Mies luulee että kihlautuminen ja kosiminen on kaks eri asiaa
En ees ymmärrä ton järjenjuoksua. Ihmetteli sit et miks siinä sit kysytään will you marry me?
Sen mielestä kihlautuminen on sillä ajatuksella et joskus mennään naimisiin. Ja kosiminen ennenku mennään.
"Eiks sitä kihlautumista sit voi jättää välistä? Selkeesti naisen keksintö et pitää saada kaks sormusta"
Kiva jos se kosii mua joskus sanomalla meetkö kihloihin mun kanssa, tai vastaavaa :D
Kommentit (1774)
Vaikka keskustelu hiljeni jo, niin keksin ratkaisun sille, miksi tästä aiheesta on vängätty 42 sivua! Koska nää feikkikihlatut käyttää kihlaus-termiä vähän niin kuin jotain murre-sanaa! Vähänkö oon nero :D
Tässä on siis kyse samasta asiasta kuin "ketä" ja "kuka" -sanojen käyttämisestä. Siitäkin aiheesta voidaan vääntää vaikka puoli vuosisataa, mutta silti "ketä" -sanaa käyttävien kalloon ei yksinkertaisesti uppoa, että se on väärä sanamuoto, silloin kun tarkoitetaan "kuka" -sanaa. Heidän mielestään se on oikein, koska se on heidän murrettaan :) Eli julistetaan kihlaus-sana murteeksi, jota voi käyttää miten hyvänsä, milloin hyvänsä ja kuka hyvänsä. Huraa, ongelma ratkaistu!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa viihdyttävä ketju!
Mun melko nuori serkkuni meni kihloihin tyttiksensä kanssa. Oma äitini soitti mulle innostuneena kertoakseen tämän suuren uutisen ja odotteli ilmoitusta hääpäiväst ja serkun äiti järkkäsi kihlajaisjuhlat, jonne tuotiin lahjaksi Teema-kuppeja ja kattiloita.
Meille muille serkuille oli päivän selvää, että oli menty teinikihloihin, eikä mitään häitä ole tulossa. Tai ainakin tyttis oli mennyt, niin vaivaantunutta ihmistä ei usein näe. Erosivat sitten aika pian.
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.
Ne ei mene naimisiin, koska ne haluaa helpon ulospääsyn. Mutta silti ne haluaa julistaa maailmalle kuinka sitoutuneita he ovat. Eikö tässä kenenkään mielestä oo jokseenkin.. iso ristiriita?
Vierailija kirjoitti:
Vaikka keskustelu hiljeni jo, niin keksin ratkaisun sille, miksi tästä aiheesta on vängätty 42 sivua! Koska nää feikkikihlatut käyttää kihlaus-termiä vähän niin kuin jotain murre-sanaa! Vähänkö oon nero :D
Tässä on siis kyse samasta asiasta kuin "ketä" ja "kuka" -sanojen käyttämisestä. Siitäkin aiheesta voidaan vääntää vaikka puoli vuosisataa, mutta silti "ketä" -sanaa käyttävien kalloon ei yksinkertaisesti uppoa, että se on väärä sanamuoto, silloin kun tarkoitetaan "kuka" -sanaa. Heidän mielestään se on oikein, koska se on heidän murrettaan :) Eli julistetaan kihlaus-sana murteeksi, jota voi käyttää miten hyvänsä, milloin hyvänsä ja kuka hyvänsä. Huraa, ongelma ratkaistu!!
Tuo oli oikeasti nerokas ratkaisu.Onneksi löytyi vihdoin ratkaisu!Olen seurannut ja kommentoinut tätä ketjua kuumeisesti kolme päivää!Nyt sain mielenrauhan :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa viihdyttävä ketju!
Mun melko nuori serkkuni meni kihloihin tyttiksensä kanssa. Oma äitini soitti mulle innostuneena kertoakseen tämän suuren uutisen ja odotteli ilmoitusta hääpäiväst ja serkun äiti järkkäsi kihlajaisjuhlat, jonne tuotiin lahjaksi Teema-kuppeja ja kattiloita.
Meille muille serkuille oli päivän selvää, että oli menty teinikihloihin, eikä mitään häitä ole tulossa. Tai ainakin tyttis oli mennyt, niin vaivaantunutta ihmistä ei usein näe. Erosivat sitten aika pian.
