Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivotukset? Kertokaa!
Itse voisin kirjoittaa näistä kirjan, jo kahden edellisen suhteen perusteella, mutta arkipäivää oli:
- Kaupasta kuitti miehelle, että näki kellonajan ja pääsi laskemaan paljonko aikaa kului matkaan ja jos edellisenä päivänä olin suoriutunut kaupasta 10 minuuttia nopeammin, niin olin käynyt toisen miehen luona.
- Tekstiviestinä piti lähettää sijainti tai valokuva paikasta missä olin, jos mies joutui lähtemään töiden takia toiseen kaupunkiin.
Kestin tätä kaikkea, koska olin hölmö ja luulin, että todistelemalla mies muuttuu ja alkaa luottamaan. Nyt tiedän, että mustasukkaisuus on sairaus, joka ei parane.
Kertokaa mihin olette nöyrtyneet?
Kommentit (3465)
Vierailija kirjoitti:
Kaverini elää ilmeisesti todella mustasukkaisen ja rajoittavan miehen kanssa.
Tuon tyypin ilmeet ja eleet on kyllä todella uhkaavia kun esim kaverini on jutellut miespuolisten tuttujen kanssa vaikkapa baarissa.
Siitä miehestä saa muutenkin todella karmivat vibat.
Kaverini on muuttunut muutenkin todella paljon, ennen oli kaunis, iloinen, menevä, ulospäinsuuntautunut. Nykyään jotenkin todella elottoman oloinen ja silmät katsovat tyhjää.
Eivät nykyään pidä oikeastaan mitään yhteyttä muhun tai muihin kavereihin. Ollaan viimeksi nähty 4kk sitten ja ulkona käyty yhdessä alku kesästä.
Olen itse ollut yhdessä sairaalloisen mustasukkaisen ja väkivaltaisen miehen kanssa ja olen 100% varma että tuossa kaverini suhteessa tulee käymään huonosti.
Tekisi mieli laittaa vaikka sähköpostia että mun luo voi tulla ihan koska vaan jos tilanne on se mitä pelkään. Tämä mies ei tiedä missä asun.
Miksi et auta?
Näkyikö mustasukkaisuudesta merkkejä jo seurusteluaikana vai alkoiko se vasta yhteenmuuttamisen / naimisiinmenon jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Minusta on sairasta ja käsittämätöntä, että miehet tosissaan uskovat tyttöystäviensä/vaimojensa naivan koiraansa, kissaansa, hamsteriaan, naapurin Perttiä 90v, parasta ystäväänsä tai lähikaupan kassaa ties missä hississä tai kaupan takahuoneessa!
Ja aina ehtivät tehdä sen parissa minuutissa!! 😂 Millainen käsitys näillä miehillä on seksistä?
Puolisoltani kuultua:
Petin ja keimailin hänen ystävänsä ja oman ystäväni miehen kanssa
Käyn työpäivinä treffaamassa miehiä tai tuota ym. miestä tai jotain
Siskoni ja lasteni harrastusten whatsapp ryhmien viestit tulevat miehiltä
Jos kosken tai en koske puhelinta, niin se on epäilyttävää
Salainen, valehtelen
Mitä oikein teen töissä, kun en saa tehtyä mitä oli ollut suunnitelmissa.
Miksi pidin vapaata syksyllä (lasteni syyslomalla, pari päivää hänen kanssa metsällä)
Miksi käyn siellä ja täällä niin usein, mikä siellä oikein kiehtoo (teen valvontatyötä, joten on pakko)
Olen manipuloinut tyttönikin uskottelemaan hänelle, ettei minulla ole muita
Sunnuntaina hän oli onnensa kukkuloilla, kun kaikki on niin hyvin ja rauhallinen olo. Eilen sainkin sitten kuulla, että minulla on täytynyt olla toinen mies jo viime kesästä. Se oli viimeinen niitti ja kiitos riitti.
