Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivotukset? Kertokaa!
Itse voisin kirjoittaa näistä kirjan, jo kahden edellisen suhteen perusteella, mutta arkipäivää oli:
- Kaupasta kuitti miehelle, että näki kellonajan ja pääsi laskemaan paljonko aikaa kului matkaan ja jos edellisenä päivänä olin suoriutunut kaupasta 10 minuuttia nopeammin, niin olin käynyt toisen miehen luona.
- Tekstiviestinä piti lähettää sijainti tai valokuva paikasta missä olin, jos mies joutui lähtemään töiden takia toiseen kaupunkiin.
Kestin tätä kaikkea, koska olin hölmö ja luulin, että todistelemalla mies muuttuu ja alkaa luottamaan. Nyt tiedän, että mustasukkaisuus on sairaus, joka ei parane.
Kertokaa mihin olette nöyrtyneet?
Kommentit (3465)
Tästä ketjusta tulee mieleen kun aikoinaan kävin apteekissa sekä koiraa pissattamassa hyvälle ystävälleni joka kitui migreenin kourissa. Olin isommalla hädällä kun aloin kuulla vessanovelta rapinaa ja samassa se riuhtaistiin auki, ystävän mies tuijotti minua ja löi sitten oven kiinni. Myöhemmin ystäväni selitti että kun oli laittanut miehelle viestin tyyliin "migreeni, Tiina käy mulle kaupassa ja pissittää Rekun " niin miehen piti tulla katsomaan että ystäväni tosiaan makasi oksennusvadin kanssa makkarissa ja että paikalla ei ollut miehiä. Onneksi se psyko on ollut jo kauan ex!
Exäni vainoharhainen mustasukkaisuus sai välillä koomiset mittasuhteet. Kerran menimme elokuviin ja minulla alkoi kesken näytöksen sattua vatsaan, sanoin meneväni vessaan ja ex änkesi mukaan kun minulla kuulemma oli treffit siellä vessassa ! Varmaan nautti siitä ripulin löyhkästä äänitehosteiden kera ja olin vessassa tunnin. Myöhemmin minulla todettiin keliakia.
Toisen kerran taas tunkasi mukaan minun ja ystäväni shoppailureissulle, pistin sitten miehen kantamaan lukuisat muovipussakkani kun kerran tyhjän panttina siinä lampsi ja heläytin "sähän voit kantaa Annenkin ostokset!" Lopulta me ystäväni kävelimme edellä kahvit käsissä iloisesti jutellen ja perässä lampsi synkkä mies kädet täynnä pussakoita :D
Exäni oli sairaan mustasukkainen ja se aiheutti vaikka mitä tilanteita. Usein ne aiheutti hankaluuksia nimenomaan hänelle itselleen, kun piti vahtia ja tarkistella kaikkea. Hänen oli aina oltava paikalla, jos minulla oli ystävä kylässä tai jos lähdin jonnekin, hän änkesi aina mukaan, vaikka ei olisi oikein voinutkaan. Esim. kerran hän päätti lähteä mukaani, kun olin menossa ystävälleni kylään kuuden jälkeen illalla. Miehellä oli kolmivuorotyö ja hän oli menossa iltanokosille, koska töissä piti olla kymmeneltä. Mutta kuullessaan, että lähdenpä tästä käymään Tuijalla, keksikin samantien, ettei häntä kuitenkaan nukuta, kyllä hän voi lähteä mukaan. Ja lähti. Aivan typerää.
Hänen piti kuulla joka sana, mitä keskustelin ihmisten kanssa, koska mihin vain saattoi liittyä jokin merkitys, josta hänen piti saada selvää. Sama vaikka olisin puhunut äitini kanssa, mies vahti vieressä. Puhu siinä sitten luontevasti, vaikka mitään vaarallista puhuttavaa ei edes ollut. Sitten mies analysoi, että olin ollut jännittynyt, joten mistä oli oikeasti tarkoitus puhua?
