Lue keskustelun säännöt.
Apua vahingonkorvausasiaan! Lapsi sotki lapsettoman ystävän nojatuolin!
19.07.2010 |
Eli: lapsettomalla ystäväpariskunnalla on tosi kalliisti sisustettu koti. Silti he pyytävät aina esimerkiksi meitä kylään lapsinemme (5 ja 3-vuotiaat). Olimme lauantaina heillä ja 5-vuotiaamme kaatoi mustikkamehua heidän uudelle valkoiselle nojatuolille. Tarjouduin pesemään sen mutta verhoilua ei kuulemma saa irti ja nojatuoli on jotain mokkanahkaa tms, jota ei voi pestä koneessa. Tuoliin tuli aika iso tahra käsinojaan ja istuintyynyyn, joten se rehellisyyden nimissä on pilalla.
Mies ehdotti eilen, että ostamme heille uuden sillä emme halua tämän takia pilata ystävyyttä. Soitimme kavereillemme ja pyysimme tietoja tuolista, jotta voimme ostaa sen. Kävi ilmi että tuoli on jotain italialaista designia ja se oli maksanut noin 2 000 euroa. Meillä ei missään nimessä olisi varaa tähän ja mieskin on sitä mieltä, että se on ihan liikaa nojatuolista. Itse olen samaa mieltä, ei ole meidän tehtävämme kustantaa heidän kallista elämäntapaansa. Kaveripariskunnan nainen (Vanha ystäväni) sanoi, että heidän valintansa on laittaa sellainen tuoli kuin itse haluavat ja että meidän lasten ei silti ole lupa sotkea sitä. Mitä tekisitte tässä tilanteessa? He ovat ihania ihmisiä, mutta jotenkin mielestäni on kohtuutonta että joutuisimme maksamaan 2000 euroa nojatuolista.
Kommentit (175)
tottakai on vanhempien vastuulla, mutta on kyllä vähän outoa isäntäväeltä pitää esillä noin kallista nojatuolia suojaamatta sitä mitenkään, jos sitä ei saa puhdistettua eikä verhoiltua uudelleen ja vielä tarjota jotain mustikkamehua. Ei minulle tulisi mieleenikään jättää esim jotain erityisen kallista maljakkoa lapsen ulottuville. Ja miten tässä tilanteessa suhtauduttaisiin, jos lapsi olisi vaikka oksentanut tuolille? Jos kyseessä ei olisi vanhempien vahtimattomuus, olisiko täällä näin jyrkkiä mielipiteitä?
ehkei heille tullut mieleen, että ap:n lapset ovat kurittomia ja juoksentelevat ruuan kanssa ympäriinsä?
Miksi ihmeessä huonekalut pitäisi suojata jos ruokailu on tarkoitus hoitaa keittiössä? Minulla on kaksi lasta (+ koira) ja talo täynnä design-huonekaluja. Koskaan ei ole mitään suojattu (paitsi jos pidetään leffailtaa ja syödään sohvalla pizzaa tms). Meillä syödään keittiössä ja kädet pestään ruokailun jälkeen, samoin suu pyyhitään (=normaalit käytöstavat), samaa edellytän myös kylässä olijoilta. Meillä ei yksikään vaella ruuan kanssa pitkin taloa.
Sohvat ovat valkoista nahkaa eikä niissä ole ollut koskaan mitään tahroja. Enkä todentotta rahaa huonekaöuja pois tai peittele niitä kun lapsivieraita tulee kylään - meillä myös vieraat syövät keittiössä ja oletan vanhempien huolehtivan siitä, että lapset noudattavat normaaleja käytöstapoja.
Vaikka kotona ei vaadittaisi ruokailua pöydän ääressä keittiössä niin sen verran pitää aikuisella olla järkeä, että opettaa lapsilleen, että muualla (kylässä, ravintolassa, koulussa, päiväkodissa) syödään pöydässä eikä liikuta ruuan kanssa. Eli kotona voi elää kuin pellossa kunhan opettaa lapsillee, ettei muualla voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sut provoilijan alkaa tunnistamaan tyylistäs.
