Kaveri suuttui kun kerroin mitä mieltä olen sossupummeista
Kaverini on pitkänlinjan sossupummi ja kerroin hänelle mitä mieltä asiasta olen. Hän suuttui ja katkaisi välit. Ei kestänyt kritiikkiä. Olen varmasti tämän takia paska ihminen mutta alkoi vituttaa katsella vierestä elämäntapaloisimista samaan aikaan kun itse tekee töitä niska limassa ympäri vuoden. Suomessa on mielestäni liian hyvin mahdollistettu huvikseen kotona makaaminen verovaroin. Mielestäni tukien eteen jokainen saisi tehdä jotain ellei ole OIKEASTI esim neliraajahalvaantunut tms. Eli kykenemätön tekemään mitään.
Kommentit (106)
Toimeentulotuki on joku 400e. Jos joku pärjää sillä ja on tyytyväinen, niin EI KENENKÄÄN pitäisi siitä alkaa motkottamaan. Ettekö tajua että työttömiä (kaikki oikeasti työttömät, eikä pelkästään mol:n sivuilla hakevat) on puolisen miljoonaa. Siihen päälle toinen mokoma työnhakijoita jotka haluavat vaihtaa epäinhimillisestä työstään johonkin muuhun.
Kaikista töistä ei makseta palkkaa. Niistäkin "töistä" kilpailee useampi!
On erittäin erittäin erittäin hienoa ja hyvä, jos joku tyytyy olemaan sossupummi ja pärjää tt-tuella.
400 euroa on paljon vähemmän kuin vaikka 900e.
Pitäisi olla enemmän ylpeitä sossupummeja, ihan meidän kaikkien kannalta.
Jos joku saastainen sossupummi tuntuu "ylpeilevän" eli ei itke ja anteeksi pyytele häpeillen olemassa oloaan, se voi johtua ihan siitä että kyseinen henkilö on mieleltään terve ja omistaa jonkun näköisen itsekunnioituksen.
MAsentunut ihminen tulee maksamaan yhteiskunnalle enemmän kuin itsensä ok-tyypiksi tunteva lähes ilmainen sossupummi.
Terveisin: masentunut ja anteeksipyytelevä suorittaja
Vierailija kirjoitti:
Älä ap itke ja sure. Katsos koskaan ei tiedä milloin ne osat kääntyvät ja olet itse se halveksimasi ja vihaamasi sossupummi. Muista silloin miten kohtelit toisia.
Tämä on aivan totta, enkä voi ymmärtää että mitkä vitun sekopäätä ovat tuotakin viestiä alapeukuttaneet. Ilmeisesti ne omassa erinomaisuudessaan paistattelevat tyypit "jotka nyt vaan eivät voi joutua irtisanotuksi lälläslää!!!:P"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua. Muakin vituttaa yks tuttu perhe, jotka aina jauhaa miten sossusta saa sen ja tän edun ym. Itse olen pienituloinen. Joskus jos vahingossa sanon, että "hitsi kun ois varaa.. mut nyt just on tiukkaa, kun tuli sähköntasauslasku", niin alkaa hirvee papattaminen miten he ei ole vuosiin maksanu sähkölaskuja, kun sossu maksaa. Siis se on oikeasti ihan elämäntapa maksattaa siellä kaikki lasten harrastuksista lääkärilaskuihin. Ja ihan terveitä kolmikymppisiä ovat. Työttömiä ja neljä lasta niinkuin minullakin. Paitsi, että olen yksinhuoltaja. Mutta yhteiskuntahan tällaisen mahdollistaa. Joten pidän mölyt mahassa ja salaa toivon, että sossupummit kärsis kunnon leikkauksia tulevaisuudessa. Saisivat tietää millasta on oikeasti kun joutuu maksamaan omat laskut itse niin, että ruokana on riisiä ja makaronia eri muodoissaan.
Tätä mä en tajua, miksi et hae itse sossusta rahaa? Meinaatko että sun marttyyri asenne jotain ratkasee?
Siitä että sä et hae tukea vaikka olisit siihen oikeutettu niin siitä kärsii vain sun lapset, hae ihmeessä niin kauan ku se on mahdollista, äläkä katkeroidu muiden saamisista
Siksi, koska minusta on mukava pärjätä itse. Omalla palkallani. Ja siksi koska olen ollut sossun asiakas enkä halua enää ikinä siihen oravanpyörään. Vituttaa huomata ettei töissä kannata edes käydä jne. Minusta sen kuuluisi olla viimesijainen apu esim. ihmisen sairastuessa, kriisitilanteessa tms. Eikä mikään kuukausittainen perustulo (niille pienituloisille, jotka käyttää tilinsä tyhjiin) niinkuin se nyt on.
Enkä ole katkera. En vain ole samaa mieltä nykyisen systeemin kanssa. Ja mun lapsille tekee ihan hyvää oppia, että raha ei kasva puissa vaan sen eteen on tehtävä muutakin työtä kuin täyttää sossun lomakkeita. Pääasiassa eletään ihan toimeentulorajalla eli pärjätään ihan hyvin. Isommat laskut vaan ei istu meidän talouteen. Nyt tosin ollaan koitettu säästää pientä puskuria mikä on meidän ilonaihe.
Niin, sinusta on mukavaa. Sinä haluat saada palkkaa. Entäpä jos kaikki muut eivät ajattelekaan samalla tavalla tai heille tuo on toissijainen asia? Jokainen tekee itse omat valintansa ja ovat vastuussa ainoastaan omista ratkaisuistaan.
Niin. Totta. Pitäisikö minun iloita siitä, että yhteiskunta mahdollistaisi minulle isomman asunnon ja enemmän rahaa, jos lopettaisin työt ja säästeliään elämisen ja ryhtyisin lähettelemään tiliotteitta sossuun? Että minulla on oikeus ja mahdollusuus valita tämmöinen ratkaisu? Ettei saa olla eri mieltä siitä, että nykyinen systeemi on huono? Varsinkin, jos itse on pienituloinen? Vaan ottaa kaikki vastaan ja kerjätä vielä kermat päälle. Syrjäytyä sitten kotiin ja opettaa tämmöinen elämäntapa myös lapsille?
Tosiasia on, että minä en pienituloisesta muutu suurituloiseksi. Minulla on vastuu neljästä lapsesta, niiden kasvattamisesta ja terveen esimerkin antamisesta. Toivon, että he oppii, että tätä elämä on. Pienistäkin asioista voi iloita. Kun kiristää vyötä vaikka ennen joulua, niin on tuplakivaa herkutella kinkulla ja laatikoilla ja konvehdeilla joululomalla. Että asioita voi suunnitella, säästää ja tavoitella. Että pienikin budjetti riittää mukavaan elämiseen.
Sossun pitäisi auttaa ahdingossa olevia. Esim. Eroperhettä, sairastuneita, työkyvyttömiä tms. Eikä normaalissa tilanteessa olevia lapsiperheitä, jotka saa jo kaikkia mahdollusia kelan tukia ja voivat hakea töitä. Työnteko pitäisi aina olla kannattavaa.
Sossupummi kai tarkoittaa sellaista joka on valinnut muiden rahoilla elämisen. Ei sirä joka on joutunut turvautumaan tukiin itsestä riippumattomista syistä.
Olen yrittäjä, entinen hyvätuloinen ja entinen päivärahalla elävä. Kokemusta on, mutta silti en hyväksy niitä retkuja joiden mielestä muiden ihmisten täytyy työllään ja rahallaan maksaa toisen aatteellisesta vapaudesta.
Valtion ja kuntien rahat kun tulevat vain ja ainoastaan verotuloista. Meidän kaikkien veronmaksajien rahoja siis.
