Mies luulee että kihlautuminen ja kosiminen on kaks eri asiaa
En ees ymmärrä ton järjenjuoksua. Ihmetteli sit et miks siinä sit kysytään will you marry me?
Sen mielestä kihlautuminen on sillä ajatuksella et joskus mennään naimisiin. Ja kosiminen ennenku mennään.
"Eiks sitä kihlautumista sit voi jättää välistä? Selkeesti naisen keksintö et pitää saada kaks sormusta"
Kiva jos se kosii mua joskus sanomalla meetkö kihloihin mun kanssa, tai vastaavaa :D
Kommentit (1774)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisilla älykkäillä,perusteluilla kommenteilla saadaan vastapuoli muuttamaan mielipidettään:
":D, mahdatko itsekään tietää miten naurettavalta kuulostat?"
"Aie mikä merkkaa? LOL!"
"Pitäisikö näitä teidän lässytyksiänne jaksaa lukeakin? *haukotus*"
"Pitkät vastaukset, joissa ei ole sisältöä.... Ikävää vaan ettei niitä jaksa edes lukea"
Tietysti ei voi kauhalla vaatia,jos on lusikalla annettu,mutta miksi ihmeessä ylipäätään osallistettu keskusteluun,johon teillä ei ole tuon enempää annettavaa? Täällä on useaan kertaa hyvin perustellen,jopa lakitekstiä lainaten väännetty ratakiskosta kihlauksen merkitys,aikomus avioitua.Silti joku tai jotkut jaksaa jänkyttää miten hänen kihlauksensa merkitsee jotain ihan muuta,perusteluna että voi se merkitä sitäkin,tai että tuntee olevansa sitoutunut tai yllä olevat "perustelut".Ihan tässä tuntuu kuin väittelisi uhmaikäisen lapsen kanssa.
Ai niin,hyvään keskusteluun muuten kuuluu lukea toisen kirjoittamat tekstit,ennen kuin vastaa niihin.Jos se on jotenkin hankalaa,pyytäkää vaikka joku aikuinen lukemaan ne teille ja selittämään mitä ne tarkoittaa.Ei ole oikein hedelmällistä keskustelua todeta,että enpä viitsinyt lukea koko tekstiä,mutta varmaan se oli ihan tyhmä ja minä olen oikeassa,koska minusta tuntuu siltä.
Niinpä. Sen jälkeen kun mainitsin että vastapuoli osaa argumentoida, niin jopa tuli hiljaista :D
Sori, olin perheeni kanssa messuilla
Mutta et siis edelleenkään halua kommentoida sinun olematonta argumentaatiotasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa viihdyttävä ketju!
Mun melko nuori serkkuni meni kihloihin tyttiksensä kanssa. Oma äitini soitti mulle innostuneena kertoakseen tämän suuren uutisen ja odotteli ilmoitusta hääpäiväst ja serkun äiti järkkäsi kihlajaisjuhlat, jonne tuotiin lahjaksi Teema-kuppeja ja kattiloita.
Meille muille serkuille oli päivän selvää, että oli menty teinikihloihin, eikä mitään häitä ole tulossa. Tai ainakin tyttis oli mennyt, niin vaivaantunutta ihmistä ei usein näe. Erosivat sitten aika pian.
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.
Ne ei mene naimisiin, koska ne haluaa helpon ulospääsyn. Mutta silti ne haluaa julistaa maailmalle kuinka sitoutuneita he ovat. Eikö tässä kenenkään mielestä oo jokseenkin.. iso ristiriita?
Jos toinen haluaa sitoutua ja toinen pelkää sitoutumista,tuo voi olla jonkinlainen kompromissi.Muuten en ymmärrä miksi pitäisi olla tuolla tavalla "puoliksi tosisssaan" sitoutunut toiseen ihmiseen :D
Yleensähän tässä on pohjimmiltaan kyse siitä, että halutaan se sormus sormeen, that's it. Minä en ainakaan tiedä yhtään paria, joka olisi "kihloissa ilman aikomusta mennä naimisiin", joilla ei olisi sormuksia.
Kiitos!!! Tulihan se vihdoin sieltä! Feikkikihlaajat haluaa kutsua itseään kihlatuiksi juurikin siksi, että saavat hankkia sen rinkulan :D Tätä olen jo niin pitkään yrittänyt saada teistä vänkääjistä irti, mutta ei kukaan ennen tätä suostunut myöntämään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa viihdyttävä ketju!
Mun melko nuori serkkuni meni kihloihin tyttiksensä kanssa. Oma äitini soitti mulle innostuneena kertoakseen tämän suuren uutisen ja odotteli ilmoitusta hääpäiväst ja serkun äiti järkkäsi kihlajaisjuhlat, jonne tuotiin lahjaksi Teema-kuppeja ja kattiloita.
Meille muille serkuille oli päivän selvää, että oli menty teinikihloihin, eikä mitään häitä ole tulossa. Tai ainakin tyttis oli mennyt, niin vaivaantunutta ihmistä ei usein näe. Erosivat sitten aika pian.
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.
Ne ei mene naimisiin, koska ne haluaa helpon ulospääsyn. Mutta silti ne haluaa julistaa maailmalle kuinka sitoutuneita he ovat. Eikö tässä kenenkään mielestä oo jokseenkin.. iso ristiriita?
Jos toinen haluaa sitoutua ja toinen pelkää sitoutumista,tuo voi olla jonkinlainen kompromissi.Muuten en ymmärrä miksi pitäisi olla tuolla tavalla "puoliksi tosisssaan" sitoutunut toiseen ihmiseen :D
Miten niin puoliksi tosissaan?
Kokonaan tosissaan olevat menevät naimisiin keskenään.
