Lue keskustelun säännöt.
Ahnetta väkeä noin maatalousyrittäjät
17.08.2011 |
aina pitäis tukea ja avustaa. Muitakaan yksityisyrittäjiä avusteta.
Ihme touhua.
Kommentit (409)
Eli minun ei olisi lainkaan vaikea kuvitella mitä syötäisiin ilman suomalaisia maatalousyrittäjiä.
Että maitoakin tulee nykyään paljon Ruotsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmisen pitää syödä. Mitäs me syötäisiin ilman maatalousyrittäjiä? (siis miksi tahansa niitä nyt kukin haluaa kutsuakin...)
mutten minä nyt sentään niitä söisi.
Lehmä vastaa aina kun huudetaan :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
No niin lehmä, ammattia kehiin!
Taisi mennä paskat housuun?Ja jonkun mielestä keskustelijoiden ammatti on tässä olennaista tietoa.
Keskustelun tyylikin on ihanan maalaishenkistä.
Aika erikoinen karjankasvattaja kun luulee lehmien pitävän housuja. Tai ehkä teillä siellä fantasiafarmilla pidetäänkin. Ja niillä on nettikin käytössä. On se hersyvvää tuo mualaishuumori.
Tällä hetkellä EU:n budjetista 35% koostuu maataloustuista.[1] Suomessa maatalousyrittäjiä tuetaan vuosittain noin 3 miljardin euron suuruisilla tuilla (50€ kuukaudessa suomalaista kohden).[2] Suomessa ja muualla EU:n alueella tilakoot kasvavat jatkuvasti ja tuet keskittyvät pääosin suurtilallisille ja suurille yrityksille. Maatalouden työllisten määrä oli vuonna 1995 141 000 ja vuonna 2009 88 000.[3] Tuen määrä työllistä kohti on siten noin 34 000€ vuodessa. Tämän suuruinen summa yhden ihmisen työllistämiseksi on valtava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että muilta tuotannonaloilta siirretään tuloja maataloudelle, jotta se olisi kannattavaa Suomessa, jossa kasvukausi on lyhyt ja maaperä verrattaan köyhää. Kansantalouden näkökulmasta maataloustuet siis vähentävät talouden kokonaisuuden tuottavuutta. Maataloustuet ovat suuruudeltaan samaa luokkaa kuin Suomen puolustusmäärärahat. Vuonna 2011 valtion arvioidaan ottavan lainaa noin 8 miljardia euroa.
OECD-maiden kehitysapumäärärahat ovat murto osa näiden maiden tuista omalle maataloudelleen. Maataloustukien leikkaamisen voi nähdä yhdeksi tärkeimmäksi ja vaikuttavimmaksi kehityspolitiikan tavoitteeksi. Maatalous on kaikkein merkittävin talouden sektori vähiten kehittyneille maille, joiden väestöistä vajaa 80% asuu maaseudulla. Maatalous ei voi kehittyä elinkeinona, jos kehitysmaiden markkinoilla on tarjolla riittävästi halpoja ulkomailta tuotuja elintarvikkeita.
Kehitysmaiden tuottajilla ei ole mahdollista kilpailla tukia saavien eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten tuottajien kanssa. Maatalouden pysähtynyt kehitys johtaa tietysti myös kerrannaisvaikutuksiin muilla talouden sektoreilla. Maataloustuet johtavat kehittyneissä maissa ylituotantoon ja ylijäämä viedään maailmanmarkkinoille. Köyhien maiden tuottajien tuotteilla ei ole mahdollisuutta päästä eurooppalaisten pöytiin ja eurooppalaisten tuottajien tuotteet saavat etulyöntiaseman kehitysmaiden markkinoilla. Maataloustuotannon kehittäminen tarjoaisi kehitysmaille realistisen ja nopean tien köyhyyden kitkemiseksi. Köyhyys tekee usein mahdottomaksi myös valita ympäristön kannalta kestävin mahdollinen tuotanto- ja elämäntapa.
