti, missä lähestymiskiellolla suojattu henkilö asuu >.<
Ja juurihan oli sen syksyisen keissin jälkeen puhetta, ettei Suomessa lähestymiskiellot suojaa uhria tarpeeksi. Rikkomisista tulee vain pieniä rangaistuksia, ja mitäpä se auttaa jos toinen on oikeasti vaarallinen?
Miten te olette voineet olla sekuntia pitempään noin sairaiden ihmisten seurassa? Onko nää ees totta?
Ei oma, vaan lähisukulaisen exä:
kaiveli vessan roskiksesta käytettyjä terveyssiteitä, jotka hänen mielestään olivat todiste vaimon pettämisestä (?!).
Olisi päässyt psykiatriseen hoitoon ja saanut lääkityksen, mutta ei suostunut koska hänessä ei tietenkään ollut mitään vikaa, vaikka koko lähipiiri oli eri mieltä.
Ei siinä vaiheessa ollut läheiselläni muuta vaihtoehtoa oman ja lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi kuin lähteä suhteesta. Onneksi päätyi tähän lopputulokseen suht nopeasti. Oli kamalaa seurata vierestä ja miettiä milloin tulisi poliisilta suru-uutisia. Eron jälkeisen sekoilun seurauksina mies menetti lasten huoltajuuden ja ex-vaimoon ja lapsiin on edelleen yli kymmenen vuoden jälkeen lähestymiskielto voimassa.
laittoi ne kerran valkopyykkiin
Todella kiehtova ketju näin miehen näkökulmasta, ottaen huomioon naisilta tulleiden vastausten suuren määrän. Millään ei pystynyt kaikkea lukemaan. Tsemppiä muijille, normaaleja tai ainakin toisella (normaalimmalla?) tapaa vinksahtaneita miehiä on varmasti ihan riittävästi markkinoilla jos vaihto alkaa houkuttaa.
En ole mustasukkainen tai yritä kontrolloida vaimoani. Minua alkaa pikemminkin ärsyttämään, jos vaimo soittelee liian herkästi tai lähettää paljon viestejä joihin pitäisi reagoida jotenkin. Vaimo myös välillä kaipaa meikäläiseltä osallistumista johonkin sosiaalisesti herkkään viestittelyyn naispuolisten ystäviensä kanssa ja lukee siksi viestejään ääneen ja haluaa väen vängällä, että minä ehdottelen sisältöä ja ennen kaikkea sanamuotoja hänen viesteihinsä. Koen tämän erittäin ärsyttävänä, hoitakoot omat yhteydenpitonsa siten miten haluaa. Voisin kuvitella, että aika perusmattimeikäläinen ajattelee samoin kuin minä. Tämän vuoksi on vähän vaikea asettua nyt tässä ketjussa kuvattuihin tarinoihin, kun keskeiset päässä pyörivät ajatukset ovat: eikö näillä äijillä (tai sen puoleen mustasukkaisilla naisilla) ole parempaakin tekemistä kuin tenttiä puolisoaan, ja ihan oikeasti, ihmisten välinen perusviestintä on aikuisten oikeasti ihan helkkarin tylsää sivullisen näkökulmasta edes hetken aikaa koettuna, saati yhteydenpidon kyttäämisestä sitten kuukausi- tai jopa vuositolkulla.
Ilmestyi sairaalan päivystykseen tarkistamaan, olenko tosiaan töissä ( olen hoitsu )!
Kun menin ystäväni ( samaa sukupuolta ) kanssa elokuviin, oli livahtanut perään ihan varmistaakseen etten ole minkään ukon kanssa ja poistui salista pian elokuvan alkamisen jälkeen, jäi kiinni kun eräs tuttava ihmetteli tuota käytöstä ( Miksi emme istuneet vierekkäin, miksi häipyi kesken kaiken jne ). Väitti isäni tuomien nimipäiväkukkien olevan joltakulta muulta ja sitten sai päähänsä, että panen isääni! Siinä vaiheessa riitti ja hullusta tuli ex.
Olin sopinut meneväni pesemään mattoja tämän eks-miehen äidin kanssa. Niin olinkin hänen mielestään menossa jonnekkin mökille jonkun miehen kanssa. Mökkikin oli kuulemma jo varattu.