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.
Ne ei mene naimisiin, koska ne haluaa helpon ulospääsyn. Mutta silti ne haluaa julistaa maailmalle kuinka sitoutuneita he ovat. Eikö tässä kenenkään mielestä oo jokseenkin.. iso ristiriita?
Jos toinen haluaa sitoutua ja toinen pelkää sitoutumista,tuo voi olla jonkinlainen kompromissi.Muuten en ymmärrä miksi pitäisi olla tuolla tavalla "puoliksi tosisssaan" sitoutunut toiseen ihmiseen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka keskustelu hiljeni jo, niin keksin ratkaisun sille, miksi tästä aiheesta on vängätty 42 sivua! Koska nää feikkikihlatut käyttää kihlaus-termiä vähän niin kuin jotain murre-sanaa! Vähänkö oon nero :D
Tässä on siis kyse samasta asiasta kuin "ketä" ja "kuka" -sanojen käyttämisestä. Siitäkin aiheesta voidaan vääntää vaikka puoli vuosisataa, mutta silti "ketä" -sanaa käyttävien kalloon ei yksinkertaisesti uppoa, että se on väärä sanamuoto, silloin kun tarkoitetaan "kuka" -sanaa. Heidän mielestään se on oikein, koska se on heidän murrettaan :) Eli julistetaan kihlaus-sana murteeksi, jota voi käyttää miten hyvänsä, milloin hyvänsä ja kuka hyvänsä. Huraa, ongelma ratkaistu!!
Tuo oli oikeasti nerokas ratkaisu.Onneksi löytyi vihdoin ratkaisu!Olen seurannut ja kommentoinut tätä ketjua kuumeisesti kolme päivää!Nyt sain mielenrauhan :)
Olepa hyvä :) Sain itsekin mielenrauhan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6ÄM kirjoitti:
rakastan palstailua kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme vääntöä. Kihloissa ollaan, kun on sovittu naimisiinmenosta. Jos ei ole sovittu naimisiinmenosta, niin ei ole kihloissa. Sormuksia voi käyttää, tai olla käyttämättä, kuten lystää.
Ilman sormusta voi olla naimaton, kihloissa tai naimisissa.
Sormuksen kanssa voi olla naimaton, kihloissa, tai naimisissa.
Jep. Mutta kuinka moni on kihloissa ilman sormusta? Ainoastaan osa pariskunnista, jotka ovat päättäneet mennä naimisiin, valitsevat olevansa kihloissa ilman sormuksia. Mutta näyttäkääpä yksin "kihlapari", joka ei aio koskaan mennä naimisiin ja jolla ei ole sormuksia? Niinpä. Niitä ei ole. Kertoo vaan siitä, että se status/muoti-ilmiö että ollaan niiiin aikuisia ja sitoutuneita kun ollaan "kihloissa" ;)
Siihen sormukseen on juuri syynä se, että halutaan sen suhteen syvenevät astetta vakavammaksi kuitenkaan ottamatta mitään aviopaineita.
Millä tavalla se sormus syventää suhdetta? Sehän on vain metallirinkula.
Tämän ketjun perusteella tavallinen seurustelu muuttuu mielettönän syvälliseksi kun hankitaan ne metallirinkulat sormeen :D
Siis tehkää niin,jos siltä tuntuu,mutta älkää kuvitelko että tempauksenne on muiden silmissä "kihlaus".Se on,niin kuin täällä on muutamaan kertaan todettu,"teinikihlaus".Omasta mielestenne suhde voi olla hirveän syvällinen,ulkopuolisten silmissä olette seurustelava pari jolla on rinkulat sormissa :)
Monta vastaavaa tempausta olet sinäkin ollut juhlimassa ja tulet juhlimaan etkä tähän mennessä ole edes tajunnut juhlivasi vaan seurustelevaa paria rinkulat sormissa :). Sehän tässä niin hienoa onkin.
