En pääse yli siitä, että olen miesten mielestä niin ruma
Vartaloa on kehuttu, olen kelvannut kertaseksiin (kuka nainen nyt ei...), mutta kasvot ovat tosi rumat ja se on tehty selväksi näiden vuosien aikana kaikkien miesten taholta. Miten tästä voi edes päästä yli, kun jopa ihan normaalissa juttelussa (ei iskemismielessä) miehet voi ottaa sen esille miten mun naama ei miellytä heitä tarpeeksi? Miksi mulle täytyy kerta toisensa jälkeen ilmaista se rumuuteni, ihan kuin en sitä itse ymmärtäisi miltä näytän?
Kommentit (262)
Minusta olisi hyvä hoksata,ettei kauneus ja viehättävyys ole välttämättä sama asia.Kaikki kauniit ihmiset eivät ole viehättäviä ja rumassakin ihmisessä voi olla uskomatonta vetovoimaa.Mielestäni viehättävä ihminen hyväksyy itsensä,saa toiset ihmiset tuntemaan itsensä hyväksi seurassaan,osaa ottaa asiat huumorilla,flirttailee,hymyilee..
Tyttö90 kirjoitti:
Hyväpä se minun on puhua, kun minua pidetään kauniina, mutta kuitenkin. Omalla luokallani oli yksi tyttö, joka oli mielestäni todella ruma. Hänellä on nyt onnellinen avioliitto ja kaksi lasta. Ei se ulkonäkö mitään kerro, vaan ihmisen sisin luonne. Tapailin itsekin kerran tyyppiä joka kuvaili ulkonäköäni ystävälleen sanoin "semmoinen perus mallin näköinen, näyttää alienilta"
Voisitko lopettaa alentuvan suhtautumisen mielestäsi rumiin naisiin. Se ei tarkoita että on masentunut, surullinen, katkera jne. Minä en ainakaan missään nimessä koe että mikään avioliitto tarkoittaa että on onnistunut naisena. Tuskin sinäkään kovin kaunis edes olet, laita kuva. Etpä ainakaan kovin älykäs.
Rasittavaa on lisäksi sellaisten naisten jotka kokee oikeudekseen alkaa lohduttamaan sua. "no kyllä se mies vielä löytyy" ja päälle rohkaseva hymy. Vaikken ole koko asiasta puhunut. Miksi oletetaan että ruma nainen on yksinäinen ja haluaa miehen. Minä en ainakaan halua pilata elämääni miehen takia. Ja kyllä olen myös seurustellut, sitäkään ei tarvitse tulla kysymään.
Minun kuullen ei myöskään tarvitse vaieta jos sinä haluat puhua omista miesjutuistasi. Ei myöskään tarvitse epäillä ettenkö harrastaisi seksiä, varmaan enemmän kuin sinä ja useamman kumppanin kanssa. Minua ei myöskään tarvitse tulla säälimään että harrastan seksiä monen eri kumppanin kanssa, koska "kukaan ei halua seurustella". Minä en ole koskaan halunnut seurustella. Minä olen vapaa sielu. Ja minun kuullen voi puhua ulkonäköasioista, minulla ei ole komplekseja. Ja pidän itseäni kauniina. Ei tarvitse olettaa että minulla on huono itsetunto vaikka näytän siltä. Jos vain käyttäytyisitte ihan normaalisti, niin se olisi kivaa. kiitos
Minulla on kaveripiirissä eräs hieman vaatimattomamman näköinen nainen. Kyllä mua on välillä korvennut kuunnella, kuinka hänestä puhutaan silloin kun hän ei ole paikalla. Vuosia sitten eräs yhteinen miestuttavamme kommentoi että "no ei se x.x mitään miestä saa kun se on ruma". Noin vain suoraan sanoi mielestänsä asian, joka vain oli mielestänsä fakta. Pahinta oli, kun ystäväni (nainen itsekin) siinä vain komppasi että "niin". Haloo?! Myöhemmin kun tämä "ei niin nätti" nainen oli seurustellut ja suhde päättyi valitettavasti eroon, niin kaverini päivitteli ääneen "niin voi harmi, miten se nyt sillai..kun se miehenki löysi ja mies oli sille jopa melko hyvän näköinen!".