Jotenkin tämä teidän yksioikoinen ajattelutapansa loistaa koko ketjun läpi, edelleenkään ei haluta nähdä metsää puilta. New flash: kaikki eivät usko avioliittoon instituuttina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla todellakin on rupunen auto, kymmenen vuotta vanha 307:D mutta liikkuu ja se riittää mulle:D miehelle just nauroin näitä viestejä, hänestä oli hauskaa, että joku av:n kouvolatukka määrittelee muiden parisuhdestatuksen:D päätettiin, ettei olla edelleenkään menossa naimisiin, käytetään se raha haaveilemaamme jenkkien road trippiin. Mites kun pari eroaa mutta asuu edelleen saman katon alla, jankkaat silloinkin et "mutku te ootte pari, ootte avopari kun asitte samassa osotteessa ja minä sanon niin" :D ai hyvänen aika... Mut nyt jankutijaa lähden kihlattuni kanssa saunalenkille, jatka sinä täällä vänkäämistäsi;)
Siis itsehän ihmiset ovat tässä vängänneet olevansa jotain mitä eivät ole.Mikään laki ei määritä,etteikö saisi asua saman katon alla ex-puolison tai vaikka pahimman vihamiehen kanssa(ainoa asia,johon se saattaa vaikuttaa,tukien saaminen). Aivan eri asia,kuin päättää,että jokin virallisesti määritelty sana tarkoittaakin jotain muuta,sellaista joka sopii itselle parhaiten
Jos se parisuhdestatus on itselle OK ja kaikin puolin oma asia,ei pitäisi olla tarvetta vakuuttaa "av:n kouvolatukka"-tyyppejä sivukaupalla.Omasta mielestänne voitte toki olla vaikka aviopari,mutta uskokaa nyt että muiden silmissä vain seurustelette.
Muistaako joku muuten ketjun,jossa aloittaja halusi mennä naimisiin,mutta ei "sotkea siihen valtiota".Siis halusi häät,vihkimisen ja avioliiton mutta niin ettei jutusta tulisi virallista,juridista sopimusta.Ehkäpä nämä joiden mielestä kirsikka sormessa syventää suhdetta ovat tämän "valtionvastustajamorsiamen" hengenheimolaisia.
Mikään laki ei myöskään määritä etteikö saa kihlautua ilman avioaikeita.
Kihlautuminen ilman avioaikeita on yhtä vaikeaa kuin kaljun letittää hiuksensa. Laissa ei yleensäkään kielletä mitään mikä on mahdotonta...
Ei se ollut yhtään vaikeaa, helpompaakin kun ei tarvi miettiä päivämääriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisilla älykkäillä,perusteluilla kommenteilla saadaan vastapuoli muuttamaan mielipidettään:
":D, mahdatko itsekään tietää miten naurettavalta kuulostat?"
"Aie mikä merkkaa? LOL!"
"Pitäisikö näitä teidän lässytyksiänne jaksaa lukeakin? *haukotus*"
"Pitkät vastaukset, joissa ei ole sisältöä.... Ikävää vaan ettei niitä jaksa edes lukea"
Tietysti ei voi kauhalla vaatia,jos on lusikalla annettu,mutta miksi ihmeessä ylipäätään osallistettu keskusteluun,johon teillä ei ole tuon enempää annettavaa? Täällä on useaan kertaa hyvin perustellen,jopa lakitekstiä lainaten väännetty ratakiskosta kihlauksen merkitys,aikomus avioitua.Silti joku tai jotkut jaksaa jänkyttää miten hänen kihlauksensa merkitsee jotain ihan muuta,perusteluna että voi se merkitä sitäkin,tai että tuntee olevansa sitoutunut tai yllä olevat "perustelut".Ihan tässä tuntuu kuin väittelisi uhmaikäisen lapsen kanssa.
Ai niin,hyvään keskusteluun muuten kuuluu lukea toisen kirjoittamat tekstit,ennen kuin vastaa niihin.Jos se on jotenkin hankalaa,pyytäkää vaikka joku aikuinen lukemaan ne teille ja selittämään mitä ne tarkoittaa.Ei ole oikein hedelmällistä keskustelua todeta,että enpä viitsinyt lukea koko tekstiä,mutta varmaan se oli ihan tyhmä ja minä olen oikeassa,koska minusta tuntuu siltä.
Niinpä. Sen jälkeen kun mainitsin että vastapuoli osaa argumentoida, niin jopa tuli hiljaista :D
Sori, olin perheeni kanssa messuilla
Mutta et siis edelleenkään halua kommentoida sinun olematonta argumentaatiotasi?
Miksi, viisas pääsee vähemmällä. Kaikki tarpeellinen on sanottu moneen kertaan (eikä tabletilla jaksa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa viihdyttävä ketju!
Mun melko nuori serkkuni meni kihloihin tyttiksensä kanssa. Oma äitini soitti mulle innostuneena kertoakseen tämän suuren uutisen ja odotteli ilmoitusta hääpäiväst ja serkun äiti järkkäsi kihlajaisjuhlat, jonne tuotiin lahjaksi Teema-kuppeja ja kattiloita.
Meille muille serkuille oli päivän selvää, että oli menty teinikihloihin, eikä mitään häitä ole tulossa. Tai ainakin tyttis oli mennyt, niin vaivaantunutta ihmistä ei usein näe. Erosivat sitten aika pian.
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.
Ne ei mene naimisiin, koska ne haluaa helpon ulospääsyn. Mutta silti ne haluaa julistaa maailmalle kuinka sitoutuneita he ovat. Eikö tässä kenenkään mielestä oo jokseenkin.. iso ristiriita?
Jos toinen haluaa sitoutua ja toinen pelkää sitoutumista,tuo voi olla jonkinlainen kompromissi.Muuten en ymmärrä miksi pitäisi olla tuolla tavalla "puoliksi tosisssaan" sitoutunut toiseen ihmiseen :D
Yleensähän tässä on pohjimmiltaan kyse siitä, että halutaan se sormus sormeen, that's it. Minä en ainakaan tiedä yhtään paria, joka olisi "kihloissa ilman aikomusta mennä naimisiin", joilla ei olisi sormuksia.