Öööh, Suomessa selvästikin on kaksi luokkakuntaa: wt-kihlautuneet ja heidän lähipiirinsä sekä oikeasti kihlautuneet. Yksikään sukulaisistani/ystävistäni/tuttavistani ei ole pitänyt kihlajaisia ja rahastanut sillä tavalla lähipiiriään, vaan he ovat ilmoittaneet menneensä kihloihin ja että häitä voi odottaa vuodelle x tai että hääpäivää ei ole vielä päätetty. Että onko nämä kihlajaiset sitten vain sellaisten juhla, jotka eivät koskaan naimisiin asti pääse?
En tiedä, olen ollut vain uudenlaisessa kihlajaisissa, jotkut menneet naimisiin, toiset ehkä ehtineet erotakin ennen. Itse olen juhlinut omiani ja ihan naimisissa olen, tietämättä sitä kyllä vielä kihlajaisissani.
Uudenlaisessa = yhdenlaisissa, autocorrect.
Miten voi olla tietämättä? Jos on kihloissa ja pitää kihlajaiset sillä ajatuksella että kyllä ne hääjuhlatkin vielä juhlitaan niin silloin hyväksyn asian. Kyseessä on ollut oikea kihlaus ja silloin sitäkin voi toki juhlia :) Mutta jos olet ollut kihloissa ajatuksella että "eipä tuota tiedä meneekö sitä ikinä naimisiin vai ei", niin silloin kyseessä ei ole ollut kihlaus. Vasta sitten kun päätitte, että "kyllä jonain päivänä myö mennään naimisiin", niin silloin kyseessä on ollut kihlaus.
Pitäisikö näitä teidän lässytyksiänne jaksaa lukeakin? *haukotus*
No ei ihmekään että suomen kieli ei ole kihlauksen osalta hallussa, kun sinun argumentointisi ja kielellinen älykkyytesi ei muutenkaan ole ihan huippuluokkaa :) Jos ei osaa kirjoittaa järkevästi muotoiltuja lauseita ja väittämiä, niin silloin epäilykseni vain vahvistuvat: olet wt-kihlattu, jota nyt harmittaa kun tajusit, että ei olekaan kihloissa. Suosittelen poistamaan sen facebookin merkinnän vähin äänin ;)
Olen edelleen naimisissa ja se on facessakin. En poista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
586 voi muru, kyllä me ollaan:) mies just toi mun kihlasormuksen mulle tiskipöydältä minne oli jäänyt. Epikriisissä lukee "kihlattu tuo kaatuneen, epäily murtumasta...". Meidän kihlajaiset olivat ihana kesäjuhla, yllätys saapuneille niin ei rahastettu lahjoilla, älä huoli. Suvut aika konservatiivisia, ollut tapana pitää juhlat. Samoin kyllä vanhan rahan ystävillänikin. Oi voi sinua, on se hankalaa ymmärtää muiden onnea. Mä lähden nyt kihlattuni kanssa kaupungille ostoksille. Ehkä sinäkin vielä löydät rakkauden, joka haluaa sitoutua...;) onnea siihen!
Onnea teille! Mutta ette ole kihloissa. Olette "syvästi sitoutuneita" tai minkä tahansa muun nimen sille haluattekin antaa. Kihlautuminen on yksinkertaisesti avioliittolaissa säädelty termi tarkoittamaan sitä hetkeä kun avioitumispäätös on tehty. Miksi se on niin vaikea ymmärtää? Se on sana, jolla on tietty merkitys.
Ja miksi olette poimineet avioliittoperinteestä sormusten käyttämisen, kun ette avioliittoa aio solmia? Miksi ette ole "kihloissa" ilman sormuksia?
Muiden onni ei ole minulta pois, olen itsekin onnellinen mieheni kanssa :) Mutta ai että se kyrpii että kihlautuminen-sanasta on tullut joku muoti-ilmiö, jota käytetään ihan miten huvittaa.
Ottaako noi päähän, että laissa on sallittu kihlautui ilman avioaikeita. 😘
rakastan palstailua kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rakastan palstailua kirjoitti:
6ÄM kirjoitti:
rakastan palstailua kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme vääntöä. Kihloissa ollaan, kun on sovittu naimisiinmenosta. Jos ei ole sovittu naimisiinmenosta, niin ei ole kihloissa. Sormuksia voi käyttää, tai olla käyttämättä, kuten lystää.