Että ikäänkuin se naisen "rumuus" olisi sellainen totuus, jonka kaikki tietää ja näkee, mutta siitä sitten puhutaan tän naisen selän takana että voi voi kun se on aika ruma! Ja tätä tekee siis ihan naiset, tämän "ruman" kaverit! Eikä olla mitään teinejä, vaan yli kolmekymppisiä. Itse en ole näihin rumuuskeskusteluihin lähtenyt, vaan yleensä koittanut vaihtaa puheenaiheen ihan muihin juttuihin, tai olen sanonut jotakin "ei se pinta aina kaikkea määritä" tms. Kliseistä, tiedän, mutta nuo tilanteet on vaan inhottavia.
Ystäväni vastaa tuon taulukon kolmostasoa kasvoiltaan, mutta on vartaloltaan todella siro ja hyvässä kunnossa, sekä pukeutumistyyliltään erittäin viehättävä. Ja luonteeltaan harvinaisen ihana, ei hössötä mutta ei vetäydy, on aktiivinen ja nauravainen ja myönteinen jne. Miestä ei vain ole löytänyt. Olen kyllä aivan raivoissani hänen puolestaan tästä hyvästä ja tuntuu, että miehillä on prioriteetit aivan metsässä kun ei ystäväni kaltainen helmi kelpaa. Omissa silmissäni hän näyttää kauniilta enkä kiinnitä huomiota hänen piirteidensä erikoisuuksiin. Onko miesten sitten niin hirveän paljon vaikeampaa nähdä ulkokuoren läpi? Vai ovatko he kaikki pinnallisia urpoja, joille ei kumppanin persoonalla ole edes merkitystä? Ei ihme, että ihmisillä on suhteissaan niin vaikeaa. Varmasti naisilla on oma vastaava typeryytensä, esim. se että miehen pitää olla pitkä tai varakas tai jotain muuta suhteen kannalta epäolennaista.
Miehet ovat paljon pinnallisempia kuin naiset, paljon ulkonäkökeskeisempiä. Miehet projisoivat omat vikansa naisiin myös oikein herkästi ja mielellään. Niinpä he pilkkaavat naisia laittautumisesta, meikeistä ja muusta 'hömpästä', jota naiset harjoittavat saadakseen toisten naisten silmissä statusta. Ja sitä statusta saadaan näyttämällä hyvältä, ja miksi sitä statusta tulee? No siksi, että naiset tietävät miesten pinnallisuuden ja sen, että kauneimmat ja seksikkäimmät saisivat (jos haluavat) ne kaikkein himotuimmat urosyksilöt, muiden joutuessa tyytymään (jos miehen haluavat) lassukoihin rassukoihin tai aggressiivisiin kusipäihin.
Naiset voivat teineinä pilkat rumaa naista/tyttöä, mutta yleensä pilkkaaminen hiipuu teinivuosien jälkeen. Miehet sen sijaan saattavat kommentoida ruman naisen ulkonäköä kehdosta hautaan. He pitävät sitä jonkinlaisena oikeutenaan. Useimmat kuitenkin eivät edes noteeraa rumaa naista, hän ei itse asiassa ole näille miehille edes nainen sanan varsinaisessa merkityksessä. Jotkut naisvihamielisimmät tykkäävät taas pilkata.
Yksi törkeimmistä tapauksista mitä olen nähnyt, oli eräällä stadilaisella terassilla. Nuoren aloittelevan pubiruusun seurassa ollut, kaikki wt-kliseet täyttävä, keski-ikäinen pallomahainen ja rasvatukkainen 'adonis' alkoi kovaan ääneen kommentoida terassille yksin tullutta, vanhempaa naista. Siis ulkonäköä ja naisen mahdollista munankipeyttä. Kun yksin on ihan liikkeellä. Kommenttiensa välissä mies oli pakahtua nauruun, niin hauskaa hänellä oli, kun hän oli niin nokkela ja pubiruusu kihersi vieressä.
Mutta osataan sitä muuallakin. Alkakaa vaikka seurata, kuinka moni mieskoomikko naurattaa yleisöään jutuilla, joissa ruoditaan ruman (ja yleensä vanhan) naisen ulkonäköä jollain lailla. Vähän silleen nälväisemällä.