Tilastokeskuksen mukaan maatalousyrittäjäkotitalouden keskimääräinen käytettävissä oleva mediaanitulo oli 50 350 euroa vuonna 2006. Käytettävissä olevat tulot saadaan, kun tuloista, joissa on mukana saadut tulonsiirrot ja laskennallinen asuntotulo, vähennetään verot ja vastaavat maksut. Muissa yrittäjäperheissä käytettävissä oleva mediaanitulo oli 43 480 euroa. Kaikissa palkansaajakotitalouksissa käytettävissä oleva mediaanitulo oli 38 320 euroa ja työntekijäperheissä 33 590 euroa. Erot maatalousperheiden hyväksi olivat vastaavasti 16, 31 ja 50 prosenttia. Erot muuttuvat, jos verrataan rahatuloja tai tuloja perheen ansaitsijaa kohden, mutta johtopäätös on sama: maatalousyrittäjillä on korkeat käytettävissä olevat tulot.
Maatalousperheissä tehdään usein muutakin kuin maataloustyötä, mutta on otettava huomioon, että merkittävien lisäansioiden hankkiminen ei tavalliselta työntekijältä käytännössä onnistu.
Tuloeroja on vaikea ymmärtää, kun ottaa huomioon, että maataloustuottajia tuetaan noin 2,3 miljardin euron vuotuisella tulonsiirrolla, keskimäärin noin 28 000 eurolla maatalousyritystä kohti. Nämä rahat on kerätty enimmäkseen veroina suurimmaksi osaksi vähemmän ansaitsevilta työntekijöiltä.
Lisäksi tuo huoltovarmuusargumentti on ihan skeidaa. Jos sellainen kriisi iskisi, että ruokaa ei maailmanmarkkinoilta saataisi, ei saataisi myöskään polttoainetta traktoreihin jne. Eli ruokaa ei silloin saataisi Suomestakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilastokeskuksen mukaan maatalousyrittäjäkotitalouden keskimääräinen käytettävissä oleva mediaanitulo oli 50 350 euroa vuonna 2006. Käytettävissä olevat tulot saadaan, kun tuloista, joissa on mukana saadut tulonsiirrot ja laskennallinen asuntotulo, vähennetään verot ja vastaavat maksut. Muissa yrittäjäperheissä käytettävissä oleva mediaanitulo oli 43 480 euroa. Kaikissa palkansaajakotitalouksissa käytettävissä oleva mediaanitulo oli 38 320 euroa ja työntekijäperheissä 33 590 euroa. Erot maatalousperheiden hyväksi olivat vastaavasti 16, 31 ja 50 prosenttia. Erot muuttuvat, jos verrataan rahatuloja tai tuloja perheen ansaitsijaa kohden, mutta johtopäätös on sama: maatalousyrittäjillä on korkeat käytettävissä olevat tulot. Maatalousperheissä tehdään usein muutakin kuin maataloustyötä, mutta on otettava huomioon, että merkittävien lisäansioiden hankkiminen ei tavalliselta työntekijältä käytännössä onnistu. Tuloeroja on vaikea ymmärtää, kun ottaa huomioon, että maataloustuottajia tuetaan noin 2,3 miljardin euron vuotuisella tulonsiirrolla, keskimäärin noin 28 000 eurolla maatalousyritystä kohti. Nämä rahat on kerätty enimmäkseen veroina suurimmaksi osaksi vähemmän ansaitsevilta työntekijöiltä. Lisäksi tuo huoltovarmuusargumentti on ihan skeidaa. Jos sellainen kriisi iskisi, että ruokaa ei maailmanmarkkinoilta saataisi, ei saataisi myöskään polttoainetta traktoreihin jne. Eli ruokaa ei silloin saataisi Suomestakaan.
Siinä on mukana esim. työssäkäyvän puolison tulot aivan samoin kuin on työntekijäperheissä. Kannattaa siis muistaa, että maatalousyrittäjäkotitalouden tuloista enemmän kuin puolet tulee muualta kuin maataloudesta eli aika usein sen vaimon palkka!
Laskennallinen ansiotulo taas Niemellä on mielenkiintoinen: kerrostalossa asuvalla ei ole asuntotuloa nimeksikään, vuokralla asuvalla se vähennetään tulosta ja jos asuu maalla omakotitalossa, on asuntotulo keskimäärin 1000 - 2000 e/kk (siis virtuaalirahaa eli Niemen mukaan se säästö, jonka saa, kun ei asu vastaavassa asunnossa vuokralla).
