Kaveri suuttui kun kerroin mitä mieltä olen sossupummeista

Ymmärrän kuitenki kaveriasi enemmän kuin sua ja sun avautumista kaverillesi. Miksi niin teit? Mikä sun pointti oli loukata sun kaveria? Outoa.

Ja joo, en ole ikinä ollut työtön, kerran lomautettuna pari viikkoa.

Onko se kaverisi oikeasti loinen eli ei edes yritä korjata tilannettaan vai yrittääkö koko ajan saada töitä tai koulutusta, jotta pääsisi joskus omilleen?

Oletko varma, ettei kaverisi ole esim masentunut ja sen takia työkyvytön?

Mä ymmärrän sua. Muakin vituttaa yks tuttu perhe, jotka aina jauhaa miten sossusta saa sen ja tän edun ym. Itse olen pienituloinen. Joskus jos vahingossa sanon, että "hitsi kun ois varaa.. mut nyt just on tiukkaa, kun tuli sähköntasauslasku", niin alkaa hirvee papattaminen miten he ei ole vuosiin maksanu sähkölaskuja, kun sossu maksaa. Siis se on oikeasti ihan elämäntapa maksattaa siellä kaikki lasten harrastuksista lääkärilaskuihin. Ja ihan terveitä kolmikymppisiä ovat. Työttömiä ja neljä lasta niinkuin minullakin. Paitsi, että olen yksinhuoltaja. Mutta yhteiskuntahan tällaisen mahdollistaa. Joten pidän mölyt mahassa ja salaa toivon, että sossupummit kärsis kunnon leikkauksia tulevaisuudessa. Saisivat tietää millasta on oikeasti kun joutuu maksamaan omat laskut itse niin, että ruokana on riisiä ja makaronia eri muodoissaan.

Ja mitähän ne OIKEAT syyt sitten mielestäsi on? Vain ulospäin näkyvät halvaantumiset? Oletko todella niin yksinkertainen ettet ymmärrä, että työkyky voi estyä tai kärsiä myös henkisistä syistä?

Mielenterveysongelmat eivät välttämättä näy ulospäin. Esim. itselleni ei tulisi mieleenkään huudella kaikille kavereille diagnooseistani, sillä asiani eivät kuulu muille. Jos olisin kaverisi laittaisin myös oikein mielelläni välit poikki, sillä tuollaisilla puheilla annat ymmärtää ettei sinulle kannatakaan omista yksityisasioista avautua sillä selkeästi tuomitsevana ja epäempaattisena ihmisenä et niitä todennäköisesti ymmärtäisi. Sinä et tiedä etkä näe kaikkea. Sinun ei myöskään kuulu tietää vaan tehtäväsi on keskittyä omaan elämääsi. 

Josko ihmiset vain keskittyisivät niihin omiin hommiinsa, varsinkin kun jumalauta ne massit eivät ole sinun lompakostasi millään lailla pois. Vitun kateellinen paska.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitähän ne OIKEAT syyt sitten mielestäsi on? Vain ulospäin näkyvät halvaantumiset? Oletko todella niin yksinkertainen ettet ymmärrä, että työkyky voi estyä tai kärsiä myös henkisistä syistä?

 

Mielenterveysongelmat eivät välttämättä näy ulospäin. Esim. itselleni ei tulisi mieleenkään huudella kaikille kavereille diagnooseistani, sillä asiani eivät kuulu muille. Jos olisin kaverisi laittaisin myös oikein mielelläni välit poikki, sillä tuollaisilla puheilla annat ymmärtää ettei sinulle kannatakaan omista yksityisasioista avautua sillä selkeästi tuomitsevana ja epäempaattisena ihmisenä et niitä todennäköisesti ymmärtäisi. Sinä et tiedä etkä näe kaikkea. Sinun ei myöskään kuulu tietää vaan tehtäväsi on keskittyä omaan elämääsi. 

Usko pois, osa sossupummeista on ihan yksinkertaisesti vain liian tyhmiä / laiskoja työskentelemään. Kapasiteetti riittää juuri ja juuri sossulappujen täyttöön. Pahimmat tapaukset vielä ylpeilevät "ilmaisella" rahalla ja halveksuvat työssäkäyviä. Tunnen valitettavasti parikin tällaista tapausta ja tiedän, ettei taustalla ole mitään masennusta tai sairautta.

Vierailija kirjoitti:

Josko ihmiset vain keskittyisivät niihin omiin hommiinsa, varsinkin kun jumalauta ne massit eivät ole sinun lompakostasi millään lailla pois. Vitun kateellinen paska.

Oletko tutustunut Suomen sosiaaliturvan ja verotuksen perusperiaatteisiin?

