HUHTIHURMURIT syyskuussa
Kommentit (118)
Huh! Kävin ultrassa ja kaikki oli hienosti! Oma syke oli varmaan tuhat kun jännitti niin. Olin jo varautunut pahimpaan. Siellä polskutti pikkuinen, sydän löi ja sikiö liikkui, koko täsmäsi viikkoihin, päästä pyllyyn mitattuna oli n. 4,5 senttiä! Sehän on iso jo, ihme, ettei mitään näy päällepäin!
Ilmeisesti mulla ei vaan tissit kasva eikä muitakaan oireita ole tällä hetkellä. Ehkä ne tulee myöhemmin sitten. Siitähän mä eniten olin huolissani, kun aluks oli oireita ja sitten ne hävis.
Oli kyllä taas hintansa veroinen ultrakäynti, mieskin sai nyt nähdä pikku olennon kunnolla. Seuraava onkin sitten np-ultra kahden viikon päästä.
Kiitos kaikille tuesta! Olette ihania! Toivottavasti meistä kaikista tulee terveiden lasten äitejä huhtikuussa! Onpas muuten jotenkin villi ajatus, että mua joku sanois äidiksi :)
T:hookatti 11+2
Hookatti! Helpottavaa kuulla, että pienellä on kaikki hyvin :) mulla ainakin oli ihan epätodellinen olo nähdä pienen sydämen sykkivän mun sisällä :)
Mulla on paha ola palannut, juuri kun ehdin hehkuttaa sen heikkenemistä :( oksetus on pahimmillaan varsinkin aamuisin ja iltaisin, päivisin on ihan siedettävä olo..
Lenkillä ei oikein ole tullut käytyä ja painoa on tullut lisää muutama kilo :p nariseekohan neuvolatäti siitä ... Pitää ruveta ulkoilemaan enemmän, kunhan olo tästä helpottaa ja väsymys hälvenee :)
Mulla on ensi viikolla toinen neuvola, lääkärin tapaaminen siis. Siellä ilmeisesti kuunnellaan sydänäänet, voi kun se olisi jo aikaisemmin!
Hauskaa torstaipäivän jatkoa!
Heikkulin ja kultahippu 12+2
ihanista uutisista!! aivan mahtavaa :) voin kuvitella helpotuksen tunteesi ja pulssisi ennen ultraa!
mä huomaan et mulla on kans pulssi taas kohonnut, selvästi jännitän huomista np:tä ihan kauheesti..miksi mua nyt yhtäkkiä pelottaa niin paljon, et joku ois pielessä? kun viime ultrassa kaikki oli loistavasti...ääh..muutenkin tänään ollu aika heikko päivä, itkettäny ja suututtanut kun oksettaa taas.
äh, nyt täytyy rientää töihin, iloa päiväänne naiset!
Laurau 12+! :)
kaikille tsempeistä, soitin tänään teratologiseen tietopalveluun ja siellä rauhoiteltiin, että ei ole syytä huolestua. 95% todennäköisyydellä kaikki on hyvin ja jos isoja vikoja on, ne löydetään ajoissa. Tämä mun lääke ei ole kuulemma niitä pahimpia ja moni on käyttänyt sitä ilman ongelmia raskauden aikana. Ja terve lapsi on syntynyt. Joku ehdotti lääkkeen vaihdosta, valitettavasti se ei taida onnistua, kun tosiaan tätäkin lääkettä etsittiin se 10 vuotta ennen kuin löytyi tehokas. Unilääkkeitä varmaan olisi paljonkin tarjolla, mutta ongelma ei ole itse unettomuus, vaan eräs inhottava vaiva, joka aiheuttaa unettomuutta. Hankalaa :-).
Tiedän, ettei alkuraskaudessa saisi vielä käyttää rautaa, mutta tämä oli neuvolan arvio, että ehkä voisi aloittaa jo aiemmin kuin normaalisti.
HOOKATTI, hienoja uutisia! Olin jo kirjottamassa sulle tsemppiviestiä, mutta ei onneksi tarvi :). Niin, mun omasta neuvolasta sanottiin, että keskenmenon riski on jo huomattavasti pienempi, kun se syke kerran löytyy ja todetaan, että alkio on oikeassa paikassa. Siihen tässä yritän luottaa itsekin kaikkien tuhrujen keskellä ennen np-ultraa... :)
Onpas ihana lukea noita ultrakuulumisia! Huikeeta, kuinka nopeasti aika vaan kuluukin. Osa tästäkin porukasta jo reilusti yli kymmenen viikon. WAU!!
