Riitaa miehen kanssa omista rajoista kertomisesta
Minulla on tapana puhua miehelle illalla sängyssä mielessäni pyörivistä asioista. Varsinkin suhteen alkuaikoina mies jaksoi kuunnella, mutta sitten hän alkoi väsyä ilmeisesti puheripuleihini ja kävi niin, että hän vain yksinkertaisesti nukahti kesken lauseeni. Minusta se oli epäkunnioittavaa. Pyysin, että voisitko sanoa kun sinua alkaa väsyttää liikaa, tuntuu todella pahalta, kun nukahdat kesken lauseeni. Mies ei koskaan luvannut edes koittaa. En ymmärrä miksi. Miksei hän voi sanoa että nyt mua väsyttää? Hän jaksaa kuitenkin kuunnella eri aikoja minua, joten en voi ennustaa milloin kuorsaus alkaa kuulua.
En ole saanut miestä vieläkään sanomaan, että hän ei enää jaksa kuunnella vaan haluaa käydä nukkumaan. Meillä on muutenkin ongelmia ssitä, että mun pitäisi osata lukea miehen ajatuksia.
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Miehenkö tehtävä on paikata lapsuuden vaille jäämiset ja turvattomuuden tunteet? On siinä miehelle taakkaa..
No on taakkaa, kiva kun hahmotit tämän kaikille tiedoksi (varokaa naisa!) ja ei ole pakko olla mun kanssa. Niin ei kaikki naiset varmaan ole tämmöisiä kuin minä, mutta aina joillekin jää vain jämäpalat. Hahhahhaaa.
ap
Voisitteko pitää toisianne vaikka kädestä kiinni nukahtaessa? Jos se ei tuntuisi miltään vaateelta.
Monessa paikassa muistutetaan, että makuuhuone ja sänky pitää varata vain nukkumiselle ja seksille. Se ei ole paikka, jossa käydään vakavia keskusteluita, riidellään tai luetaan.
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko pitää toisianne vaikka kädestä kiinni nukahtaessa? Jos se ei tuntuisi miltään vaateelta.
Jos mies vain tajuaisi että se auttaisi. Voinhan mäkin toki pyytää, mutta se tunne on heti sellainen että autan vain itse itseäni eikä että toinen tuntee minut. Niin no...tietty jos mies sais sitten tuntea minut, että mä haluan tuollaista. Mutta tiedättekö mitä? En halunnut, kun menimme yhteen. Entä jos se ei siksi käy miehelle? Että häiritsee vaikka hänen nukahtamistaan. Sitten tunnen itseni haluni kanssa tosi typeräksi.
ap
Olen varma että miehesi ei edes kuuntele mitä puhut, ajattelee muita asioita tai sitten ei mitään ja nukahtaa. Ei miehiä oikeesti kiinnosta kuunnella, menee toiseta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kysy vaikka mistä puhuit edellisenä iltana niin ei taatusti tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Olen varma että miehesi ei edes kuuntele mitä puhut, ajattelee muita asioita tai sitten ei mitään ja nukahtaa. Ei miehiä oikeesti kiinnosta kuunnella, menee toiseta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kysy vaikka mistä puhuit edellisenä iltana niin ei taatusti tiedä.
Paskiaiset.
Oot kyllä harvinaisen tyhmä tapaus ap.
Miehet kai yleensä ovat tuollaisia. Olen täysin kyynistynyt. Minua ei kukasn jaksa kuunnella päivällä eikä yöllä. Kannattanee silloin mennä terapeutille, hänhän kuuntelee maksusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varma että miehesi ei edes kuuntele mitä puhut, ajattelee muita asioita tai sitten ei mitään ja nukahtaa. Ei miehiä oikeesti kiinnosta kuunnella, menee toiseta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kysy vaikka mistä puhuit edellisenä iltana niin ei taatusti tiedä.
Paskiaiset.
Tää ei ollut ap. Mä tykkään miehistä yleensä. Itsessä se vika on kuitenkin useimmiten, jos suksi ei luista. En osaa itsekään tukea ketään. Tai siis ei silleen vika ole ihmisissä itsessä, että sitä saattaa olla jonkun aiemman ihmisen uhri, mikä tuottaa ongelmia muihinkin ihmissuhteisiin. Koitan kyllä ratkoa ne jutut, mutta ei se helppoa oo.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se muuttuu kidutukseksi jos et anna nukkua kun nukuttaa, Aloita aikaisemmin tai jos jää kesken niin puhu aamiaisella
Antaisin nukkua, mutta kysymys oli miksi mies ei ilmaise, että on väsynyt vaan vain alkaa kuorsata?
Siksi, kun hän nukahtaa niin nopeasti, että ei ehdi sanoa.
No ei hän ole aamulla pahoillaan, että nukahti kesken lauseeni. Jos olisi vain noin kun sanot, niin luulisi, että olisi jopa häpeissään, jota ei siis tarvitse olla, jos nukahtaa nopeammin kuin ehtii tajutakaan. Mutta epäilen, että huomaa kyllä väsymyksensä, mutta ignooraako minut kun vain nukahtaa.
ap
No ei välttämättä, sitä voi kuunnella ja väsyneenä nauttia rakastamansa ihmisen puheesta. Sitten vaan filmi katkeaa ja taju on veks. Uneen vaipuessa ihminen liukuu hypnoosin kaltaisen hyvänolon ja mielihyväntunteen vallassa kevyeen uneen ja tulee ns. unihalvaus (joka estää ihmistä vahingoittamasta itseään) kun syvän REM unen vaihe alkaa. Kannattaa lukea aluksi vaikka Wikipedian artikkeli unesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varma että miehesi ei edes kuuntele mitä puhut, ajattelee muita asioita tai sitten ei mitään ja nukahtaa. Ei miehiä oikeesti kiinnosta kuunnella, menee toiseta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kysy vaikka mistä puhuit edellisenä iltana niin ei taatusti tiedä.