Lisäksi Niemi unohti laskelmissaan, että maatalouden saama raha ei ole tuloja ennen kuin siitä tehdään tuotantokustannuksia vastaavat vähennykset. Palkansaajan ei tarvitse itse maksaa töissä käyttämäänsä traktoria, maanviljelijän täytyy. Niemi ei tätä ymmärtänyt vaan oletti, että kaikki tilille tulevat myyntitulot ovat sellaisenaan tuloa viljelijälle.
Se on kyllä totta, että maatalousyrittäjillä on korkeat käytettävissä olevat tulot. Valitettavasti niistä tuloista pitää maksaa tulonhankkimiskulut eli rehut, siemenet, koneet, eläinlääkärikulut jne. Näitä Niemi ei ole ottanut huomioon.
Ihan vain siksi, että saataisi muut kateelliseksi ja jotta muilla ihmisillä olisi jokin haukkumiskohde. Ei me oikeati haluta mitään ruokaa tuottaa tai ympäristöstä pitää huolta. Meidän tavoitteena on vain yrittää riistää muita ihmisiä, ihan vain huvin vuoksi niin. Ei me kutsuta koululuokkia tutustumaan maatilan eläimiin siksi, että lapset oppisivat jotain eläimistä tai ylipäätään näkisivät joskus niitä. Ei toki, vaan kouluja kutsutaan tutustumaan tiloihin, jotta he jo pienestä tietävät mistä olla kateellinen ja mitä haukkua. Parhaimmillaan voivat vanhemmilleenkin antaa vinkkiä aiheesta. Ja eläimiäkään ei kohdella hyvin siksi, että ne voisivat hyvin ja tuottaisivat hyvin. Vaan eläinten hyvän kohtelun tarkoituksena on vain ja ainoastaan tehdä animalian salakuvaajille homma haasteellisemmaksi. Joutuvat juoksemaan yöllä laittomilla kuvauskierroksillaan sadalla tilalla, ennen kuin löytävät riittävän likaisen eläimen telkkarin uutisiin näytettäväksi.
Naapurin mökkiläinen kysyi, että tahallammeko me olemme opettaneet lehmät paskomaan aina, kun hän tulee lasten kanssa niitä laitumelle katsomaan. Lehmä on viisas eläin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi Niemi unohti laskelmissaan, että maatalouden saama raha ei ole tuloja ennen kuin siitä tehdään tuotantokustannuksia vastaavat vähennykset. Palkansaajan ei tarvitse itse maksaa töissä käyttämäänsä traktoria, maanviljelijän täytyy. Niemi ei tätä ymmärtänyt vaan oletti, että kaikki tilille tulevat myyntitulot ovat sellaisenaan tuloa viljelijälle.
Se on kyllä totta, että maatalousyrittäjillä on korkeat käytettävissä olevat tulot. Valitettavasti niistä tuloista pitää maksaa tulonhankkimiskulut eli rehut, siemenet, koneet, eläinlääkärikulut jne. Näitä Niemi ei ole ottanut huomioon.
Että muut yrittäjät pyörittävät yrityksiään ilman tuotantokustannuksia? Ei meilläpäin ainakaan. Ja kyllä nekin myyntitulosta maksetaan.
Eikä siihen aikaakaan kovin paljon mene, sillä jos ihmisen työaika on 8 tuntia ja työmatkoineen syrjäseudulla varmasti vähintään 9 tuntia, ei hereilläoloaikaa ole niin paljon, että maatalous voisi mitenkään olla tasa-arvoinen ajankäytön suhteen tuon hammaslääkärin tai muun vastaavan työn kanssa.
Viljelijä kun tekee maataloushommia pari-kolme tuntia työpäivän päälle. Sitten viikonloput käyttää maataloustyöhön kokonaan. Ja lomat ei oo lomaa vaan maataloustyöaikaa.
Niin lopputulos on, että ajankäyttö ei mene näiden kahden työn suhteen tasan, vaan maataloustyötä tulee tehtyä ajallisesti enemmän kuin palkkatyötä.
Mutta tuota en kyllä kommentissasi ymmärtänyt, että millä tavalla se viljeleminen on pelkkä harrastus tai ettei siihen kovin paljon aikaa mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viljelijä kun tekee maataloushommia pari-kolme tuntia työpäivän päälle. Sitten viikonloput käyttää maataloustyöhön kokonaan. Ja lomat ei oo lomaa vaan maataloustyöaikaa.