Vierailija kirjoitti:

Mä ymmärrän sua. Muakin vituttaa yks tuttu perhe, jotka aina jauhaa miten sossusta saa sen ja tän edun ym. Itse olen pienituloinen. Joskus jos vahingossa sanon, että "hitsi kun ois varaa.. mut nyt just on tiukkaa, kun tuli sähköntasauslasku", niin alkaa hirvee papattaminen miten he ei ole vuosiin maksanu sähkölaskuja, kun sossu maksaa. Siis se on oikeasti ihan elämäntapa maksattaa siellä kaikki lasten harrastuksista lääkärilaskuihin. Ja ihan terveitä kolmikymppisiä ovat. Työttömiä ja neljä lasta niinkuin minullakin. Paitsi, että olen yksinhuoltaja. Mutta yhteiskuntahan tällaisen mahdollistaa. Joten pidän mölyt mahassa ja salaa toivon, että sossupummit kärsis kunnon leikkauksia tulevaisuudessa. Saisivat tietää millasta on oikeasti kun joutuu maksamaan omat laskut itse niin, että ruokana on riisiä ja makaronia eri muodoissaan.

Tätä mä en tajua, miksi et hae itse sossusta rahaa? Meinaatko että sun marttyyri asenne jotain ratkasee?

Siitä että sä et hae tukea vaikka olisit siihen oikeutettu niin siitä kärsii vain sun lapset, hae ihmeessä niin kauan ku se on mahdollista, äläkä katkeroidu muiden saamisista

Joo. Mullakin on mielenterveysongelmia, kun väsyttää eikä viittis herätä joka aamu. Ja rästihommat ahdistaa et varmaa joku paniikkihäiriö kans..

On hulluja ja hulluja. Mun ystävä on skitsofreniaa sairastava nuori ja käy silti töissä. Elää ihan tavallista elämää. Pari kertaa huonoina kausina on joutunut psykan suljetulle kuntoutumaan. Toisella ystävälläni diagnosoitu masennus (raskauden jälkeen sairastui) ja KÄY SILTI TÖISSÄ. Osapäivää tosin, mutta silti. Ootteko kuullu lääkityksestä ja terapiasta? Vai tarkottaako mielenterveysongelmat aina vaan sitä ettei voi muuta kuin maata viikot pelaamassa pleikkaa ja viikonloppuna istutaan kantakapakassa valittamassa kaikesta mm. Sossuista?

Sossun rahoilla ei leveästi eletä. Hyvä että ruokaan riitti rahat. Joskus käytiin miehen kanssa sossussa ja täytyy sanoa että tiukoilla oltiin. Mies oli aina nälkäinen ja vihainen kun ei ollut ruokaa tarpeeksi.

En siis vihaa sossupummeja ja toki saat mielipiteesi sanoa mutta niin minäkin olisin katkaisssut välit sinuun.

Kokemuksena oli hyvä, kun oikeesti tajuan ja tiedän ettei niillä rahoilla kovin hyvin elä paitsi jos söi ihan älyttömän vähän ja ravintoköyhää ruokaa.

Koin sen hetken elämäntilanteen hyvin ahdistavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mitähän ne OIKEAT syyt sitten mielestäsi on? Vain ulospäin näkyvät halvaantumiset? Oletko todella niin yksinkertainen ettet ymmärrä, että työkyky voi estyä tai kärsiä myös henkisistä syistä?

 

Mielenterveysongelmat eivät välttämättä näy ulospäin. Esim. itselleni ei tulisi mieleenkään huudella kaikille kavereille diagnooseistani, sillä asiani eivät kuulu muille. Jos olisin kaverisi laittaisin myös oikein mielelläni välit poikki, sillä tuollaisilla puheilla annat ymmärtää ettei sinulle kannatakaan omista yksityisasioista avautua sillä selkeästi tuomitsevana ja epäempaattisena ihmisenä et niitä todennäköisesti ymmärtäisi. Sinä et tiedä etkä näe kaikkea. Sinun ei myöskään kuulu tietää vaan tehtäväsi on keskittyä omaan elämääsi. 

Usko pois, osa sossupummeista on ihan yksinkertaisesti vain liian tyhmiä / laiskoja työskentelemään. Kapasiteetti riittää juuri ja juuri sossulappujen täyttöön. Pahimmat tapaukset vielä ylpeilevät "ilmaisella" rahalla ja halveksuvat työssäkäyviä. Tunnen valitettavasti parikin tällaista tapausta ja tiedän, ettei taustalla ole mitään masennusta tai sairautta.

Hölmö olet, eihän ap:lla tällaista kaveria olisi...

Vierailija kirjoitti:

Joo. Mullakin on mielenterveysongelmia, kun väsyttää eikä viittis herätä joka aamu. Ja rästihommat ahdistaa et varmaa joku paniikkihäiriö kans..