Kiitos!!! Tulihan se vihdoin sieltä! Feikkikihlaajat haluaa kutsua itseään kihlatuiksi juurikin siksi, että saavat hankkia sen rinkulan :D Tätä olen jo niin pitkään yrittänyt saada teistä vänkääjistä irti, mutta ei kukaan ennen tätä suostunut myöntämään :D
Hauskaa, että löydätte iloa toisistanne! Mielenrauhaa vaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa viihdyttävä ketju!
Mun melko nuori serkkuni meni kihloihin tyttiksensä kanssa. Oma äitini soitti mulle innostuneena kertoakseen tämän suuren uutisen ja odotteli ilmoitusta hääpäiväst ja serkun äiti järkkäsi kihlajaisjuhlat, jonne tuotiin lahjaksi Teema-kuppeja ja kattiloita.
Meille muille serkuille oli päivän selvää, että oli menty teinikihloihin, eikä mitään häitä ole tulossa. Tai ainakin tyttis oli mennyt, niin vaivaantunutta ihmistä ei usein näe. Erosivat sitten aika pian.
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.
Ne ei mene naimisiin, koska ne haluaa helpon ulospääsyn. Mutta silti ne haluaa julistaa maailmalle kuinka sitoutuneita he ovat. Eikö tässä kenenkään mielestä oo jokseenkin.. iso ristiriita?
Jos toinen haluaa sitoutua ja toinen pelkää sitoutumista,tuo voi olla jonkinlainen kompromissi.Muuten en ymmärrä miksi pitäisi olla tuolla tavalla "puoliksi tosisssaan" sitoutunut toiseen ihmiseen :D
Miten niin puoliksi tosissaan?
Kokonaan tosissaan olevat menevät naimisiin keskenään.
Jotenkin tämä teidän yksioikoinen ajattelutapansa loistaa koko ketjun läpi, edelleenkään ei haluta nähdä metsää puilta. New flash: kaikki eivät usko avioliittoon instituuttina.
News flash: niitä vaihtoehtoja on muitakin kuin kutsua itseään virheellisesti kihlatuksi. Esim. avopuoliso, avomies, avovaimo, avokki, kumppani, tyttöystävä, poikaystävä, naisystävä, miesystävä yms. Mikä on siis vikana avoliitossa? Tai jos ne sormukset on niin tärkeät, niin miksei niitä voi ostaa ja juhlia sitten sitä sormustenvaihtoa? Miksi pitää kutsua itseään kihlatuksi ja järjestää kihlajaiset, kun se sana on jo varattu avioliittoon aikoville? Miksi vaikka rakkauden juhlat ei kelpaa? Tai mikä tahansa muu sana. Olkaa luovia! Olkaa innovatiivisia! Muodostakaa uusi perinne! Tehkää itsestänne kuuluisia kun keksitte ihka oman instituution! Vain maailma on avoinna!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole mikään kannanottoni, vaan jaan vain mitä löysin:
"Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Juu minäkin sain jo mielenrauhan aiemmin kun tulin siihen tulokseen, että jotkut urpot nyt vaan käyttää kihlausta murresanana :) Mutta tämäkin artikkeli oli oikein mainio, kiitos!
Vihdoinkin, tervetuloa 2010-luvulle! Täällä on oikein modernia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla todellakin on rupunen auto, kymmenen vuotta vanha 307:D mutta liikkuu ja se riittää mulle:D miehelle just nauroin näitä viestejä, hänestä oli hauskaa, että joku av:n kouvolatukka määrittelee muiden parisuhdestatuksen:D päätettiin, ettei olla edelleenkään menossa naimisiin, käytetään se raha haaveilemaamme jenkkien road trippiin. Mites kun pari eroaa mutta asuu edelleen saman katon alla, jankkaat silloinkin et "mutku te ootte pari, ootte avopari kun asitte samassa osotteessa ja minä sanon niin" :D ai hyvänen aika... Mut nyt jankutijaa lähden kihlattuni kanssa saunalenkille, jatka sinä täällä vänkäämistäsi;)
Siis itsehän ihmiset ovat tässä vängänneet olevansa jotain mitä eivät ole.Mikään laki ei määritä,etteikö saisi asua saman katon alla ex-puolison tai vaikka pahimman vihamiehen kanssa(ainoa asia,johon se saattaa vaikuttaa,tukien saaminen). Aivan eri asia,kuin päättää,että jokin virallisesti määritelty sana tarkoittaakin jotain muuta,sellaista joka sopii itselle parhaiten
Jos se parisuhdestatus on itselle OK ja kaikin puolin oma asia,ei pitäisi olla tarvetta vakuuttaa "av:n kouvolatukka"-tyyppejä sivukaupalla.Omasta mielestänne voitte toki olla vaikka aviopari,mutta uskokaa nyt että muiden silmissä vain seurustelette.
Muistaako joku muuten ketjun,jossa aloittaja halusi mennä naimisiin,mutta ei "sotkea siihen valtiota".Siis halusi häät,vihkimisen ja avioliiton mutta niin ettei jutusta tulisi virallista,juridista sopimusta.Ehkäpä nämä joiden mielestä kirsikka sormessa syventää suhdetta ovat tämän "valtionvastustajamorsiamen" hengenheimolaisia.
Mikään laki ei myöskään määritä etteikö saa kihlautua ilman avioaikeita.
Kihlautuminen ilman avioaikeita on yhtä vaikeaa kuin kaljun letittää hiuksensa. Laissa ei yleensäkään kielletä mitään mikä on mahdotonta...
Ei se ollut yhtään vaikeaa, helpompaakin kun ei tarvi miettiä päivämääriä.