Kiitos on vähintä mitä pummianarkisti voisi sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua. Muakin vituttaa yks tuttu perhe, jotka aina jauhaa miten sossusta saa sen ja tän edun ym. Itse olen pienituloinen. Joskus jos vahingossa sanon, että "hitsi kun ois varaa.. mut nyt just on tiukkaa, kun tuli sähköntasauslasku", niin alkaa hirvee papattaminen miten he ei ole vuosiin maksanu sähkölaskuja, kun sossu maksaa. Siis se on oikeasti ihan elämäntapa maksattaa siellä kaikki lasten harrastuksista lääkärilaskuihin. Ja ihan terveitä kolmikymppisiä ovat. Työttömiä ja neljä lasta niinkuin minullakin. Paitsi, että olen yksinhuoltaja. Mutta yhteiskuntahan tällaisen mahdollistaa. Joten pidän mölyt mahassa ja salaa toivon, että sossupummit kärsis kunnon leikkauksia tulevaisuudessa. Saisivat tietää millasta on oikeasti kun joutuu maksamaan omat laskut itse niin, että ruokana on riisiä ja makaronia eri muodoissaan.
Tätä mä en tajua, miksi et hae itse sossusta rahaa? Meinaatko että sun marttyyri asenne jotain ratkasee?
Siitä että sä et hae tukea vaikka olisit siihen oikeutettu niin siitä kärsii vain sun lapset, hae ihmeessä niin kauan ku se on mahdollista, äläkä katkeroidu muiden saamisista
Siksi, koska minusta on mukava pärjätä itse. Omalla palkallani. Ja siksi koska olen ollut sossun asiakas enkä halua enää ikinä siihen oravanpyörään. Vituttaa huomata ettei töissä kannata edes käydä jne. Minusta sen kuuluisi olla viimesijainen apu esim. ihmisen sairastuessa, kriisitilanteessa tms. Eikä mikään kuukausittainen perustulo (niille pienituloisille, jotka käyttää tilinsä tyhjiin) niinkuin se nyt on.
Enkä ole katkera. En vain ole samaa mieltä nykyisen systeemin kanssa. Ja mun lapsille tekee ihan hyvää oppia, että raha ei kasva puissa vaan sen eteen on tehtävä muutakin työtä kuin täyttää sossun lomakkeita. Pääasiassa eletään ihan toimeentulorajalla eli pärjätään ihan hyvin. Isommat laskut vaan ei istu meidän talouteen. Nyt tosin ollaan koitettu säästää pientä puskuria mikä on meidän ilonaihe.
Niin, sinusta on mukavaa. Sinä haluat saada palkkaa. Entäpä jos kaikki muut eivät ajattelekaan samalla tavalla tai heille tuo on toissijainen asia? Jokainen tekee itse omat valintansa ja ovat vastuussa ainoastaan omista ratkaisuistaan.
Niin. Totta. Pitäisikö minun iloita siitä, että yhteiskunta mahdollistaisi minulle isomman asunnon ja enemmän rahaa, jos lopettaisin työt ja säästeliään elämisen ja ryhtyisin lähettelemään tiliotteitta sossuun? Että minulla on oikeus ja mahdollusuus valita tämmöinen ratkaisu? Ettei saa olla eri mieltä siitä, että nykyinen systeemi on huono? Varsinkin, jos itse on pienituloinen? Vaan ottaa kaikki vastaan ja kerjätä vielä kermat päälle. Syrjäytyä sitten kotiin ja opettaa tämmöinen elämäntapa myös lapsille?
Tosiasia on, että minä en pienituloisesta muutu suurituloiseksi. Minulla on vastuu neljästä lapsesta, niiden kasvattamisesta ja terveen esimerkin antamisesta. Toivon, että he oppii, että tätä elämä on. Pienistäkin asioista voi iloita. Kun kiristää vyötä vaikka ennen joulua, niin on tuplakivaa herkutella kinkulla ja laatikoilla ja konvehdeilla joululomalla. Että asioita voi suunnitella, säästää ja tavoitella. Että pienikin budjetti riittää mukavaan elämiseen.
Sossun pitäisi auttaa ahdingossa olevia. Esim. Eroperhettä, sairastuneita, työkyvyttömiä tms. Eikä normaalissa tilanteessa olevia lapsiperheitä, jotka saa jo kaikkia mahdollusia kelan tukia ja voivat hakea töitä. Työnteko pitäisi aina olla kannattavaa.
Ohis, mutta itse olen kanssasi eri mieltä. Minusta on järjetöntä vain mukautua nykyiseen malliin, että töitä tehdään, vaikka ne eivät kannata. Puhun siis a) muutaman viikkotunnin osa-aikaisista, b) nollasopimuksista ja c) työkokeilujen kaltaisista ilmaistöistä. Minä en koe velvollisuutenani suorittaa työtä ilman palkkaa tai ottaa vastaan töitä, joiden suorittaminen eivät kerrytä lainkaan talouttani, vaan pikemminkin lisäävät kustannuksia. Minä en saa velkoja maksettua "virkeällä ololla" ja "omanarvontunnolla", joilla yleensä perustellaan etenkin palkattomat työt. Sellaiset työt eivät kohenna valtiontaloutta, vaan pikemminkin syövät sitä, kun entistä harvemmilla on varaa kuluttaa, ja toisaalta näiden ihmisten "palkasta" puolet maksaa valtio soviteltuina päivärahoina.
Ongelma siis on siinä, että työnteko ei enää ole kannattava. Ei siinä, että marginaalinen ryhmä käyttää tukia väärin. Minusta on tervettä, että hengissä on edes jonkinlainen vastarintaliike sitä vastaan, että Suomessa tulee olemaan roppakaupalla töitä, jotka eivät elätä ketään.
Vierailija kirjoitti:
Sossupummi kai tarkoittaa sellaista joka on valinnut muiden rahoilla elämisen. Ei sirä joka on joutunut turvautumaan tukiin itsestä riippumattomista syistä.
Olen yrittäjä, entinen hyvätuloinen ja entinen päivärahalla elävä. Kokemusta on, mutta silti en hyväksy niitä retkuja joiden mielestä muiden ihmisten täytyy työllään ja rahallaan maksaa toisen aatteellisesta vapaudesta.
Valtion ja kuntien rahat kun tulevat vain ja ainoastaan verotuloista. Meidän kaikkien veronmaksajien rahoja siis.
Kiitos on vähintä mitä pummianarkisti voisi sanoa.
Aina on se ryhmä, joka käyttää tukia väärin. On utopistista kuvitella, että mikään järjestely pystyisi tätä määräänsä enempää kitkemään.
Lohdutuksen sana: jos joku haluaa vapaaehtoisesti elää 400 - 800 € kuukaudessa, se on loppupeleissä pieni summa. Tämä marginaalinen ryhmä vapaaehtoisesti työttömiä ei rasita valtiontaloutta siinä määrin, kuin sitä rasittaa tämänhetkinen määrä vastentahtoisesti työttömiä, joista iso osa on myös korkeasti ja myös kalliisti koulutettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua. Muakin vituttaa yks tuttu perhe, jotka aina jauhaa miten sossusta saa sen ja tän edun ym. Itse olen pienituloinen. Joskus jos vahingossa sanon, että "hitsi kun ois varaa.. mut nyt just on tiukkaa, kun tuli sähköntasauslasku", niin alkaa hirvee papattaminen miten he ei ole vuosiin maksanu sähkölaskuja, kun sossu maksaa. Siis se on oikeasti ihan elämäntapa maksattaa siellä kaikki lasten harrastuksista lääkärilaskuihin. Ja ihan terveitä kolmikymppisiä ovat. Työttömiä ja neljä lasta niinkuin minullakin. Paitsi, että olen yksinhuoltaja. Mutta yhteiskuntahan tällaisen mahdollistaa. Joten pidän mölyt mahassa ja salaa toivon, että sossupummit kärsis kunnon leikkauksia tulevaisuudessa. Saisivat tietää millasta on oikeasti kun joutuu maksamaan omat laskut itse niin, että ruokana on riisiä ja makaronia eri muodoissaan.
Tätä mä en tajua, miksi et hae itse sossusta rahaa? Meinaatko että sun marttyyri asenne jotain ratkasee?