Täällä ei oikeastaan mitään uutta. Paitsi, että tämä viikko on ollut kyllä pahin kaikista. Nyt siis menossa 8+3. Järjetön pahoinvointi ja väsymys. Kaikki hajut oksettaa ja oksentaa saa aina välillä. Jääkaapilla ei voi käydä ja mies saa pysyä kaukana, jos ja kun herkuttelee suklaalla tai käy tupakalla. Hassua miten nopeasti tupakka alkaa haista pahalle, vaikka itte oon polttanu monta vuotta ja lopetin vasta vajaa kuukausi sitten.
Jotenkin tuntuu, että mikään ei huvita tai innosta. Ei edes kokkailu, mikä on ennen ollut mulle tärkeä henkireikä. Lisäksi tilannetta pahentaa tää järjetön selkäkipu. Se ei kuitenkaan johdu raskaudesta vaan ihan muusta. Mutta kun ei saa enää syödä lääkkeitä samaan tapaan kuin ennen, niin ei tää kipukaan tahdo hellittää. Eilen kävin laitattamassa nikamia ja lantiota paikoilleen, muttei sekään vielä auttanut. Sinänsä itse hoito oli paljon helpompaa kuin ennen! Tuumas se "poppamies", että raskaus vaikuttaa aika paljon tuohon hoidettavuuteenkin. On paljon helpompaa silloin. Tuumas vaan, että mun pitääkin olla jatkossa aina raskaana... :D
Se on muutenkin hassu mies. Näki mun raskauden korvasta, ennen kuin ehdin siitä itte kertoa. Tuntee ihmisen kroppaa aika hyvin..
Kai sitä pitäis raahautua laittamaan muksulle ruokaa ja vallata taas sohva loppuillaksi.
Jaksamista kaikille!
Pikku Punahilkka 8+3
Hienoja uutisia Hookatilla. Nyt sitten voitkin kytkeä itsesi siihen kotidobbleriin ja odotella, milloin pikkuiselta loppuu piilopaikat kesken - aivan kuten Naanulikin :)
Kyllä ne viikot vaan vierii, kun itse kullakin alkaa pahoinvointi helpottaan. Tsemppiä Aallolle, toivottavasti kohta on sun vuoros siinä jonossa.
Karkki kyseli hemoglobiineista. Mulla ei ainakaan sillä saralla ole huolta, olikos se viime viikolla se neuvola ja silloin oli reippasti yli 150. Viime raskaudessa täytyi syödä vain yksi rautakuuri, onneksi. Se kun tuppaa tuomaan mukanaan kaikenmoisia vaivoja :/
Tervetuloa Vivian. Ei kun viestiä vaan kehiin :)
Punahilkka, mä tiedän kans tapauksen, jossa vyöhyketerapeutti on tiennyt raskaudesta ennen asiakasta. Ihmeellinen on ihmiskeho ja joidenkin taito lukea sitä.
Minä sain huomiselle ajan ultraan, sitten pääsee tästä epätietoisuudesta. Mulla on ihan outo, sellainen tyhjä olo. Ei itketä eikä muutenkaan ole surullinen fiilis. Huomenna voi olla kyllä ihan eri asia... Harmi kun ei saada tyttöä hoitoon siksi aikaa, mies ei pääse sitten mukaan sinne ultraan :( Olis molemmille ollut tärkeää olla paikalla silloin kun sen tiedon saa. Mutta elättelen vielä toiveita, että kaikki olisi hyvin. Vuoto jatkuu ruskeana, mutta ei sitä niin kamalasti ole.
Nyt menen nukkumaan, kun tuo pikkuinenkin sammui päiväunille. Mukavaa päivän jatkoa itse kullekin.
Siriina, 9+3...
Santsuli: vaihdatko mun la, se on 2.4, kiitos!
Laurau: mä jännitin ihan sikana viime yönä np-ultraa.. näin painajaistaki että "vauvalla ei ole sykettä" oli kamala uni ja nukuin huonosti. alitajuisesti siis jännitin tätä päivää..