No ei se varmaan ollut vaikeaa kun et mennyt kihloihin. Paitsi jos olet se tyyppi joka on naimisissa, niin silloin kyllä olet ollut kihloissa, ihan oikeassa olet :) Mutta jos olet se tyyppi, joka on vain "kihloissa" ilman avioliittoaikeita, niin ei, et edelleenkään ole kihloissa. Olet sitoutunut kumppaniisi omalla tavallasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa viihdyttävä ketju!
Mun melko nuori serkkuni meni kihloihin tyttiksensä kanssa. Oma äitini soitti mulle innostuneena kertoakseen tämän suuren uutisen ja odotteli ilmoitusta hääpäiväst ja serkun äiti järkkäsi kihlajaisjuhlat, jonne tuotiin lahjaksi Teema-kuppeja ja kattiloita.
Meille muille serkuille oli päivän selvää, että oli menty teinikihloihin, eikä mitään häitä ole tulossa. Tai ainakin tyttis oli mennyt, niin vaivaantunutta ihmistä ei usein näe. Erosivat sitten aika pian.
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.
Ne ei mene naimisiin, koska ne haluaa helpon ulospääsyn. Mutta silti ne haluaa julistaa maailmalle kuinka sitoutuneita he ovat. Eikö tässä kenenkään mielestä oo jokseenkin.. iso ristiriita?
Jos toinen haluaa sitoutua ja toinen pelkää sitoutumista,tuo voi olla jonkinlainen kompromissi.Muuten en ymmärrä miksi pitäisi olla tuolla tavalla "puoliksi tosisssaan" sitoutunut toiseen ihmiseen :D
Miten niin puoliksi tosissaan?
Kokonaan tosissaan olevat menevät naimisiin keskenään.
Jotenkin tämä teidän yksioikoinen ajattelutapansa loistaa koko ketjun läpi, edelleenkään ei haluta nähdä metsää puilta. New flash: kaikki eivät usko avioliittoon instituuttina.
News flash: niitä vaihtoehtoja on muitakin kuin kutsua itseään virheellisesti kihlatuksi. Esim. avopuoliso, avomies, avovaimo, avokki, kumppani, tyttöystävä, poikaystävä, naisystävä, miesystävä yms. Mikä on siis vikana avoliitossa? Tai jos ne sormukset on niin tärkeät, niin miksei niitä voi ostaa ja juhlia sitten sitä sormustenvaihtoa? Miksi pitää kutsua itseään kihlatuksi ja järjestää kihlajaiset, kun se sana on jo varattu avioliittoon aikoville? Miksi vaikka rakkauden juhlat ei kelpaa? Tai mikä tahansa muu sana. Olkaa luovia! Olkaa innovatiivisia! Muodostakaa uusi perinne! Tehkää itsestänne kuuluisia kun keksitte ihka oman instituution! Vain maailma on avoinna!
Ahaa, alkaa jotenkin tuntua, että tämä onkin sulle henkilökohtaista. Mielenkiintoista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa viihdyttävä ketju!
Mun melko nuori serkkuni meni kihloihin tyttiksensä kanssa. Oma äitini soitti mulle innostuneena kertoakseen tämän suuren uutisen ja odotteli ilmoitusta hääpäiväst ja serkun äiti järkkäsi kihlajaisjuhlat, jonne tuotiin lahjaksi Teema-kuppeja ja kattiloita.
Meille muille serkuille oli päivän selvää, että oli menty teinikihloihin, eikä mitään häitä ole tulossa. Tai ainakin tyttis oli mennyt, niin vaivaantunutta ihmistä ei usein näe. Erosivat sitten aika pian.
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.
Ne ei mene naimisiin, koska ne haluaa helpon ulospääsyn. Mutta silti ne haluaa julistaa maailmalle kuinka sitoutuneita he ovat. Eikö tässä kenenkään mielestä oo jokseenkin.. iso ristiriita?
Jos toinen haluaa sitoutua ja toinen pelkää sitoutumista,tuo voi olla jonkinlainen kompromissi.Muuten en ymmärrä miksi pitäisi olla tuolla tavalla "puoliksi tosisssaan" sitoutunut toiseen ihmiseen :D
Miten niin puoliksi tosissaan?
Kokonaan tosissaan olevat menevät naimisiin keskenään.
Jotenkin tämä teidän yksioikoinen ajattelutapansa loistaa koko ketjun läpi, edelleenkään ei haluta nähdä metsää puilta. New flash: kaikki eivät usko avioliittoon instituuttina.
News flash: niitä vaihtoehtoja on muitakin kuin kutsua itseään virheellisesti kihlatuksi. Esim. avopuoliso, avomies, avovaimo, avokki, kumppani, tyttöystävä, poikaystävä, naisystävä, miesystävä yms. Mikä on siis vikana avoliitossa? Tai jos ne sormukset on niin tärkeät, niin miksei niitä voi ostaa ja juhlia sitten sitä sormustenvaihtoa? Miksi pitää kutsua itseään kihlatuksi ja järjestää kihlajaiset, kun se sana on jo varattu avioliittoon aikoville? Miksi vaikka rakkauden juhlat ei kelpaa? Tai mikä tahansa muu sana. Olkaa luovia! Olkaa innovatiivisia! Muodostakaa uusi perinne! Tehkää itsestänne kuuluisia kun keksitte ihka oman instituution! Vain maailma on avoinna!
Ahaa, alkaa jotenkin tuntua, että tämä onkin sulle henkilökohtaista. Mielenkiintoista!