Tuumasin, että juu, niin on ja se lähtee huomenna mun ja tyttöjen kanssa Hesaan. Lopuksi sanoin, että varaappa psykiatrille aika ja hyvästi
Vierailija kirjoitti:
Aina ei ole mustasukkaisuutta, jos huolestuu siitä ettei toisesta kuulu mitään. Ihminen voi olla ylihuolehtivainen esim. vaikka sen takia, että joku läheinen on kuollut onnettomuudessa tai rikoksen uhrina. Kun kumppanista ei kuulu mitään, tulee sellainen tunne, että "tämä on ihan samanlainen tilanne kuin silloin..." Eikä sitten osaa ajatella realistisesti, vaan tuntuu siltä että aivan hyvinkin jotain vakavaa on voinut sattua.
Vihdoin järkevä kommentti.
Täällä on ollut aivan kamalia kertomuksia , eikä pidä liittää jokaista huolestunutta ihmistä näihin kyttääjiin.
Minä ja mieheni ainakin ilmoittelemme toisillemme, jos olemme jossain kaukana toisistamme. Lähipiirissä on ollut kamalia äkkinäisiä kuolemia, että se on jättänyt jälkensä molempiin. Toisen oikeasti haluaa olevan turvassa. Ihmettelisin, jos se olisi jotenkin ahdistavaa. Eihän se ilmoittaminen estä tekemästä sitä mitä haluaa.
sä voit puhuu musta ihan mitä vaan
ja ihan kenelle vaan
ne voi uskoo jos ne haluu
mä en jaksa mitään selittää
oli mullakin tunteet
oli mullakin sydän
ja se päättyy nyt tähän
oli mullakin voimaa
vaan vähän
mä en oo näkymätön
mä oon hengissä vielä
mun on pakko lähtee
sun lähellä ei vaan pystyny hengittää
- Tilasin usein kebabia/pitsaa ja lopulta miehen mielestä olin ihastunut yhteen näistä miehistä, huusi itkien että kerron vain jos haluan turkkilaista munaa. Huusin takaisin että en halua muuta kuin ruokaa!
- En olisi saanut meikata liian näkyvästi ja minultahan meni hermo , että saakeli jos ei muka luomiväriä saa laittaa ! Oma naama ja oma elämä.
- Isäni tuomat nimipäiväruusut heitti ikkunasta ja kun aloin itkien huutaa että helvetin sekopää, oma isä tuo mulle kukkia ja sä teet noin ! meni 6 kerrosta alemmas keräilemään niitä kukkien jäänteitä ja hoki että anteeks, anteeks, mä oon paska, anteeks.
- Kun pidimme leffailtaa ja nukahdin, heitti kokikset naamalleni ja alkoi jankata että onko noin tylsää seuraa.
Tuohon päälle huono alapään hygienia ja jatkuva kynsien järsiminen, niin ei se suhde kauan kestänyt. Laittoi kuitenkin pitkään facessa ylistäviä kommetteja sekä tykkäyksiä kuviini, kunnes estin.
Olin unohtanut kännykkäni töihin ja palasin hakemaan sitä. Tämä oli salajuoni, että pääsen illalla työpaikalle tapaamaan työkaverimiestä. Kysyi tarkkaan, missä puhelin oli. Kun minä onneton menin kertomaan, että se löytyi naisten vessasta peilin ja käsinpesualtaan vierestä, asia oli sitä myöten selvä. Minulla oli ollut treffit siellä vessassa.
Exäni viimeisiä temppuja oli se, että hän tuli luokseni yöllä täysin ilmoittamatta. Olimme siis antaneet toisillemme kotiemme avaimet, mutta sillä periaatteella, että toinen voi mennä odottamaan, jos toisen työpäivä viivästyy tms. , ja että aina etukäteen sovitaan, että nyt olen menossa, tai että "huomenna meen tekemään ruuan valmiiksi".
Olin siis nukkumassa kun yhtäkkiä ovi käy ja mies tulee hullun kiilto silmissään sängyn päätyyn tuijottamaan, että miksen ollut vastannut viestiin. Mulla oli kännykkä äänettömällä ja viesti oli tullut 23.30 jälkeen, jolloin olen satavarmasti nukkumassa, työssäkäyvä ihminen kun olen.