ELi tänään oli se np-ultra. Kaikki oli hyvin. mies oli mukana ja näki isolta ruudulta vauvan. Sellä pikku papu 5.2 cm pyristeli menemään ja heitti pari kuperkeikkaa. Kätilö oli aivan ihana ja sanoi että kuunnelkaapas ja laittoi kaiuttimista kuulumaan sydämen sykkeen. Se oli herkkä hetki ja miehenikin oli silminnähden onnellinen. Ihanaa ihanaa ihanaa !!!! saimme mukaan 7 isoa kuvaakin vielä!
Hookatille onnea! hieno homma!
ja kaikille muillekkin oikein ihanaa päivää!
shellie 11+5
On kyllä niin rankkaa, kun vain harva tästä tietää eikä kenellekään viitsi valittaa oloa ja miehestä näkee, että sitä ärsyttää. Menen siis nukkuu klo 20, en voi auttaa lastenhoidossa illalla, en siivota, en mitään. Enkä tod hoitaa aviollisia velvollisuuksia. Alan jo pelätä iltaa, kun klo 19 tulee ihan järkky olo :(
Hieman herkkää muutenkin, tulee ihan kyyneleet silmiin kun te niin ymmärrätte. Kiitos.
Hei AALTO, tiedän tunteen. Meillä mies alkaa olla aika kyllästynyt, kun joutuu tekemään kaikki energiaa vaativat kotihommat. Mulle tulee niin helposti huono olo, ja se on tietty pahimmillaan iltaisin.. :(. Tällä viikolla on onneks ollut jo vähän parempi olo.
Mutta ei ole seksiä harrastettu meilläkään n. 1,5 kuukauteen... Osasyynä toki se tuhrutteluvuoto, mutta ei kyllä noin olotilankaan puolesta ole tehny paljon mieli peittoja heilutella.
Ihmeen ymmärtäväinen mies kyllä on ollu seksin suhteen, kun itsekin pelkää vahingoittavansa vauvaa. Näistä kotihommista taas... Luulen, että mies kuvittelee mun teeskentelevän puolet kuvotuksistani :).
minut voi sitte poistaa tästä pinosta. Ei ollu papu kasvanu, eli diagnoosina kesketynyt keskenmeno. Ens viikolle menee lääkkeellinen tyhjennys.
Voikaa hyvin ja kasvatelkaa masujanne
Kiitos tuesta
Mimmu
Eipä näihin oikein sanoja löydy. Iso rutistus ja voimia!!! Pitäkää huolta toisistanne!
Pikku Punahilkka
paljon jaksamista sinulle ja miehellesi. Surullista miksi näin täytyy käydä. Toivottavasti pääsette pian taas odottamaan omaa pientä nyyttiä.
Hei! Kirjoitan tänne nyt ensi kertaa, täällä odotellaan perheen nelosta. Ja varuilla olen, kun niin alussa vielä. Paljon voimia niille joiden raskaus on keskeytynyt... Itsekkään en ole vielä edes päässyt ensimmäistä kertaa neuvolassa käymään, maanantaina sitten. Saapi nähdä kokeillaanko silloin sydänääniem kuulumista vielä. Ja saan varmaan ajan niska-poimu uä:n, se onkin ainut ultra minkä täällä päin odottaja saakaan. Muut on maksettava itse, jos sellaisia tahtoo. Pahoinvointia on nyt ollut enempi, kuin edellisistä. Tämä raskaus oli hieman yllätys aluksi, mutta hyvin iloinen ja toivottu nyt =) Välillä ajatukset karkaavat väkisinkin jo pieniin vaatteisiin, vaunuihin, auton vaihtoon jne... Mutta sitten yritän palata todellisuuteen, että kaikki aikanaan. On tämä taas vaan niin jännittävää, vaikka jo neljäs onkin =) Ihana huomata, kuinka monta teitä täällä on, ja teidän kuulumisia. Raskaudestani olemme kertoneet vain yhdelle ystävistäni. Ja aiommekin kertoa vasta paljon myöhemmin sisaruksille, ja suvulle.