On hulluja ja hulluja. Mun ystävä on skitsofreniaa sairastava nuori ja käy silti töissä. Elää ihan tavallista elämää. Pari kertaa huonoina kausina on joutunut psykan suljetulle kuntoutumaan. Toisella ystävälläni diagnosoitu masennus (raskauden jälkeen sairastui) ja KÄY SILTI TÖISSÄ. Osapäivää tosin, mutta silti. Ootteko kuullu lääkityksestä ja terapiasta? Vai tarkottaako mielenterveysongelmat aina vaan sitä ettei voi muuta kuin maata viikot pelaamassa pleikkaa ja viikonloppuna istutaan kantakapakassa valittamassa kaikesta mm. Sossuista?

No tuohan se on se mielenkiintoinen näkemys KAIKISTA jotka eivät ole porvarin orjana potemassa tuskaa ja hikeä muiden masseista.

Vierailija kirjoitti:

Sossun rahoilla ei leveästi eletä. Hyvä että ruokaan riitti rahat. Joskus käytiin miehen kanssa sossussa ja täytyy sanoa että tiukoilla oltiin. Mies oli aina nälkäinen ja vihainen kun ei ollut ruokaa tarpeeksi.

En siis vihaa sossupummeja ja toki saat mielipiteesi sanoa mutta niin minäkin olisin katkaisssut välit sinuun.

Kokemuksena oli hyvä, kun oikeesti tajuan ja tiedän ettei niillä rahoilla kovin hyvin elä paitsi jos söi ihan älyttömän vähän jak ravintoköyhää ruokaa.

Koin sen hetken elämäntilanteen hyvin ahdistavaksi.

Ja palkkatyölläkö sitten eletään? Hah!

Mistä te niitä sossupummeja tuttavapiiriinne löydätte? Itse olen eläessäni tuntenut yhden, joka julisti olevansa sossupummi. Kuitenkin oli koko ajan touhuamassa jotain, kolaamassa naapurin mummon pihaa, kävi tekemässä keikkaa siellä täällä (en tiedä maksoiko verot, asia ei minulle kuulu, mutta ainakin oli sellaisia keikkoja, että siitä olisi ollut vakea olla kärähtämättä, koska asiakaspalvelua oli). Muut tietämäni työttömät ovat aktiivisia työnhakijoita ja itse kukin ajan myötä ainakin johonkin työllistyy. Millaisissa piireissä te liikutte?

t. ex-työtön, jota itseäänkin kyllä haukuttiin sossupummiksi, vaikken edes tiennyt missä sossu on. 

Ihan samat tuet sinäkin saisit. Joten miksi raadat niska limassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mitähän ne OIKEAT syyt sitten mielestäsi on? Vain ulospäin näkyvät halvaantumiset? Oletko todella niin yksinkertainen ettet ymmärrä, että työkyky voi estyä tai kärsiä myös henkisistä syistä?

 

Mielenterveysongelmat eivät välttämättä näy ulospäin. Esim. itselleni ei tulisi mieleenkään huudella kaikille kavereille diagnooseistani, sillä asiani eivät kuulu muille. Jos olisin kaverisi laittaisin myös oikein mielelläni välit poikki, sillä tuollaisilla puheilla annat ymmärtää ettei sinulle kannatakaan omista yksityisasioista avautua sillä selkeästi tuomitsevana ja epäempaattisena ihmisenä et niitä todennäköisesti ymmärtäisi. Sinä et tiedä etkä näe kaikkea. Sinun ei myöskään kuulu tietää vaan tehtäväsi on keskittyä omaan elämääsi. 

Usko pois, osa sossupummeista on ihan yksinkertaisesti vain liian tyhmiä / laiskoja työskentelemään. Kapasiteetti riittää juuri ja juuri sossulappujen täyttöön. Pahimmat tapaukset vielä ylpeilevät "ilmaisella" rahalla ja halveksuvat työssäkäyviä. Tunnen valitettavasti parikin tällaista tapausta ja tiedän, ettei taustalla ole mitään masennusta tai sairautta.

Joku syyhän sen "liiallisen" tyhmyyden ja laiskuuden takanakin on. Jos on oikeasti niin tyhmä että on vaikea täyttää sossulappuja, ei mielestäni voi olettaa että pärjäisi normaalissa työssäkään. Jos taas on niin laiska ettei jaksa tehdä töitä ollenkaan, taustalla voi hyvin olla syvää uupumusta tai masennusta. Tai vaikka fyysistäkin sairautta.