Niinkö? Kerrotko minullekin miten tämä on henkilökohtaista? :) Et taaskaan oikein avaa aivoituksiasi, tsot tsot, kannattaisi opetella väittelyn ja keskustelun alkeet niin tämäkin alkaisi ehkä joku päivä sujumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla todellakin on rupunen auto, kymmenen vuotta vanha 307:D mutta liikkuu ja se riittää mulle:D miehelle just nauroin näitä viestejä, hänestä oli hauskaa, että joku av:n kouvolatukka määrittelee muiden parisuhdestatuksen:D päätettiin, ettei olla edelleenkään menossa naimisiin, käytetään se raha haaveilemaamme jenkkien road trippiin. Mites kun pari eroaa mutta asuu edelleen saman katon alla, jankkaat silloinkin et "mutku te ootte pari, ootte avopari kun asitte samassa osotteessa ja minä sanon niin" :D ai hyvänen aika... Mut nyt jankutijaa lähden kihlattuni kanssa saunalenkille, jatka sinä täällä vänkäämistäsi;)
Siis itsehän ihmiset ovat tässä vängänneet olevansa jotain mitä eivät ole.Mikään laki ei määritä,etteikö saisi asua saman katon alla ex-puolison tai vaikka pahimman vihamiehen kanssa(ainoa asia,johon se saattaa vaikuttaa,tukien saaminen). Aivan eri asia,kuin päättää,että jokin virallisesti määritelty sana tarkoittaakin jotain muuta,sellaista joka sopii itselle parhaiten
Jos se parisuhdestatus on itselle OK ja kaikin puolin oma asia,ei pitäisi olla tarvetta vakuuttaa "av:n kouvolatukka"-tyyppejä sivukaupalla.Omasta mielestänne voitte toki olla vaikka aviopari,mutta uskokaa nyt että muiden silmissä vain seurustelette.
Muistaako joku muuten ketjun,jossa aloittaja halusi mennä naimisiin,mutta ei "sotkea siihen valtiota".Siis halusi häät,vihkimisen ja avioliiton mutta niin ettei jutusta tulisi virallista,juridista sopimusta.Ehkäpä nämä joiden mielestä kirsikka sormessa syventää suhdetta ovat tämän "valtionvastustajamorsiamen" hengenheimolaisia.
Mikään laki ei myöskään määritä etteikö saa kihlautua ilman avioaikeita.
Kihlautuminen ilman avioaikeita on yhtä vaikeaa kuin kaljun letittää hiuksensa. Laissa ei yleensäkään kielletä mitään mikä on mahdotonta...
Ei se ollut yhtään vaikeaa, helpompaakin kun ei tarvi miettiä päivämääriä.
No ei se varmaan ollut vaikeaa kun et mennyt kihloihin. Paitsi jos olet se tyyppi joka on naimisissa, niin silloin kyllä olet ollut kihloissa, ihan oikeassa olet :) Mutta jos olet se tyyppi, joka on vain "kihloissa" ilman avioliittoaikeita, niin ei, et edelleenkään ole kihloissa. Olet sitoutunut kumppaniisi omalla tavallasi.
Mä voin olla molemmat tyypit, ei mitään väliä. Ja olen ollutkin, mennyt kihloihin tietämättä tulevasta avioliitosta mitään. Onnistui helposti, oli kauniit kihlajaiset. Mentiin kihloihin ilman sormuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla todellakin on rupunen auto, kymmenen vuotta vanha 307:D mutta liikkuu ja se riittää mulle:D miehelle just nauroin näitä viestejä, hänestä oli hauskaa, että joku av:n kouvolatukka määrittelee muiden parisuhdestatuksen:D päätettiin, ettei olla edelleenkään menossa naimisiin, käytetään se raha haaveilemaamme jenkkien road trippiin. Mites kun pari eroaa mutta asuu edelleen saman katon alla, jankkaat silloinkin et "mutku te ootte pari, ootte avopari kun asitte samassa osotteessa ja minä sanon niin" :D ai hyvänen aika... Mut nyt jankutijaa lähden kihlattuni kanssa saunalenkille, jatka sinä täällä vänkäämistäsi;)
Siis itsehän ihmiset ovat tässä vängänneet olevansa jotain mitä eivät ole.Mikään laki ei määritä,etteikö saisi asua saman katon alla ex-puolison tai vaikka pahimman vihamiehen kanssa(ainoa asia,johon se saattaa vaikuttaa,tukien saaminen). Aivan eri asia,kuin päättää,että jokin virallisesti määritelty sana tarkoittaakin jotain muuta,sellaista joka sopii itselle parhaiten
Jos se parisuhdestatus on itselle OK ja kaikin puolin oma asia,ei pitäisi olla tarvetta vakuuttaa "av:n kouvolatukka"-tyyppejä sivukaupalla.Omasta mielestänne voitte toki olla vaikka aviopari,mutta uskokaa nyt että muiden silmissä vain seurustelette.
Muistaako joku muuten ketjun,jossa aloittaja halusi mennä naimisiin,mutta ei "sotkea siihen valtiota".Siis halusi häät,vihkimisen ja avioliiton mutta niin ettei jutusta tulisi virallista,juridista sopimusta.Ehkäpä nämä joiden mielestä kirsikka sormessa syventää suhdetta ovat tämän "valtionvastustajamorsiamen" hengenheimolaisia.
Mikään laki ei myöskään määritä etteikö saa kihlautua ilman avioaikeita.
Kihlautuminen ilman avioaikeita on yhtä vaikeaa kuin kaljun letittää hiuksensa. Laissa ei yleensäkään kielletä mitään mikä on mahdotonta...
Ei se ollut yhtään vaikeaa, helpompaakin kun ei tarvi miettiä päivämääriä.
No ei se varmaan ollut vaikeaa kun et mennyt kihloihin. Paitsi jos olet se tyyppi joka on naimisissa, niin silloin kyllä olet ollut kihloissa, ihan oikeassa olet :) Mutta jos olet se tyyppi, joka on vain "kihloissa" ilman avioliittoaikeita, niin ei, et edelleenkään ole kihloissa. Olet sitoutunut kumppaniisi omalla tavallasi.
