Plussanneet PCO-plikat pinoon!

Pääsimmepäs kotiin koko porukka uudeksi vuodeksi, ihanaa! Pikkuinen oli kolme päivää teholla ja kaksi infektio-osastolla, sitten päästiin kotiin ja hän on kyllä toipunut nyt aivan täysin ja syö ihan hirveitä määriä...sitä on sitten mukava katsella :) Meidän uudenvuoden toive oli seuraava: toivomme hartaasti, että tänä vuonna kukaan perheemme jäsen ei joudu sairaalaan muuta kuin kontrollikäynteihin, viime vuonna riitti sitä lajia ihan tarpeeksi!



(H-R): eikö olekin ihanaa kun masukki alkaa olla " läsnä" joka päivä?! On ihan mieletön tunne laitoksella kun saa vaavelin ekaa kertaa vierelle, että vielä vähän aikaa sitten tuo pökki pepulla masun toisella puolella :))



Osbornelle kamalasti onnea mukaan!!! Ja todella mukavaa saada lukea Piippulinkin kuulumisia tällä puolella!

Käytiin tänään np-ultrassa ja niskapoimuturvotus oli juuri siinä rajoilla et mennään perinnöllisyyslääkärin luo vielä mitattavaksi ja mietitään et uskalletaanko otattaa istukasta näyte vai ei. Vaikeaa miettiä mitä tekisi, pelottaa se keskenmenon vaarakin mutta ollaanko valmiita down-lapseen...



Luulin et ultra olis ihana kokemus mutta mieli on nyt tosi maassa.

SWEET77: En voi muuta sanoa kuin voimia, sitä nyt tarvitsette!! Ja toivon todella koko sydämestäni, jotta kaikki on hyvin! Tiedän tasan tarkkaan miltä tuo päätöksen teko tuntuu! Mutta sen kun vihdoin olette saaneet tehtyä, olipa päätöksenne mikä tahansa, tunnette sen oikeaksi ja kivi putoo sydämeltä. Mutta....muistattehan, noi tulokset/epäilyt eivät välttämättä tarkoita vielä mitään!! Ystävättärelläni oli kaikki arvot todella, todella huonoja, mutta istukka tutkimuksessa kaikki ok, kuin myös synnytti lokakuussa täysin terveen pienen pojan=) Joten, halaan täältä Hämeestä ja toivotan onnea matkaan!



PIIPPULI: Niin, me emme sitten loppujen lopuksi koskaan lapsivesitutkimukseen menneet. Ajankin ehdin jo varata, mutta peruin myöhemmin iltapäivällä, kun juttelin lapsettomuuslääkärimme kanssa. Sillä kun aloimme oikein prosentteja pyörittelee, oli suurempi riski saada keskenmeno tutkimuksesta johtuen, kuin että odottaisimme down-lasta. Ja päätöksen tehtyä asia unohdettiin ja jatkettiin mielessämme terveen lapsen odottelua toukokuulle=)



RONJOO: Ihanaa kuulla, että prinsessanne voi jälleen hyvin=) Kyllä noi sairaala keikat ovat aina karmaisevia ja varsinkin, kun hoitoihin joutuu pieni lapsi, joka ei ymmärrä vielä mitään. Siinä vaiheessa tekisi mitä vain, jos voisi vaihtaa osia. No, mutta toivotaan todella, että tämä uusi vuosi on parempi siltä osin!

Kyllä se todella on niin, että kun vaavin tuntee massussa kaiken aikaa, on huoletkin hänestä vähemmällä=) Ja niin jo kovin odottelen tulevaa toukokuuta. Kumma että mulla ei ole tähän mennessä ollut pienintäkään vauvakuumeen oiretta, mutta kummasti se on nyt viimepäivinä hiipinyt takaraivoon=)



No, mutta johan tässä taas tuli jorinoitua, joten....työt kutsuu jälleen.



Loppiaista kaikille!!!



H-R rv 20+3....hui, niitä viikkoja todella jo on=;)

Mä näköjään kaipaan vaan jotain syytä roikkua täällä plussanneiden puolella.. :)



Kyllä mäkin olen nyt taipunut ihan täysin siihen, että miksi yrittäisi enää insseillä, kun niistä tulee vaan kohdunulkoisia tai keskenmenoja... pelottaa vaan, että alanko toivoa ihan liikaakin. Olen lääkärin puheista aistinut alusta asti, että hänen mielestään ivf on ollut se oikea hoito meille, mutta kai ne vaan on halunneet aluksi yrittää helpommilla konsteilla, kun inssit on kuitenkin halvempia.