Tätä sitten koko ajan, joten ei ihme, että olin jo melkein hermoraunio, kun aina piti pitää huoli, ettei vaan mitään vääränlaista tule sanotuksi. Ja tietysti minäkin olin hänen mielestään se koko kylän suurin hoo, jonka luona laukkasi miehiä aina kun hän oli poissa. Merkkejä siitä löytyi mistä tahansa.
Hänen piti olla vahdissa koko ajan jopa silloin, kun silloin kymmenvuotias pikkuveljeni oli meillä joskus yökylässä. Omaa elämäänsä hän siinä vain rajoitti, mutta jos on sairas niin on.
Taivas varjelkoon, silloin ei ollut nettiä eikä kännyköitä. Jos olisi ollut, niin kyllä se mies olisi järkensä menettänyt niitä alituiseen tutkiessaan. En olisi varmaan kotona ollessani voinut niitä edes käyttää.
Kun tähän vielä liitetään alkoholin liikakäyttö ja väkivaltaisuus, saadaan aikaan melkoinen sotku. Ero piti ottaa salaa ja yhtäkkiä. Siinä tarvittiin myös isää ja siskonmiestä, joiden piti olla aina mukana, kun asioista keskusteltiin ja kun tavaroita myöhemmin jaettiin. Muuten ei olisi mistään tullut mitään.
Mitä sanovat ammattilaiset? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lakipykälät eivät parisuhde-/perheväkivallassa ole tarpeeksi uhrien puolella. Tekijät saavat todella pieniä tuomioita, ja vallalla tuntuu olevan käsitys, että sekä uhri(t) että tekijä olisivat syyllisiä vallalla olevaan tilanteeseen (uhri olisi itse valinnut väkivaltaisen suhteen/provosoinut/liian alistuvainen). Harvoin näin on, vaan kuvioon liittyy tekijän puolelta usein manipulointia, alistamista ja pelottelua, joiden avulla tekijä jatkaa suhdetta. Uhreille pitäisi taata psykologista apua ja turvaa käytännössä, etenkin erotilanteessa ja usein myös pitkään sen jälkeen.
Näitä tarinoita lukiessa syntyy mielikuva, että nämä sairaalloisen mustasukkaiset miehet ovat hieman keskivertoa verbaalisesti kehittyneempiä ja "keskustelevampia", vaikkei keskustelunsa rehtiä olekaan. Kulttuurissa, jossa mies ei (välttämättä) puhu eikä pussaa, se voi olla yksi tekijöistä, joilla tyyppi saa naisen pauloihinsa ja pysymään liian kauan suhteessa. Samalla näiden puheenlahjojen avulla sekoitetaan ulkopuolisten näkemystä tilanteesta, mukaanlukien terapeutit ja poliisit. Poliisin ja oikeuslaitoksen on vaikea puuttua asioihin ja auttaa, jos mies (tekijä) syytää vakuuttavaa, aikaa vievää desinformaatiota. Siinä mielessä pelkät lakipykät eivät auta, vaan tarvitaan paljon käytännön tietoa niiden soveltamisesta. Näissä tarinoissa on niin samanlaisena toistuva kaava, että maallikkona uskoisin olevan kyse ihan taudinkuvasta, syndroomasta tms. Olisi tutkimusmateriaalia vaikka psykologiopiskelijalle.
Olen myös sitä mieltä, että uhrin puolelle ei helposti saada ymmärtäjiä eikä tukijoita, koska asioita yleensä peitellään ulkopuolisilta ja muutenkin on vaikea saada apua.
Olen kerran ollut tilanteessa, että työni puolesta kirjasin asuntohakemuksia ja tein puhtaaksikirjoitusta, tästä on jo vuosikymmeniä, mutta muistan vieläkin yhden hakemuksen, joka oli hylätty. Asunnonhakuperusteluna oli ollut, että nainen elää alkoholisoituneen ja väkivaltaisen miehen kanssa, pelkää tätä ja haluaa muuttaa tästä erilleen voidakseen laittaa avioeron vireille. Hylkäyksen peruste taas oli se, että naisen on ensin haettava ja saatava se avioero, ja sitten hän voi hakea itselleen asuntoa.