Siitä että sä et hae tukea vaikka olisit siihen oikeutettu niin siitä kärsii vain sun lapset, hae ihmeessä niin kauan ku se on mahdollista, äläkä katkeroidu muiden saamisista
Siksi, koska minusta on mukava pärjätä itse. Omalla palkallani. Ja siksi koska olen ollut sossun asiakas enkä halua enää ikinä siihen oravanpyörään. Vituttaa huomata ettei töissä kannata edes käydä jne. Minusta sen kuuluisi olla viimesijainen apu esim. ihmisen sairastuessa, kriisitilanteessa tms. Eikä mikään kuukausittainen perustulo (niille pienituloisille, jotka käyttää tilinsä tyhjiin) niinkuin se nyt on.
Enkä ole katkera. En vain ole samaa mieltä nykyisen systeemin kanssa. Ja mun lapsille tekee ihan hyvää oppia, että raha ei kasva puissa vaan sen eteen on tehtävä muutakin työtä kuin täyttää sossun lomakkeita. Pääasiassa eletään ihan toimeentulorajalla eli pärjätään ihan hyvin. Isommat laskut vaan ei istu meidän talouteen. Nyt tosin ollaan koitettu säästää pientä puskuria mikä on meidän ilonaihe.
Niin, sinusta on mukavaa. Sinä haluat saada palkkaa. Entäpä jos kaikki muut eivät ajattelekaan samalla tavalla tai heille tuo on toissijainen asia? Jokainen tekee itse omat valintansa ja ovat vastuussa ainoastaan omista ratkaisuistaan.
Niin. Totta. Pitäisikö minun iloita siitä, että yhteiskunta mahdollistaisi minulle isomman asunnon ja enemmän rahaa, jos lopettaisin työt ja säästeliään elämisen ja ryhtyisin lähettelemään tiliotteitta sossuun? Että minulla on oikeus ja mahdollusuus valita tämmöinen ratkaisu? Ettei saa olla eri mieltä siitä, että nykyinen systeemi on huono? Varsinkin, jos itse on pienituloinen? Vaan ottaa kaikki vastaan ja kerjätä vielä kermat päälle. Syrjäytyä sitten kotiin ja opettaa tämmöinen elämäntapa myös lapsille?
Tosiasia on, että minä en pienituloisesta muutu suurituloiseksi. Minulla on vastuu neljästä lapsesta, niiden kasvattamisesta ja terveen esimerkin antamisesta. Toivon, että he oppii, että tätä elämä on. Pienistäkin asioista voi iloita. Kun kiristää vyötä vaikka ennen joulua, niin on tuplakivaa herkutella kinkulla ja laatikoilla ja konvehdeilla joululomalla. Että asioita voi suunnitella, säästää ja tavoitella. Että pienikin budjetti riittää mukavaan elämiseen.
Sossun pitäisi auttaa ahdingossa olevia. Esim. Eroperhettä, sairastuneita, työkyvyttömiä tms. Eikä normaalissa tilanteessa olevia lapsiperheitä, jotka saa jo kaikkia mahdollusia kelan tukia ja voivat hakea töitä. Työnteko pitäisi aina olla kannattavaa.Ohis, mutta itse olen kanssasi eri mieltä. Minusta on järjetöntä vain mukautua nykyiseen malliin, että töitä tehdään, vaikka ne eivät kannata. Puhun siis a) muutaman viikkotunnin osa-aikaisista, b) nollasopimuksista ja c) työkokeilujen kaltaisista ilmaistöistä. Minä en koe velvollisuutenani suorittaa työtä ilman palkkaa tai ottaa vastaan töitä, joiden suorittaminen eivät kerrytä lainkaan talouttani, vaan pikemminkin lisäävät kustannuksia. Minä en saa velkoja maksettua "virkeällä ololla" ja "omanarvontunnolla", joilla yleensä perustellaan etenkin palkattomat työt. Sellaiset työt eivät kohenna valtiontaloutta, vaan pikemminkin syövät sitä, kun entistä harvemmilla on varaa kuluttaa, ja toisaalta näiden ihmisten "palkasta" puolet maksaa valtio soviteltuina päivärahoina.
Ongelma siis on siinä, että työnteko ei enää ole kannattava. Ei siinä, että marginaalinen ryhmä käyttää tukia väärin. Minusta on tervettä, että hengissä on edes jonkinlainen vastarintaliike sitä vastaan, että Suomessa tulee olemaan roppakaupalla töitä, jotka eivät elätä ketään.
Vastarintaliike syö muiden pöydästä. Palkattomia töitä ei ole, saahan päivärahaa. Miksi kenenkään pitäisi maksaa tekemättömyydestä? Perustele se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua. Muakin vituttaa yks tuttu perhe, jotka aina jauhaa miten sossusta saa sen ja tän edun ym. Itse olen pienituloinen. Joskus jos vahingossa sanon, että "hitsi kun ois varaa.. mut nyt just on tiukkaa, kun tuli sähköntasauslasku", niin alkaa hirvee papattaminen miten he ei ole vuosiin maksanu sähkölaskuja, kun sossu maksaa. Siis se on oikeasti ihan elämäntapa maksattaa siellä kaikki lasten harrastuksista lääkärilaskuihin. Ja ihan terveitä kolmikymppisiä ovat. Työttömiä ja neljä lasta niinkuin minullakin. Paitsi, että olen yksinhuoltaja. Mutta yhteiskuntahan tällaisen mahdollistaa. Joten pidän mölyt mahassa ja salaa toivon, että sossupummit kärsis kunnon leikkauksia tulevaisuudessa. Saisivat tietää millasta on oikeasti kun joutuu maksamaan omat laskut itse niin, että ruokana on riisiä ja makaronia eri muodoissaan.
Tätä mä en tajua, miksi et hae itse sossusta rahaa? Meinaatko että sun marttyyri asenne jotain ratkasee?
Siitä että sä et hae tukea vaikka olisit siihen oikeutettu niin siitä kärsii vain sun lapset, hae ihmeessä niin kauan ku se on mahdollista, äläkä katkeroidu muiden saamisista
Siksi, koska minusta on mukava pärjätä itse. Omalla palkallani. Ja siksi koska olen ollut sossun asiakas enkä halua enää ikinä siihen oravanpyörään. Vituttaa huomata ettei töissä kannata edes käydä jne. Minusta sen kuuluisi olla viimesijainen apu esim. ihmisen sairastuessa, kriisitilanteessa tms. Eikä mikään kuukausittainen perustulo (niille pienituloisille, jotka käyttää tilinsä tyhjiin) niinkuin se nyt on.
Enkä ole katkera. En vain ole samaa mieltä nykyisen systeemin kanssa. Ja mun lapsille tekee ihan hyvää oppia, että raha ei kasva puissa vaan sen eteen on tehtävä muutakin työtä kuin täyttää sossun lomakkeita. Pääasiassa eletään ihan toimeentulorajalla eli pärjätään ihan hyvin. Isommat laskut vaan ei istu meidän talouteen. Nyt tosin ollaan koitettu säästää pientä puskuria mikä on meidän ilonaihe.
Niin, sinusta on mukavaa. Sinä haluat saada palkkaa. Entäpä jos kaikki muut eivät ajattelekaan samalla tavalla tai heille tuo on toissijainen asia? Jokainen tekee itse omat valintansa ja ovat vastuussa ainoastaan omista ratkaisuistaan.
Niin. Totta. Pitäisikö minun iloita siitä, että yhteiskunta mahdollistaisi minulle isomman asunnon ja enemmän rahaa, jos lopettaisin työt ja säästeliään elämisen ja ryhtyisin lähettelemään tiliotteitta sossuun? Että minulla on oikeus ja mahdollusuus valita tämmöinen ratkaisu? Ettei saa olla eri mieltä siitä, että nykyinen systeemi on huono? Varsinkin, jos itse on pienituloinen? Vaan ottaa kaikki vastaan ja kerjätä vielä kermat päälle. Syrjäytyä sitten kotiin ja opettaa tämmöinen elämäntapa myös lapsille?
Tosiasia on, että minä en pienituloisesta muutu suurituloiseksi. Minulla on vastuu neljästä lapsesta, niiden kasvattamisesta ja terveen esimerkin antamisesta. Toivon, että he oppii, että tätä elämä on. Pienistäkin asioista voi iloita. Kun kiristää vyötä vaikka ennen joulua, niin on tuplakivaa herkutella kinkulla ja laatikoilla ja konvehdeilla joululomalla. Että asioita voi suunnitella, säästää ja tavoitella. Että pienikin budjetti riittää mukavaan elämiseen.
