Ahnetta väkeä noin maatalousyrittäjät

Tällä hetkellä EU:n budjetista 35% koostuu maataloustuista.[1] Suomessa maatalousyrittäjiä tuetaan vuosittain noin 3 miljardin euron suuruisilla tuilla (50€ kuukaudessa suomalaista kohden).[2] Suomessa ja muualla EU:n alueella tilakoot kasvavat jatkuvasti ja tuet keskittyvät pääosin suurtilallisille ja suurille yrityksille. Maatalouden työllisten määrä oli vuonna 1995 141 000 ja vuonna 2009 88 000.[3] Tuen määrä työllistä kohti on siten noin 34 000€ vuodessa. Tämän suuruinen summa yhden ihmisen työllistämiseksi on valtava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että muilta tuotannonaloilta siirretään tuloja maataloudelle, jotta se olisi kannattavaa Suomessa, jossa kasvukausi on lyhyt ja maaperä verrattaan köyhää. Kansantalouden näkökulmasta maataloustuet siis vähentävät talouden kokonaisuuden tuottavuutta. Maataloustuet ovat suuruudeltaan samaa luokkaa kuin Suomen puolustusmäärärahat. Vuonna 2011 valtion arvioidaan ottavan lainaa noin 8 miljardia euroa. OECD-maiden kehitysapumäärärahat ovat murto osa näiden maiden tuista omalle maataloudelleen. Maataloustukien leikkaamisen voi nähdä yhdeksi tärkeimmäksi ja vaikuttavimmaksi kehityspolitiikan tavoitteeksi. Maatalous on kaikkein merkittävin talouden sektori vähiten kehittyneille maille, joiden väestöistä vajaa 80% asuu maaseudulla. Maatalous ei voi kehittyä elinkeinona, jos kehitysmaiden markkinoilla on tarjolla riittävästi halpoja ulkomailta tuotuja elintarvikkeita. Kehitysmaiden tuottajilla ei ole mahdollista kilpailla tukia saavien eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten tuottajien kanssa. Maatalouden pysähtynyt kehitys johtaa tietysti myös kerrannaisvaikutuksiin muilla talouden sektoreilla. Maataloustuet johtavat kehittyneissä maissa ylituotantoon ja ylijäämä viedään maailmanmarkkinoille. Köyhien maiden tuottajien tuotteilla ei ole mahdollisuutta päästä eurooppalaisten pöytiin ja eurooppalaisten tuottajien tuotteet saavat etulyöntiaseman kehitysmaiden markkinoilla. Maataloustuotannon kehittäminen tarjoaisi kehitysmaille realistisen ja nopean tien köyhyyden kitkemiseksi. Köyhyys tekee usein mahdottomaksi myös valita ympäristön kannalta kestävin mahdollinen tuotanto- ja elämäntapa.

Näkee taas, että kirjoittaja ei tiedä, mistä kirjoittaa.

Erittäin helppo tapa alentaa maatalouden kuluja olisi laskea esim. konekorjaajien, -myyjien, erilaisten tarkastajien, eläinlääkärien, rehu- ja polttoainekuskien palkkoja. Jos niistä otettaisiin esim. 20 % pois, pienenisi maatalouden kulukertymä lähes 15% eikä tätä tukipottia tarvittaisi.

Kuka on ensimmäisenä valmis alentamaan palkkaansa, jotta tämä saavutetaan?

Ja mitä kehitysapuun tulee, ei Suomen tehtävänä ole maksaa aseistusta Afrikan sissiliikkeille. Sinnehän se kehitysapu loppupelissä on mennyt.

globaalista kansantaloudesta? Suomen maataloustuotanto on itikan kusi koko Eurooapan tuotantoon suhteutettuna. Puhumattakaan muusta maailmasta! Sotke nyt se vitun Afrikkakin tähän kun et tiedä edes mistä kirjoitat! Mene sinne Afrikkaan läppäreines opettamaan miten länsiläski elää ja rypee!