Mut joka tapauksessa: miehen mielestä vain kaunis tai (paremman puutteessa) sievä nainen on nainen, muita ei ole olemassakaan tai jos heidät huomataan (siis rumat naiset), ovat he vapaata riistaa pilkalle ja naurulle. Miehen tason näkee kyllä hyvin kahdesta asiasta: a) miten hän kohtelee äitiään b) miten hän kohtelee vähemmän viehättäviä naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://i.imgur.com/EsOwgTg.jpg
Mihin te "rumat" asetutte tällä asteikolla?About 5. En kyllä ymmärrä tuota hygieniajuttua. Jos minulla on rumat kasvonpiirteet, mitä tekemistä sillä on hygienian kanssa? Olen ruma, en siis peseydy? Duhh...
Eihän noi vitoset edes olleet rumia!! Siellähän oli nättejä tyttöjä.
Ehkä näen sitten itseni kauniimpana, kuin todellisuudessa olen. Rumuudestani olen kyllä saanut kuulla ikäni.
Laita joku sun kasvonpiirteitä muistuttava kuva?
Ei sellaista oikein netistä löydä, mutta kuvaillaan, ikää on siis vähän päälle 30.
- Iso ja leveä neliskanttinen Ridgemäinen leuka, joka on epäsymmetrinen, eli toinen puoli alempana.
- Pienet, lurppaluomiset, syvällä päässä olevat tiskivedenväriset ja värittömillä nysäripsillä varustetut pyöreät silmät, jotka ovat liian lähellä toisiaan, kuin kampelalla.
- Lyhyt ja leveä pottunenä, jonka valtavat sieraimet loistavat possumaisesti näkyvissä.
- Ylähuulen ja nenän välinen alue aivan liian pitkä. Ohut ylähuuli, keltaiset ja vinot hampaat.
- Harmaankalpea, mutta samanaikaisesti punoittava ja finneilevä iho, pari noidannäppyä, taikinainen naama ja kauheat nasolabiaalijuonteet.
- Ohuet ja rasvoittuvat liruhiukset, korkea kupoliotsa ja olmin väritys, eli kulmakarvat hiukset ja ripset eivät muodosta kasvoihin mitään kontrastia.
- Lyhyt ja paksu kaula, emännän kyttyrällä varustettu kyssäniska.
- Pitkä selkä, lyhyet ja paksut persjalat. Leveä lattaperse.
- Riippuvat, raskausarpiset ja salaminänneillä varustetut tissit.
- Löysä kroppa täynnä arpia, luomia, sellua, ihottumaa ym. kivaa.
Eli kuten arvata saattaa, miehet huomioivat vain silloin, kuin haluavat valistaa minua rumuudestani. Silti pidän itsestäni huolta, kuntoilen, syön terveellisesti, meikkaan ja laitan hiuksia, mutta lopputulos on kuin juhlapuku sialla. Naiset katsovat lähinnä säälien, että miksi tuokin reppana yrittää panostaa ulkonäköön, kun ei siitä mitään apua ole.
Vaikuttaa tyypillisiltä savolaispiirteiltä. Mutta onhan siinä mukana ilmeisesti ripaus etelämaalaisutta salaminännien muodossa.
Missä on tällaisia, aikuisia miehiä jotka haukkuu naisen rumaksi päin naamaa ? Tai sitten jos tässä puhutaan joistain seläntakana vinkujista niin heidät ja heidän mielipiteet voi jättää omaan arvoonsa. Jos on oikeasti itse terve ja tasapainoinen ihminen niin ei se ketään ala ulkoisten ominaisuuksien mukaan haukkumaan. Enkä ole täällä kerjäämässä huomiota "rumilta" naisilta jos joku pinnallinen pikkupoika nyt niin menasi sanoa. M26
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni vastaa tuon taulukon kolmostasoa kasvoiltaan...
Täällä tämä sama kirjoittaja vielä. Keksin ystäväpiiristäni toisenkin "kolmostason" naisen. Hänellä on ehkä hieman enemmän normia vastaavat kasvot, mutta selvästi vähemmän sopusuhtainen vartalo kuin edellä mainitulla ystävälläni. Hän on ollut jo vuosia parisuhteessa, johon lapsiakin on siunaantunut. Mies on ulkonäöltään suunnilleen samaa tasoa kuin nainenkin. Molemmilla on mielestäni terve itsetunto ja ovat mukavia, iloisia ihmisiä, jotka osoittavat hellyyttä toisilleen aktiivisesti. Ihailen heidän suhdettaan ja toivon joskus vielä saavani itsekin sellaisen.