Sossun pitäisi auttaa ahdingossa olevia. Esim. Eroperhettä, sairastuneita, työkyvyttömiä tms. Eikä normaalissa tilanteessa olevia lapsiperheitä, jotka saa jo kaikkia mahdollusia kelan tukia ja voivat hakea töitä. Työnteko pitäisi aina olla kannattavaa.
Itse ainakin iloitsen siitä, että voin halutessani tehdä niin. Sitä en osaa sanoa pitäisikö juuri sinun jäädä tukien varaan, mutta voit ehdottomasti tehdä sen valinnan jos haluat. Kukaan ei pakota sinua käymään töissä, ja jos sossun tuki houkuttaa, olet vapaa tekemään niin. Toisia se houkuttaa ja he ovat siihen tyytyväisiä. Sinä haluat mielummin käydä töissä ja saada palkkaa, OK. Mutta tiedätkö, se systeemi on monen sossupumminkin mielestä huono, ja siksi he siinä tilanteessa ovatkin. Ei nykyinen järjestelmä ole sossupummien vaan järjestelmän vika.
Lopeta ruikutus ja idioottien äänestäminen vaaleissa, tee omat ratkaisusi ja anna muiden tehdä omansa. Jos haluaisit itsekin olla yhtä vapaa ja vähätuloinen, tee rohkeasti sama ja ala kapulaksi babylonin rattaisiin. Kyllä se systeemi muuttuu, kun tarpeeksi moni tajuaa tämän helppouden. Ajatelkaa nyt miten paniikissa päättäjät olisivat, jos kaikki duunari lopettaisivat työnteon. Kyllä muuten alkaisivat oikeudet parantua ja asioita laitettaisiin uusiksi. Miksi pitää tästä nykyisestä tilanteesta kynsin ja hampain kiinni kun ei kerran olla tyytyväisiä edes silloin kun riittää itsellä työtä?
Mua kerran yksi muija haukkui sossupummiksi ja itki kuinka sitä vitutti mun kaltaset ihmiset. Asuin opiskelijakämpässä, kävin lukiota ja sain toimeentulotukea. Perheoloni olivat sen verta huonot, että siksi asuin jo omillani. Tuo muija itse oli lähihoitajaksi opiskellut ja sitä nii ärsytti maksella veroistaan mun kaltaisten pummien elämää. Minusta tuli kuitenkin ihan hyväpalkkainen ja menestyvä ihminen ja olen yrittäjänä maksanut tälle valtiolle nuo sossurahat takaisin monin verroin (tuo tyyppi ei sen sijaan jaksanut keskittää energiaansa muuhun kuin katkeruuteen ja on yhtä pienipalkkainen ja entistä katkerampi). Valtiolle olen kiitollinen kaikesta avusta ja ei pätkääkään kiinnosta ap:n kaltaisten ihmisten mielipide.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua. Muakin vituttaa yks tuttu perhe, jotka aina jauhaa miten sossusta saa sen ja tän edun ym. Itse olen pienituloinen. Joskus jos vahingossa sanon, että "hitsi kun ois varaa.. mut nyt just on tiukkaa, kun tuli sähköntasauslasku", niin alkaa hirvee papattaminen miten he ei ole vuosiin maksanu sähkölaskuja, kun sossu maksaa. Siis se on oikeasti ihan elämäntapa maksattaa siellä kaikki lasten harrastuksista lääkärilaskuihin. Ja ihan terveitä kolmikymppisiä ovat. Työttömiä ja neljä lasta niinkuin minullakin. Paitsi, että olen yksinhuoltaja. Mutta yhteiskuntahan tällaisen mahdollistaa. Joten pidän mölyt mahassa ja salaa toivon, että sossupummit kärsis kunnon leikkauksia tulevaisuudessa. Saisivat tietää millasta on oikeasti kun joutuu maksamaan omat laskut itse niin, että ruokana on riisiä ja makaronia eri muodoissaan.
Tätä mä en tajua, miksi et hae itse sossusta rahaa? Meinaatko että sun marttyyri asenne jotain ratkasee?
Siitä että sä et hae tukea vaikka olisit siihen oikeutettu niin siitä kärsii vain sun lapset, hae ihmeessä niin kauan ku se on mahdollista, äläkä katkeroidu muiden saamisista
Siksi, koska minusta on mukava pärjätä itse. Omalla palkallani. Ja siksi koska olen ollut sossun asiakas enkä halua enää ikinä siihen oravanpyörään. Vituttaa huomata ettei töissä kannata edes käydä jne. Minusta sen kuuluisi olla viimesijainen apu esim. ihmisen sairastuessa, kriisitilanteessa tms. Eikä mikään kuukausittainen perustulo (niille pienituloisille, jotka käyttää tilinsä tyhjiin) niinkuin se nyt on.
Enkä ole katkera. En vain ole samaa mieltä nykyisen systeemin kanssa. Ja mun lapsille tekee ihan hyvää oppia, että raha ei kasva puissa vaan sen eteen on tehtävä muutakin työtä kuin täyttää sossun lomakkeita. Pääasiassa eletään ihan toimeentulorajalla eli pärjätään ihan hyvin. Isommat laskut vaan ei istu meidän talouteen. Nyt tosin ollaan koitettu säästää pientä puskuria mikä on meidän ilonaihe.
Niin, sinusta on mukavaa. Sinä haluat saada palkkaa. Entäpä jos kaikki muut eivät ajattelekaan samalla tavalla tai heille tuo on toissijainen asia? Jokainen tekee itse omat valintansa ja ovat vastuussa ainoastaan omista ratkaisuistaan.
Niin. Totta. Pitäisikö minun iloita siitä, että yhteiskunta mahdollistaisi minulle isomman asunnon ja enemmän rahaa, jos lopettaisin työt ja säästeliään elämisen ja ryhtyisin lähettelemään tiliotteitta sossuun? Että minulla on oikeus ja mahdollusuus valita tämmöinen ratkaisu? Ettei saa olla eri mieltä siitä, että nykyinen systeemi on huono? Varsinkin, jos itse on pienituloinen? Vaan ottaa kaikki vastaan ja kerjätä vielä kermat päälle. Syrjäytyä sitten kotiin ja opettaa tämmöinen elämäntapa myös lapsille?
Tosiasia on, että minä en pienituloisesta muutu suurituloiseksi. Minulla on vastuu neljästä lapsesta, niiden kasvattamisesta ja terveen esimerkin antamisesta. Toivon, että he oppii, että tätä elämä on. Pienistäkin asioista voi iloita. Kun kiristää vyötä vaikka ennen joulua, niin on tuplakivaa herkutella kinkulla ja laatikoilla ja konvehdeilla joululomalla. Että asioita voi suunnitella, säästää ja tavoitella. Että pienikin budjetti riittää mukavaan elämiseen.
Sossun pitäisi auttaa ahdingossa olevia. Esim. Eroperhettä, sairastuneita, työkyvyttömiä tms. Eikä normaalissa tilanteessa olevia lapsiperheitä, jotka saa jo kaikkia mahdollusia kelan tukia ja voivat hakea töitä. Työnteko pitäisi aina olla kannattavaa.Ohis, mutta itse olen kanssasi eri mieltä. Minusta on järjetöntä vain mukautua nykyiseen malliin, että töitä tehdään, vaikka ne eivät kannata. Puhun siis a) muutaman viikkotunnin osa-aikaisista, b) nollasopimuksista ja c) työkokeilujen kaltaisista ilmaistöistä. Minä en koe velvollisuutenani suorittaa työtä ilman palkkaa tai ottaa vastaan töitä, joiden suorittaminen eivät kerrytä lainkaan talouttani, vaan pikemminkin lisäävät kustannuksia. Minä en saa velkoja maksettua "virkeällä ololla" ja "omanarvontunnolla", joilla yleensä perustellaan etenkin palkattomat työt. Sellaiset työt eivät kohenna valtiontaloutta, vaan pikemminkin syövät sitä, kun entistä harvemmilla on varaa kuluttaa, ja toisaalta näiden ihmisten "palkasta" puolet maksaa valtio soviteltuina päivärahoina.