Aika pian tämä yhteinen taival sitten päättyikin. Huom. kun annoimme avaimet takaisin toisillemme, vaihdatin lukot. Noin kuukauden päästä erostamme exäni laittoi viestiä, että "olet sitten vaihdattanut lukot".
Onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on sairasta ja käsittämätöntä, että miehet tosissaan uskovat tyttöystäviensä/vaimojensa naivan koiraansa, kissaansa, hamsteriaan, naapurin Perttiä 90v, parasta ystäväänsä tai lähikaupan kassaa ties missä hississä tai kaupan takahuoneessa!
Ja aina ehtivät tehdä sen parissa minuutissa!! 😂 Millainen käsitys näillä miehillä on seksistä?
Minulla oli ehtinyt olla "suhde" varmaan seksiäkin täysin minulle tuntemattoman miehen kanssa joka oli yhtäaikaa hississä minun kanssa.
Menin vain kerroksen välin alaspäin, koska minulla oli paljon kantamuksia.
Ja kun siinä hississä oli joku mies tulossa alaspäin. Ehkä minun olisi pitänyt olla menemättä siihen hissiin kun se pysähtyi minun kerroksen kohdalla koska siellä oli se mies.
Mies väitti että olen laittanut messengerin asetukset niin ettei hän näe milloin sitä käytän.
Ja kostoksi laittoi omansa niin.
Ihan ku mua kiinnostaisi milloin hän messengeriä käyttää. Hahaha.
Omaani käytän mihin aikaan vuorokaudesta vaan, kun osa kavereista on yökyöpeleitä ja itsekin heräilen öisin. Saatan vastata ja jatkaa unia.
En tajua tätä. Ymmärtäisin jos viestittely jonkun tietyn ihmisen kanssa ahdistaisi, mutta tuo ettei näe milloin viestittelen yleisesti ottaen.
Taitaa mennä mies vaihtoon, sen verran outoa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
- Tilasin usein kebabia/pitsaa ja lopulta miehen mielestä olin ihastunut yhteen näistä miehistä, huusi itkien että kerron vain jos haluan turkkilaista munaa. Huusin takaisin että en halua muuta kuin ruokaa!
- En olisi saanut meikata liian näkyvästi ja minultahan meni hermo , että saakeli jos ei muka luomiväriä saa laittaa ! Oma naama ja oma elämä.
- Isäni tuomat nimipäiväruusut heitti ikkunasta ja kun aloin itkien huutaa että helvetin sekopää, oma isä tuo mulle kukkia ja sä teet noin ! meni 6 kerrosta alemmas keräilemään niitä kukkien jäänteitä ja hoki että anteeks, anteeks, mä oon paska, anteeks.
- Kun pidimme leffailtaa ja nukahdin, heitti kokikset naamalleni ja alkoi jankata että onko noin tylsää seuraa.
Tuohon päälle huono alapään hygienia ja jatkuva kynsien järsiminen, niin ei se suhde kauan kestänyt. Laittoi kuitenkin pitkään facessa ylistäviä kommetteja sekä tykkäyksiä kuviini, kunnes estin.
Hänkö kuvitteli, että panet isääsi vai mitä tuo kukista pillastuminen tarkoitti? On kyllä sairaalloisen mustiksen mieli aika erikoinen.
Seurustelin aikanaan toisella paikkakunnalla asuvan miehen kanssa (asui noin 100 kilometrin päässä). Monia esimerkkejä olisi tarjolla, mutta nyt heti ensimmäisenä tulee mieleen, kun joskus kävin tykkäämässä miespuolisen lapsuudenkaverin kuvaa Facebookissa iltamyöhään.
