Ahnetta väkeä noin maatalousyrittäjät

tukien määrään????

muut yrittäjät saavat työlleen täyden korvauksen, sunkin on mahdollista ostaa halpaa lihaa sen vuoksi että maataloutta tuetaan. Muuten jäisi fileet sultakin ostamatta.

mutta se liha, mikä Suomessa on suht´halpaa ei TODELLAKAAN ole kotimaista.Mihinkä helvettiin ne tukirahat oikein häviää?

Ei ne mihinkään häviä. Suomalainen maanviljelijä ostaa niillä saksalaisen ökyauton tai pari, ja sieltä talon pihastahan ne löytyvät. Mitähän näennäisperusteluja maajussit käyttävät laskiessaan sitä heille kuuluvaa "omaa palkkaa", jonka valtio maksaa?

Ja Ranskassa maksetaan enemmän maataloustukia, mutta se johtuu siitä, että väkiluku kymmenkertainen. Lisäksi tuotanto per pinta-alayksikkö on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Täytyykö kaikki todella vääntää rautalangasta. Suoraan asukasluvun mukaan maksut menee seuraavasti:

Saksa € 62,00 per asukas

Ranska € 54,00 per asukas

Suomi € 400,00 per asukas

Ja nytkö sitten yhtäkkiä maatalous ei olekaan tutkitusti suurin ympäristörasite esim. Itämerelle? Suomi on Puolan jälkeen suurin Itä-meren kuormittaja maatalouden päästöissä. Itämeren rantojen suurissa kanaloissa, sikaloissa, navetoissa sekä kalanviljelylaitoksissa muhii fosforipommi. Ja tämä nyt on täysin ymmärrettävää, koska meidän ilmastomme ei sovellu maanviljelyyn, joten on pakko lannoittaa paljon enemmän kuin etelämmässä. Maantieteelle emme mitään voi, mutta suomalaiset silti sitkeästi yrittävät. Maataloudelle pitäisikin oikeastaan määrätä ympäristörikoksista suuri korvausvelvollisuus.

Eli kenen kannalta kannattaa väittää, että maatalous on suurin ympäristörasite? Koska yhdessäkään maassa ei haluta ottaa vastuuta kansalaisten tuottamien jätevesien vaikutuksista, väitetään vuodesta toiseen, että maatalous saastuttaa. Mielenkiintoisinta on se, että mitä vähemmän peltoja saa lannoittaa (ja se jos mikä mitataan todella tarkasti viranomaisvalvonnan toimesta), niin sitä enemmän niistä valuu vesistöihin. Miten on mahdollista, että jos lannoitat yhdellä grammalla, niin vesistöön valuu "mittauksissa" 2 -3 grammaa? Ja vielä kasvit kuluttavat oman osansa.

Ilmastolla ja maaperän lannoittamisella ei ole mitään tekemistä keskenään, sillä tuskin se fosfori Etelä-Euroopassa ilmastollisista syistä maaperään hakeutuu.

jotka nauttivat suurista tukiaisista, ovat ensimmäisiä eu-valtioita. He ovat aikoinaan neuvotelleet itselleen myös parhaimmat edut ja pitäneet niistä kiinni.

Suuruuden ekonomia, katsos.



Kuka tarvitsikaan rautalankaa?

Miten hirveän tyhmiä yrittäjiä Suomesta voi löytyä, kun ei edes yksinkertaisimpia asioita osata itse hoitaa. Täytät muutaman lomakkeen, täytät tarvittavat ehdot ja kas, sinua tuetaan. Tänääkin oli lehdessä, että Lahden alueella oli yrityksille annettu suoraa tukea 83 miljoonaa alkuvuoden aikana. Miksi sitä ei kukaan itke, että rahaa syydetään niille, joista osa ei edes tiedä, miten yritystään hoitaa.

Ja höpöhöpö. Yritystuki on julkisista varoista yritykselle tai yhteisölle maksettu avustus tai rahoitus. Yritystuen antamisperusteet on säädetty yritystukilaissa (Laki yritystoiminnan tukemisesta 1068/2000), jonka mukaan yritystoimintaan voidaan myöntää valtionavustuksena investointitukea, pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistukea ja tukea yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Avustusmuotoisen rahoituksen ohella rahoitusta voidaan myöntää toimintaympäristön parantamiseen myös pääomasijoituksena. Eli tämä ei todellakaan ole mitään "omaa palkkaa".

Ranska maksaa vuodessa noin 10 mrd euroa maataloustukia, Suomi noin 3-4 mrd, laskutavasta riippuen. Kuten mainittu, Ranskan maatalous tuottaa samalla panostuksella vähintään kaksi kertaa enemmän maataloustuotetta Suomeen verrattuna, ja maan väkiluku on tosiaankin kymmenkertainen. Eli suomalainen veronmaksaja maksaa kotimaisesta maataloudesta kymmenen kertaa niin paljon kuin ranskalainen. Mielestäni suomalaisen maatalouden hinta on siten aika järkyttävän korkea, ja maataloussektori ahne vaatiessaan tällaisen tuhlauksen jatkumista.

kai sinä ymmärrät, kuka maksaa ne tutkimukset?

Eli kenen kannalta kannattaa väittää, että maatalous on suurin ympäristörasite? Koska yhdessäkään maassa ei haluta ottaa vastuuta kansalaisten tuottamien jätevesien vaikutuksista, väitetään vuodesta toiseen, että maatalous saastuttaa. Mielenkiintoisinta on se, että mitä vähemmän peltoja saa lannoittaa (ja se jos mikä mitataan todella tarkasti viranomaisvalvonnan toimesta), niin sitä enemmän niistä valuu vesistöihin. Miten on mahdollista, että jos lannoitat yhdellä grammalla, niin vesistöön valuu "mittauksissa" 2 -3 grammaa? Ja vielä kasvit kuluttavat oman osansa.

Luojan kiitos emme ole MTK:n rahoittamien "tutkimusten" armoilla.

Jos maantieteellisillä olosuhteilla ei ole mitään tekemistä lannoittamisen kanssa, miksi Suomessa sitten lannoitetaan moninkertaisesti verrattuna etelä-Eurooppaan? Ja kun ajatellaan niitä määriä typpeä ja fosforia, joita maahan on vuosikymmeniä työnnetty, ei ole ihme jos valuma ei ihan vuodessa tai kahdessa pienene...

Eläkeiän nostosta innostunut hallitus on jättänyt yhden ammattiryhmän uudistusaikeiden ulkopuolelle. Maatalousyrittäjät voivat vastedeskin jättäytyä vapaalle vaikka 56-vuotiaina.



Vanhuuseläkkeen alaikärajan nosto 65 ikävuoteen vaikutti eniten palkansaajiin. Maatalousväki voi vastedeskin päästä oloneuvoksiksi vaikka 56-vuotiaina valtion maksaman luopumistuen avulla.





Tasan ei käy onnenlahjat.

Omat vanhempani olivat maatalousyrittäjiä ja nyt saavat eläkettä 600e kuukaudessa. Ei sillä kauheesti juhlita.

Omat vanhempani olivat maatalousyrittäjiä ja nyt saavat eläkettä 600e kuukaudessa. Ei sillä kauheesti juhlita.

Hän sai eläkettä myöskin n. 600 euroa kuukaudessa. Hänkään ei hirveästi juhlinut, mutta joutui kyllä olemaan töissä viralliseen eläkeikään saakka.