Ilman sormusta voi olla naimaton, kihloissa tai naimisissa.
Sormuksen kanssa voi olla naimaton, kihloissa, tai naimisissa.
Jep. Mutta kuinka moni on kihloissa ilman sormusta? Ainoastaan osa pariskunnista, jotka ovat päättäneet mennä naimisiin, valitsevat olevansa kihloissa ilman sormuksia. Mutta näyttäkääpä yksin "kihlapari", joka ei aio koskaan mennä naimisiin ja jolla ei ole sormuksia? Niinpä. Niitä ei ole. Kertoo vaan siitä, että se status/muoti-ilmiö että ollaan niiiin aikuisia ja sitoutuneita kun ollaan "kihloissa" ;)
Siihen sormukseen on juuri syynä se, että halutaan sen suhteen syvenevät astetta vakavammaksi kuitenkaan ottamatta mitään aviopaineita.
Millä tavalla se sormus syventää suhdetta? Sehän on vain metallirinkula.
Tämän ketjun perusteella tavallinen seurustelu muuttuu mielettönän syvälliseksi kun hankitaan ne metallirinkulat sormeen :D
Siis tehkää niin,jos siltä tuntuu,mutta älkää kuvitelko että tempauksenne on muiden silmissä "kihlaus".Se on,niin kuin täällä on muutamaan kertaan todettu,"teinikihlaus".Omasta mielestenne suhde voi olla hirveän syvällinen,ulkopuolisten silmissä olette seurustelava pari jolla on rinkulat sormissa :)
Monta vastaavaa tempausta olet sinäkin ollut juhlimassa ja tulet juhlimaan etkä tähän mennessä ole edes tajunnut juhlivasi vaan seurustelevaa paria rinkulat sormissa :). Sehän tässä niin hienoa onkin.
Ei,en ollut juhmimassakaan ainaoakataan "tienikihlausta".
Parasta ystävääni,joka sentään suunnittelee häitä,onnittelin puhelimimitse(asuu kaikana).Pari läheistä paria säässtää kunnon häihin,kumpikaan pari ei ole pitänyt erikseeen pitänyt"kihljajaisia"
En oikeastaan ihmettele, pulloharja persiissä on vaikea saada kavereita.
Niin,me normaalit harvemmin kaveeraamme kolmekymppisten teinien kanssa.Ihan loogista,että kaverit ovat samanhenkisiä,eikö? Teinikihlaajat siis käyvät toistensa teinikihlajaisissa.Aikuiset taas onnittelevat kuulleessaan että hänen läheisensä ovat kihloissa ja menevät sitten heidän häihinsä(ellei pari vihkiydy maistraatissa keskenään)."Pulloharha persiiss" ei ole syy menemättä teinikihlajaisiin,vaan se etten tunne yhtäkään ikiteiniä,ystäväni onneksi ymmärtämät kihlauksen merkityksen :D
Ai, se meni vaan syvemmälle 😚
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten voi olla "vähän sitoutuneempi"? :D Kenen suhteessa on jotain kummallisia sitoutumistasoja? Maagisesti nyt olemme toisiimme vähän enemmän sitoutuneempia, kun ostamme sormukset, vaikkemme mene naimisiin ikinä. Joko on toiseen sitoutunut tai sitten ei ole. Jos menee kihloihin, niin menee myös naimisiin. Jos ei ole aikomustakaan mennä naimisiin, niin turha on mennä kihloihinkaan.
Sullako on rakkaus yhtä syvää heti ensi katseesta?