Itse henkisesti sairastuneena vaikutin varmaan hyvin tyhmältä ja laiskalta ulospäin. Tuo työssäkäyvien halveksuminen voi taas olla joko "tyhmyyttä" tai sitten aatteellista. Kyllä mä senkin pointin tavallaan ymmärrän, onhan tämä aika järjetöntä että ihmiset käyvät koko elämänsä työssä josta eivät nauti ja vahtivat että muutkin ympärillä valitsevat varmasti saman kärsimyksen koska eivät uskalla tehdä radikaaleja muutoksia. Ja sekin on totta, että ei täällä mitkään yhteiskunnalliset ongelmat parane tai talousjärjestelmät muutu jos ihmiset vain kiltisti tottelevat ja tekevät mitä on opetettu. Anarkisteja tarvitaan jotta maailma muuttuisi. Tietenkään kaikki sossupummit eivät ole anarkisteja eikä heillä välttämättä ole mitään perustelua valinnalleen, mutta siltikin uskon että syrjäytymiseenkin on aina jokin syy. En koe että olisin työssäkäyvänä ihmisenä ketään toista parempi, sillä jos omat lähtökohtani olisivat olleet yhtä huonot tai matkaani olisi tullut tarpeeksi suuria mutkia, olisin periaatteessa voinut päätyä itsekin samanlaiseen tilanteeseen. Tuomitseminen on hyödytöntä.

Älä ap itke ja sure. Katsos koskaan ei tiedä milloin ne osat kääntyvät ja olet itse se halveksimasi ja vihaamasi sossupummi. Muista silloin miten kohtelit toisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ymmärrän sua. Muakin vituttaa yks tuttu perhe, jotka aina jauhaa miten sossusta saa sen ja tän edun ym. Itse olen pienituloinen. Joskus jos vahingossa sanon, että "hitsi kun ois varaa.. mut nyt just on tiukkaa, kun tuli sähköntasauslasku", niin alkaa hirvee papattaminen miten he ei ole vuosiin maksanu sähkölaskuja, kun sossu maksaa. Siis se on oikeasti ihan elämäntapa maksattaa siellä kaikki lasten harrastuksista lääkärilaskuihin. Ja ihan terveitä kolmikymppisiä ovat. Työttömiä ja neljä lasta niinkuin minullakin. Paitsi, että olen yksinhuoltaja. Mutta yhteiskuntahan tällaisen mahdollistaa. Joten pidän mölyt mahassa ja salaa toivon, että sossupummit kärsis kunnon leikkauksia tulevaisuudessa. Saisivat tietää millasta on oikeasti kun joutuu maksamaan omat laskut itse niin, että ruokana on riisiä ja makaronia eri muodoissaan.

Tätä mä en tajua, miksi et hae itse sossusta rahaa? Meinaatko että sun marttyyri asenne jotain ratkasee?

Siitä että sä et hae tukea vaikka olisit siihen oikeutettu niin siitä kärsii vain sun lapset, hae ihmeessä niin kauan ku se on mahdollista, äläkä katkeroidu muiden saamisista

Siksi, koska minusta on mukava pärjätä itse. Omalla palkallani. Ja siksi koska olen ollut sossun asiakas enkä halua enää ikinä siihen oravanpyörään. Vituttaa huomata ettei töissä kannata edes käydä jne. Minusta sen kuuluisi olla viimesijainen apu esim. ihmisen sairastuessa, kriisitilanteessa tms. Eikä mikään kuukausittainen perustulo (niille pienituloisille, jotka käyttää tilinsä tyhjiin) niinkuin se nyt on.

Enkä ole katkera. En vain ole samaa mieltä nykyisen systeemin kanssa. Ja mun lapsille tekee ihan hyvää oppia, että raha ei kasva puissa vaan sen eteen on tehtävä muutakin työtä kuin täyttää sossun lomakkeita. Pääasiassa eletään ihan toimeentulorajalla eli pärjätään ihan hyvin. Isommat laskut vaan ei istu meidän talouteen. Nyt tosin ollaan koitettu säästää pientä puskuria mikä on meidän ilonaihe.

Tiedän itsekin kaksi elämäntapa sossupummia, jotka kehuskelevat sillä etteivät aio mennä töihin kun joutenolo on kivempaa. Sitten tunnen muutamia ihmisiä, jotka on joutuneet köyhän elämänvaiheen aikana turvautumaan sossuun, mutta ovat sittemmin saaneet työtä tai koulupaikan. Toimeentulotuen pitäisi olla tilapäinen tuki, mutta jotkut hakevat sitä jatkuvasti, eivätkä edes yritä parantaa tilannettaan. Tiukempi linja jatkuviin toimeentulotuen hakemisiin voitaisiin ottaa, tässä taloustilanteessa se vaan on aika turhaa, kun ei niitä töitä ole edes niille, jotka töihin haluaa.