Aina joku typerä "ongelma". Esität itse kilttiä ja myöntyväistä, jolle aina jotain kummallista sattuu ja kysyt, mitä pitäisi tehdä tässä tilanteessa...
Eli: lapsettomalla ystäväpariskunnalla on tosi kalliisti sisustettu koti. Silti he pyytävät aina esimerkiksi meitä kylään lapsinemme (5 ja 3-vuotiaat). Olimme lauantaina heillä ja 5-vuotiaamme kaatoi mustikkamehua heidän uudelle valkoiselle nojatuolille. Tarjouduin pesemään sen mutta verhoilua ei kuulemma saa irti ja nojatuoli on jotain mokkanahkaa tms, jota ei voi pestä koneessa. Tuoliin tuli aika iso tahra käsinojaan ja istuintyynyyn, joten se rehellisyyden nimissä on pilalla.
Mies ehdotti eilen, että ostamme heille uuden sillä emme halua tämän takia pilata ystävyyttä. Soitimme kavereillemme ja pyysimme tietoja tuolista, jotta voimme ostaa sen. Kävi ilmi että tuoli on jotain italialaista designia ja se oli maksanut noin 2 000 euroa. Meillä ei missään nimessä olisi varaa tähän ja mieskin on sitä mieltä, että se on ihan liikaa nojatuolista. Itse olen samaa mieltä, ei ole meidän tehtävämme kustantaa heidän kallista elämäntapaansa. Kaveripariskunnan nainen (Vanha ystäväni) sanoi, että heidän valintansa on laittaa sellainen tuoli kuin itse haluavat ja että meidän lasten ei silti ole lupa sotkea sitä. Mitä tekisitte tässä tilanteessa? He ovat ihania ihmisiä, mutta jotenkin mielestäni on kohtuutonta että joutuisimme maksamaan 2000 euroa nojatuolista.
Ettehän te kustanna heidän kallista elämäntapaansa vaan korvaatte vahingon jonka oma lapsenne aiheutti.
Eli lapsettoman parin pitäisi olla ostamatta valkoista tuolia ettei lapsia omaavat kaverit tule ja sotke?
Älkää nyt jaksako.
Meillä jos joku tulisi ja likaisi tuon sohvan niin saisi kyllä siitä korvata.
ok kulumista. Mutta jos pari viikkoa vanhan tuolin päälle kaatuu mustikkamehut niin onpa hieman eriasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja vetäisin turpaan sohvan omistaja vielä varmuuden vuoksi.
ja vetäisin turpaan sohvan omistaja vielä varmuuden vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
n 15 v sitten olin muuttanut Helsinkiin ja ostanut ekan asuntoni, josta olin NIIN ylpeä. Asuin kantakaupungissa ja mun luo yleensä kokoonnuttiin.
Taas kerran järjestettiin tyttöjen ilta mun luona, tarjosin pannaria ja äidin hilloja. Kun soitin ystäviä läpi, soitin myös yhdelle äidille, ainoa äiti koko meidän porukassa ja kerroin on tyttöjen ilta, jos saa lapset jäävät isän kanssa, on tervetullut. Ja paskat ! Tuli muksujen kanssa, ovella sanoin nämä oli tyttöjen ilta ja lapset eivät olleet tulossa. Kertoi miehen joutuneen töihin ja oli pakko ottaa mukaan. No, lapsille ekaks, söivät keittiössä, muut oltiin olohuoneessa ja lapsille ja äidille sanoin pitää syödä keittiössä. Lapset söivät ja menivät sitten makkariin katsomaan videoita ja muut sitten mentiin keittiöön. En vieläkään tiedä missä välissä tämä tapahtui, koska asuntoni oli 60 neliöinen kaksio, mutta toinen poika oli hakenut keittiöstä lisää pannaria ja oli mennyt olohuoneeseen syömään niin että sohva oli AIVAN likainen. Täynnä rasvaläikkiä, hilloa jne.
Astia tippui lattialle ja poika alkoi itkemään, kun tajusin ja mentiin katsomaan olohuoneeseen ja mä raivostuin todella paljon. Aloin mesoomaan äidille mitä hittoa on tapahtunut, katso mun sohvaa ja poika halus lisää kun matolle oli tippunut pala ja mitä vielä.