En ole tuon kommentin kirjoittaja, mutta vastaan silti. Ei, minun rakkauteni ei ole yhtä syvää heti ensi katseesta. Minulla ja tuttavillani se on mennyt näin: Kun ollaan tavattu, treffaillaan vähän aikaan. Sitten tehdään päätös seurustelusta. Sitten saatetaan jopa muuttaa yhteen. Jos oikein kovasti näyttää siltä, että tämä rakkaus tulee kestämään ikuisesti, niin hankitaan yhdessä talo ja asuntolaina. Ehkä jopa pari lasta. Ne, joille yhteiselämän juridinen puoli ja/tai suvun voimin rakkauden juhlistaminen on tärkeää, menevät kihloihin AIKOMUKSENAAN MENNÄ NAIMISIIN. Sitten he menevät naimisiin. Mutta osalle pareista se lopullisen sitoutumisen merkki on ne lapset/asuntolaina eivätkä he tarvitse avioliittoa (ja siten siihen auttamattomasti yhteenkuuluva kihlautuminen jää pois). MIKSI oi miksi, pitää väkisin "mennä kihloihin" jos ei kuitenkaan mene naimisiin? Onko se vaan sitä että saa esitellä sormusta sukulaisille, mutta samalla saa helpon ulospääsyn jos rakkaus loppuu, kun ei tartte pistää avioeropapereita vireille? Miksi kukaan ei suostu vastaamaan tähän? Jos taas haluaa sen sormuksen, niin mikä vittu siinä on niin vaikeaa että ei mene sitten naimisiin? Ja jos taas ei halua naimisiin, niin mikä vittu siinä on niin vaikeaa, että kaksi ihmistä eivät osaa olla koko loppuelämäänsä yhdessä ilman jotain hemmetin rinkulaa sormessa ja kutsua sitä väärin kihlaukseksi? Kutsukaa sitä sitten vaikka "seurustelun seuraavaksi leveliksi ilman avioaikeita" kuten joku tuolla aiemmin ilmaisi?
Sunntutut on tehneet noin, mun tutut hieman toisella olla, kaikkia tapoja mahtuu maailmaan. Pääasia että parit yhdessä on tyytyväisiä.
Sun tutut saa tehdä kuten tykkää, ja kyllä, pääasia että pariskunnat ovat itse tyytyväisiä "sitoutuneisuutensa tasoon", mutta voisitko välittää heille tiedon, että se rinkula sormessa ilman aikeita mennä naimisiin ei ole kihlaus. Keksikää sille vaikka ihan oma pikku nimi. Kannatan edelleen tuota "seurustelun seuravaa leveliä ilman avioaikeita" tai vaikka "ihan oikeesti ollaan sitouduttu eikä me vaan leikitä, mutta ei me naimisiinkaan haluta." Tai pistäkää vetämään se kansalaisaloite. Mutta se, että kutsuu mikroa vedenkeittimeksi on silkkaa idiottimaisuutta ja hyvin, hyvin white trashmaista. Vastaatko vielä, että miksi se rinkula on niin tärkeä? Onko se juuri siksi, että sitä saa sitten ylpeänä esitellä facessa?
Kyllä se on kihlaus. Siitä nyt ei päätä yli eikä ympäri. Harmillista!
Ai jaa? Sanoo kuka? Presidentti vai? Näytäpä mulle lakipykälä, joka sen näin määrittelee?
Niinpä, sitä ei ole, ihmeellistä eikö?
Niin... No olisko vaikka siksi koska kihlaus ei tarkoita mitään muuta kuin miten se on määritelty laissa. Eli sinun mielestäsi kihlautuminen voi tarkoittaa mitä tahansa maan ja taivaan välillä (vaikka sitä paskantamista), jos sitä ei ole erikseen lakiin kirjattu?
Kelpaako sinulle edes Väestöliiton määritelmä: "Kihlaus on vapaamuotoinen sopimus tulevan avioliiton solmimisesta."
Anna kun arvaan. Ei kelpaa. Minä luovutan ja annan sinulle ja wt-kihlauksellesi siunaukseni.
Oi kiitos, vähän myöhässä olet siunauksinesi mutta eiköhän vastaavia pareja ole pilvien pimein.
Mihin ihmeesä te "vain kihloissa"-tyypit tarvitsette muiden siunausta?
En mä tiedä, kysy siunailijalta.
Eihän mua siunailijan mielipide kiinnosta,vaan teidän jotka poljette jalkaa "on tää kihlaus kun mä sanon niiin!" neljäkymmentä sivua.Jos teinikihlaaja on tyytyväinen elämäänsä ja leikkikihloihinsa,MIKSI hän vänkää (vieläpä ilman perusteluja!) omaa näkemystänne.Mitä väliä av-mammojen mielipiteillä on?Vähentääkö se teinikihlauksenne arvoa,että tuntemattomat ihmiset netissä ovat eri mieltä kihlauksen merkityksestä? Vai oletteko kaikin puolin teinejä vielä ja AV:lla riehuminen on jotain murrosiän angstia?