Eli asia tehtiin tälle naiselle mahdollisimman vaikeaksi ja luultavasti jopa mahdottomaksi. Väkivaltaisen ihmisen kanssa yhdessä asuessaan ei voi haastaa tätä oikeuteen saadakseen avioeron (tämä oli sitä aikaa, jolloin eroprosessi oli erilainen ja vaikeampi kuin nyt). Vaimon olisi joka tapauksessa syytä olla jo miehen ulottumattomissa sillä hetkellä, kun haastemies tuo miehelle kutsun oikeuteen. Tätä tämä asuntoraati ei siis ymmärtänyt. Jos nainen olisi saanut asunnon itselleen ensin, hän olisi pikkuhiljaa kyennyt viemään sinne jo tavaroitaan ja lopulta muuttanut sinne miehen tietämättä mitään. Silloin hän olisi välttynyt pahoinpitelyltä ja erokin olisi ollut helpompi toteuttaa, kun olisi voinut osoittaa, että asuu jo toisessa osoitteessa. Mutta eipä ei. Onneksi nykyään ero on helpompi toteuttaa, mutta käytännössä siihen liittyy ihan yhtä lailla hankaluuksia kuin ennenkin, jos on liittyäkseen. Joka tapauksessa eropäätöksen tehtyään pitäisi voida muuttaa erilleen ennen kuin hakemus on tehty, jos kyseessä on mustasukkainen ja väkivaltainen puoliso.
Pahimmat tapauksethan tulee tietysti vaikka ikkunanpokat kaulassa sisään, onhan näitä murhenäytelmiä ollut. Jos uhri on joutunut vuosia eristäytymään ystävistään ja sukulaisistaan eikä ole uskaltanut kenellekään puhua, silloin hänellä saattaa olla aika vähän puolestapuhujiakin.
Vierailija kirjoitti:
- Olimme risteilyllä ja ostimme tax freestä tupakkaa, mies meni hyttiin vessaan ja minä tupakalle. Poltin 2 kun mukavan aurinkoista siinä kannella ( ja hermot kireällä, vaikken sitä tuossa vaiheessa tiedostanutkaan)ja siitähän mies pillastui, kuulemma joku äijä oli polttanut sen toisen tupakan ! Myöhemmin alkoi sitten ihan urakalla laskea tupakoitani, sekä askissa olevia että tumppeja tuhkakupissa.
- Olin työtön ja mies alkoi olla varma siitä että joku käy panemassa minua töissä ollessaan, teki yllätyshyökkäyksiä ja koetti saada minut rysän päältä kiinni. Yleensä olin tekemässä ruokaa tai netissä surffailemassa ja katsoin ihan ihmeissäni että mitä hiivattia?
- Join lähes aina kahvini Niiskuneiti-mukista jota huuhtelin ja käytin samaa koko päivän. Kerran olin sitten keittänyt kahvit ja ottanut hetken mielijohteesta puhtaan mukin, mikä huuto tuli kun tiskialtaassa olikin kaksi mukia!
- Riuhtoi minut markkinoilla pois erään korukojun luonta, kun kuulemma katselin himoiten tummaa miesmyyjää. Tosiasiassa ainut mitä katselin himoiten oli yksi kaulakoru, mutta se jäi sitten ostamatta..
- Kielsi ottamasta aurinkoa parvekkeella bikinit päällä.
- Olin kerran lähdössä kauppaan kun alkoi huutaa näkevänsä ettei minulla ole alusvaatteita, repi uudesta kesämekostani lähes helman irti kun tahtoi nähdä mitä alla on ja oli pikemminkin vihainen kuin helpottunut, kun pikkuhousuthan sieltä löytyi.
- Alkoi raivota ettei riitä minulla sängyssä kun runkkaan joka yö, siis nukuin kädet polvien välissä. Pakotti joka ilta seksiin "ettei tarvi runkata "ja aamulla raivosi kun oli taas ollut kädet haaroissa.