Nämä ovat molemmat yksittäistapauksia. Tuo ensimmäiseksi kuvailemani nainen olisi varmasti myös yhtä hyvä kumppani kuin jälkimmäinenkin: rakastava, myönteinen ja iloinen. Siitä en ole varma, olisiko hänellä sitten kuitenkin liian korkea vaatimustaso miesten suhteen. Emme ole vuosiin keskittyneet keskusteluissamme tähän aiheeseen, koska ystäväni on jo asettunut yksineläjäksi ja lapsenkin hankkinut ns. "omin avuin", joten aihe ei ole ajankohtainen enää. Mutta silloin kun viimeksi tästä puhuimme, hän valitteli sitä että ei siedä miehessä mm. tyylittömyyttä (ja miksipä pitäisi sietääkään, kun itsekin on tyylikäs ihminen). En ole koskaan oikein päässyt perille siitä, miten hän suhtautuu miesten ulkonäköasioihin.
Mua kehutaan kauniiksi/nätiksi ja mulla on: Olematon vino leuka, pienet silmät roikkuluomilla, töpselinenä, ohut ylähuuli, tupakantummentamat tosi vinot hampaat, kellertävä ja helposti punoittava rasvoittuva erittäin arpinen iho, ohuet ja rasvoittuvat liuruhiukset, kyttyrä myös selässä, lyhyet ja paksut jalat lättänällä leveällä takapuolella, kropassa erittäin paljon arpia sairaudesta ja selluliittia ja löysää ihoa koska olen laihtunut paljon. En pidä myöskään itse itseäni rumana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni vastaa tuon taulukon kolmostasoa kasvoiltaan...
Täällä tämä sama kirjoittaja vielä. Keksin ystäväpiiristäni toisenkin "kolmostason" naisen. Hänellä on ehkä hieman enemmän normia vastaavat kasvot, mutta selvästi vähemmän sopusuhtainen vartalo kuin edellä mainitulla ystävälläni. Hän on ollut jo vuosia parisuhteessa, johon lapsiakin on siunaantunut. Mies on ulkonäöltään suunnilleen samaa tasoa kuin nainenkin. Molemmilla on mielestäni terve itsetunto ja ovat mukavia, iloisia ihmisiä, jotka osoittavat hellyyttä toisilleen aktiivisesti. Ihailen heidän suhdettaan ja toivon joskus vielä saavani itsekin sellaisen.
Nämä ovat molemmat yksittäistapauksia. Tuo ensimmäiseksi kuvailemani nainen olisi varmasti myös yhtä hyvä kumppani kuin jälkimmäinenkin: rakastava, myönteinen ja iloinen. Siitä en ole varma, olisiko hänellä sitten kuitenkin liian korkea vaatimustaso miesten suhteen. Emme ole vuosiin keskittyneet keskusteluissamme tähän aiheeseen, koska ystäväni on jo asettunut yksineläjäksi ja lapsenkin hankkinut ns. "omin avuin", joten aihe ei ole ajankohtainen enää. Mutta silloin kun viimeksi tästä puhuimme, hän valitteli sitä että ei siedä miehessä mm. tyylittömyyttä (ja miksipä pitäisi sietääkään, kun itsekin on tyylikäs ihminen). En ole koskaan oikein päässyt perille siitä, miten hän suhtautuu miesten ulkonäköasioihin.
Kyllä ns. epäviehättävälläkin naisella saa olla kriteerit miehelle. Ja sanoisinpa vielä sen, että jos ystäväsi ei puhu halustaan "löytää" miestä, niin mitä hittoa sä sitä säälittelet. Hän on varmaan sua paljon fiksumpi.
Mä oon tosissani kun kirjotan tän, mun mielestä tuosta taulukosta nuo alemman tason naiset on kauniimpia kuin 9-8. Mä en tykkää tekopirteistä ja keinotekoisennäkösistä naamoista, jotka tasasymmetrisiä ja varsinkin kun ne näyttää turvonneilta ja pullamaisilta. välillä 3-7 on hyvännäkösiä naisia.