Mutta on se hienoa, että tämä pco-pino on siirtynyt tänne!



Osse poistuu nyt takavasemmalle... (ainakin hetkeksi)

Siis ihan kamalaa. Toi on just sitä mitä mä pelkään seuraavaksi. Pitäisköhän nyt sitten alkaa panikoimaan sitä np-ultraa...voi hiton hitto.



Mikä se todennäköisyys nyt sitten on jos siellä on jotain turvotusta että se on down?Voiko sitä mitata esim. 1vkon päästä uudelleen?



Entäs mikä on todennäköisyys että menee kesken istukkanäytteen ottamisen takia?



Ihan hirveesti haleja ja kädet ristiin että saatte hyviä uutisia sieltä toiselta lääkäriltä.

Ollaan yritetty pähkäillä tän asian kanssa. Viikoilla 14 lääkäri tekee uudet mittaukset ja jos saa kätilön saamat lukemat, todennäköisesti ne ottais sen näytteen siinä samalla. Neuvolassa ihmetteli kovasti, koska hänen tietojen (samoin kuin lapuissa) raja kulkee 3 ja sieltä ne sanoi et niitä on tiukennettu ja et ollaan juuri siinä rajalla. Mahdollisuudet on siis saada down on kai 50%, koska niitä menee myös niskaturvotuksestakin läpi.



Toi H-R käymän verikokeen pitäis kai olla yhtävarma kuin np-ultra mutta siinä se arvo voi olla äidillä korkee mutta ei välttämättä oo vauvalla. Negatiivinen tulos on kuulemma suht varma. Meillä olisi mahdollisuus otattaa myös se mutta vasta viikolla 15.



Mistään ei ole saanut oikein lukuja kuinka moni hälyrajan ylittäneistä on sitten sairaita.



Kiitos tuestanne ja kannustavista sanoista. Päätöksenteko ja tietämättömyys on kaikista rankinta, olenkin nyt saikulla tän takia. Mietitään kuumeisesti ja välillä ollaan ihan varmoja et lapsi on terve mutta välillä iskee epätoivo taas. Mikä muuten muillä np-ultrassa käyneillä on ollut rajana? Olisi kiva tietää et millon ne on niitä tiukentanu. Jos olisi ollut se 3 rajana, kaikkihan ois nyt hyvin!



Ei kannata alkaa etukäteen np-ultraa pelkäämään tän takia, koska se ei oo varma mutta varautua ehkä vähän jos tuleekin jotain ikävää esille. Mutta ei sitä enää teille voi tulla, toivon niin! ja toivon, että meilläkin oli kätilön mittausvirhe tms. ja vauva on terve!

kun kysyit keskenmenoriskistä niin se on 0,5-1% luokkaa. Tietty nyt kun ollaan selvitty ekoista 3kk niin keskenmenonriski luonnostaan laskee, joten riski pitäisi olla pieni mutta ottaakko sitä vai ei...



Onnea teille ultraan, riittää pco:laisille yhdet huonot ultra-uutiset! Oli kyllä ihanaa nähdä siellä pikkuisen kädet ja jalat, kuinka se siellä potki. Yllätti et kuinka iso se jo on, kun viimeeksi on nähnyt sen siinä 7 viikkoisena, aikamoinen ero :) Yrittää välillä muistellakin siitä reissusta jotain positiivista ettei ihan synkisty. Voin vaan kuvitella kuinka ihanan hempeitä hetkiä olis ollut jos kaikki olis ollu hyvin.

Enpä ole minäkään aikoihin käynyt täällä kurkkimassa, mutta nyt jo heti teidän näinkin!



Onnea vaan ultrakuulumisista kaikille ja tsemppiä ronjoolle! Hurjalle kuullosti meno, mutta toivottavasti menee kaikki niinkuin pitääkin!



Meilläkin on jo täällä puoliväli ylitetty ja kaikki ok. Raskausvaivoista ei tosin puutu mitään, kaikki löytyy! ;) Mutta sen kestää, kun tietää tän olevan väliaikainen tilanne... Ja plussana edelliseen raskauteen verrattuna on sentään se, ettei sappikivet voi enää vaivata, kun ne on leikattu kaikkine rakkoineen hiiteen! :)



Ja ultrassa liftas meilläkin pikkuinen tyttö, josta ollaan kaikki tosi iloisia!