Tällä hetkellä EU:n budjetista 35% koostuu maataloustuista.[1] Suomessa maatalousyrittäjiä tuetaan vuosittain noin 3 miljardin euron suuruisilla tuilla (50€ kuukaudessa suomalaista kohden).[2] Suomessa ja muualla EU:n alueella tilakoot kasvavat jatkuvasti ja tuet keskittyvät pääosin suurtilallisille ja suurille yrityksille. Maatalouden työllisten määrä oli vuonna 1995 141 000 ja vuonna 2009 88 000.[3] Tuen määrä työllistä kohti on siten noin 34 000€ vuodessa. Tämän suuruinen summa yhden ihmisen työllistämiseksi on valtava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että muilta tuotannonaloilta siirretään tuloja maataloudelle, jotta se olisi kannattavaa Suomessa, jossa kasvukausi on lyhyt ja maaperä verrattaan köyhää. Kansantalouden näkökulmasta maataloustuet siis vähentävät talouden kokonaisuuden tuottavuutta. Maataloustuet ovat suuruudeltaan samaa luokkaa kuin Suomen puolustusmäärärahat. Vuonna 2011 valtion arvioidaan ottavan lainaa noin 8 miljardia euroa.

OECD-maiden kehitysapumäärärahat ovat murto osa näiden maiden tuista omalle maataloudelleen. Maataloustukien leikkaamisen voi nähdä yhdeksi tärkeimmäksi ja vaikuttavimmaksi kehityspolitiikan tavoitteeksi. Maatalous on kaikkein merkittävin talouden sektori vähiten kehittyneille maille, joiden väestöistä vajaa 80% asuu maaseudulla. Maatalous ei voi kehittyä elinkeinona, jos kehitysmaiden markkinoilla on tarjolla riittävästi halpoja ulkomailta tuotuja elintarvikkeita.

Kehitysmaiden tuottajilla ei ole mahdollista kilpailla tukia saavien eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten tuottajien kanssa. Maatalouden pysähtynyt kehitys johtaa tietysti myös kerrannaisvaikutuksiin muilla talouden sektoreilla. Maataloustuet johtavat kehittyneissä maissa ylituotantoon ja ylijäämä viedään maailmanmarkkinoille. Köyhien maiden tuottajien tuotteilla ei ole mahdollisuutta päästä eurooppalaisten pöytiin ja eurooppalaisten tuottajien tuotteet saavat etulyöntiaseman kehitysmaiden markkinoilla. Maataloustuotannon kehittäminen tarjoaisi kehitysmaille realistisen ja nopean tien köyhyyden kitkemiseksi. Köyhyys tekee usein mahdottomaksi myös valita ympäristön kannalta kestävin mahdollinen tuotanto- ja elämäntapa.

että tosissas väität, että toi rahikaisenkaan valtra toimii kakskyt vuotta ilman mitään huoltokuluja. Kyllä traktorit pitkäikäisiä on, mutta on ne huolella huollettava, jos haluaa, että kestävät, ja se maksaa rahaa ja työtunteja. Ja jos tollanen eläkeukko ajelee traktorillaan kaupunkilaisten risuja, niin ei sen traktori edes ole kovin kovalla kuormituksella, joten ihmekös sitten, jos kestääkin.

Ja tässä nyt puhuttiin kaikista koneista. Jos sä äestä käytät sen 20 vuotta, niin kyllä siitä siinä ajassa on jo kaikki piikit pitänyt vaihtaa moneen kertaan. Ne kun kerta kaikkiaan kuluu käytössä, vaikka miten ajelisit. Ne koneet kun katsos hankitaan käyttöä varten eikä koriste-esineiksi.

Maatilalla kaikki koneet menee paskaksi parissa vuodessa kun maajussit ei osaa käyttää niitä oikein eikä viitsi huoltaa niitä. Ilmeisesti rahaa liikaa. Tuossa esimerkki kuinka kone kestää 20 vuotta ja johon tulee käyttötunteja vuodessa enemmän kuin maajussille kymmenessä vuodessa. <a href="http://www.valtra.fi/news/2239.asp" alt="http://www.valtra.fi/news/2239.asp">http://www.valtra.fi/news/2239.asp</a&gt;

Epärehellisyys ärsyttää maataloustuottajissa kaikkein eniten.