Kohta sen jälkeen silloinen miesystäväni soitti raivopäissään ja sanoi, että on para-aikaa lähdössä ajamaan luokseni, koska halusi "puhua asiat selväksi". Ilmaantui sitten vajaan tunnin päästä kerrostaloasuntoni ulkopuolelle ja sanoi, että lähdetään ajelulle. Menin mukaan, ja hän ajoi tyhjälle parkkialueelle keskellä yötä, ja tämä piti aivan järkyttävän pitkän monologin siitä, kuinka paljon on rakastanut minua, ja minä ilmeisesti "pilkkaan" hänen panostaan parisuhteeseemme tykkäämällä toisten miesten kuvia sosiaalisessa mediassa. Sitten alkoi hirveä painostus siitä, että minun pitäisi poistaa puhelimestani kaikkien tuntemieni miespuolisten yhteystiedot, eikä puhua heille koskaan.
Tuossa vaiheessa alkoi hälytyskellot soida pahemman kerran, eikä suinkaan ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun sain esimakua ko. tyypin sairaalloisesta mustasukkaisuudesta ja kontrollinhalusta. Minun olisi ikään kuin pitänyt olla hänelle tilivelvollinen menemisistä ja tulemisistani, kun taas sama sääntö ei koskenut häntä lainkaan.
Erosimme n. 6 kuukautta sitten ja sinkkuna olen pysynyt. Asuntoa piti vaihtaa, kuin myös puhelinnumeroa. Soitteli viimeksi isälleni ennen joulua.
En oikein luota enää miehiin. Haluan uskoa, että hyviä on, mutta tällainen kumppanin sairas kontrollointi tuntuu lisääntyneen ikäisteni keskuudessa (olen parikymppinen), ja jotkut naiset vain tyytyvät alistettuun asemaansa.
Erehdyin istumaan miespuolisen tutun kanssa iltaa samassa pöytäseurueessa kun törmäsin siihen kaveriporukkani kanssa baarissa ollessa. Virhe.
Tuttu heitti mut (ja mun kaverin) koteihimme ettei tarvitsisi odottaa ja maksaa taksia. Virhe.
Mainitsin kerran että miehen työkaveri on ihan ok näköinen ja mukavan oloinen, aiheena siis oli että miksiköhän se ei millään löydä itselleen naista. Massiivinen virhe.
Meikkasin huvin vuoksi viikonloppuna kun mies oli töissä. Olin ottanut kuulemma kuvia ja lähettänyt niitä öö jollekin?
Näitä todellakin riittäisi.
Olen siis parisuhteessa edelleen tän mustasukkaisen ihmisen kanssa. Ikinä en anna periksi enkä rajoittaa itseäni. Myöntää vaan täytyy että silloin kun on vaikeaa niin on todella vaikeaa. Huonoa itseluottamustahan toi on mutta järjettömän raskasta mulle.
Yök! Hyi helvetti, onneksi ei tällaista elämää enää ikinä.
Fläsäreitä menneisyydestä:
- koko ajan pitää tekstata ja kertoa missä menen, mitä teen
- raivareita miespuolisista kavereista
- ulkona syömisen miespuolisen kaverin kanssa on pettämistä
- piti irtisanoutua työpaikasta, jossa eksäni oli myös
En lähtenyt valehtelemaan tekemisistäni. Lopulta mies tunnusti että oli itse pettänyt vuosien ajan :D ...eli mustasukkaisuus lähtee juuri siitä, että mustasukkainen pelkää toisen toimivan kuten hänkin.
Nykyään ihan toisenlainen parisuhde. Se on ihanaa! Naureskelen partaani kun eksällä ei ole oikein käynyt flaksi.
Exästä riittäisi esimerkkejä. Tässä pari:
Kävelin ison kaupungin pääkadun leveää jalkakäytävää kauempana odottavaa silloista kumppaniani (nykyistä exää) kohti. Ihan normaalisti.
Minun kanssani samaan tahtiin oli kävellyt joku mies melkein vieressäni ja sehän on selvä todiste siitä, että olin juuri ollut panemassa tämän miehen kanssa.
Kaupassa ei saanut vahingossakaan katsoa ketään miestä päin. Jos katsoin, yritin joko iskeä sitä tai ko. mies oli joku entinen tai nykyinen panoni.
Vierailija kirjoitti:
Erehdyin istumaan miespuolisen tutun kanssa iltaa samassa pöytäseurueessa kun törmäsin siihen kaveriporukkani kanssa baarissa ollessa. Virhe.