Tänään myös kuultiin, että meidän tytöt saa pienen poikaserkun helmikuussa, sekin on aika liikuttavaa, saa mun veikka pienen pelikaverin itselleen... :)



Hyvää, tai ainakin parasta mahdollista, vointia joka masuun!

:)Katala

Tänään oli taas kontrolli, nyt viikkoja 34+1. Ultrassa näkyi varsin vilkas vesseli, jolla painoa 2,2kg. Masussa kaikki hyvin :)



Maanantaina oli silmäkontrolli, viimeisimpänä vitsauksena silmään on ruvennut kasvamaan turhaa verisuonistoa ja paineetkin ovat kiikun kaakun normaalin puolella. Alatiesynnytys on nyt sitten ihan hylätty vaihtoehto ja käsitin, että tuota silmäleikkaustakaan ei voi odotuttaa turhan pitkään.



Nyt olenkin sitten ensi maanantaina menossa osastolle lapsivesipunktioon. Tarkoituksena selvittää keuhkojen kypsyysaste ja sen perusteella määrätä se sektion ajankohta mahdollisimman pikaiseksi. Ensi viikolla siis taas vähän viisaampana. Rupesi kuulostamaan siltä, että tässä ei ole enää kuin muutama hassu viikko ja meillä on vaaveli :) Kaikki nyt tuosta punktiosta kiinni, pikkuinen on kasvanut juuri niinkuin pitääkin ja se on kaiken tämän tahkoamisen keskellä hyvä se!



Mitä kuuluu muille??? (H-R)???

sweet77: No voi vitsi. Hyvä että olet sentään päässyt saikulle että ei tarvitse töissä noita asioita miettiä. Täällä on peukut ja varpaat pystyssä että kaikki menee hyvin. Niin eihän se seula varma ole.Kuulin juuri että PÄIKsissä oli v.2004 syntyny (vai olikohan se 2005) 6down lasta jotka olivat menneet seulasta läpi. Eräälle ystävämme tuttavaperheelle syntyi down -vauva ja np-ultrassa eikä rakenne ultrassa ollut löydetty mitään poikkeavaa. Eli seulasta huolimatta ei aina voi olla varma mikä on tosi surullista.



(.) Tänään oli eka neuvola. Neuvola-täti oli vähän semmoinen hupsu vanha täti (lähemmäs eläkeikää vissiin) joka ei tiennyt PCOsta juurikaan mitään. Ei myöskään tiennyt mikä on PAS joten siinä menikin sitten aikaa 2h kun opetin sitä. Vein sille pco-esitteen joten lukekoot sen nyt sitten ja sivistäkööt itseänsä. Arvasin että ei ne välttämättä mitään tiedä joten sinänsä ok. Otettiin pissa (ok) ja verikoe. hemppa oli laskenut 125:teen mutta ei ollut vielä hälyyttävä. verenpainekkin on nyt pysynyt kurissa (ihan väjhän koholla). Mutta mutta...noita kiloja on tullut nyt sitten ihan sairaasti (4-5kg!!!!) Ei kyllä sanonut mitään kun kerroin että olen just laihduttanut 10kg ja että vaihanut vähähiilarisen ruokavalion hiilariseen. Tiedän itse että tämä on hiilariturvotusta koska pari päivää sitten olin vielä 2,3kg kevyempi. neuvolan lekuri olis sitten samalla viikolla kun on np-ultra eli rv12.



Nyt tarttee alkaa katsomaan noitten syömisten perään vähän tarkemmin kun oon viettänyt aika villiä ja vapaata elämää tässä hiilarien ihmemaassa ;)



Piippuli ja Hippu 10+0

Katala, kiva kuulla jotta siellä pyöristytään hyvää tahtia!=)

Ronjoo: Hienoa että vaavilla kaikki hyvin ja mukavasti on kasvanut. Sinun oma vointisi vaan ei kuulosta kyllä kovinkaan mukavalta, mutta hienoa, että pääset pian hoitoon ja jos saisivat silmän kuntoon, niin hyvin kuin se nyt on mahdollista. Siis, voi ei=) teillä tosiaan on siellä pienen pieni nyytti hetkenä minä hyvänä. En malta odottaa kuulumisia kun hän on maailmassa=) On kyllä ollut aivan ihanaa seurata sinun etenemistä näinä kuukausina=) Ja kun muistaa niin, että siitä ei tosiaan ole pitkäkään aika kun yhdessä tuolla piinisteltiin ja sinä plussan teit. Ja minä sitten hyppäsin junaan hieman myöhemmin, mutta hyppäsin kuitenkin.