Että millä tavalla tässä nyt ollaan epärehellisiä. Kun oikeasti minua rehellisempää ihmistä on vaikea löytää. Yhden superrehellisen ihmisen kyllä tiedän, joka päihittää minutkin. Sekin on maanviljelijä.

Vaikka eipä tuo kilohinta maailmanmarkkinoilla montaa senttiä suurempi ole kuin Suomessa maksettu. Mutta siinä on juuri sitä yritteliäisyyttä, että yritetään edes tehdä voittoa. Tuntuu varmasti itsestäkin hyvältä jos saa oman tuotteensa myytyä ilman tukia esim. nyt vaikka Kiinaan. Tietenkään silloin ei voi nostaa maataloustukea, mutta kyllä itse tienattu raha varmasti nostaa ylpeyttä eri tavalla kuin sosiaaliset tulonsiirrot.

niin kyllä vetää jo sanattomaksi. Mutta nuo kommentit on kyllä niin omituisia, että tää taitaa olla jokin vitsi, joka ei vaan oo mun mielestä ihan niin onnistunut, että oikeasti huvittaisi.

Ei ole tainnut kukaan vastata kysymykseeni siitä, mitä 1940-luvulla seurasi siitä, että ei oltu elintarvikkeiden suhteen omavaraisia vaan niitä tuotiin muualta.

Oman tuotantomme omavaraisuusaste on mm maidon osalta 101%, naudanlihan osalta 85%, sianlihan 116%, siipikarjan 103%, kananmunien 117%, vehnän 122%, rukiin 61% ja sokerin osalta 26% (tiedot vuodelta 2008). Näiden lisäksi Suomeen tuodaan paljon tavaraa ulkomailta, joten tästäkin ruokamäärästä suuri osa päätyy ylijäämävarastoihin. Lisäksi koko omavaraisuusperustelu ontuu vakavasti siksi, että tavanomainen maataloustuotanto tarvitsee lannoitteena valtavan määrän teollisia väkilannoitteita. Lannoitemarkkinat ovat pääosin siirtyneet norjalaisen Yaran haltuun. Suurin osa teollisista väkilannoitteista tuodaan ulkomailta. Tuotanto tarvitsee myös kemiallisia tuholaistorjunta-aineita. On helppo arvata, että näissäkin valtaosa tuotannosta ja kaupasta on ulkomaisten yritysten hallussa. Miten sitten energia? Energiaa tarvitaan niin kasvihuoneviljelyyn kuin maatyökoneisiin, tietenkin kaiken tarvittavan ruokamäärän jatkojalostamiseen sekä kuljettamiseen maan eri puolilta toisille ja valmistamiseen kotitalouksissa. Öljyllä lämmitetään suurin osa kasvihuoneista sekä kuivataan vilja.

En vain käsitä mitä noiden argumenttien olisi tarkoitus perustella.

Monen ruuan perusraaka-aineen osalta omavaraisuus näyttää hyvältä, jos nuo lukusi pitävät paikkansa. Ja ulkomailta tuodaan ruokaa, kuten sanot. Mutta ei ne loput minnekään ylijäämävarastoihin päädy, vaan Suomesta myös viedään ulkomaille. Kätevästi unohdit tämän puolen kokonaan.

Lannoitemarkkinat eivät ole konkreettisesti siirtyneet minnekään. Yara on kyllä siirtynyt norjalaisomistukseen, mutta itse lannoitteet tuotetaan Suomen tarpeisiin kyllä ihan siellä Siilinjärvellä missä ennenkin.

Torjunta-aineiden kohdalla jo myönnätkin vain arvailevasi.