Mä voin olla molemmat tyypit, ei mitään väliä. Ja olen ollutkin, mennyt kihloihin tietämättä tulevasta avioliitosta mitään. Onnistui helposti, oli kauniit kihlajaiset. Mentiin kihloihin ilman sormuksia.
Oi, uskon että oli kauniit rakkauden juhlat :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa viihdyttävä ketju!
Mun melko nuori serkkuni meni kihloihin tyttiksensä kanssa. Oma äitini soitti mulle innostuneena kertoakseen tämän suuren uutisen ja odotteli ilmoitusta hääpäiväst ja serkun äiti järkkäsi kihlajaisjuhlat, jonne tuotiin lahjaksi Teema-kuppeja ja kattiloita.
Meille muille serkuille oli päivän selvää, että oli menty teinikihloihin, eikä mitään häitä ole tulossa. Tai ainakin tyttis oli mennyt, niin vaivaantunutta ihmistä ei usein näe. Erosivat sitten aika pian.
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.
Ne ei mene naimisiin, koska ne haluaa helpon ulospääsyn. Mutta silti ne haluaa julistaa maailmalle kuinka sitoutuneita he ovat. Eikö tässä kenenkään mielestä oo jokseenkin.. iso ristiriita?
Jos toinen haluaa sitoutua ja toinen pelkää sitoutumista,tuo voi olla jonkinlainen kompromissi.Muuten en ymmärrä miksi pitäisi olla tuolla tavalla "puoliksi tosisssaan" sitoutunut toiseen ihmiseen :D
Miten niin puoliksi tosissaan?
Kokonaan tosissaan olevat menevät naimisiin keskenään.
Jotenkin tämä teidän yksioikoinen ajattelutapansa loistaa koko ketjun läpi, edelleenkään ei haluta nähdä metsää puilta. New flash: kaikki eivät usko avioliittoon instituuttina.
News flash: niitä vaihtoehtoja on muitakin kuin kutsua itseään virheellisesti kihlatuksi. Esim. avopuoliso, avomies, avovaimo, avokki, kumppani, tyttöystävä, poikaystävä, naisystävä, miesystävä yms. Mikä on siis vikana avoliitossa? Tai jos ne sormukset on niin tärkeät, niin miksei niitä voi ostaa ja juhlia sitten sitä sormustenvaihtoa? Miksi pitää kutsua itseään kihlatuksi ja järjestää kihlajaiset, kun se sana on jo varattu avioliittoon aikoville? Miksi vaikka rakkauden juhlat ei kelpaa? Tai mikä tahansa muu sana. Olkaa luovia! Olkaa innovatiivisia! Muodostakaa uusi perinne! Tehkää itsestänne kuuluisia kun keksitte ihka oman instituution! Vain maailma on avoinna!
Ahaa, alkaa jotenkin tuntua, että tämä onkin sulle henkilökohtaista. Mielenkiintoista!
Niinkö? Kerrotko minullekin miten tämä on henkilökohtaista? :) Et taaskaan oikein avaa aivoituksiasi, tsot tsot, kannattaisi opetella väittelyn ja keskustelun alkeet niin tämäkin alkaisi ehkä joku päivä sujumaan.
Ja sitten taas peukku omalle jutulle. Aika köyhää sanoisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla todellakin on rupunen auto, kymmenen vuotta vanha 307:D mutta liikkuu ja se riittää mulle:D miehelle just nauroin näitä viestejä, hänestä oli hauskaa, että joku av:n kouvolatukka määrittelee muiden parisuhdestatuksen:D päätettiin, ettei olla edelleenkään menossa naimisiin, käytetään se raha haaveilemaamme jenkkien road trippiin. Mites kun pari eroaa mutta asuu edelleen saman katon alla, jankkaat silloinkin et "mutku te ootte pari, ootte avopari kun asitte samassa osotteessa ja minä sanon niin" :D ai hyvänen aika... Mut nyt jankutijaa lähden kihlattuni kanssa saunalenkille, jatka sinä täällä vänkäämistäsi;)
Siis itsehän ihmiset ovat tässä vängänneet olevansa jotain mitä eivät ole.Mikään laki ei määritä,etteikö saisi asua saman katon alla ex-puolison tai vaikka pahimman vihamiehen kanssa(ainoa asia,johon se saattaa vaikuttaa,tukien saaminen). Aivan eri asia,kuin päättää,että jokin virallisesti määritelty sana tarkoittaakin jotain muuta,sellaista joka sopii itselle parhaiten
Jos se parisuhdestatus on itselle OK ja kaikin puolin oma asia,ei pitäisi olla tarvetta vakuuttaa "av:n kouvolatukka"-tyyppejä sivukaupalla.Omasta mielestänne voitte toki olla vaikka aviopari,mutta uskokaa nyt että muiden silmissä vain seurustelette.
Muistaako joku muuten ketjun,jossa aloittaja halusi mennä naimisiin,mutta ei "sotkea siihen valtiota".Siis halusi häät,vihkimisen ja avioliiton mutta niin ettei jutusta tulisi virallista,juridista sopimusta.Ehkäpä nämä joiden mielestä kirsikka sormessa syventää suhdetta ovat tämän "valtionvastustajamorsiamen" hengenheimolaisia.
Mikään laki ei myöskään määritä etteikö saa kihlautua ilman avioaikeita.
Kihlautuminen ilman avioaikeita on yhtä vaikeaa kuin kaljun letittää hiuksensa. Laissa ei yleensäkään kielletä mitään mikä on mahdotonta...
Ei se ollut yhtään vaikeaa, helpompaakin kun ei tarvi miettiä päivämääriä.
No ei se varmaan ollut vaikeaa kun et mennyt kihloihin. Paitsi jos olet se tyyppi joka on naimisissa, niin silloin kyllä olet ollut kihloissa, ihan oikeassa olet :) Mutta jos olet se tyyppi, joka on vain "kihloissa" ilman avioliittoaikeita, niin ei, et edelleenkään ole kihloissa. Olet sitoutunut kumppaniisi omalla tavallasi.