Rakastan jääkiekkoa ja katson pelejä ja luen aiheesta. Exä kielsi tämän koska kuulemma fantasioin niitä pelaajia kokoajan.
Itselläni ei ole ollut mustasukkaista miestä mutta nämä esimerkit on tuttavapiiristä.
Televisiosta ei saanut katsoa miespuolisen laulajan musiikkivideota. Työhön liittyvissä illanvietoissa ei saa puhua muille miehille, koska se on automaattisesti seksuaalisen huomion hakemista.
Miespuolinen tuttavani on kertonut itse mustasukkaisuusongelmastaan ja on käynyt sen takia terapiassakin. Hän ihmettelee miten minun ja mieheni suhteessa on ihan normaalia, että mieheni on yksin työmatkoilla enkä ota lomaa töistä lähteäkseni mukaan. Samoin hän on ihmetellyt sitä miksi en ole mustasukkainen vaikka mieheni työyhteisöstä enemmistö on naisia. Sama pätee harrastuksiin, on ihan suoraan sanonut ettei antaisi tyttöystävänsä esim. laulaq sekakuorossa. Sama tyyppi epäili tyttöystävänsä pettävän samassa työpaikassa olevan miehen kanssa kun itse viihteellä ollessaan käyttäytyi kuin olisi sinkku, mutaman naisen kanssa päätyi sänkyynkin.
Kuulin että ex-mieheni (joka petti jä jätti seurustellakseen nykyisensa kanssa) nykyinen oli raivoissaan taustalla yrittänyt estää eksääni tapaamasta kummipoikaansa, kun eksäni yritti sopia pojan äidin kanssa puhelimessa, että koska nähtäisiin. Oli kuulemma aluksi että okei, mutta kun kuuli että poika on naispuolisen ystävän lapsi, niin raivoaminen taustalla alkoi. Yhden kerran salli, mutta nyt ei ole kummipoika kummisetäänsä nähnyt ainakaan kahteen vuoteen. Ei myöskään ole vanhoja ystäviään nähnyt. Tiedän, koska olen saman pojan kummitäti eikä pojalla ole paljonkaan kummeja.
Pari ensimmäistä kokemusta lukeneena - en viitsinyt lukea enempää, kun noistakin jo sai käsityksen...
Täytyy kyllä sanoa, että aivan pimeitä epäilyksiä ja luuloja on kumppaneillane ollut. Mustasukkaisuus on todellakin sairaus.
MUTTA ette kyllä tekään kovin täysillä käy, jos tuommosen mustasukkaisen kumppanin kanssa olette. Ei tuo ole normaalia, jos ei tuollainen mustasukkaisuuskaan.
Vajaita olette molemmat, sorry!
Vakka on todellakin valinnut kantensa 🤔
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta voin sanoa että yleensä se epäilee, jolla ei ole itsellään puhtaat jauhot pussissa.
Sillähän ne epäileekin muita. Kun ne itse pettää niin ne luulee että kaikki muutkin pettää!
Vanha juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta voin sanoa että yleensä se epäilee, jolla ei ole itsellään puhtaat jauhot pussissa.
Sillähän ne epäileekin muita. Kun ne itse pettää niin ne luulee että kaikki muutkin pettää!
Vanha juttu.
Ja mitä fanaattisemmin epäilee toista pettämisestä niin sitä enemmän itse pettää.
Vierailija kirjoitti:
Rakastan jääkiekkoa ja katson pelejä ja luen aiheesta. Exä kielsi tämän koska kuulemma fantasioin niitä pelaajia kokoajan.
Ja tämmöiseenkö suostuit.
Yhtä vajaita molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastan jääkiekkoa ja katson pelejä ja luen aiheesta. Exä kielsi tämän koska kuulemma fantasioin niitä pelaajia kokoajan.
Ja tämmöiseenkö suostuit.
Yhtä vajaita molemmat.
Kyllä se suostui. Oli vielä saata*an pitkä suhde. 10v!
Kumpihan kävi hitaammin, mustasukkainen vai siihen suostuva!
Hurjia tarinoita! Hatunnosto kaikille, jotka on onnistuneet nostamaan kytkintä ja lähtemään tuollaisesta sairaasta suhteesta.