Suuri osa kasvihuoneiden lämmityksestä ja viljan kuivauksesta varmasti toimii vielä öljyllä. On kuitenkin syytä muistuttaa, että samaan aikaan noita kumpaakin lajia muutetaan enenevässä määrin hakkeella toimiviksi.

yrittämään aivopesua jonnekin muualle. Verrattuna yrittäjiin, maatalousyrittäjillä on myös se suuri etu, että valtio maksaa suuren osan eläkkeistä ja lomittajista. Muut elinkeinot hoitavat eläkkeet ja lomittajansa itse.

joilla kuitenkin saa varsin pienen eläkkeen. Jostain syystä nuo maksut ja eläkkeiden suuruus eivät ole lainkaan sopusoinnussa.

Ja lomittajia eivät toki saa kaikki maatalousyrittäjät vaan vain karjatilalliset. Ja tuo lomitusjärjestelmä on aikanaan perustettu turvaamaan eläimien hyvinvointi.

vain siksi, että sattuu tykkäämään niiden tekemisestä, eikä ole lainkaan selvittänyt onko niillä varsilla markkinoita, niin totta kai sekin on maanviljelijän vika, kun kukaan ei osta varsia.



Juu ruoka nyt sattuu olemaan tuote, jolle on kysyntää. Mutta kun kaikilla ei ole kykyä alkaa maanviljelijäksi, niin onhan noita muitakin aloja, joissa tuotteille on kysyntää. Ei tosiaan olekaan mitään järkeä alkaa harjanvarrenvalmistajaksi, jos varsille ei ole olemassa markkinoita. Valitse itsellesi jokin kysytty ala, niin ei tarvi mankua, että teollisuus haluaa ostaa ne meidän viljat.

Kertokaas nyt, onko turkistarhauksen ja leikkokukkien kasvattaminen tarpeellista? Miksei samantien tueta kaikkea muuta turhakkeita, kuten esim. kampaajia ja kosmetologeja?

että vaikka se Valtra kestäis sen 20 vuotta, niin sen hankintahinta on sen jo mainitut 300 000. Ton hinnan kun jakaa 20 vuodelle, niin siitä tulee jo pelkkiä hankintakuluja 15 000 euroa jokaiselle käyttövuodelle. Siis yhdelle ainoalle traktorille. Eikä sillä traktorilla yksin voi mitään töitä tehdä, se vaatii aina kaverikseen koneen ja jokainen kone taas maksaa lisää.

Maatilalla kaikki koneet menee paskaksi parissa vuodessa kun maajussit ei osaa käyttää niitä oikein eikä viitsi huoltaa niitä. Ilmeisesti rahaa liikaa. Tuossa esimerkki kuinka kone kestää 20 vuotta ja johon tulee käyttötunteja vuodessa enemmän kuin maajussille kymmenessä vuodessa. &lt;a href="<a href="http://www.valtra.fi/news/2239.asp" alt="http://www.valtra.fi/news/2239.asp">http://www.valtra.fi/news/2239.asp</a&gt;" alt="<a href="http://www.valtra.fi/news/2239.asp" alt="http://www.valtra.fi/news/2239.asp">http://www.valtra.fi/news/2239.asp</a&gt;"&gt;<a href="http://www.valtra.fi/news/2239.asp&lt;/a&gt;" alt="http://www.valtra.fi/news/2239.asp&lt;/a&gt;">http://www.valtra.fi/news/2239.asp&lt;/a&gt;</a&gt;

Asiat ovat niinkuin ovat, eikä niitä muutama elämäänsä kyllästynyt mamma pysty muuttamaan, onneksi. Turha tällaisella palstalla on asiasta koittaa keskustella, nämä mammathan tietävät totuuden kaikesta, tottakai.

Naurettavaa tulla pätemään toisten töistä, varmaan katsoisitte itsekin kieroon jos joku tulisi viisastelemaan ja neuvomaan kuinka teidän pitäisi oma työnne hoitaa ja vähättelemään. Huh, mikä taso täällä. Lasten saaminen näköjään laskee ihmisen älykkyysosamäärää roimasti ja tekee selvän suomen kielen ymmärtämisestä aivan mahdotonta. Mutta ovathan nämä tyypit äitejä, joten heillä on elämän viisautta vaikka muille jakaa.. En yleistä, täällä on paljon myös järkeviä mielipiteitä. Mutta tuollaisten kiukkuilijoiden ansiosta maatalousyrittäjät (hui kuinka voin sanoa yrittäjä! ;)) sisuuntuvat entisestään ja jatkavat tätä arvokasta työtään. Sitkeempiä ihmisiä saa hakea ja hyvä niin, sillä sisua se ammatti vaatii.