Koska kun lukee näitä viestejä,aikuiset,joille kihlauksen todellinen merkitys on selvä,kirjoittavat fiksusti.Sitten nämä kirsikanpoimijat huutavat,puhuvat pulloharjoista perseessä ja vänkyttävät koko ajan samaa ilman ainoatakaan järkeväää argumenttia.MIKSI teette niin jos mielestänne teillä on hyvä ja syvä suhde,kirsikat sormissa ja kaikkea? Tasapainoinen aikuinen ei kaipaa tuntemattomien hyväksyntää parisuhteelleen.
Kuulostatkin tasapainoiselta aikuiselta. Not.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa viihdyttävä ketju!
Mun melko nuori serkkuni meni kihloihin tyttiksensä kanssa. Oma äitini soitti mulle innostuneena kertoakseen tämän suuren uutisen ja odotteli ilmoitusta hääpäiväst ja serkun äiti järkkäsi kihlajaisjuhlat, jonne tuotiin lahjaksi Teema-kuppeja ja kattiloita.
Meille muille serkuille oli päivän selvää, että oli menty teinikihloihin, eikä mitään häitä ole tulossa. Tai ainakin tyttis oli mennyt, niin vaivaantunutta ihmistä ei usein näe. Erosivat sitten aika pian.
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.
Ne ei mene naimisiin, koska ne haluaa helpon ulospääsyn. Mutta silti ne haluaa julistaa maailmalle kuinka sitoutuneita he ovat. Eikö tässä kenenkään mielestä oo jokseenkin.. iso ristiriita?
Jos toinen haluaa sitoutua ja toinen pelkää sitoutumista,tuo voi olla jonkinlainen kompromissi.Muuten en ymmärrä miksi pitäisi olla tuolla tavalla "puoliksi tosisssaan" sitoutunut toiseen ihmiseen :D
Yleensähän tässä on pohjimmiltaan kyse siitä, että halutaan se sormus sormeen, that's it. Minä en ainakaan tiedä yhtään paria, joka olisi "kihloissa ilman aikomusta mennä naimisiin", joilla ei olisi sormuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla todellakin on rupunen auto, kymmenen vuotta vanha 307:D mutta liikkuu ja se riittää mulle:D miehelle just nauroin näitä viestejä, hänestä oli hauskaa, että joku av:n kouvolatukka määrittelee muiden parisuhdestatuksen:D päätettiin, ettei olla edelleenkään menossa naimisiin, käytetään se raha haaveilemaamme jenkkien road trippiin. Mites kun pari eroaa mutta asuu edelleen saman katon alla, jankkaat silloinkin et "mutku te ootte pari, ootte avopari kun asitte samassa osotteessa ja minä sanon niin" :D ai hyvänen aika... Mut nyt jankutijaa lähden kihlattuni kanssa saunalenkille, jatka sinä täällä vänkäämistäsi;)
Siis itsehän ihmiset ovat tässä vängänneet olevansa jotain mitä eivät ole.Mikään laki ei määritä,etteikö saisi asua saman katon alla ex-puolison tai vaikka pahimman vihamiehen kanssa(ainoa asia,johon se saattaa vaikuttaa,tukien saaminen). Aivan eri asia,kuin päättää,että jokin virallisesti määritelty sana tarkoittaakin jotain muuta,sellaista joka sopii itselle parhaiten
Jos se parisuhdestatus on itselle OK ja kaikin puolin oma asia,ei pitäisi olla tarvetta vakuuttaa "av:n kouvolatukka"-tyyppejä sivukaupalla.Omasta mielestänne voitte toki olla vaikka aviopari,mutta uskokaa nyt että muiden silmissä vain seurustelette.
Muistaako joku muuten ketjun,jossa aloittaja halusi mennä naimisiin,mutta ei "sotkea siihen valtiota".Siis halusi häät,vihkimisen ja avioliiton mutta niin ettei jutusta tulisi virallista,juridista sopimusta.Ehkäpä nämä joiden mielestä kirsikka sormessa syventää suhdetta ovat tämän "valtionvastustajamorsiamen" hengenheimolaisia.