Eli täällä sitä ollaan ja voidaan ihan hyvin. Minkään valtakunnan vuotoa ei ole ollut ja mieli on sitä mukaa noussut. Massu alkaa hieman pömpöttelee ja oksetus olo sekä se aivan kamala väsymys on taakse jäänyttä, joten täällä voidaan kaikin puolin hyvin. Tosin näyttää herkkyys olla äärimmillään, kun eilen katselin nelosen Sillä silmällä ja itkua väänsin niin, kun oli niiiiin herkkää häätilaisuutta, oli siinä miehellä naurussa pitelemistä=)

Mutta, RONJOO, kaikkea hyvää viime metreille ja VOIMIA!!! *halaa*

Muut PCO-plikat kaivautukaas taas pinoon kertomaan mitä teille kuuluu!!!



Pakkasterveisin

H-R rv 10+3

se vielä, että mä jotain tuolla siitä mun np-ultrasta sekoilin aikaisemmin, eli sinne meen tasan rv 12, eli reilu viikko vielä 7.11. =)



H-R

Ensinnäkin, sweet, olen tosi pahoillani että tämäkin vielä heitettiin teidän tiellenne. Toivon, että saatte päätöksen tehtyä ja sitä kautta ainakin jonkunlaisen mielenrauhan vaikeassa tilanteessa. Hurjan paljon voimia ja virtuaalihalauksen lähetän täältä!



Piippuli: Aivan loistavaa!!! Tervetuloa nyt ihan täysipainoisesti tänne meidän joukkoon, vaikka kyllä mä sut tänne jo luin muutenkin :) Ultrat on mahtavia kokemuksia. Mulla oli myös verenpaineet ihan taivaissa ekalla käynnillä, taisin " vähän" jännittää ultraa. No, sen jälkeen ovat palanneet ihan normaaleiksi. Nyt sitten vaan muistat syödä hyvin ja liikkua riittävästi.



H-R, vai ei sukkahousut sopineet pienelle ;) Hauska juttu!



(.) sen kun kasvaa, ei paljon mutta vähän kuitenkin. Oli musta jo huomattu että odotan, siis sellainen hlö joka ei odotuksesta tiennyt. Joten kait se on pakko itsekin uskoa, että kasvaahan se. IHANAA! Ainoa miinus on, että selkäni olen saanut tosi jumiin. Sitä nyt sitten hiljalleen olen parannellut ja nyt alkaisi taas tuntua paremmalta. Myöskään vettä en aina muista juoda riittävästi. Vihanneksia ja hedelmiä yritän nauttia hirmuisesti, että pienellä olisi kaikki elämän ainekset hyvin saatavilla. Ihanaa kun tuon lapsettomuuden jälkeen vihdoin voi tehdä jotain konkreettista!



Jotain uusia pinoilijoitakin oli, kovasti tervetuloa! Antakaa vaan kuulua itsestänne niin päästään tutuiksi.



bisous rv14+0

Ilahduttavaa, että plussanneiden puolellakin on pcolaisten pino hengissä näin hyvin!



Meillä mennään rv 34+6 ja olo alkaa olla aika lailla iso. Mullakin on kaikki raskausvaivat kyllä läsnä supisteluja lukuun ottamatta. Ihan hassua on kun muut kohtalotoverit tilittää joka päivä suppareista ja mulla ei ees oo tietoa miltä ne tuntuu. No, toki sen saan joskus sitten tietää....



Äitipolillä kävin maanantaina seurannassa kun mulla on insuliinihoitoinen raskausdiabetes (lääkitys ollut jo rv:ltä 16 alkaen). Siellä pikkuneiti mukelsi menemään ja hyvin oli kasvanut aivan keskikäyrällä. Painoarvioksi saatiin 2,4 kiloa. Mieskin taivasteli, että nyt alkaa jo olla se vauvan tulo aika konkreettista, kun hän on itse syntyessään painanut 2,5 kiloa ja tullut kuukautta ennen aikaansa tähän mailmaan. Kohtapuolin vois meilläkin olla siis nyytti sylissä jos kovin isäänsä on tullakseen. Toivottavasti nyt viihtyy kyydissä vielä muutaman viikon.