Heitin ne ulos, sanoin viet nyt lapset kotiin, tulet sen jälkeen takaisin ja haet jotain magic-pesuainetta ja siivoat jäljet. Sen jälkeen en ole heitä nähnyt. Sain joulukortin ja vastasin hänelle kortilla et ole vieläkään tullut siivoamaan jälkiäsi, olet velkaa mulle sohvan.
Mun onneksi lähes kaikki meidän ystävät olivat silloin paikalla ja näkivät tilanteen. Kuulemma kaikki kysyivät aina tämän äidin nähdessään oletko sopinut. Äiti oli AIVAN SAMAA MIELTÄ kuin jotkut täällä, mun vastuulla tämä koko juttu oli. Joopa joo, mä en kutsunut lapsia, en antanut heille lupaa mennä syömään olohuoneeseen.
Hän on 2 krt soittanut mulle, n vuosi tapahtuman jälkeen ja kysyi ollaanko ystäviä. Sanoin sohva on vieläkin likainen. Eihän kangassohvasta ikinä moisia jälkiä saa pois. Yritin ehdottaa että hän hankkisi käytetyn sohvan ja vaihtaisi, koska minun sohva oli jatkuvasti vilttien peitossa ja todellakin tosi epäsiistin näköinen. Lupasi kysellä. Seuraavan kerran soitti, kun kuuli olen menossa naimisiin ja kysyi kutsua. Sanoin sohva on edelleenkin täällä, sotkuisena ja vilttien peittämänä. Jos pyytäisin häihin, vaihtaisiko sohvan ja jättäisikö lapset kotiin. Lupasi miettiä ja meille tulee seuraavaksi 10 v hääpäivä mieheni kanssa, eli ei sitten palannut.Onneksi välimatkaa on meillä yli 200 km. Me ei ikinä mennä heidän tuppukylään vahingossa eikä tahalleen ja me taas asutaan Helsingissä, täällä on aika mahdotonta tulla jonkun kanssa vastakkain, kun hän käy Helsingissä varmaan max 3 krt vuodessa.
Ikävä sanoa, mutta ystävyys kaatui sohvaan. Ja siihen että äiti ei ottanut vastuuta lapsiensa tekemisistä.
Nyt sohva on mökillä ja edelleen peitettynä vilteillä. Ja joka ikinen kerta tulee paha mieli kun näen sen. On mökillä niin kulmassa ettei joka kerta edes tule näköetäisyydelle.
Mielestäni tämä kertoo vanhemman asenteesta sinua ja ylipäätään toisen omaisuutta kohtaan, eli ei ystävyys sinänsä sohvaan kaatunut mutta sohva tuo hyvin esiin sen kunnioituksen puutteen joka ent.kaverillasi näyttää olevan sinua kohtaan. Tämää välien rikkoutuminen olisi kuitenkin tullut vastaan ennemmin tai myöhemmin.
ja maksaisin sitten kunnolla. Rahasta ei ole puutetta. Mutta jos joku kusipää juppi-tyyppi alkaisi itkemään jostain sohvasta, niin turpaan saisivat molemmat, ei siinä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli lapsettoman parin pitäisi olla ostamatta valkoista tuolia ettei lapsia omaavat kaverit tule ja sotke? Älkää nyt jaksako. Meillä jos joku tulisi ja likaisi tuon sohvan niin saisi kyllä siitä korvata.
voihan se sotku tulla ihan aikuisestakin. Ei aina tarvitse lapsen tulla mustikkamehun kanssa. Mihin tarkoitukseen teillä sohvat yleensä hankitaan? Koristeeksi? Kyllä minä ainakin ymmärrän sohvan ja nojatuolin käyttöesineiksi, jotka väistämättä jossain vaiheessa likaantuvat.