Toisena asiana haluan mainostaa uutta parasta ystävääni ravintolisää nimeltä Sinaire (sisältää galaktoasidaasia). On todella auttanut tämän hurjaakin hurjemman vatsan turvotuksen ynnä megalomaanisen piereskelyn kanssa. Tuntuu kuin mikään ruoka ei sulaisi. Tuo aine on nimenomaan ruuansulatusta edistävä. Apteekista saa, eikä pitäisi olla millään lailla haitaksi raskauden kannalta. Ei ole varsinainen lääke siis.
Voimia Mimmulle. :( :(
Painiiko täällä kukaan muu melkoisen stressin ja ahdistuksen kanssa? Minulla on ollut tällä viikolla melko monta unetonta yötä, uni ei tule kun päässä pyörii tuhat ja sata asiaa. Ja kyllä väsyttää!! Minulla voi stressiä lisätä se, että aloitin uudessa työpaikassa muutama viikko sitten, enkä siellä viihdy lainkaan. Jos masuasukki ei olisi nyt tulossa, olisin lähtenyt sieltä jo aikaa siten käpälämäkeen. Eli, joudun taistelemaan huonossa työssä, salata raskauttani vielä hetken, kestää mielialanmuutoksia ja kuvotusta.
Mies on joutunut kestämään aikamoisia kiukunkohtauksia, säälittää. :( Tänään meillä on ensimmäinen neuvola ja taas yksi puoliksi uneton yö takana minulla. Näytän todella freessiltä mammalta......... Ajattelin myös varata tänään neuskin jälkeen yksityiselle varhaisultran jotta näkee onko massussa mittään. Toivotaan ainakin ettei stressi ole aiheuttanut mitään ikävää!!
Voikaahan hyvin.. :)
T: Miltsukka 8+4
Mimmulle ensin pahoittelut. :( Voimia jaksaa käydä asia läpi ja toivottavasti uusi alku tarra kiinni pian, kun koette, että on sen aika!
Hookatti, onneksi sun huoli oli turhaa ja kaikki on hyvin. :) Mulla ei oo kahdessa ekassa raskaudessa rinnat kasvanu kuin vasta vikalla kolmanneksella, tässä reagoi heti. Erilaisia, erilaisia. :)
Punahilkan poppamies kuullostaa todella nimensä kaltaiselta. :D Mitenköhän mun korvat on muuttuneet, kukahan niistä huomaa.. ;)
Aalto, toivottavasti olo helpottaa pian! Täällä mennään kanssa siitä mistä aita on matalin ja en muista, milloin meillä olisi näin sekavaa ollut.. :O Mies saa "menkkaränkkä"-kohtauksia ja siivoaa sitten iltaisin, jos siivoaa. Mä en kanssa vaan jaksa. Eilen valvoin Mentalistin katsoen ja tänään kaduttaa. Niin kovin väsyttää..
Vivianille tervetuloa mukaan! :)
Shellie, onnea ultranäkymistä! Ne kuvat on kyllä ihania, niitä on niin kiva katsella. Meidän itusen kuva on jääkaapin ovessa ja vaikka on siis pieni ja suttuinen kuva, niin aina tulee hyvä mieli, kun sitä katsoo ja vähän sipaisee. :)
Miltsukka, kurjaa, että olosi on stressaantunut. :( Kurjaa, ettet viihdy työpaikassasi. Mutta älä huoli, et varmastikaan ole mitään ikävää hermoilullasi. :)
Lauraun ja Siriinan ultrakuulumisia odotellessa..
Meillä on kuopuksella silmätulehdus, saa nähdä kiertääkö koko jengin. Mies on lisäksi poissa koko viikonlopun, ei hyvä juttu, kun olo on muutenkin junan alle jäänyt..
Naanuli ja itu 10+6
Osanottoni Mimmulle! Toivon koko sydämestäni, että onnistutte pian saamaan vauvan syliin asti.
Miltsukka: mulla on vähän sama työongelma, vaihdoin työpaikkaa muutama kuukausi takaperin. Työ on ihan käsittämättömän tylsää, mutta en voi enää tässä vaiheessa vaihtaa työpaikkaa... On vaan jaksettava odottaa äitiyslomaa... En kyllä stressaa yhtään työasioista, mulle on ihan sama vaikka laskisin klemmareita äitiyslomaan asti :)
Yritä jaksaa, ja käy ihmeessa ultrassa, se helpottaa oloa tosi paljon! Ja ehkä miehesikin ymmärtää paremmin, kun näkee pikkutyypin ruudulla!