Ongelma siis on siinä, että työnteko ei enää ole kannattava. Ei siinä, että marginaalinen ryhmä käyttää tukia väärin. Minusta on tervettä, että hengissä on edes jonkinlainen vastarintaliike sitä vastaan, että Suomessa tulee olemaan roppakaupalla töitä, jotka eivät elätä ketään.
Mä olen lähihoitaja arkipäivätyössä. En siis saa lisiä, mutta lasten vuoksi haluan olla illat ja viikonloput kotona.
Mitähän lähihoitajien vastarintaliikkeestä mahtaisi yhteiskunnallemme seurata? Palkkani on verojen jälkeen hieman alle 2000€/kk. Mielestäni ihan kohtuuhyvä palkka. Jos taloudessamme olisi toinen aikuinen, joka tienaisi saman verran, niin pärjäisimme vallan mainiosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ap itke ja sure. Katsos koskaan ei tiedä milloin ne osat kääntyvät ja olet itse se halveksimasi ja vihaamasi sossupummi. Muista silloin miten kohtelit toisia.
Tämä on aivan totta, enkä voi ymmärtää että mitkä vitun sekopäätä ovat tuotakin viestiä alapeukuttaneet. Ilmeisesti ne omassa erinomaisuudessaan paistattelevat tyypit "jotka nyt vaan eivät voi joutua irtisanotuksi lälläslää!!!:P"
Ehkä se on hauskempaa siten että se asia tulee heille sitten yllätyksenä.
En voi käsittää kuinka lyhytnäköisiä ihmiset ovat. Esimerkiksi joku opettaja, pomo, vanhempi tai ihan mikä tahansa virkailija joka on sen vähän aikaa vain siinä asemassa jossa hänellä on korkeampi status ja valtaa alistaa toista, ei ymmärrä että se valta-asema ei koskaan eikä missään tapauksessa kestä ikuisesti.
Jokainen ihminen vanhenee ja sairastuu joskus. Jokainen on joskus toisten armoilla.
Kyllä minä ainaki muistan kaikki loukkaukset ja julmuudet mitä minulle on tehty. Miksei joku vanhainkodissa vaippoja vaihtava hoitajakin muistaisi, kun kohtaa alistajansa.
Ai että kosto voi olla suloinen. Itse ainakin keksisin tuhansia tapoja kostaa ja lällätellä jos olisin vaikka hoiva-avustaja. Halveksittu ja tyhmä hoiva-avustaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua. Muakin vituttaa yks tuttu perhe, jotka aina jauhaa miten sossusta saa sen ja tän edun ym. Itse olen pienituloinen. Joskus jos vahingossa sanon, että "hitsi kun ois varaa.. mut nyt just on tiukkaa, kun tuli sähköntasauslasku", niin alkaa hirvee papattaminen miten he ei ole vuosiin maksanu sähkölaskuja, kun sossu maksaa. Siis se on oikeasti ihan elämäntapa maksattaa siellä kaikki lasten harrastuksista lääkärilaskuihin. Ja ihan terveitä kolmikymppisiä ovat. Työttömiä ja neljä lasta niinkuin minullakin. Paitsi, että olen yksinhuoltaja. Mutta yhteiskuntahan tällaisen mahdollistaa. Joten pidän mölyt mahassa ja salaa toivon, että sossupummit kärsis kunnon leikkauksia tulevaisuudessa. Saisivat tietää millasta on oikeasti kun joutuu maksamaan omat laskut itse niin, että ruokana on riisiä ja makaronia eri muodoissaan.
Tätä mä en tajua, miksi et hae itse sossusta rahaa? Meinaatko että sun marttyyri asenne jotain ratkasee?
Siitä että sä et hae tukea vaikka olisit siihen oikeutettu niin siitä kärsii vain sun lapset, hae ihmeessä niin kauan ku se on mahdollista, äläkä katkeroidu muiden saamisista
Siksi, koska minusta on mukava pärjätä itse. Omalla palkallani. Ja siksi koska olen ollut sossun asiakas enkä halua enää ikinä siihen oravanpyörään. Vituttaa huomata ettei töissä kannata edes käydä jne. Minusta sen kuuluisi olla viimesijainen apu esim. ihmisen sairastuessa, kriisitilanteessa tms. Eikä mikään kuukausittainen perustulo (niille pienituloisille, jotka käyttää tilinsä tyhjiin) niinkuin se nyt on.
Enkä ole katkera. En vain ole samaa mieltä nykyisen systeemin kanssa. Ja mun lapsille tekee ihan hyvää oppia, että raha ei kasva puissa vaan sen eteen on tehtävä muutakin työtä kuin täyttää sossun lomakkeita. Pääasiassa eletään ihan toimeentulorajalla eli pärjätään ihan hyvin. Isommat laskut vaan ei istu meidän talouteen. Nyt tosin ollaan koitettu säästää pientä puskuria mikä on meidän ilonaihe.
Niin, sinusta on mukavaa. Sinä haluat saada palkkaa. Entäpä jos kaikki muut eivät ajattelekaan samalla tavalla tai heille tuo on toissijainen asia? Jokainen tekee itse omat valintansa ja ovat vastuussa ainoastaan omista ratkaisuistaan.
Niin. Totta. Pitäisikö minun iloita siitä, että yhteiskunta mahdollistaisi minulle isomman asunnon ja enemmän rahaa, jos lopettaisin työt ja säästeliään elämisen ja ryhtyisin lähettelemään tiliotteitta sossuun? Että minulla on oikeus ja mahdollusuus valita tämmöinen ratkaisu? Ettei saa olla eri mieltä siitä, että nykyinen systeemi on huono? Varsinkin, jos itse on pienituloinen? Vaan ottaa kaikki vastaan ja kerjätä vielä kermat päälle. Syrjäytyä sitten kotiin ja opettaa tämmöinen elämäntapa myös lapsille?
Tosiasia on, että minä en pienituloisesta muutu suurituloiseksi. Minulla on vastuu neljästä lapsesta, niiden kasvattamisesta ja terveen esimerkin antamisesta. Toivon, että he oppii, että tätä elämä on. Pienistäkin asioista voi iloita. Kun kiristää vyötä vaikka ennen joulua, niin on tuplakivaa herkutella kinkulla ja laatikoilla ja konvehdeilla joululomalla. Että asioita voi suunnitella, säästää ja tavoitella. Että pienikin budjetti riittää mukavaan elämiseen.
Sossun pitäisi auttaa ahdingossa olevia. Esim. Eroperhettä, sairastuneita, työkyvyttömiä tms. Eikä normaalissa tilanteessa olevia lapsiperheitä, jotka saa jo kaikkia mahdollusia kelan tukia ja voivat hakea töitä. Työnteko pitäisi aina olla kannattavaa.Ohis, mutta itse olen kanssasi eri mieltä. Minusta on järjetöntä vain mukautua nykyiseen malliin, että töitä tehdään, vaikka ne eivät kannata. Puhun siis a) muutaman viikkotunnin osa-aikaisista, b) nollasopimuksista ja c) työkokeilujen kaltaisista ilmaistöistä. Minä en koe velvollisuutenani suorittaa työtä ilman palkkaa tai ottaa vastaan töitä, joiden suorittaminen eivät kerrytä lainkaan talouttani, vaan pikemminkin lisäävät kustannuksia. Minä en saa velkoja maksettua "virkeällä ololla" ja "omanarvontunnolla", joilla yleensä perustellaan etenkin palkattomat työt. Sellaiset työt eivät kohenna valtiontaloutta, vaan pikemminkin syövät sitä, kun entistä harvemmilla on varaa kuluttaa, ja toisaalta näiden ihmisten "palkasta" puolet maksaa valtio soviteltuina päivärahoina.