Eli lapsettoman parin pitäisi olla ostamatta valkoista tuolia ettei lapsia omaavat kaverit tule ja sotke? Älkää nyt jaksako. Meillä jos joku tulisi ja likaisi tuon sohvan niin saisi kyllä siitä korvata.
voihan se sotku tulla ihan aikuisestakin. Ei aina tarvitse lapsen tulla mustikkamehun kanssa. Mihin tarkoitukseen teillä sohvat yleensä hankitaan? Koristeeksi? Kyllä minä ainakin ymmärrän sohvan ja nojatuolin käyttöesineiksi, jotka väistämättä jossain vaiheessa likaantuvat.
No varmasti likaantuvatkin, mutta kuten yllä joku sanoikin on eriasia iän kanssa likaantuminen kuin pari viikkoa vanhan sohvan päälle mustikkaisen juoman kaatuminen.
Valkoinen on sisustusväri siinä missä muutkin?
Kyllä minua yhtälailla ärsyttäisi vaikka sohva olisi ruskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli lapsettoman parin pitäisi olla ostamatta valkoista tuolia ettei lapsia omaavat kaverit tule ja sotke? Älkää nyt jaksako. Meillä jos joku tulisi ja likaisi tuon sohvan niin saisi kyllä siitä korvata.
voihan se sotku tulla ihan aikuisestakin. Ei aina tarvitse lapsen tulla mustikkamehun kanssa. Mihin tarkoitukseen teillä sohvat yleensä hankitaan? Koristeeksi? Kyllä minä ainakin ymmärrän sohvan ja nojatuolin käyttöesineiksi, jotka väistämättä jossain vaiheessa likaantuvat.
No varmasti likaantuvatkin, mutta kuten yllä joku sanoikin on eriasia iän kanssa likaantuminen kuin pari viikkoa vanhan sohvan päälle mustikkaisen juoman kaatuminen. Valkoinen on sisustusväri siinä missä muutkin? Kyllä minua yhtälailla ärsyttäisi vaikka sohva olisi ruskea.
tarkoitin, että voihan näkyvämpi tahra tulla myös siitä aikuisesta esim veri. En puhunut kulumisesta ja iän kanssa likaantumisesta. Enkä ole sanonut, ettei valkoinen ole sisustusväri, mutta jos sohvan väri on valkoinen ja sitä ei saa millään ilveellä putsattua eikä edes verhoiltua uudelleen, niin ei ole ehkä sohvan ideaa ymmärretty oikein.
Eli lapsettoman parin pitäisi olla ostamatta valkoista tuolia ettei lapsia omaavat kaverit tule ja sotke? Älkää nyt jaksako. Meillä jos joku tulisi ja likaisi tuon sohvan niin saisi kyllä siitä korvata.
voihan se sotku tulla ihan aikuisestakin. Ei aina tarvitse lapsen tulla mustikkamehun kanssa. Mihin tarkoitukseen teillä sohvat yleensä hankitaan? Koristeeksi? Kyllä minä ainakin ymmärrän sohvan ja nojatuolin käyttöesineiksi, jotka väistämättä jossain vaiheessa likaantuvat.
mutta nyt puhutaan muutaman viikon vanhasta huonekalusta. Ja vuosienkaan käytön jälkeen en itse kyllä näe normaaliksi likaantumiseksi sitä, että sohville/tuoleille kaatuu ruokaa :)
Siisteyskäsityksiä on tietysti monenlaisia, itse en näe ruokatahroja "normaaliksi likaantumiseksi" edes vanhassa huonekalussa.
Sohvamme ovat 20 vuotta vanhoja (aito design kestää), toki niissä näkyy vuosien käyttö, mutta ruokatahroja ei niissä edelleenkään ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asian johdosta kunnon selkäsauna....... 2000euron edestä.
ei vaiskaan,lapset on lapsia. ei ollut lapsen syy,vaan aikuisen,joka jätti valvomatta.
lapsella on varmaan kamalan paha olla asian johdosta. voisin kuvitella 5v. tyttäreni olevan murheen murtama tuollaisen tilanteen sattuessa.
SILTI; olette korvausvelvollisia.