Enkä todellakaan moittisi sitä, että on alunalkaen mustasukkaisen kumppanin itselleen ottanut. Jos se lukisi otsassa (samoin kuin vaikka alkoholismi tai fyysinen väkivaltaisuus), niin ilman parisuhdetta jäisi jokainen mustasukkainen sekopää.
Ketjua lukiessa nousi muutama huikea epäloogisuus, jolla mustasukkainen vääntää ajatuksensa mutkalle:
1. Kumppani on kykenevä iskemään itselleen seksiseuraa nopeammin kuin prostituoitu. Seksiseuraa voi löytää niin työpaikalta, päiväkodista, sairaalasta kuin roskakatoksestakin.
2. Minuutti tai pari on riittävän pitkä aika kiksauttaa satunnaista vastaantulijaa tai tavata salarakasta kiihkeissä merkeissä.
3. Kumppani ajattelee seksiä koko ajan ja käyttää kaiken vapaa-aikansa tai sellaiseksi luokiteltavan (esim. ajan, joka kuluu ajamiseen autolla töistä kotiin) pettämiseen.
4. Kumppani on käsittämättömän ruma, lihava ja tyhmä, mutta silti kaikki vastakkaisen sukupuolen edustajat sekä mahdollisesti myös ystävät, jotka ovat samaa sukupuolta, himoitsevat tätä 24/7 ja pyrkivät jatkuvasti tämän housuihin, mihin kumppani tietenkin auliisti suostuu
5. Jokainen vastaantulija ikähaarukalla 12-100 vuotta on potentiaalinen seksikumppani ja siksi vaarallinen
Vierailija kirjoitti:
Entisellä miehellä oli tapana ottaa minulta kännykkä pois perjantaina ja antaa maanantaina takaisin. Syy oli se, että todennäköisesti viikonloppuna voisi joku salarakas soittaa. En koskaan pettänyt miestä, vaikka mies oli siitä 100% varma. Menetin myös paljon ystäviä miehen käytöksen takia.
Kuink monta viionloppua meni elämästäsi ilman puhelinta? En voi uskoa, että joku suostuu tuollaiseen. Olette kyllä tossun alla olevia ja alistuvia naisia.
Oon nyt tässä jonku aikaa tätä ketjua alusta lukenut täysin järkyttyneenä. Tosiaan omien exien mustasukkaisuustempaukset alkaa vaikuttaa jo oikeastaan aika hellyyttäviltä huomionosoituksilta täällä kerrottuihin pillututkimuksiin ja kotona vankina pitämiseen verrattuna.
Monien muiden tavoin aloin myös pohtia syytä sille, miksi tällaiseen alistutaan ja annetaan kohdella itseä kuin paskaa pahimmillaan vuosia. Syitä on varmasti monia ja täälläkin monesti on otettu esille taustalla olevat huonot perheolot sun muut. Mutta aloin miettiä myös sitä, että naisethan tosiaan muutenkin kasvatetaan aivan uskomattoman kilteiksi ja alistuviksi. Jos ei vanhemmilta, niin yhteiskunnalta kuitenkin tulee jatkuvasti sellaista viestiä tytöille pikkulapsesta alkaen, että naisten tulee olla jatkuvasti tykättäviä ihmisiä ja että on hyvin tärkeää miellyttää ihan kaikkia. Äärettömän surullista, että se saattaa pahimmillaan johtaa tällaiseen. Ja ne hullut miehet kyllä haistaa kiltin naisen,
jota on helppo alistaa ja kontrolloida (niinkuin myös hullut naiset kiltin miehen).
En onneksi ehtinyt saamaan lapsia exän kanssa, mutta puhetta oli. Puheissa ainakin tällä exällä olisi mielestään ollut täysi määräysvalta lapsiin, minulla ei sananvaltaa.
Jutteli siihen malliin, että jos saadaan tyttö, niin hakkaa kaikki poikaystävät joita tämä yrittäisi sitten joskus tuoda kotiin.
Niin, ja tosiaan jutteli, että synnytyksessä lääkärin/kätilön on oltava nainen, mies ei saisi päästä minua lääppimään synnytyksen varjolla.
Joo, arvaatte varmaan miksei lapsia tullut. Tämä onneksi selosti jutut etukäteen, niin tiesin pitää ehkäisyn kunnossa :D