Niin lopputulos on, että ajankäyttö ei mene näiden kahden työn suhteen tasan, vaan maataloustyötä tulee tehtyä ajallisesti enemmän kuin palkkatyötä.
Mutta tuota en kyllä kommentissasi ymmärtänyt, että millä tavalla se viljeleminen on pelkkä harrastus tai ettei siihen kovin paljon aikaa mene.
Nyt maataloustöiden tekemiseen riittää 2-3 tuntia päivässä vaikka vielä vähän aikaa sitten koko päivä meni navetalla. I rest my case.
Nyt maataloustöiden tekemiseen riittää 2-3 tuntia päivässä vaikka vielä vähän aikaa sitten koko päivä meni navetalla. I rest my case.
ja palkkatyötä rinnan täyspainoisesti, esim. pitää isoa karjaa. Karjanpidon ja palkkatyön voi yhdistää niin että karjaa on vähän ja vain toinen käy ulkopuolella töissä. Viljanviljely on sitten toinen asia, sillä yksin ei elä jos ei ole tarpeeksi viljelysmaata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yrittäjäperheessä tienataan vähän enemmän kuin muissa, niin työtä paiskitaan PALJON enemmän kuin normaalissa palkansaajaperheessä.
Lisäksi Niemi unohti laskelmissaan, että maatalouden saama raha ei ole tuloja ennen kuin siitä tehdään tuotantokustannuksia vastaavat vähennykset. Palkansaajan ei tarvitse itse maksaa töissä käyttämäänsä traktoria, maanviljelijän täytyy. Niemi ei tätä ymmärtänyt vaan oletti, että kaikki tilille tulevat myyntitulot ovat sellaisenaan tuloa viljelijälle. Se on kyllä totta, että maatalousyrittäjillä on korkeat käytettävissä olevat tulot. Valitettavasti niistä tuloista pitää maksaa tulonhankkimiskulut eli rehut, siemenet, koneet, eläinlääkärikulut jne. Näitä Niemi ei ole ottanut huomioon.
Että muut yrittäjät pyörittävät yrityksiään ilman tuotantokustannuksia? Ei meilläpäin ainakaan. Ja kyllä nekin myyntitulosta maksetaan.
pitää siitä vähentää tuotantokustannukset, ennen kuin se on tuloa. Sen sijaan hän ymmärsi, että yrittäjälle tuloa on vain se, mitä yrityksestä otetaan yrittäjäperheelle, ei siis olettanut, että yrityksen rahaliikenne on yksityistalouden rahaliikennettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se valokuitu pitää kaivaa maahan 2 km matkalle, ja siitä tulee hintaa jopa 25 000 euroa (pahimmillaan). Laajakaista ei maalla tule joka kotiin valokuituna, vaikka kaupunkilainen sen saakin. Sonera ei vedä yhteyttä perille asti kuin kaupungeissa.Ihminen asuu keskellä ei mitään valtion tuilla ja odottaa että hänelle tuodaan laajakaista perille asti ja samaan hintaan kuin ihmisten ilmoilla. Kas kun et vaadi vielä taksikuljetusta oopperaan kerran kuussa kun se on ihmisen kansalaisoikeus asui missä korvessa hyvänsä. Tajuatko miten kalliiksi tulet kotimaallesi?
Miksi siellä korvessa on pakko vaan sinnitellä vaikkei siinä ole mitään järkeä?
En minä vaadi kaikkea valtion tuella. Enkä sitä paitsi saa edes maataloustukia sitä määrää, mitä täällä on väitetty. Työssä on tietenkin pakko käydä, mutta kyllä meillä käytetään edelleen lapsityövoimaa, eläkeläiset osallistuvat töihin (=mainiota kuntoutusta) ja lisäksi on joko palkattua tai "orjatyövoimaa", vapaaehtoista sentään.
Minä luulen, että sinä et haluaisi minua kerrostalonaapuriksesi. Ja minä asun mieluummin täällä kaukana korvessa kuin sinun naapurinasi.
Oopperatkin täällä maalla tehdään itse, tai ainakin Äkäslompolossa tehtiin muutamina vuosina, mainitakseni esimerkin. Luosto Classic ei ole ihan omatekoinen, mutta ei tarvitse lähteä Helsinkiin kalliiseen oopperaan. Mitähän sekin muuten maksaa.