MENETTE KAUPPAAN,JA OSTATTE SELLAISEN TUOLIN,RAHAA ETTE ANNA TUOLIN OMISTAJALLE. JA KUN OLETTE ITSE HENK.KOH. KÄYNEET OSTAMASSA UUDEN TUOLIN,MENETTE JA OTATTE SEN SOTTAANTUNEEN TUOLIN ITSELLENE. LUONNOLLISESTI.
ETTE jätä sitä likaantunutta jakkaraa niille. voivat vielä ostaa/tettättää siihen päällisen,ja hyötyvät aikalailla,saaden uuden tuolin lisäksi pitää entisen.
Mitä yksi tahra haittaa?
Tämä on vain minun mielipiteeni, mutta omaan maailmankuvaan moisesta vouhottaminen ei mahdu.
Tiedän toki, että monen mahtuu.
Mitä yksi tahra haittaa?
Tämä on vain minun mielipiteeni, mutta omaan maailmankuvaan moisesta vouhottaminen ei mahdu.
Tiedän toki, että monen mahtuu.
Mitä yksi tahra haittaa?
Tämä on vain minun mielipiteeni, mutta omaan maailmankuvaan moisesta vouhottaminen ei mahdu.
Tiedän toki, että monen mahtuu.
Kyllä pitää korvata. Mutta millaista ihmistä se haittaa, minun maailmaani ei sellainen mahdu.
Eli lapsettoman parin pitäisi olla ostamatta valkoista tuolia ettei lapsia omaavat kaverit tule ja sotke? Älkää nyt jaksako. Meillä jos joku tulisi ja likaisi tuon sohvan niin saisi kyllä siitä korvata.
voihan se sotku tulla ihan aikuisestakin. Ei aina tarvitse lapsen tulla mustikkamehun kanssa. Mihin tarkoitukseen teillä sohvat yleensä hankitaan? Koristeeksi? Kyllä minä ainakin ymmärrän sohvan ja nojatuolin käyttöesineiksi, jotka väistämättä jossain vaiheessa likaantuvat.
mutta nyt puhutaan muutaman viikon vanhasta huonekalusta. Ja vuosienkaan käytön jälkeen en itse kyllä näe normaaliksi likaantumiseksi sitä, että sohville/tuoleille kaatuu ruokaa :) Siisteyskäsityksiä on tietysti monenlaisia, itse en näe ruokatahroja "normaaliksi likaantumiseksi" edes vanhassa huonekalussa. Sohvamme ovat 20 vuotta vanhoja (aito design kestää), toki niissä näkyy vuosien käyttö, mutta ruokatahroja ei niissä edelleenkään ole.
näkyviä tahroja ei voi tulla muualta kuin ruoasta?
Mitä yksi tahra haittaa?
Tämä on vain minun mielipiteeni, mutta omaan maailmankuvaan moisesta vouhottaminen ei mahdu.
Tiedän toki, että monen mahtuu.
vaikkei se olisi oman maailmankuvamme mukaista.
Jollekin on tärkeää joku asia toiselle joku toinen, emme me voi oman arvomaailmamme perusteella määritellä toisen tuntemaa tuskaa.
Minulle ei siisteys ole mitenkään tärkeä asia mutta ilman muuta korvaisin likavahingon jos oma lapseni sen aiheuttaisi. Ja olenkin korvannut.
Jos ostaa valkoiset sohvat täytyy olla varautunut siihen että jokin voi ne sotkea. Esim. tummista farkuista jää helposti jäljet.
Meillä mieheni sukulaislapsi oksensi maton, sohvan, pöytäliinan. Kiireen vilkkaan vain keräsivät lapsensa ja lähtivät pois, minä jäin siivoamaan. Sen jälkeen tästä perheestä ei ole mitään kuulunut, tapahtumasta on 5 vuotta.
En todellakaan ollut mitään korvauksia vailla, harmittaa vain kun lopettivat yhteydenpidon vahingon vuoksi.
Pesetin maton pesulassa, vuokrasin painehuuhtelulaitteen pesulasta ja pesin sohvan, pöytäliina pyöri pyykkikoneessa.
jos olisi isompi vahinko ollut kyseessä olisin vain hakenut vakuutusyhtiöstä mukisematta korvaukset. Ei ystävyytä kannata tuollaisen vuoksi pilata.