Ongelma siis on siinä, että työnteko ei enää ole kannattava. Ei siinä, että marginaalinen ryhmä käyttää tukia väärin. Minusta on tervettä, että hengissä on edes jonkinlainen vastarintaliike sitä vastaan, että Suomessa tulee olemaan roppakaupalla töitä, jotka eivät elätä ketään.
Mä olen lähihoitaja arkipäivätyössä. En siis saa lisiä, mutta lasten vuoksi haluan olla illat ja viikonloput kotona.
Mitähän lähihoitajien vastarintaliikkeestä mahtaisi yhteiskunnallemme seurata? Palkkani on verojen jälkeen hieman alle 2000€/kk. Mielestäni ihan kohtuuhyvä palkka. Jos taloudessamme olisi toinen aikuinen, joka tienaisi saman verran, niin pärjäisimme vallan mainiosti.
Minä olen insinööri ja bruttoni on 2700/kk. Pienessä suunnittelufirmassa, jossa tehdään pääasiassa tuntityötä, on palkka sen mukainen, mitä asiakkaalta voi pyytää ja nollatunnitkin pitää laskea, kun niitäkin joskus tulee. Isoissa tehdään enemmän isoja kokonaisprojekteja ja siksi niissä palkkakin on reilusti parempi. En missän nimessä haluaisi olla työtön, vaikka kaikkien kulujen jälkeen saisin nettona suunnilleen saman tai ehkä jopa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua. Muakin vituttaa yks tuttu perhe, jotka aina jauhaa miten sossusta saa sen ja tän edun ym. Itse olen pienituloinen. Joskus jos vahingossa sanon, että "hitsi kun ois varaa.. mut nyt just on tiukkaa, kun tuli sähköntasauslasku", niin alkaa hirvee papattaminen miten he ei ole vuosiin maksanu sähkölaskuja, kun sossu maksaa. Siis se on oikeasti ihan elämäntapa maksattaa siellä kaikki lasten harrastuksista lääkärilaskuihin. Ja ihan terveitä kolmikymppisiä ovat. Työttömiä ja neljä lasta niinkuin minullakin. Paitsi, että olen yksinhuoltaja. Mutta yhteiskuntahan tällaisen mahdollistaa. Joten pidän mölyt mahassa ja salaa toivon, että sossupummit kärsis kunnon leikkauksia tulevaisuudessa. Saisivat tietää millasta on oikeasti kun joutuu maksamaan omat laskut itse niin, että ruokana on riisiä ja makaronia eri muodoissaan.
Tätä mä en tajua, miksi et hae itse sossusta rahaa? Meinaatko että sun marttyyri asenne jotain ratkasee?
Siitä että sä et hae tukea vaikka olisit siihen oikeutettu niin siitä kärsii vain sun lapset, hae ihmeessä niin kauan ku se on mahdollista, äläkä katkeroidu muiden saamisista
Siksi, koska minusta on mukava pärjätä itse. Omalla palkallani. Ja siksi koska olen ollut sossun asiakas enkä halua enää ikinä siihen oravanpyörään. Vituttaa huomata ettei töissä kannata edes käydä jne. Minusta sen kuuluisi olla viimesijainen apu esim. ihmisen sairastuessa, kriisitilanteessa tms. Eikä mikään kuukausittainen perustulo (niille pienituloisille, jotka käyttää tilinsä tyhjiin) niinkuin se nyt on.
Enkä ole katkera. En vain ole samaa mieltä nykyisen systeemin kanssa. Ja mun lapsille tekee ihan hyvää oppia, että raha ei kasva puissa vaan sen eteen on tehtävä muutakin työtä kuin täyttää sossun lomakkeita. Pääasiassa eletään ihan toimeentulorajalla eli pärjätään ihan hyvin. Isommat laskut vaan ei istu meidän talouteen. Nyt tosin ollaan koitettu säästää pientä puskuria mikä on meidän ilonaihe.
Niin, sinusta on mukavaa. Sinä haluat saada palkkaa. Entäpä jos kaikki muut eivät ajattelekaan samalla tavalla tai heille tuo on toissijainen asia? Jokainen tekee itse omat valintansa ja ovat vastuussa ainoastaan omista ratkaisuistaan.
Hmm mstäköhän ne rahat näille toisinajattelijoille tulee. Jos ajatellaaan et jokainen on vastuussa omista valinnoistaan niin miksi valtion pitäisi maksaa sosiaalitukea koska eihän valtion kuulu silloin olla vastuussa?
Minä sain työttömänä ollessani niin paljon paskaa niskaan, että esim. lakkouhan päällä ollessa julistin, että ei kiinnosta lakkoilla. Minulla ei ole mitän syytä olla ko. tyypeille solidaarinen. Ihan sama mitä liitot ovat joskus neuvotelleet, se oli silloin se ja kun olen päässyt palkkatyön pariin, minä en noiden itseäni haukkuneiden tyyppien takia aio olla kotona ja palkaton. En rupea laiskottelemaan siksi, että joku muu käskee, kun kerran silloin ennen siitä haukuttiin. Enää ei lakkoilu tästä syystä toimi, paskaa niskaan saaneet ovat mielellään menossa tuuraamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua. Muakin vituttaa yks tuttu perhe, jotka aina jauhaa miten sossusta saa sen ja tän edun ym. Itse olen pienituloinen. Joskus jos vahingossa sanon, että "hitsi kun ois varaa.. mut nyt just on tiukkaa, kun tuli sähköntasauslasku", niin alkaa hirvee papattaminen miten he ei ole vuosiin maksanu sähkölaskuja, kun sossu maksaa. Siis se on oikeasti ihan elämäntapa maksattaa siellä kaikki lasten harrastuksista lääkärilaskuihin. Ja ihan terveitä kolmikymppisiä ovat. Työttömiä ja neljä lasta niinkuin minullakin. Paitsi, että olen yksinhuoltaja. Mutta yhteiskuntahan tällaisen mahdollistaa. Joten pidän mölyt mahassa ja salaa toivon, että sossupummit kärsis kunnon leikkauksia tulevaisuudessa. Saisivat tietää millasta on oikeasti kun joutuu maksamaan omat laskut itse niin, että ruokana on riisiä ja makaronia eri muodoissaan.
Tätä mä en tajua, miksi et hae itse sossusta rahaa? Meinaatko että sun marttyyri asenne jotain ratkasee?
Siitä että sä et hae tukea vaikka olisit siihen oikeutettu niin siitä kärsii vain sun lapset, hae ihmeessä niin kauan ku se on mahdollista, äläkä katkeroidu muiden saamisista
Siksi, koska minusta on mukava pärjätä itse. Omalla palkallani. Ja siksi koska olen ollut sossun asiakas enkä halua enää ikinä siihen oravanpyörään. Vituttaa huomata ettei töissä kannata edes käydä jne. Minusta sen kuuluisi olla viimesijainen apu esim. ihmisen sairastuessa, kriisitilanteessa tms. Eikä mikään kuukausittainen perustulo (niille pienituloisille, jotka käyttää tilinsä tyhjiin) niinkuin se nyt on.
Enkä ole katkera. En vain ole samaa mieltä nykyisen systeemin kanssa. Ja mun lapsille tekee ihan hyvää oppia, että raha ei kasva puissa vaan sen eteen on tehtävä muutakin työtä kuin täyttää sossun lomakkeita. Pääasiassa eletään ihan toimeentulorajalla eli pärjätään ihan hyvin. Isommat laskut vaan ei istu meidän talouteen. Nyt tosin ollaan koitettu säästää pientä puskuria mikä on meidän ilonaihe.
Niin, sinusta on mukavaa. Sinä haluat saada palkkaa. Entäpä jos kaikki muut eivät ajattelekaan samalla tavalla tai heille tuo on toissijainen asia? Jokainen tekee itse omat valintansa ja ovat vastuussa ainoastaan omista ratkaisuistaan.