Minäkin olen kirjoittanut vastausta useampaan kertaan.



Joko sinä et lue niitä tai et ymmärrä lukemaasi.



Kampaaja ja kosmetologi voivat saada yritystukea siinä missä leikkokukkien kasvattaja tai turkistarhaaja.



Kustannatko sinä mieluummin ruuantuotantoa maanviljelijälle, jotta kotimaista ruokaa saisi halvemmalla vai hänen työttömyysturvansa?



Harvempi turkistarhaaja tai leikkokukkien kasvattaja on tosin jyväjemmari, tai edes maataloustukiin oikeutettu, mikä oli alkuperäinen otsikko.

Kertokaas nyt, onko turkistarhauksen ja leikkokukkien kasvattaminen tarpeellista? Miksei samantien tueta kaikkea muuta turhakkeita, kuten esim. kampaajia ja kosmetologeja?

Nuo päätettiin muistaakseni SDP:n ollessa vallankahvassa eli soita Mikaelille puoluetoimistoon ja kysy, onko leikkokukkien kasvatus Suomessa jotenkin moraalisesti epäoikeutetumpaa kuin niiden lennättäminen tänne Etelä-Afrikasta.

Ap.lla olla mitään hajua maataloudesta, helppo on kaupunkilaisen huudella asioista joista on vain mutu-tuntuma...!

Jos maatalouden tuet poistettaisiin, niin sitten kannattaisi kaikki muutkin tuet poistaa, siirtyä kokonaan kapitalismiin. Reilua kaikille, kun mitään ei tuettaisi, koulut ja sairaanhoitokin olisi jokaisen kustannettava itse.

Hmm, itse olen maanviljelijäperheestä kotoisin, joten olen sitäkin "lusmuilua" elänyt ja nyt ko pitkään kaupungissa asuneena palkansaajana voin sanoa että elämä on paljon helpompaa ja raha tulee niin paljon helpommin kun onntoisen töissä! En jaksaisi itse sitä raatamista, vaikka onhan siinä hyvätkin puolensa.

Itse arvostan kotimaisia elintarvikkeita niinnkorkealle, että maksan niistä mieluusti hieman enemmän. Mikään ei maistu niin hyvälle kuin kotimaiset, kypsät ja tuoreet mansikat, tomaatit, parsakaali...

Mutta joo, vähän säälittää nuo ap.n kaltaiset kaupunkilaiset jotka ei tiedä mistä puhuu, oli ne sitten kommareita tai kapitalisteja!

Kun joku noista törkeännkalliista koneista alkoi jankata, niin voin kertoa, että omien vanhempieni maatilalla oli aina mahdollisimman edulliset koneet, joita korjattiin itse, ja naapurin kanssa oli osa yhteisiä, tai niitä lainattiin vastavuoroisuusperiaatteella.

Nykyään on varmaan koneet kalliimpia, ja niitä on enemmän. Johtuu varmaan siitä että maatilatkin on suurempia, rakennetaan isoja navettoja, joten niissä investoinneissa ei se uusi traktorikaan enää paljoa tunnu.

Jankkaat aina vain samaa, päähänpinttymäsi alkaa saada jo koomisia piirteitä.:D

huomaat, että minulla todellakin on ollut johdonmukaiset argumentit toisin kuin sinulla, jonka faktat muuttuvat joka toisessa viestissä. Välillä maataloustyö vie kaiken ajan ja on hirveän rankkaa, hetken päästä hommat kuitenkin hoituvat parissa tunnissa. Kyllä minuakin maatalousyrittäjänä naurattaisi koko matkan pankkiin. Ja työt lopettaisin 56-vuotiaana tämän rankan parin tunnin päivätyön jälkeen, mutta eihän se käy kun pitää tehdä töitä 8-9 tuntia päivässä 65-vuotiaaksi asti ja maksaa vielä verojakin niin että eräät saavat 34000 euroa vuodessa elämistukea.