Mikään laki ei myöskään määritä etteikö saa kihlautua ilman avioaikeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisilla älykkäillä,perusteluilla kommenteilla saadaan vastapuoli muuttamaan mielipidettään:
":D, mahdatko itsekään tietää miten naurettavalta kuulostat?"
"Aie mikä merkkaa? LOL!"
"Pitäisikö näitä teidän lässytyksiänne jaksaa lukeakin? *haukotus*"
"Pitkät vastaukset, joissa ei ole sisältöä.... Ikävää vaan ettei niitä jaksa edes lukea"
Tietysti ei voi kauhalla vaatia,jos on lusikalla annettu,mutta miksi ihmeessä ylipäätään osallistettu keskusteluun,johon teillä ei ole tuon enempää annettavaa? Täällä on useaan kertaa hyvin perustellen,jopa lakitekstiä lainaten väännetty ratakiskosta kihlauksen merkitys,aikomus avioitua.Silti joku tai jotkut jaksaa jänkyttää miten hänen kihlauksensa merkitsee jotain ihan muuta,perusteluna että voi se merkitä sitäkin,tai että tuntee olevansa sitoutunut tai yllä olevat "perustelut".Ihan tässä tuntuu kuin väittelisi uhmaikäisen lapsen kanssa.
Ai niin,hyvään keskusteluun muuten kuuluu lukea toisen kirjoittamat tekstit,ennen kuin vastaa niihin.Jos se on jotenkin hankalaa,pyytäkää vaikka joku aikuinen lukemaan ne teille ja selittämään mitä ne tarkoittaa.Ei ole oikein hedelmällistä keskustelua todeta,että enpä viitsinyt lukea koko tekstiä,mutta varmaan se oli ihan tyhmä ja minä olen oikeassa,koska minusta tuntuu siltä.
Niinpä. Sen jälkeen kun mainitsin että vastapuoli osaa argumentoida, niin jopa tuli hiljaista :D
Sori, olin perheeni kanssa messuilla
Tämä ei ole mikään kannanottoni, vaan jaan vain mitä löysin:
"Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa viihdyttävä ketju!
Mun melko nuori serkkuni meni kihloihin tyttiksensä kanssa. Oma äitini soitti mulle innostuneena kertoakseen tämän suuren uutisen ja odotteli ilmoitusta hääpäiväst ja serkun äiti järkkäsi kihlajaisjuhlat, jonne tuotiin lahjaksi Teema-kuppeja ja kattiloita.
Meille muille serkuille oli päivän selvää, että oli menty teinikihloihin, eikä mitään häitä ole tulossa. Tai ainakin tyttis oli mennyt, niin vaivaantunutta ihmistä ei usein näe. Erosivat sitten aika pian.
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.
Ne ei mene naimisiin, koska ne haluaa helpon ulospääsyn. Mutta silti ne haluaa julistaa maailmalle kuinka sitoutuneita he ovat. Eikö tässä kenenkään mielestä oo jokseenkin.. iso ristiriita?
Jos toinen haluaa sitoutua ja toinen pelkää sitoutumista,tuo voi olla jonkinlainen kompromissi.Muuten en ymmärrä miksi pitäisi olla tuolla tavalla "puoliksi tosisssaan" sitoutunut toiseen ihmiseen :D
Miten niin puoliksi tosissaan?
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole mikään kannanottoni, vaan jaan vain mitä löysin:
"Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Hähähä, nyt voidaan lopettaa tää vääntö, jopa minä sain mielenrauhan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa viihdyttävä ketju!
Mun melko nuori serkkuni meni kihloihin tyttiksensä kanssa. Oma äitini soitti mulle innostuneena kertoakseen tämän suuren uutisen ja odotteli ilmoitusta hääpäiväst ja serkun äiti järkkäsi kihlajaisjuhlat, jonne tuotiin lahjaksi Teema-kuppeja ja kattiloita.
Meille muille serkuille oli päivän selvää, että oli menty teinikihloihin, eikä mitään häitä ole tulossa. Tai ainakin tyttis oli mennyt, niin vaivaantunutta ihmistä ei usein näe. Erosivat sitten aika pian.
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.