- Tulimme kerran kaupasta kotiin ja samaan hissiin tuli naapurin vanha herra, minulla oli tuubitoppi ja kun naapuri poistui hissistä puri mies varoittamatta olkavarteen koska olin kuulemma kuolannut tätä noin 70 v naapuria.
- Toisen kerran puri varoittamatta, korvaan, kun katsoin kuulemma himoiten näyttelijöitä jossain sarjassa, olikohan jokin c.s.i tms.
- Join kahvia ja katselin ikkunasta ulos kun tuli hokemaan ilkeään sävyyn "mitä näkyy, mitä näkyy" ja sulki verhot".
- Kosi minua ja ostamansa sormus oli liian suuri, huusi ja raivosi että sormus oli ollut kallis, lopulta viskasi sen ikkunasta ja sen jälkeen syyllisti minua ja pakotti menemään etsimään sitä sormusta. Vaati, että kannan sitä kaulassani .
Tuo sormus-episodi oli viimeinen niitti, miehen ollessa töissä keräsin tavarani ja pakenin kaverini luo jossa majailin kunnes sain oman asunnon. Mies piinasi minua viestein että olen elämänsä rakkaus ja kun vaihdoin numeron, tuli keskellä yötä siihen kaverin pihaan mylvimään. Sai kyllä äkkilähdön, kun kaverin mies päästi heidän dobermanninsa ulos :D
On ihan yks yhteen exäni sekoilujen kanssa... Siis ihan joka kohta, minullakin riehui siitä, että kuulema joka yö harrastan omaa kivaa, kun hän ei riitä. Ja teki yllätyshyökkäyksiä kotiin silloin kun olin vapaapäivällä ja hän töissä.
Siis tosissaan ulko-ovi räväytettiin auki ja hyökkäsi sisään, kun odotti löytävänsä minut jonkun miehen kanssa.
Tämä ketju on kyllä hirveää luettavaa.
Tämä ei ole mitään verrattuna aiempiin, mutta jaan silti.
Oltiin juuri erottu miehen kanssa, hän oli todella riippuvainen minusta eikä luottanut muhun sekä petti luottamukseni viimeistä kertaa (tai niinhän minä luulin). Kyseessä ei ollut pettäminen.
Latasin sitten kaverin kehotuksesta tinderin ja eipä aikaakaan kun exältäni pamahti super like minulle. Laitoin hänelle textarin, että voi toki ihan viestiäkin laittaa jos on asiaa, turhaan tinderin kautta tavoittelee (miehellä oli omaisuuttani vielä joten tekemisissä piti olla). Mies sitten vastasi kiukkuisesti, että ei hän tinderiä ole käyttänyt ja suuttui, miten minä voin niin nopeasti etsiä uutta. Laitoin hänelle kuvakaappauksen profiilistaan ja hän väitti sen olleen vanha tykkäys(!?). Oltiin seurusteltu vuosi. Hän jatkoi parjaamistani kuinka kylmä nainen olen ja hänelle ero oli ainakin todella tuskainen kun minulle ei näemmä merkannut mitään. Minulle tuli jo huono omatunto asiasta, kunnes tajusin että a) miten mies olisi uuden profiilini nähnyt yli vuosi sitten ja b) hänellä oli profiilissa kuva jonka olin ottanut hänestä pari kuukautta sitten.
Kysyin mieheltä, miten tuo suht tuore kuva on päätynyt hänen profiiliinsa kerta ei ole tinderiä käyttänyt ja siihen hän sitten kertoi käyneensä pari kk sitten tinderissään "etsimässä kavereita", olimme siis olleet yhdessä vielä silloin. Kun ei hän minulle pystynyt puhumaan niin hän vain halusi jonkun juttukaverin. Mutta ei hän kenellekään edes puhunut siellä, kunhan muuten vain päivitti profiiliaan vähän niinkuin facebook-profiiliansakin. Suuttui tästäkin minulle miten edes kehtaan epäillä, että hän olisi pettänyt kun meistä kahdesta minä siellä tinderissä pyörin ja etsin uutta, varmaan olen tehnyt niin kokoajan ja työkavereitakin kävin kokeilemassa varmasti.