T:hookatti 11+3
Miltsukka kyseli ahdistuksesta. Mulla ei nyt varsinaisesti ahdistusta ole ollut, mutta nukahtaminen on viime viikot ollut tosi hankalaa. Siihen kyllä vaikuttaa eniten se, että tiedän joutuvani heräämään muutaman tunnin päästä syöttämään tyttöä. Ja sitten syötön jälkeen en meinaa taas millään nukahtaa... Sitten hipsin vessaan, juon lasin vettä ja puolen tunnin päästä hipsin taas vessaan :P
Peukut pystyyn, että Naanuli ja hänen katraansa selviävät ilman lisäsairasteluja.
Ja sitten sen tämän päivän tärkein asia: käytiin ultrassa. Mahassani kasvaa pieni ihmisenalku! :) Siellä se möhömaha uiskenteli ja sätki. Oltiin miehen kanssa ihan valmistautuneet pahimpaan. Aika hölmistyneet äännähdykset kuuluivat molemmilta :D Sitten piti vähän itkeä tirauttaakin... Tosiaankin, 10+1 viikolla nyt mennään, joten laskettu aikakin muuttui parilla päivällä. Mutta sitä ei kannata tuonne listalle vielä muuttaa, odotetaan nyt kahden viikon päästä olevaa np-ultraa.
Syy vuodoillekin selvisi - kai. Ensinnäkin istukka (tai mitä siitä vielä näkyi) oli kohdunsuulla, joten tipputtelu johtunee siitä. Ja sitten siellä näkyi tumma läiskä, jossa kuulemma on tainnut olla pienen vauvan alku. Joten kaksosraskaus olisi täälläkin ollut kyseessä. No, parempi ehkä näin. Ei välttämättä oltais selvitty vuoden ikäisen ja kahden vastasyntyneen kanssa... :O
Mutta nyt on aviolliset velvollisuudet laitettu vähäksi aikaa pannaan, joskaan ei tuo reilun 4 kuukautisen ipanan kanssa kauhean villiä ole muutenkaan ollut :P Se on se luonnon selibaatti - armoton väsymys iltasin molemmilla... Vauvajumppakin saa kuulemma jäädä tauolle, minä kun en osaa tehdä mitään puolitehoilla.
Tällä kertaa palojon omaa napaa, mutta onneksi kasvavaa sellaista :) Mieskin harmitteli, että kun tuli jo kerrottua kaikille tästä raskaudesta. Tekisi nimittäin mieli soittaa kaikille vielä uudestaan ja hehkuttaa: meille tulee sittenkin vauva :D
Siriina, 10+1 (tekonimi kovasti työn alla)
Heipat kaikille! En olekaan vähään aikaan käynyt täällä. Kristiinamomille osanotot ja paljon voimia, jos vielä luet tätä. Kauheita asioita käynyt lähipiirissä. Hyvä ystäväni synnytti lapsen, joka ei ollutkaan terve. Pienellä on sydänvika. Nyt pikkunen on teholla ja tulevaisuus epävarmaa. Hyvin hyvin surullista. Suosittelen, että kun synnytätte niin vauvan tulon jälkeen (ei heti kun maailmaan tulee , mutta hetken päästä siitä) pyydätte/vaaditte(ellei niin ole jo tehty) happisaturaation ottamista. Tälläkin pienellä saattaisi olla erilainen tilanne, jos se olisi aiemmin otettu.
Karkki-78, kannattaisi jutella lääkärin kanssa tuosta lääkkeestä mistä mainitsit, koska on toinen lääke jolla unen saa ilman että siitä voisi koitua vaaraa sikiölle.
Oon huomannut, että liikunta hieman vähentää kuvottavaa oloa suht pitkäksikin aikaa (seuraavaan päivään). Tosin on vaikea lähteä liikkumaan, kun on paha olo. Aivan liian vähäiseksi on noi liikkumiset jäänyt, kun en laske koiran kanssa kävelylenkkejä. Muuten on paino vähän tippunut. Pieni kumpu alamasulla on. Iltasin maha enemmän turvoksissa. Muita raskausoireita ei oikeastaan ole kuin tuo kuvottava olo.
Kovasti odottelen ensi vkon np-ultraa. Toiv. siellä kaikki okey.