Ei ole tainnut kukaan vastata kysymykseeni siitä, mitä 1940-luvulla seurasi siitä, että ei oltu elintarvikkeiden suhteen omavaraisia vaan niitä tuotiin muualta.
Mennetiä ovat ne ajat kun amatalous oli perheen elämäntapa ja idyllisesti omalla porukalla tehtiin hommia. Sellainen elämysoleilu ei nykymaailmassa tukia ansaitsekaan.
Mutta kun laitetaan homma oikeasti tuottamaan ja otetaan yrittäjyysasenne, niin niitä ammuja ei olekaan muutamia kymmeniä, vaan satoja, on lihaa ja maitoa tuottavia ja sama sikojen, lampaiden jne. osalta. Silloin voidaan jo puhua kunnon yrityksesä ja tarpeen on silloin palkata kunnon henkilöstökin, siinä ei mikään satunnailomittaja riitäkään, vaan ihan on oltava työntekijät palkkalistoilla. Mutta ihan eri konspetin tämmöinen oikea yrittämine vaatii kuin se "idyllipiiperrys viidellätoista lehmällä".
Pitää olla kunnon tilat, koneistus, atk-systeemit, terveysseuranta ja -hoito eläimillä jne. Vaatii ihan koulutukset ja kunnon investoinnit jos alusta asti meinaa pystyyn moisen pykäistä.
Laajassa mitassa toteutettu maatalous on tuottavampaakin. Kun joku nyt älähtää eläinten oloista ja isojen karjojen sairastumissta tehomaataloudesta jne, niin tilat voidaan jakaa osastoihin ja tietysti pääluku pitää olla tiloihin soveltuva, mikä sitten kullakin eläimellä se tilantarve on.
Mun mielestä se pientilallisuuskin on hieno juttu eikä sitä pidä pois kitkeä, mutta se on eri asia eikä tukia ansaitse. Sellainen pientiallisuus elämäntapana menee jonkin muun työn ohessa. Siinä ehtii aamu- ja ilta-askareiden välissä tehdä jotain muutakin hommaa kummasti (kirjoitustyö, hirojan työ, ompelijan hommat jne. jne.) ja vaikkapa pariskunnan toinen osapuoli olla kokonaan muussa työssä. Pientiloilta siis tuet kokonaan pois ellei niin jo satu olemaankin.
Sama koskee viljatiloja. Kun on kunnon masiinat ja investoinnit ja ne tarvitaan pinta-alan mukaan todella itselle omiksi ja puinti ja kylvöaikana tarvitaan ja käytetään työvoimaa, niin tuet on perusteltuja. Harrasteen piikkiin menevä viljely tai vuokrakoneistolla pienellä panoksella tehtävä homma ei tukia kaipaa.
Ei ole tainnut kukaan vastata kysymykseeni siitä, mitä 1940-luvulla seurasi siitä, että ei oltu elintarvikkeiden suhteen omavaraisia vaan niitä tuotiin muualta.
Oman tuotantomme omavaraisuusaste on mm maidon osalta 101%, naudanlihan osalta 85%, sianlihan 116%, siipikarjan 103%, kananmunien 117%, vehnän 122%, rukiin 61% ja sokerin osalta 26% (tiedot vuodelta 2008).
Näiden lisäksi Suomeen tuodaan paljon tavaraa ulkomailta, joten tästäkin ruokamäärästä suuri osa päätyy ylijäämävarastoihin.
Lisäksi koko omavaraisuusperustelu ontuu vakavasti siksi, että tavanomainen maataloustuotanto tarvitsee lannoitteena valtavan määrän teollisia väkilannoitteita. Lannoitemarkkinat ovat pääosin siirtyneet norjalaisen Yaran haltuun. Suurin osa teollisista väkilannoitteista tuodaan ulkomailta. Tuotanto tarvitsee myös kemiallisia tuholaistorjunta-aineita. On helppo arvata, että näissäkin valtaosa tuotannosta ja kaupasta on ulkomaisten yritysten hallussa. Miten sitten energia? Energiaa tarvitaan niin kasvihuoneviljelyyn kuin maatyökoneisiin, tietenkin kaiken tarvittavan ruokamäärän jatkojalostamiseen sekä kuljettamiseen maan eri puolilta toisille ja valmistamiseen kotitalouksissa. Öljyllä lämmitetään suurin osa kasvihuoneista sekä kuivataan vilja.
jauhamaan. Suomi on demokraattinen maa, ja jokaisella on oikeus asua missä haluaa.