Turha varmaan sanoa, etten ikinä saanut tavaroitani takaisin ja mies jaksoi vuoden laittaa viestejä, milloin oli ikävä ja milloin uhkasi tuhota elämäni tai kuinka tappaa itsensä jos en vastaa.
Nykyinen mies oli mustasukkainen kun aloimme seurustella. Olin 17 ja hän 18, kummallakaan ei ollut kovin hyvät parisuhdetaidot. Miehen eksä oli ollut sairaalloisen mustasukkainen ja henkisesti väkivaltainen, sieltä mies kai oppi sen että kyttäys on rakkautta. Minä taas opin sen mieheltäni. Ja kierre olikin valmis.
Mies soitteli minulle kymmeniä kertoja illassa, jos olin jossain ulkona kaveriporukalla. Jos en vastannut niin soitot vaan lisääntyi. Jos vastasin niin se itki ja valitti ja syyllisti ja ties mitä. Minun pitää NYT HETI mennä hänen luokseen jonnekin 100km päähän HETI, tai en rakasta häntä.
Itsekin olin ihan hirveä. Miehellä ei saanut olla naispuolisia kavereita, tai suutuin. Puhuin naisista rumasti ja syytin miestä ihastumisesta milloin kehenkin.
Kaikkea tyhmää varmaan tehtiin ja sanottiin, en edes muista kun aikaa on kulunut paljon ja oltiin urpoja nuoria.
Nyt olemme jo yli 30 ja se käytös on loppunut molemmilta.
Hei kiitos tuhannesti kaikille ketjuun kokemuksiaan kirjoittaneille! Olen lukenut noin puolet tästä ketjusta ja välillä ollut järkyttynyt, välillä kokenut ahaa-elämyksiä omaan tilanteeseeni liittyen.
Oma puolisoni ei ole mustasukkainen, mutta kontrolloiva. Ja tuntuu ettei hän osaa itse hallita sitä puolta itsessään, vaan stressi ja ahdistus purkautuu niin, että hän kritisoi ja määrää hyvin yksityiskohtaisesti pienen pieniäkin asioita joita minä teen. Tuntuu että hän kyttää minua vain voidakseen kommentoida kaikkea, eikä se kommentti ole koskaan positiivista. Tai että jos hän suo minulle jonkun kehun, niin siitä pitäisi olla erityisen kiitollinen, kun on saanut luvan olla jonkinlainen tai tehdä jotain jonka hän on suostunut hyväksymään.
Ja toisaalta olen ymmärtänyt, että minä olen mustasukkainen ja nokkava, jos puoliso edes mainitsee muista naisista yhtään mitään. Hän on varmasti joutunut vuosia olemaan varpaillaan, ettei vain loukkaa minua ihan normaaleillakin kommenteilla, jotka nyt sattuu liittymään naiseen (niitä on maailmassa monta miljardia, että ihan varmasti joskus tulee sanottua jotain, mikä liittyy naisiin :D). Ja siksi hän joskus haluaakin sanoa niitä asioita, provosoidakseen minua, kun ärsyttää ettei "saa" sanoa mitä haluaa.
Näiden havaintojen jälkeen ymmärsin etten todellakaan halua epätervettä suhdetta, jossa nälvitään, kytätään, kritisoidaan ja luullaan että omistaa toisen ihmisen. En todellakaan, en halua että kumpikaan meistä joutuu elämään niin. Juttelin asiasta kumppanini kanssa ja pyysin anteeksi sitä, että olen pitänyt häntä itsestäänselvänä ja kohdellut miten sattuu. Kerroin myös millaista käytöstä en enää aio hyväksyä häneltä. Keskustelu oli tosi hyvä ja nyt minulla on onnellinen ja rauhallinen olo.