Mä voin olla molemmat tyypit, ei mitään väliä. Ja olen ollutkin, mennyt kihloihin tietämättä tulevasta avioliitosta mitään. Onnistui helposti, oli kauniit kihlajaiset. Mentiin kihloihin ilman sormuksia.
Oi, uskon että oli kauniit rakkauden juhlat :)
Ja noiden rakkauden juhlien jälkeinen kihlautuminen (= kun päätitte astua avioliiton auvoiseen satamaan), niin se se vasta kaunista varmasti olikin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla todellakin on rupunen auto, kymmenen vuotta vanha 307:D mutta liikkuu ja se riittää mulle:D miehelle just nauroin näitä viestejä, hänestä oli hauskaa, että joku av:n kouvolatukka määrittelee muiden parisuhdestatuksen:D päätettiin, ettei olla edelleenkään menossa naimisiin, käytetään se raha haaveilemaamme jenkkien road trippiin. Mites kun pari eroaa mutta asuu edelleen saman katon alla, jankkaat silloinkin et "mutku te ootte pari, ootte avopari kun asitte samassa osotteessa ja minä sanon niin" :D ai hyvänen aika... Mut nyt jankutijaa lähden kihlattuni kanssa saunalenkille, jatka sinä täällä vänkäämistäsi;)
Siis itsehän ihmiset ovat tässä vängänneet olevansa jotain mitä eivät ole.Mikään laki ei määritä,etteikö saisi asua saman katon alla ex-puolison tai vaikka pahimman vihamiehen kanssa(ainoa asia,johon se saattaa vaikuttaa,tukien saaminen). Aivan eri asia,kuin päättää,että jokin virallisesti määritelty sana tarkoittaakin jotain muuta,sellaista joka sopii itselle parhaiten
Jos se parisuhdestatus on itselle OK ja kaikin puolin oma asia,ei pitäisi olla tarvetta vakuuttaa "av:n kouvolatukka"-tyyppejä sivukaupalla.Omasta mielestänne voitte toki olla vaikka aviopari,mutta uskokaa nyt että muiden silmissä vain seurustelette.
Muistaako joku muuten ketjun,jossa aloittaja halusi mennä naimisiin,mutta ei "sotkea siihen valtiota".Siis halusi häät,vihkimisen ja avioliiton mutta niin ettei jutusta tulisi virallista,juridista sopimusta.Ehkäpä nämä joiden mielestä kirsikka sormessa syventää suhdetta ovat tämän "valtionvastustajamorsiamen" hengenheimolaisia.
Mikään laki ei myöskään määritä etteikö saa kihlautua ilman avioaikeita.
Kihlautuminen ilman avioaikeita on yhtä vaikeaa kuin kaljun letittää hiuksensa. Laissa ei yleensäkään kielletä mitään mikä on mahdotonta...
Ei se ollut yhtään vaikeaa, helpompaakin kun ei tarvi miettiä päivämääriä.
No ei se varmaan ollut vaikeaa kun et mennyt kihloihin. Paitsi jos olet se tyyppi joka on naimisissa, niin silloin kyllä olet ollut kihloissa, ihan oikeassa olet :) Mutta jos olet se tyyppi, joka on vain "kihloissa" ilman avioliittoaikeita, niin ei, et edelleenkään ole kihloissa. Olet sitoutunut kumppaniisi omalla tavallasi.
Mä voin olla molemmat tyypit, ei mitään väliä. Ja olen ollutkin, mennyt kihloihin tietämättä tulevasta avioliitosta mitään. Onnistui helposti, oli kauniit kihlajaiset. Mentiin kihloihin ilman sormuksia.
Oi, uskon että oli kauniit rakkauden juhlat :)
Sitähän ne kihlajaiset toivon mukaan kaikille on.
Luin parhaat palat 38 vuotta kihloissa olleille vanhemmilleni, kyllä meillä naurua piisas:D äiti kävi just laittamassa faceen statukseksi kihloussa ha kirjoitti, etteivät ole sitten häitä miettineet, tirha riehaantua. Ai jai jai... Tää on kyllä hyvä. Nyt ne miettii, että alkavat lähetellä tutuille viestejä, että ovat luulleet olleensa kihloissa 36 vuotta, mutta teiniäidit lertoivat juuri toisin :D ai että, lisää tätä, provotkaa nyt vähän lisää noille kihlaus on lupaus-hulluille:D tää on niiiiin hauska :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa viihdyttävä ketju!
Mun melko nuori serkkuni meni kihloihin tyttiksensä kanssa. Oma äitini soitti mulle innostuneena kertoakseen tämän suuren uutisen ja odotteli ilmoitusta hääpäiväst ja serkun äiti järkkäsi kihlajaisjuhlat, jonne tuotiin lahjaksi Teema-kuppeja ja kattiloita.
Meille muille serkuille oli päivän selvää, että oli menty teinikihloihin, eikä mitään häitä ole tulossa. Tai ainakin tyttis oli mennyt, niin vaivaantunutta ihmistä ei usein näe. Erosivat sitten aika pian.
Juuri tämän takia teinikihloja ei pitäisi hehkuttaa "kihlauksena",tulee ikäviä väärinkäsityksiä :D Olisivat vain sanoneet hankkineensa sormukset osoittaakseen suurta sitoutumista.Mulle ei muuten ole vieläkään auennut,miksi nämä syvästi rakastavat ja älyttömän sitoutuneet parit vain mene naimisiin? Se on suhteen "seuraava leveli",ei rinkulakaupoilla käynti.