Niin. Totta. Pitäisikö minun iloita siitä, että yhteiskunta mahdollistaisi minulle isomman asunnon ja enemmän rahaa, jos lopettaisin työt ja säästeliään elämisen ja ryhtyisin lähettelemään tiliotteitta sossuun? Että minulla on oikeus ja mahdollusuus valita tämmöinen ratkaisu? Ettei saa olla eri mieltä siitä, että nykyinen systeemi on huono? Varsinkin, jos itse on pienituloinen? Vaan ottaa kaikki vastaan ja kerjätä vielä kermat päälle. Syrjäytyä sitten kotiin ja opettaa tämmöinen elämäntapa myös lapsille?
Tosiasia on, että minä en pienituloisesta muutu suurituloiseksi. Minulla on vastuu neljästä lapsesta, niiden kasvattamisesta ja terveen esimerkin antamisesta. Toivon, että he oppii, että tätä elämä on. Pienistäkin asioista voi iloita. Kun kiristää vyötä vaikka ennen joulua, niin on tuplakivaa herkutella kinkulla ja laatikoilla ja konvehdeilla joululomalla. Että asioita voi suunnitella, säästää ja tavoitella. Että pienikin budjetti riittää mukavaan elämiseen.
Sossun pitäisi auttaa ahdingossa olevia. Esim. Eroperhettä, sairastuneita, työkyvyttömiä tms. Eikä normaalissa tilanteessa olevia lapsiperheitä, jotka saa jo kaikkia mahdollusia kelan tukia ja voivat hakea töitä. Työnteko pitäisi aina olla kannattavaa.Ohis, mutta itse olen kanssasi eri mieltä. Minusta on järjetöntä vain mukautua nykyiseen malliin, että töitä tehdään, vaikka ne eivät kannata. Puhun siis a) muutaman viikkotunnin osa-aikaisista, b) nollasopimuksista ja c) työkokeilujen kaltaisista ilmaistöistä. Minä en koe velvollisuutenani suorittaa työtä ilman palkkaa tai ottaa vastaan töitä, joiden suorittaminen eivät kerrytä lainkaan talouttani, vaan pikemminkin lisäävät kustannuksia. Minä en saa velkoja maksettua "virkeällä ololla" ja "omanarvontunnolla", joilla yleensä perustellaan etenkin palkattomat työt. Sellaiset työt eivät kohenna valtiontaloutta, vaan pikemminkin syövät sitä, kun entistä harvemmilla on varaa kuluttaa, ja toisaalta näiden ihmisten "palkasta" puolet maksaa valtio soviteltuina päivärahoina.
Ongelma siis on siinä, että työnteko ei enää ole kannattava. Ei siinä, että marginaalinen ryhmä käyttää tukia väärin. Minusta on tervettä, että hengissä on edes jonkinlainen vastarintaliike sitä vastaan, että Suomessa tulee olemaan roppakaupalla töitä, jotka eivät elätä ketään.
Vastarintaliike syö muiden pöydästä. Palkattomia töitä ei ole, saahan päivärahaa. Miksi kenenkään pitäisi maksaa tekemättömyydestä? Perustele se.
Miksi sinulle tarvitsisi maksaa palkkaa, jos joku muu voisi vallan hyvin tehdä sen työttömyystuella? Miksi kenellekään maksaa palkkaa, jos työntekijät voisi korvata koska tahansa työkokeilijoilla? Tällä hetkellä työmarkkinoilla on roppakaupalla sinuakin kokeneempia työntekijöitä töitä vailla, joten korvaaminen tuskin olisi mikään ongelma. "Palkatonta" työ on niin kauan, kun työntekijä tekee samaa työtä kuin palkollinen, mutta ei saa palkkaa eikä työntekijälle kuuluvia etuisuuksia (lomat, työterveys jne.) Työttömyysturva ei ole palkkaa. Eikä se myöskään ole vastikkeetonta, koska työtön on velvollinen hakemaan ja vastaanottamaan töitä tukensa eteen.
Lisäksi nämä työt, kuten muuten myös nämä epätyypilliset työmuodot, syövät kokoaikaisia työpaikkoja. Se tulee todella kalliiksi: sellainen ihminen, joka hädin tuskin elää palkallaan tai joka ei saa lainkaan palkkaa, ei kuluta siinä määrin kuin keskituloinen. Myös se tulee kalliiksi, että entistä isommalla osalla työtätekevistä elanto muodostuu pienestä palkasta + sovitellusta päivärahasta + toimeentulotuesta, kun palkka ei millään riitä elättämään. Tämä on oikeasti paljon isompi ongelma kuin joku naapurissa makoileva elämäntapaloinen, jota työt eivät nappaa.
Ap:n logiikalla äitiysrahalla ja kotihoidon tuella elävätkin ovat yhtälailla "pummeja".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua. Muakin vituttaa yks tuttu perhe, jotka aina jauhaa miten sossusta saa sen ja tän edun ym. Itse olen pienituloinen. Joskus jos vahingossa sanon, että "hitsi kun ois varaa.. mut nyt just on tiukkaa, kun tuli sähköntasauslasku", niin alkaa hirvee papattaminen miten he ei ole vuosiin maksanu sähkölaskuja, kun sossu maksaa. Siis se on oikeasti ihan elämäntapa maksattaa siellä kaikki lasten harrastuksista lääkärilaskuihin. Ja ihan terveitä kolmikymppisiä ovat. Työttömiä ja neljä lasta niinkuin minullakin. Paitsi, että olen yksinhuoltaja. Mutta yhteiskuntahan tällaisen mahdollistaa. Joten pidän mölyt mahassa ja salaa toivon, että sossupummit kärsis kunnon leikkauksia tulevaisuudessa. Saisivat tietää millasta on oikeasti kun joutuu maksamaan omat laskut itse niin, että ruokana on riisiä ja makaronia eri muodoissaan.
Tätä mä en tajua, miksi et hae itse sossusta rahaa? Meinaatko että sun marttyyri asenne jotain ratkasee?
Siitä että sä et hae tukea vaikka olisit siihen oikeutettu niin siitä kärsii vain sun lapset, hae ihmeessä niin kauan ku se on mahdollista, äläkä katkeroidu muiden saamisista
Siksi, koska minusta on mukava pärjätä itse. Omalla palkallani. Ja siksi koska olen ollut sossun asiakas enkä halua enää ikinä siihen oravanpyörään. Vituttaa huomata ettei töissä kannata edes käydä jne. Minusta sen kuuluisi olla viimesijainen apu esim. ihmisen sairastuessa, kriisitilanteessa tms. Eikä mikään kuukausittainen perustulo (niille pienituloisille, jotka käyttää tilinsä tyhjiin) niinkuin se nyt on.
Enkä ole katkera. En vain ole samaa mieltä nykyisen systeemin kanssa. Ja mun lapsille tekee ihan hyvää oppia, että raha ei kasva puissa vaan sen eteen on tehtävä muutakin työtä kuin täyttää sossun lomakkeita. Pääasiassa eletään ihan toimeentulorajalla eli pärjätään ihan hyvin. Isommat laskut vaan ei istu meidän talouteen. Nyt tosin ollaan koitettu säästää pientä puskuria mikä on meidän ilonaihe.
Niin, sinusta on mukavaa. Sinä haluat saada palkkaa. Entäpä jos kaikki muut eivät ajattelekaan samalla tavalla tai heille tuo on toissijainen asia? Jokainen tekee itse omat valintansa ja ovat vastuussa ainoastaan omista ratkaisuistaan.
Hmm mstäköhän ne rahat näille toisinajattelijoille tulee. Jos ajatellaaan et jokainen on vastuussa omista valinnoistaan niin miksi valtion pitäisi maksaa sosiaalitukea koska eihän valtion kuulu silloin olla vastuussa?
aamen
"Tätä mä en tajua, miksi et hae itse sossusta rahaa? Meinaatko että sun marttyyri asenne jotain ratkasee?