Päätin olla itsenäisempi ja tyytyväisempi, enkä roikkua kiinni hänen hyväksynnässään. Jos suhteemme ei enää suju uudella tavalla, jos emme osaa olla aikuisia ja tasavertaisia ja kunnioittaa toisiamme, niin sitten erotaan. Tästäkin jo puhuttiin, ja mun mielestä molemmat oli samaa mieltä. Ihana sopia asiasta niin rauhallisesti, ilman mitään riitaa ja syyttelyä. Tuntuu, että noustiin yhdessä uudelle tasolle.
Kiitos vielä kaikille! Tää on ihan paras ketju!
Minä olin kuulemma istunut jonkun miehen auton kyydissä vaikka olin töissä ja numerot kännykässäni olivat muille kuin mitä nimi sanoi, jouduin soittamaan kaikki tyypit läpi mummooni asti ja puhelut kaiuttimessa. Oliko jälkeenpäin tyytyväinen ? Ei. Pikemminkin pettynyt. Ja kun kun lopulta kyllästyneenä ilmoitin tämän suhteen olleen nyt tässä järkyttyi ,koska suhteemmehan oli niin hyvä ja täydellinen! Joko on hyvä näyttelijä tai sitten ei oikeasti ymmärtänyt miksi halusin erota.
Exäni ihmettelee, miten hän onnistuu aina saamaan "hullun pettävän naisen ", todellisuudessa ajaa itse naisensa hulluiksi ja pettäminen on herran omassa päässä. 2 vuotta oltiin yhdessä enkä ihmettele yhtään ex-vaimonsa masennusta ja alkoholismia ! Teki saman minullekin, melkein.
Ratsasi kännykkääni ja kiinni jäätyään ilmoitti itsevarmana että pitäähän hänen tarkistaa kenelle vaimo viestittelee. Vaimo. Olimme vasta seurusteluvaiheessa, emmekä koskaan menneet naimisiin. Kihloihin kyllä mentiin kun halusi kaikkien tietävän että olen varattu. Töissä minun olisi pitänyt olla kännykkä käden ulottuvilla ja vastata tarkastussoittoihin että olen varmasti töissä, kaupan kassalla tämä ei tietenkään onnistunut ja lopulta alkoi painostaa että jää pois töistä, hän elättää. Exänsä kohdalla tämä oli toiminutkin mutta minä en suostunut. Sen verran naivi hullu olin, että suostuin muuttamaan yhteen. Kerran olin flunssassa kotona ja heräsin kun mies tuli räppäisemään valot makkariin sekä kuulusteli pitkin yöpöytää olevista nenäliinoista että kenen spermat niihin on pyyhitty! Minulla oli kuumetta lähes 40c, valuin räkää ja päälläni oli unihaalari, siis semmoinen epäseksikäs pitkähihainen ja lahkeinen trikoohaalari mutta silti kuulemma minulla oli siellä joku rakastaja ollut.
En yhtään ihmettele exänsä alkoholismia, minäkin aloin juoda 2-3 siideriä iltaisin että pystyin nukkumaan paremmin. Ja tästähän mies sai aihetta haukkua juopoksi jonka juomat kustantaa. Kun korjasin että kyse on omista rahoistani, tyhjensi siideripullollisen päähäni.
Lopulta yritti saada minut raskaaksi hävittämällä e-pillerini ja lähes raiskaamalla minut suihkuun.
Vierailija kirjoitti:
Repi kännykkää kädestä, kun viestittelin sairaalassa olevan ystävän kanssa ja sitten huusi hyi vittusaatanaa sillä ystävältäni oli poistettu osa peräsuolesta .
Vakoili kun olin toisen kaverin kanssa shoppailemassa , jäi kiinni kun kuulusteli kotona "siitä miehestä kahvilassa " eli jostain tuntemattomasta tyypistä jota tönäisin ja pyysin anteeksi.