Tuttu heitti mut (ja mun kaverin) koteihimme ettei tarvitsisi odottaa ja maksaa taksia. Virhe.
Mainitsin kerran että miehen työkaveri on ihan ok näköinen ja mukavan oloinen, aiheena siis oli että miksiköhän se ei millään löydä itselleen naista. Massiivinen virhe.
Meikkasin huvin vuoksi viikonloppuna kun mies oli töissä. Olin ottanut kuulemma kuvia ja lähettänyt niitä öö jollekin?
Näitä todellakin riittäisi.
Olen siis parisuhteessa edelleen tän mustasukkaisen ihmisen kanssa. Ikinä en anna periksi enkä rajoittaa itseäni. Myöntää vaan täytyy että silloin kun on vaikeaa niin on todella vaikeaa. Huonoa itseluottamustahan toi on mutta järjettömän raskasta mulle.
Kerro miksi olet edelleen tuossa sairaassa ja rajoittavassa suhteessa? En vaan ymmärrä... älä vaan lapsia tee tuohon kuvioon kärsimään!
Pahoittelut etukäteen, mutta myös sairaalloisen mustasukkaisten ihmisten uhrien ajatukset, käytös ja elämän kuviot näkyy noudattavan samaa kaavaa. Eivät he löydä teitä sattumalta.
Suosittelen nolla-toletanssia. Narsisti ei muutu ikinä... mutta mitä olen seurannut vierestä niin eivät muutu uhritkaan.
Erosin itse reilu kuukausi sitten mustasukkaisesta miesystävästä, suhde kesti reilut puoli vuotta mutta siinäkin ajassa tuli paljon vahinkoa. Nyt olen syytellyt itseäni, miksi jaksoin niinkin kauan ja osaksi hän onnistui manipuloimaan niin että tunsin aina syyllisyyttä jos otin eron puheeksi. Aluksi kaikki oli hyvin noin kuukauden, mutta sitten tuli pieniä merkkejä ja oma ahdistus alkoi nousta. Milloin hän oli varma että viestittelen watsapissa muiden miesten kanssa, milloin taas tapaan toista miestä kun oikeasti olen nukkumassa. Siinäkin vaiheessa kun hän luki salaa puhelimeni jaksoin uskoa että kaikki muuttuu vielä. Aina oli jotain epäiltävää, ja kuten joku aiemmin totesi tuo oli peli jossa ei voi voittaa, koska se toinen uskoo aina omaa tunnettaan. Kyllä hän joskus pelästyi omiakin reaktioitaan, mutta loppua siitä ei koskaan tullut. Lopulta minä, yleensä sosiaalinen ha iloinen ihminen, olin aivan lopussa, itkuinen hermoraunio. Aloin vältellä sosiaalisia tilanteita ja olin jatkuvalla puolustuskannalla. Lopulta ero oli ainut vaihtoehto. Uskon, että tämäkin opetti jotain ja varsinkin sen että jos ei ole hyvä olla kaikesta rakkaudesta huolimatta pitää kuunnella itseään. Myös sillä mustasukkaisella osapuolella on huono olla, vaikka mikään ei oikeutakaan ylilyönteihin. Tässäkin tapauksessa hän vetosi siihen, että ei ole kaikissa suhteissa ollut tuollainen ja ikään kuin syyllisti minua siitä että näitä ylilyöntejä tapahtui.
Tuo on paitsi tyhmää, myös hieman hauskaa, mutta omakohtaisestikin kolahti. Olen ottamassa eroa ja vaimo ei haluaisi lähteä nyt yhteisestä kodistamme koska "seuraava nainen" kuulemma pääsee sitten nauttimaan hänen aikaansaannoksistaan. Aikoo/uhkaa joutuessaan lähtemään katkoa vadelmat ja karhunvatukat yms. laittamansa istutukset ja miettii, kuinka voisi sabotoida oman osuutensa yhdessä tekemästämme remontista, esim. töhrimällä seinät.