Siitä että sä et hae tukea vaikka olisit siihen oikeutettu niin siitä kärsii vain sun lapset, hae ihmeessä niin kauan ku se on mahdollista, äläkä katkeroidu muiden saamisista"
Jos me KAIKKI hakisimme sossusta rahaa, niin... ööö?.... mistä se raha sinne sossuun tulisi! No, ei kannattane yrittää selittää. Liian vaikeeta niin monelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua. Muakin vituttaa yks tuttu perhe, jotka aina jauhaa miten sossusta saa sen ja tän edun ym. Itse olen pienituloinen. Joskus jos vahingossa sanon, että "hitsi kun ois varaa.. mut nyt just on tiukkaa, kun tuli sähköntasauslasku", niin alkaa hirvee papattaminen miten he ei ole vuosiin maksanu sähkölaskuja, kun sossu maksaa. Siis se on oikeasti ihan elämäntapa maksattaa siellä kaikki lasten harrastuksista lääkärilaskuihin. Ja ihan terveitä kolmikymppisiä ovat. Työttömiä ja neljä lasta niinkuin minullakin. Paitsi, että olen yksinhuoltaja. Mutta yhteiskuntahan tällaisen mahdollistaa. Joten pidän mölyt mahassa ja salaa toivon, että sossupummit kärsis kunnon leikkauksia tulevaisuudessa. Saisivat tietää millasta on oikeasti kun joutuu maksamaan omat laskut itse niin, että ruokana on riisiä ja makaronia eri muodoissaan.
Tätä mä en tajua, miksi et hae itse sossusta rahaa? Meinaatko että sun marttyyri asenne jotain ratkasee?
Siitä että sä et hae tukea vaikka olisit siihen oikeutettu niin siitä kärsii vain sun lapset, hae ihmeessä niin kauan ku se on mahdollista, äläkä katkeroidu muiden saamisista
Siksi, koska minusta on mukava pärjätä itse. Omalla palkallani. Ja siksi koska olen ollut sossun asiakas enkä halua enää ikinä siihen oravanpyörään. Vituttaa huomata ettei töissä kannata edes käydä jne. Minusta sen kuuluisi olla viimesijainen apu esim. ihmisen sairastuessa, kriisitilanteessa tms. Eikä mikään kuukausittainen perustulo (niille pienituloisille, jotka käyttää tilinsä tyhjiin) niinkuin se nyt on.
Enkä ole katkera. En vain ole samaa mieltä nykyisen systeemin kanssa. Ja mun lapsille tekee ihan hyvää oppia, että raha ei kasva puissa vaan sen eteen on tehtävä muutakin työtä kuin täyttää sossun lomakkeita. Pääasiassa eletään ihan toimeentulorajalla eli pärjätään ihan hyvin. Isommat laskut vaan ei istu meidän talouteen. Nyt tosin ollaan koitettu säästää pientä puskuria mikä on meidän ilonaihe.
Niin, sinusta on mukavaa. Sinä haluat saada palkkaa. Entäpä jos kaikki muut eivät ajattelekaan samalla tavalla tai heille tuo on toissijainen asia? Jokainen tekee itse omat valintansa ja ovat vastuussa ainoastaan omista ratkaisuistaan.
Niin. Totta. Pitäisikö minun iloita siitä, että yhteiskunta mahdollistaisi minulle isomman asunnon ja enemmän rahaa, jos lopettaisin työt ja säästeliään elämisen ja ryhtyisin lähettelemään tiliotteitta sossuun? Että minulla on oikeus ja mahdollusuus valita tämmöinen ratkaisu? Ettei saa olla eri mieltä siitä, että nykyinen systeemi on huono? Varsinkin, jos itse on pienituloinen? Vaan ottaa kaikki vastaan ja kerjätä vielä kermat päälle. Syrjäytyä sitten kotiin ja opettaa tämmöinen elämäntapa myös lapsille?
Tosiasia on, että minä en pienituloisesta muutu suurituloiseksi. Minulla on vastuu neljästä lapsesta, niiden kasvattamisesta ja terveen esimerkin antamisesta. Toivon, että he oppii, että tätä elämä on. Pienistäkin asioista voi iloita. Kun kiristää vyötä vaikka ennen joulua, niin on tuplakivaa herkutella kinkulla ja laatikoilla ja konvehdeilla joululomalla. Että asioita voi suunnitella, säästää ja tavoitella. Että pienikin budjetti riittää mukavaan elämiseen.
Sossun pitäisi auttaa ahdingossa olevia. Esim. Eroperhettä, sairastuneita, työkyvyttömiä tms. Eikä normaalissa tilanteessa olevia lapsiperheitä, jotka saa jo kaikkia mahdollusia kelan tukia ja voivat hakea töitä. Työnteko pitäisi aina olla kannattavaa.Ohis, mutta itse olen kanssasi eri mieltä. Minusta on järjetöntä vain mukautua nykyiseen malliin, että töitä tehdään, vaikka ne eivät kannata. Puhun siis a) muutaman viikkotunnin osa-aikaisista, b) nollasopimuksista ja c) työkokeilujen kaltaisista ilmaistöistä. Minä en koe velvollisuutenani suorittaa työtä ilman palkkaa tai ottaa vastaan töitä, joiden suorittaminen eivät kerrytä lainkaan talouttani, vaan pikemminkin lisäävät kustannuksia. Minä en saa velkoja maksettua "virkeällä ololla" ja "omanarvontunnolla", joilla yleensä perustellaan etenkin palkattomat työt. Sellaiset työt eivät kohenna valtiontaloutta, vaan pikemminkin syövät sitä, kun entistä harvemmilla on varaa kuluttaa, ja toisaalta näiden ihmisten "palkasta" puolet maksaa valtio soviteltuina päivärahoina.
Ongelma siis on siinä, että työnteko ei enää ole kannattava. Ei siinä, että marginaalinen ryhmä käyttää tukia väärin. Minusta on tervettä, että hengissä on edes jonkinlainen vastarintaliike sitä vastaan, että Suomessa tulee olemaan roppakaupalla töitä, jotka eivät elätä ketään.
Vastarintaliike syö muiden pöydästä. Palkattomia töitä ei ole, saahan päivärahaa. Miksi kenenkään pitäisi maksaa tekemättömyydestä? Perustele se.
Miksi sinulle tarvitsisi maksaa palkkaa, jos joku muu voisi vallan hyvin tehdä sen työttömyystuella? Miksi kenellekään maksaa palkkaa, jos työntekijät voisi korvata koska tahansa työkokeilijoilla? Tällä hetkellä työmarkkinoilla on roppakaupalla sinuakin kokeneempia työntekijöitä töitä vailla, joten korvaaminen tuskin olisi mikään ongelma. "Palkatonta" työ on niin kauan, kun työntekijä tekee samaa työtä kuin palkollinen, mutta ei saa palkkaa eikä työntekijälle kuuluvia etuisuuksia (lomat, työterveys jne.) Työttömyysturva ei ole palkkaa. Eikä se myöskään ole vastikkeetonta, koska työtön on velvollinen hakemaan ja vastaanottamaan töitä tukensa eteen.
Lisäksi nämä työt, kuten muuten myös nämä epätyypilliset työmuodot, syövät kokoaikaisia työpaikkoja. Se tulee todella kalliiksi: sellainen ihminen, joka hädin tuskin elää palkallaan tai joka ei saa lainkaan palkkaa, ei kuluta siinä määrin kuin keskituloinen. Myös se tulee kalliiksi, että entistä isommalla osalla työtätekevistä elanto muodostuu pienestä palkasta + sovitellusta päivärahasta + toimeentulotuesta, kun palkka ei millään riitä elättämään. Tämä on oikeasti paljon isompi ongelma kuin joku naapurissa makoileva elämäntapaloinen, jota työt eivät nappaa.
Näitä työllistetään kaikki työttömät kokeiluja on kyllä tehty. Aina on lopputulos ollut se, että töitä ei ole tarpeeksi ja mitään ei säästejä. Paltamossakin yrittäjät sanoutuivat koko hommasta irti ja suuttuivat siitä, että työvoimatalo vääristää kilpailua. Näitä kokeiluja tehtiin jo 60-luvulla todeten, että halvempaa maksaa ihmisille kotiin.
Niin, sinusta on mukavaa. Sinä haluat saada palkkaa. Entäpä jos kaikki muut eivät ajattelekaan samalla tavalla tai heille tuo on toissijainen asia? Jokainen tekee itse omat valintansa ja ovat vastuussa ainoastaan omista ratkaisuistaan.