Kannattaisikohan sinun miettiä, mitä eroa on viljellä 300 hehtaaria tai 13 hehtaaria, hoitaa 200 lypsylehmää tai kahta. Maatilat ovat erilaisia.

Maanviljelijät eivät lopeta töitä 56 vuoden iässä vaan hieman yli 60 v iässä (muuten tilastojen mukaan keskimäärin vanhempina kuin mikään muu ryhmä ottaen mukaan myös ne täällä niin moneen kertaa ylistetyt "oikeat yrittäjät") (lähde: Tilastokeskus 2009).

Ja kerron nyt varmaan sadannen kerran: maataloustuki ei ole elämistukea vaan korvausta siitä, että valtio ei anna myydä maataloustuoteita markkinahinnalla vaan halvemmalla, jotta suomalaisilla kuluttajilla olisi varaa ostaa ruokaa. Eläsmistukea se on sinun kaltaisillesi, jotka joutuvat juustohyllyn luona miettimään, onko heillä varaa ostaa 5 euroa maksava kotimainen juusto vai ei. Ilman maataloustukia se maksaisi 10 euroa ja niin maksaisi ranskalainen tai puolalainen lajitoverinsakin, sillä miksi ihmeessä myydä Suomeen halpaa ruokaa, kun tiedetään, että omaa tuotantoa niillä ei enää ole.

Sen sijaan tuo sun pitkä sepustuksesi oli täynnä täysiä valheita. Mistä ihmeen puolueellisista lähteistä sun tiedot on. Tarkastelepa jokaista lausettasi edes himpun kriittisesti ja palaa sitten keskustelemaan. Nyt sulle ei voi edes vastata, kun laitoit noin kamalan pitkästi täyttä puppua.

Valitettavasti tämä ei ole kovin vakuuttava vasta-argumentti. Ja ne ovat kylläkin maalaisia, jotka eivät suostu muuttamaan sieltä ihanasta korvestaan lähemmäs ihmisasutusta vaan demokratian (sic!) nimessä vaaditaan, että ihminen saa asua missä korvessa haluaa. Pakkohan siellä on olla aivan ihanaa jos sieltä ei millään halua lähteä pois.

ja levittää niitä lannoitteita aina matalapaineen aikaan. Siten saa koko taajamaan mukavan tuoksun.

Hassua, että kun maatila on keskellä asutusta, on omakotiasukkailla hirveä hinku rajoittaa ja estää kaikenlainen maaseutumainen toiminta. Vaikka se viljelijä haluaa asua keskellä taajamaa ihan siksi, että ei halua asua korvessa.

Jo pelkästä peltotyöstä keskellä yötä soitellaan poliisille ihan kuin olisi laitonta revitellä traktorilla pimeässä naapurin takapihan tienoilla.

Miten maanviljelijä pystyisi itse maksamaan eläkemaksunsa, kun kerrat tuloistakin suurin osa tulee valtiolta tukena. Tottakai eläkemaksuista sama prosentti on silloin valtion maksamaa.



Ja kun kysymys koski maatalousyrittämisen luonnetta verrattuna muuhun yrittäjyyteen, maajussit jankkaavat täysin asiaankuulumatonta uhoa kovasta työstä (jota joku varmaan tekeekin, muttei kovin moni) ja kalliista koneista (ei maatalouskoneet sen kalliimpia ole kuin muidenkaan yrittäjien koneet). Selvästikään maataloustuottajat eivät ymmärrä suomen kieltä tai todennäköisemmin eivät halua ymmärtää.



Maalla on varmaan mukavaa kun voi elellä siellä omissa maailmoissaan ja kuvitella tekevänsä kansantalouden kannalta tärkeää työtä.



Tekesiltä lähtee muuten seuraavassa budjetissa joku sata miljoonaa yritystukia, joita on jaettu pk-vientiyritysten investointeihin. Olisi kohtuullista, että maatalousyrittäjiltäkin otettaisiin 20 prosenttia tuista pois.