Se valokuitu pitää kaivaa maahan 2 km matkalle, ja siitä tulee hintaa jopa 25 000 euroa (pahimmillaan). Laajakaista ei maalla tule joka kotiin valokuituna, vaikka kaupunkilainen sen saakin. Sonera ei vedä yhteyttä perille asti kuin kaupungeissa.Ihminen asuu keskellä ei mitään valtion tuilla ja odottaa että hänelle tuodaan laajakaista perille asti ja samaan hintaan kuin ihmisten ilmoilla. Kas kun et vaadi vielä taksikuljetusta oopperaan kerran kuussa kun se on ihmisen kansalaisoikeus asui missä korvessa hyvänsä. Tajuatko miten kalliiksi tulet kotimaallesi?
Miksi siellä korvessa on pakko vaan sinnitellä vaikkei siinä ole mitään järkeä?
vastata, mitä tukia saavat muut yrittäjät? Maanviljelijät eivät saa lomittajaa, muttei heidän työnsäkään ole ympärivuotista. Miksi yhteiskunnan pitää tukea jonkin alan yrittäjiä, muttei toisen?
Ihmettelen suuresti myös sitä, miksi esim. turkistarhaajat ja leikkokukkien kasvattajat saavat turhakkeidensa tuotantoon tukiaisia?
Viljelijä kun tekee maataloushommia pari-kolme tuntia työpäivän päälle. Sitten viikonloput käyttää maataloustyöhön kokonaan. Ja lomat ei oo lomaa vaan maataloustyöaikaa.
Robottinavetassa menee usein koko päivä. Tunnen emäntiä joiden elämän lehmät täyttää lähes kokonaan. Ainoastaan kolmen päivän mittaisia lomia pystyy pitämään, koska muiden työntekijöiden ammattitaito ei riitä. Ihan suotta itket ja kateilet, ei se maanviljelijän elämä ole sulta pois millään tavalla. En minäkään sinun lähiöelämää kateile. Ehkäpä se sua harmittaakin kun olet tuollainen seinään katoava persoona. Eikö yritys oikein tuota?
Niin lopputulos on, että ajankäyttö ei mene näiden kahden työn suhteen tasan, vaan maataloustyötä tulee tehtyä ajallisesti enemmän kuin palkkatyötä.Mutta tuota en kyllä kommentissasi ymmärtänyt, että millä tavalla se viljeleminen on pelkkä harrastus tai ettei siihen kovin paljon aikaa mene.
Nyt maataloustöiden tekemiseen riittää 2-3 tuntia päivässä vaikka vielä vähän aikaa sitten koko päivä meni navetalla. I rest my case.
Maataloustuotteita tuotetaan etelämmässä paljon yli oman tarpeen, koska ilmasto on tähän suotuisa. Siksi ruokaa on koko ajan saatavilla maailmanmarkkinoilla. Samalla rahalla, jonka suomalaiset nyt maksavat ruuastaan, he voisivat ostaa ruokaa maailmalta eikä heidän tarvitsisi maksaa miljardien maataloustukia vuosittain.
Ja mietipä miten paljon suomalaista ruokaa itse asiassa syöt nykyäänkään? Itse olen miettinyt oman perheemme elintarvikkeiden kulutusta ja siitä itse asiassa hyvin pieni osa on kotimaista tuotantoa. Tähän aikaan vuodesta se on puoli kiloa lihaa, muutama kilo perunoita ja porkkanoita, ja 1-2 leipää viikossa. Toki meidän perheessä ei juoda maitoa, mikä varmaan on poikkeuksellista Suomessa. Suurin osa ruuasta tulee jo nyt ulkomailta, ja todennäköisesti perunaa ja porkkanoita saisi tällä hetkellä helposti ulkomailtakin. Eli minun ei olisi lainkaan vaikea kuvitella mitä syötäisiin ilman suomalaisia maatalousyrittäjiä.