Ne ei mene naimisiin, koska ne haluaa helpon ulospääsyn. Mutta silti ne haluaa julistaa maailmalle kuinka sitoutuneita he ovat. Eikö tässä kenenkään mielestä oo jokseenkin.. iso ristiriita?
Jos toinen haluaa sitoutua ja toinen pelkää sitoutumista,tuo voi olla jonkinlainen kompromissi.Muuten en ymmärrä miksi pitäisi olla tuolla tavalla "puoliksi tosisssaan" sitoutunut toiseen ihmiseen :D
Miten niin puoliksi tosissaan?
Kokonaan tosissaan olevat menevät naimisiin keskenään.
Voi naimisiin mennä ilman kihloja.
Mun nuoruudessa jo tuli sellanen tapa että parit hommas sormukset ja oli kihloissa vaikkei oltu menossa naimisiin. Ja mitä nykyään pareja seuraa nii useamman vuoden nämä ovat kihloissa ennenkuin menevät naimisiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla todellakin on rupunen auto, kymmenen vuotta vanha 307:D mutta liikkuu ja se riittää mulle:D miehelle just nauroin näitä viestejä, hänestä oli hauskaa, että joku av:n kouvolatukka määrittelee muiden parisuhdestatuksen:D päätettiin, ettei olla edelleenkään menossa naimisiin, käytetään se raha haaveilemaamme jenkkien road trippiin. Mites kun pari eroaa mutta asuu edelleen saman katon alla, jankkaat silloinkin et "mutku te ootte pari, ootte avopari kun asitte samassa osotteessa ja minä sanon niin" :D ai hyvänen aika... Mut nyt jankutijaa lähden kihlattuni kanssa saunalenkille, jatka sinä täällä vänkäämistäsi;)
Siis itsehän ihmiset ovat tässä vängänneet olevansa jotain mitä eivät ole.Mikään laki ei määritä,etteikö saisi asua saman katon alla ex-puolison tai vaikka pahimman vihamiehen kanssa(ainoa asia,johon se saattaa vaikuttaa,tukien saaminen). Aivan eri asia,kuin päättää,että jokin virallisesti määritelty sana tarkoittaakin jotain muuta,sellaista joka sopii itselle parhaiten
Jos se parisuhdestatus on itselle OK ja kaikin puolin oma asia,ei pitäisi olla tarvetta vakuuttaa "av:n kouvolatukka"-tyyppejä sivukaupalla.Omasta mielestänne voitte toki olla vaikka aviopari,mutta uskokaa nyt että muiden silmissä vain seurustelette.
Muistaako joku muuten ketjun,jossa aloittaja halusi mennä naimisiin,mutta ei "sotkea siihen valtiota".Siis halusi häät,vihkimisen ja avioliiton mutta niin ettei jutusta tulisi virallista,juridista sopimusta.Ehkäpä nämä joiden mielestä kirsikka sormessa syventää suhdetta ovat tämän "valtionvastustajamorsiamen" hengenheimolaisia.
Mikään laki ei myöskään määritä etteikö saa kihlautua ilman avioaikeita.
Kihlautuminen ilman avioaikeita on yhtä vaikeaa kuin kaljun letittää hiuksensa. Laissa ei yleensäkään kielletä mitään mikä on mahdotonta...
kihlat ei ole kummoinen lupaus kirjoitti:
Voi naimisiin mennä ilman kihloja.
Mun nuoruudessa jo tuli sellanen tapa että parit hommas sormukset ja oli kihloissa vaikkei oltu menossa naimisiin. Ja mitä nykyään pareja seuraa nii useamman vuoden nämä ovat kihloissa ennenkuin menevät naimisiin
Pliis. Lue ketju ennen kuin alat esittämään typeriä väitteitä, jotka on jo selitetty moneen kertaan. Suomessa joka ikinen naimisissa ollut pari on ollut kihloissa ennen avioliittoa. Kihlaus = se hetki kun pariskunta päätti mennä naimisiin. Eli se on vähintään se 7 päivää, jonka avioliiton esteet tutkitaan. Jos sinut on naitettu ilman sinun hyväksyntääsi, suosittelen että lähdet heti poliisin pakeille; sinut on luultavasti huumattu tai olet ollut psykoosissa!
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.