Ja tulevaisuudessa olisi ihan hyvä jos maanviljelijä tässä ketjussa sanoisi tarkasti mikä asia jossain viestissä ei pidä paikkaansa, mieluummin kuin jankkaisi vaan sitä samaa defenssiään, että muut keskustelijat eivät muka tiedä mistä puhuvat.

Epärehellisyys ärsyttää maataloustuottajissa kaikkein eniten.

Että millä tavalla tässä nyt ollaan epärehellisiä. Kun oikeasti minua rehellisempää ihmistä on vaikea löytää. Yhden superrehellisen ihmisen kyllä tiedän, joka päihittää minutkin. Sekin on maanviljelijä.

Ensin väitetään että maanviljelijä myy tuotteensa itse Valiolle tms. eikä tuilla ole asian kanssa mitään tekemistä, mutta seuraavassa jo itketään miten väärin täytetty tukihakemus vie koko vuoden tulot. Eihän tässä ole mitään järkeä.

Sitten maajussi sanoo aikovansa nostaa kotimaan tuotantotuet ja vievänsä lihansa Kiinaan, vaikka valtio on hänelle maksanut keskimäärin 34000 euroa vuodessa tuon lihan kasvattamisesta. Ehkä tämä on maanviljelijän mielestä rehellistä, monesta kaupunkilaisesta ei ole.

Ja kyllä maanviljelijä tekee mustasta valkoista ihan harrastepohjalta niin kuin tässäkin ketjussa on nähty. Velat on saatavia ja vain suomalainen ruoka syötävää. Omavaraisuuskorttia ja kriisitilannekorttia heilutellaan, vaikka kukaan ei voi kiistää, että Suomen maatalous on täysin riippuvainen tuontirehusta ja polttoaineesta. Valehtelu vaan on rumaa. Ja huono (netti)käytös kertoo ihmisestä paljon.

... kuvitella tekevänsä kansantalouden kannalta tärkeää työtä.

Ja tulevaisuudessa olisi ihan hyvä jos maanviljelijä tässä ketjussa sanoisi tarkasti mikä asia jossain viestissä ei pidä paikkaansa, mieluummin kuin jankkaisi vaan sitä samaa defenssiään, että muut keskustelijat eivät muka tiedä mistä puhuvat.

Minä olen tuolla aiemmin osoittanut tarkasti useammankin kohdan, joka ei pidä paikkaansa.

Miksi sinä ohitit sen viestin? Kerroin maanviljelijän elämän epävarmuudesta,kun ollaan luonnon ja viranomaisten mielivallan armoilla,eli kaikki samat riskit ja epävarmuus on kuin muillakin yrittäjillä?

Joku kirjoitti omasta vapaudesta työn suhteen, niin minä kirjoitin,että nimenomaan maanviljelijä on se, joka ei itse voi valita työaikaansa. Hän on sään armoilla, vilja on puitava ja heinäsato korjattava täsmälleen silloin sää sallii ja lehmä poikii silloin kun poikii. Ei siinä voi ihminen valita työaikaa, vaan on mentävä ehkä vuorokausia putkeen.

Kansantalouden kannalta merkittävyydestä voitte kysyä omilta isovanhemmiltanne, jotka ovat joskus joutuneet ostamaan ruokaa kupongeilla. Kahvin saantiin ei silloinkaan suomalaisella maanviljelijällä ollut osuutta, mutta jopa leipä, voi, liha ja sokeri olivat kortilla, eli niiden saanti oli rajoitettu.

Emme tarvitse sotaa, sillä joku kansainvälinen konflikti, terroriteko, lakko tai joku tulivuorenpurkaus voi hyvinkin ratkaisevasti rajoittaa elintarvikkeiden tuontia. Silloin maanviljelijän merkitys Suomen kansalle valkenee sinullekin. Vai pystyisitkö sinä itse metsästämään ja kasvattamaan ruokasi, ilman maanviljelijöitä? Taitaisit syödä pelkkää ruukkuyrttiä, jos sitäkään.