Kun olin leiponut mokkapaloja laskeskeli niitä ja päätteli että joku on käynyt kahvilla kun ne ovat niin huvenneet! Todellisuudessa söin menkkamättönä kolme, mitä mies ei tietenkään uskonut.
Viimeinen pisara, kun lukitsi alusvaatteissa parvekkeelle, marraskuussa, jotta tunnustaisin kaikki pettämiseni. Naapuri soitti poliisit ja poliisien ollessa paikalla tyhjensin vaatekaappini sisällön muovipussiin ja lähdin äitini luo, aloin etsiä omaa asuntoa. Mies soitteli perään ja itki ikäväänsä, oli sitä mieltä että tein kärpäsestä härkäsen.
.
Tuota.. lähettikö kaverisi sinulle kuvan perärööristään vai mitä ihmettä?
Omalla kohdallani se alkoi äijän tarpeena pitää minut koko ajan lähellään, nukkuessa likisti kainaloon ja suuttui kun koetin ryömiä kuumissani pois, samoin sohvalla telkkaa katsoessa kietoi molemmat kädet ympärilleni ja kahvia juodessa veti tuolinsa ihan tuoliini kiinni jne jne. Itki etten oikeasti rakasta kun en tahdo olla lähellä, ei auttanut vaikka selitin että mulle tulee kauhean kuuma ja ahdistaa ! "Sä et rakasta mua, by hyy"... Lähetteli myös itkuisia tekstareita joissa tivasti rakastanko, ihan oikeasti.
Vähitellen tämä itkuisuus muuttui agressioksi, puhun aika paljon unissani ja repi minut keskellä yötä sängystä koska olin kuulemma nähnyt unta toisista miehistä/naisista. Alkoi olla jokaöistä että häiskä teki valot ja repi peiton pois ja huusi ! Arvatkaa alkoiko mulla olla pinna kireällä ja päätin että menen tästä lähin omalle kämpälleni nukkumaan , kun ehdotin tätä sitoi mut vöillä sänkyynsä ja kulki ympäriinsä paiskoten tavaroita ja raivoten. Olin koko yön siinä pirun sängyssä kiinni. Aamulla kun pääsin irti lähdin siitä kämpästä ja samalla koko suhteesta.
Tapailin noin 5,5kk miestä, joka ensimmäisten viikkojen aikana oli mustasukkainen hierojasta, kaupan kassasta, työkavereista, parhaan ystäväni miehestä...Kännykän käytöstä otti nokkiinsa ja siitä kun en väsyneenä halunnut seksiä, kun minulla oli menkat niin sekin oli huono. Vikat niitit oli kun ehdotti, että voisi panna minua ja minä vaikka lukea lehteä samalla, jos ei muuten huvita ja mökötys joka asiasta. Ehkä väistin luodin näin jälkikäteen ajateltuna..
Ihan paras ketju! Tämä pitäisi olla pakollinen kaikille nuorille luettavaksi. Ihsn opetusmielessä.
Vierailija kirjoitti:
Exäni ihmettelee, miten hän onnistuu aina saamaan "hullun pettävän naisen ", todellisuudessa ajaa itse naisensa hulluiksi ja pettäminen on herran omassa päässä. 2 vuotta oltiin yhdessä enkä ihmettele yhtään ex-vaimonsa masennusta ja alkoholismia ! Teki saman minullekin, melkein.
Ratsasi kännykkääni ja kiinni jäätyään ilmoitti itsevarmana että pitäähän hänen tarkistaa kenelle vaimo viestittelee. Vaimo. Olimme vasta seurusteluvaiheessa, emmekä koskaan menneet naimisiin. Kihloihin kyllä mentiin kun halusi kaikkien tietävän että olen varattu. Töissä minun olisi pitänyt olla kännykkä käden ulottuvilla ja vastata tarkastussoittoihin että olen varmasti töissä, kaupan kassalla tämä ei tietenkään onnistunut ja lopulta alkoi painostaa että jää pois töistä, hän elättää. Exänsä kohdalla tämä oli toiminutkin mutta minä en suostunut. Sen verran naivi hullu olin, että suostuin muuttamaan yhteen. Kerran olin flunssassa kotona ja heräsin kun mies tuli räppäisemään valot makkariin sekä kuulusteli pitkin yöpöytää olevista nenäliinoista että kenen spermat niihin on pyyhitty! Minulla oli kuumetta lähes 40c, valuin räkää ja päälläni oli unihaalari, siis semmoinen epäseksikäs pitkähihainen ja lahkeinen trikoohaalari mutta silti kuulemma minulla oli siellä joku rakastaja ollut.