Paskiaiset.
Tää ei ollut ap. Mä tykkään miehistä yleensä. Itsessä se vika on kuitenkin useimmiten, jos suksi ei luista. En osaa itsekään tukea ketään. Tai siis ei silleen vika ole ihmisissä itsessä, että sitä saattaa olla jonkun aiemman ihmisen uhri, mikä tuottaa ongelmia muihinkin ihmissuhteisiin. Koitan kyllä ratkoa ne jutut, mutta ei se helppoa oo.
ap
Syyttikö sua muka joku jostain?
No, musta se on todella loukkaavaa ja epäkunnioittavaa, jos ei kuuntele toista tai edes vaivaudu sanomaan, että nyt voisi jo lopettaa.
Ja se on ihan paskapuhetta, että vika on useimmiten itsessä. Vika on joskus molemmissa, joskus jommassa kummassa. Yleisesti ottaen "vika molemmissa" tuntuu valitettavasti tulkittavan viaksi naisessa...
Tai sitten mun kohdalle osuneet miehet on vaan olleet huonoja yksilöitä, kun eivät KUKAAN olleet koskaan esimerkiksi ensimmäisenä pyytämässä anteeksi tai muutenkaan hieromassa sovintoa.
Vierailija kirjoitti:
Roadwalker kirjoitti:
Minusta tuntuu, että sinä suuttuisit jos mies sanoisi kesken puheripulilauseesi "nyt väsyttää".
En, jos mies sanoisi myös "olen väsynyt ja siksi puhutaan asiastasi huomenna".
ap
En ole ap, mutta ihmetyttää, miksi ap:n yllä oleva lausahdus on saanut niin paljon alapeukkuja. Kyllä mielestäni peruskäytöstapoihin kuuluu se, että jos ei ole mahdollisuutta kuunnella toista, sanotaan se ääneen. Mikä ongelma ap:n miehellä olisi sanoa, että anteeksi kulta, nyt väsyttää ja jutellaan huomenna lisää? Varsinkin, jos ap on sitä erikseen toivonut. Sitten taas ap:n tehtävä on olla hermostumatta siitä ja hyväksyä toisen unen tarve.
Mutta ymmärrän ap:n ajatusta tässä, koska en pidä itsekään siitä, jos joku on kuuntelevinaan, mutta räplää puhelinta samalla tms. Suomalaisessa viestinnässä luotetaan muutenkin aivan liian paljon pelkkiin eleisiin, mikä synnyttää helposti väärinkäsityksiä. Ystävällisellä puheella voi ehkäistä monta mielipahaa.
Niin mulle se toisi turvaa, jos toinen sanoo, milloin ei jaksa enää kuunnella. Voisin kokea, että tuo ainakin pitää huolen itsestään ja siitä, etten rasita häntä. Kun mä en tajua, milloin hän on liian väsynyt kuunnellakseen. Vaikka ehkei se ole sit rasittanut. Kun nukahtaa. Mutta en jaksa uskoa etten ole rasittanut! Sit mies vois SYYTTÄÄ mua rasittavuudesta. Vois. Ei ole syyttänyt, mutta voisi. Petaako paikkaa saada syytellä minua? Äh, ei, harhaluuloinen ajatus taas. Mulla on niitäkin riesanani aina joskus :( Anteeksi mies.
Mutta on pakko puhua, koska olo on turvaton muuten. Ellei sit keksi siihen tilalle jotain muuta toimivaa turvaa. Kädestä kiinni tai jotain. Sylin.
ap
Mä vihaan ihmiskuntaa, kun luen tällaista paskaa.
Sä olet tylsä paskanjauhaja ja se on sun miehen vika, jos ei jaksa sua kuunnella? :D
Vierailija kirjoitti:
Mä vihaan ihmiskuntaa, kun luen tällaista paskaa.
Sä olet tylsä paskanjauhaja ja se on sun miehen vika, jos ei jaksa sua kuunnella? :D
Miehen vika on se, että on niin ajattelematon vässykkä, ettei saa kerrottua, ettei jaksa kuunnella.
En ole ap.
Vierailija kirjoitti:
Mä vihaan ihmiskuntaa, kun luen tällaista paskaa.
Sä olet tylsä paskanjauhaja ja se on sun miehen vika, jos ei jaksa sua kuunnella? :D
No sori kuulostat vähän samanlaiselta kuin minä en mäkään kestäisi jos mua syytetään mun jostain onko tuo nyt sit heikkous, (ja siksi hyökkäät kun mä nyt syytän miestä) mutta mun tunteen takana on turvattomuuden tunne. En siis ilkeyttäni syytä miestä ja tajuan olevani aika rasittava kumppani. Mutta parhaimmillani olen iloinen huoleton ja kannustava.
ap
Miehenkö tehtävä on paikata lapsuuden vaille jäämiset ja turvattomuuden tunteet? On siinä miehelle taakkaa..