Ne ei mene naimisiin, koska ne haluaa helpon ulospääsyn. Mutta silti ne haluaa julistaa maailmalle kuinka sitoutuneita he ovat. Eikö tässä kenenkään mielestä oo jokseenkin.. iso ristiriita?
Jos toinen haluaa sitoutua ja toinen pelkää sitoutumista,tuo voi olla jonkinlainen kompromissi.Muuten en ymmärrä miksi pitäisi olla tuolla tavalla "puoliksi tosisssaan" sitoutunut toiseen ihmiseen :D
Miten niin puoliksi tosissaan?
Kokonaan tosissaan olevat menevät naimisiin keskenään.
Jotenkin tämä teidän yksioikoinen ajattelutapansa loistaa koko ketjun läpi, edelleenkään ei haluta nähdä metsää puilta. New flash: kaikki eivät usko avioliittoon instituuttina.
News flash: niitä vaihtoehtoja on muitakin kuin kutsua itseään virheellisesti kihlatuksi. Esim. avopuoliso, avomies, avovaimo, avokki, kumppani, tyttöystävä, poikaystävä, naisystävä, miesystävä yms. Mikä on siis vikana avoliitossa? Tai jos ne sormukset on niin tärkeät, niin miksei niitä voi ostaa ja juhlia sitten sitä sormustenvaihtoa? Miksi pitää kutsua itseään kihlatuksi ja järjestää kihlajaiset, kun se sana on jo varattu avioliittoon aikoville? Miksi vaikka rakkauden juhlat ei kelpaa? Tai mikä tahansa muu sana. Olkaa luovia! Olkaa innovatiivisia! Muodostakaa uusi perinne! Tehkää itsestänne kuuluisia kun keksitte ihka oman instituution! Vain maailma on avoinna!
Ahaa, alkaa jotenkin tuntua, että tämä onkin sulle henkilökohtaista. Mielenkiintoista!
Niinkö? Kerrotko minullekin miten tämä on henkilökohtaista? :) Et taaskaan oikein avaa aivoituksiasi, tsot tsot, kannattaisi opetella väittelyn ja keskustelun alkeet niin tämäkin alkaisi ehkä joku päivä sujumaan.
Ja sitten taas peukku omalle jutulle. Aika köyhää sanoisin.
Peukuta säkin, jos se noin harmittaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla todellakin on rupunen auto, kymmenen vuotta vanha 307:D mutta liikkuu ja se riittää mulle:D miehelle just nauroin näitä viestejä, hänestä oli hauskaa, että joku av:n kouvolatukka määrittelee muiden parisuhdestatuksen:D päätettiin, ettei olla edelleenkään menossa naimisiin, käytetään se raha haaveilemaamme jenkkien road trippiin. Mites kun pari eroaa mutta asuu edelleen saman katon alla, jankkaat silloinkin et "mutku te ootte pari, ootte avopari kun asitte samassa osotteessa ja minä sanon niin" :D ai hyvänen aika... Mut nyt jankutijaa lähden kihlattuni kanssa saunalenkille, jatka sinä täällä vänkäämistäsi;)
Siis itsehän ihmiset ovat tässä vängänneet olevansa jotain mitä eivät ole.Mikään laki ei määritä,etteikö saisi asua saman katon alla ex-puolison tai vaikka pahimman vihamiehen kanssa(ainoa asia,johon se saattaa vaikuttaa,tukien saaminen). Aivan eri asia,kuin päättää,että jokin virallisesti määritelty sana tarkoittaakin jotain muuta,sellaista joka sopii itselle parhaiten
Jos se parisuhdestatus on itselle OK ja kaikin puolin oma asia,ei pitäisi olla tarvetta vakuuttaa "av:n kouvolatukka"-tyyppejä sivukaupalla.Omasta mielestänne voitte toki olla vaikka aviopari,mutta uskokaa nyt että muiden silmissä vain seurustelette.
Muistaako joku muuten ketjun,jossa aloittaja halusi mennä naimisiin,mutta ei "sotkea siihen valtiota".Siis halusi häät,vihkimisen ja avioliiton mutta niin ettei jutusta tulisi virallista,juridista sopimusta.Ehkäpä nämä joiden mielestä kirsikka sormessa syventää suhdetta ovat tämän "valtionvastustajamorsiamen" hengenheimolaisia.
Mikään laki ei myöskään määritä etteikö saa kihlautua ilman avioaikeita.
Kihlautuminen ilman avioaikeita on yhtä vaikeaa kuin kaljun letittää hiuksensa. Laissa ei yleensäkään kielletä mitään mikä on mahdotonta...
Ei se ollut yhtään vaikeaa, helpompaakin kun ei tarvi miettiä päivämääriä.
No ei se varmaan ollut vaikeaa kun et mennyt kihloihin. Paitsi jos olet se tyyppi joka on naimisissa, niin silloin kyllä olet ollut kihloissa, ihan oikeassa olet :) Mutta jos olet se tyyppi, joka on vain "kihloissa" ilman avioliittoaikeita, niin ei, et edelleenkään ole kihloissa. Olet sitoutunut kumppaniisi omalla tavallasi.
Mä voin olla molemmat tyypit, ei mitään väliä. Ja olen ollutkin, mennyt kihloihin tietämättä tulevasta avioliitosta mitään. Onnistui helposti, oli kauniit kihlajaiset. Mentiin kihloihin ilman sormuksia.
Oi, uskon että oli kauniit rakkauden juhlat :)
Ja noiden rakkauden juhlien jälkeinen kihlautuminen (= kun päätitte astua avioliiton auvoiseen satamaan), niin se se vasta kaunista varmasti olikin :)
Ei kai sitä nyt turhaan moneen kertaan kihlaudu kukaan.
Juu minäkin sain jo mielenrauhan aiemmin kun tulin siihen tulokseen, että jotkut urpot nyt vaan käyttää kihlausta murresanana :) Mutta tämäkin artikkeli oli oikein mainio, kiitos!