En yhtään ihmettele exänsä alkoholismia, minäkin aloin juoda 2-3 siideriä iltaisin että pystyin nukkumaan paremmin. Ja tästähän mies sai aihetta haukkua juopoksi jonka juomat kustantaa. Kun korjasin että kyse on omista rahoistani, tyhjensi siideripullollisen päähäni.
Lopulta yritti saada minut raskaaksi hävittämällä e-pillerini ja lähes raiskaamalla minut suihkuun.
Tää kuullostaa pelottavan tutulta.
En edes uskalla kysyä mut seurustelitkohan eksäni kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Exäni ihmettelee, miten hän onnistuu aina saamaan "hullun pettävän naisen ", todellisuudessa ajaa itse naisensa hulluiksi ja pettäminen on herran omassa päässä. 2 vuotta oltiin yhdessä enkä ihmettele yhtään ex-vaimonsa masennusta ja alkoholismia ! Teki saman minullekin, melkein.
Ratsasi kännykkääni ja kiinni jäätyään ilmoitti itsevarmana että pitäähän hänen tarkistaa kenelle vaimo viestittelee. Vaimo. Olimme vasta seurusteluvaiheessa, emmekä koskaan menneet naimisiin. Kihloihin kyllä mentiin kun halusi kaikkien tietävän että olen varattu. Töissä minun olisi pitänyt olla kännykkä käden ulottuvilla ja vastata tarkastussoittoihin että olen varmasti töissä, kaupan kassalla tämä ei tietenkään onnistunut ja lopulta alkoi painostaa että jää pois töistä, hän elättää. Exänsä kohdalla tämä oli toiminutkin mutta minä en suostunut. Sen verran naivi hullu olin, että suostuin muuttamaan yhteen. Kerran olin flunssassa kotona ja heräsin kun mies tuli räppäisemään valot makkariin sekä kuulusteli pitkin yöpöytää olevista nenäliinoista että kenen spermat niihin on pyyhitty! Minulla oli kuumetta lähes 40c, valuin räkää ja päälläni oli unihaalari, siis semmoinen epäseksikäs pitkähihainen ja lahkeinen trikoohaalari mutta silti kuulemma minulla oli siellä joku rakastaja ollut.
En yhtään ihmettele exänsä alkoholismia, minäkin aloin juoda 2-3 siideriä iltaisin että pystyin nukkumaan paremmin. Ja tästähän mies sai aihetta haukkua juopoksi jonka juomat kustantaa. Kun korjasin että kyse on omista rahoistani, tyhjensi siideripullollisen päähäni.
Lopulta yritti saada minut raskaaksi hävittämällä e-pillerini ja lähes raiskaamalla minut suihkuun.
Nimikirjaimet I. A.?
Miksi noita ihmisiä ei toimiteta hpitoon?
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin ketju vaan osoittaa ja todistaa sen että kannattaa pysyä kaukana mu sli mi miehistä. Ymmärtäkää se jo. Tän ketjun luettua ehkä ymmärrätte paremmin pysyä erossa näistä
Mustasukkainen ja äkkipikainen ex-puolisoni on kamtasuomalainen, kristitty mies. Usko pois.
Se oli juuri se diagnoosi, mutta omasta mielestään oli täysin terve. Onkohan moni tähän ketjuun kirjoittaneiden puoliso oikeasti saanut ko. diagnoosin? Ainakin syytä olisi.