Mulle on sanottu satoja kertoja, että olen ruma, jos otetaan kouluaika huomioon, silloin ei mennyt varmaan yhtään välituntia ilman samojen tylsimysten kommeintointia. Mutta aikuisena on mieleen jääneet ainakin nämä kommentit: mummo bussissa surkutteli, että voi tyttöparkaa, et kyllä koskaan löydä poikaystävää. Kahvilassa vanha mies tuli rollaattorin kanssa ja alkoi urputtaa, että miksi tulen häiritsemään (!) hänen kahvitteluaan, naamani näkeminen kuulemma pilasi hänen kahvihetkensä. Kaupassa pienet pojat katselivat minua, menivät hyllyn taakse ja toinen kuiskasi: näitkö miten ruma toi nainen oli? Työpaikkahaastattelussa sanottiin, että olet kyllä paras hakija, mutta sinun täytyy ymmärtää, että asiakaspalvelutyössä edellytetään tiettyjä ulkoisia avuja. Näiden lisäksi perushuutelijat kaupungilla ja esim keskellä päivää jos joutuu kulkemaan baarin terassin ohi niin kyllä muutaman kerran kesässä aina kuulee sen tavallisen "s.nan ruma ämmä". Tässä siis muutamia esimerkkejä niille, jotka ovat niin naiiveja, että vilpittömästi eivät usko, että kellekään huudellaan koskaan mitään.
228 osui kyllä naulan kantaan! Olen välillä käynyt tämän keskustelun viestejä lukemassa mutta en ole osannut pukea omia ajatuksiani ja kokemuksiani sanoiksi.
Ap kertoi kuulleensa noita kommentteja parikymppisiltä miehiltä. Mutta he ovat oikeasti vasta poikasia, lapsellisia. Odota vaikka kymmenen vuotta, katsele maailmaa ja nauti elämästä. Kolmekymppisenäkin ehtii vielä löytää hyvän kumppanin ja perustaa perheen, jos haluaa. Osa kolmekymppisistä miehistä on jo aikuisempia ja kypsempiä, joten seurustelu voi sujua.Itse aloitin seurustelun vasta 27-vuotiaana. Eka miesystävä oli vähän huti, mutta seuraavan kanssa sujui paljon paremmin.
Kummastuttaa että mistä olette löytäneet noin törkeitä miehiä? Onhan niitä, mutta valtaosa ei ikinä haukkuisi rumaksi. Ensimmäinen ajatus oli että olette seonneet niihin samoihin pelimiehiin, jotka yrittävät hottiksia ja kun homma menee puihin, baarista otetaan mukaan helppo poka. Mutta että olivat tavallisia heppuja...?
No, harmi kuulla. Minä olen 33v mies ja olen välttynyt haukuilta, seksikokemuksia kun ei ole. Naiset eivät kuulemma välitä ulkonäöstä niin kuin miehet. Kunhan mies ei ole lyhyt (olen erittäin lyhyt). Eikä vartalotyyppikään ole niin tärkeä...kunhan ei ole hintelä (olen erittäin hintelä).
En usko että olette oikeasti "rumia". Älkää etsikö nopeaa hyväksyntää suostumalla seksiin ekana iltana, vaan tutustukaa miehiin juttelemalla. Kun seksiä ei ole ihan heti luvassa, ilkeät karsiutuvat pois melko tehokkaasti.
Mulla on sellanen ongelma että omasta mielestäni olen kaunis, siis en näe itsessäni mitään rumaa. SIlti koen siis jatkuvasti tätä "olet ruma" -asiaa, tyrskähtelyjä ja pään puistelua. Olen suoraan sanottuna tulossa hulluksi. En ymmärrä ihmisten käytöstä. Ja nää naureskelijat ovat olleet niin miehiä kuin naisia, eri ikäisiä ja eri sosiaalisia taustoja.
Ap on varmaan alle 20 v, kuten hänentapailemansa miehetkin, sillä AIKUINEN MIES ei koskaan kommentoi kenenkään ulkonäköä, vann pitää turpansa kiinni, jos ei miellytä.