Mulla alkoi äitiysloma tänään. Tosin työttömän elämä ei siitä kovin muutu mutta eri taholta tulee sitten joskus sitä rahaa. Vauvaa varten on vaatteet ja tamineet (kestovaipat) jo pesty ja ne oottelevat vielä pusseissa että hoitopöydäksi kaavailtu lipasto valmistuu. Sänkykin on valmiiksi pedattuna vintillä, jotta tarvii sitten vaan kantaa se alas. Kantoliinoja olen hankkinut pari erilaista. Sairaalakassinkin kutakuinkin olen valmiiksi laittanut.



Elämä tuntuu olevan tällä hetkellä aika seesteistä, liekö se tyyntä myrskyn edellä.



Mitähän SP:lle kuuluu? Tietääkö kukaan? Jokohan hän on saanut vauvelit mailmaan?



Pakkasesta (-18C)



-samo ja pikkuneiti pippuri

Vähän jännityksellä odotan tuota ensimaanantaista lapsivesipunktiota, sekä itse toimenpidettä että sitten niitä uutisia...siis kun saamme sitten tietää sen sektiopäivämäärän. Toissakerrallahan äitipolilla puhuivat sektiosta viikolle 38, joka olisi ollut +/- 23.11 mutta ilmeisesti nyt tahtoisivat sitten toimiin jo aikaisemmin, hui :)



Kellarista olen jo penkonut vauvanvaatteet valmiiksi, hoitopöytä on hankittuna ja sänky vaarilla maalattavana. Ensi maanantaina tulee siivooja ja sen jälkeen voimme alkaa muuttamaan makuuhuoneita yläkertaan, sitten on pikkuisellekin kaikki valmiina.



Täällä pidetään (H-R) sinulle edelleenkin huuurrrjan kovasti peukkuja, että kaikki menee hyvin, lupaavalta kuulostaa :)) On se vain kumma miten kamalan äkkiä tämä aika taas on mennyt, kohta tuossa sylissä tuhisee pikkuinen käärö...snif, melkein meinaa tulla tippa silmään ;)



Jaksamista kaikille kaiken mualiman kolotusten kanssa, kyllä siitä selviää kun muistaa MIKSI! Tulen sitten taas kertoilemaan ensi viikolla punktio-kuulumisia.



Ihanaa mahtavaa talven odotusta kaikille mammoille!!!

Voi, vitsit, miten voin silmissäni nähdä Teidät Samo ja Ronjoo=) Siellä te kaakerratte isojen ihanien massujen kanssa ja kaikki on lähtö/tulo valmista=) Ihanaa!!! Hurjasti onnea matkaan ja voimia, niitä tarvitaan.

Samo: Mulla oli aivan sama tilanne esikoiseni kanssa että vielä rv 42 alkaessa ei ollut mitään tietoa mikä on supistus, mutta voin lohduttaa, tiedät sen varmasti mikä on suppari kun tosi on kyseessä=;) Sitä odotellessa=)

Ronjoo: Tule sitten ensiviikolla kertomaan mitä siellä punktiossa sanottiin.



SP:stä en ainakaan minä ole kuullut aikoihin sanaakaan. Olis kyllä kiva kuulla kuinka hänen massussa voidaan, tuplien kanssa=)



Mutta nyt vesijumppaan ja aah....viikonlopun viettoon!=)

Mukavaa viikonloppua kaikille täätä lämpenevästä Hämeestä=(



H-R rv 10+4 oikein hyvin voivana ja elämän intoa taas täynnä ja pelko on jotenkin vaan jäänyt taka alalle....hyvä niin=)

Niinpä niin, on taas ilma, ainakin täällä Hämeessä...kurjaa...

Pitänee nyt teillekkin päivitellä, jotta kun olin aikeissa tilata itselleni lääkinnälliset tukisukat, kun oikeassa jalassa suonikohjut oikeesti vain pahenee todella ja särky on sen mukainen, niin...UPS...arvatkaas mitä moiset SUKAT maksavat!!! 130¿!!! No, joo toki jos apu löytyy, niin...mutta kestävätkö ne sitten sen että ovat päivästä toiseen jalassa aamusta iltaan?? No, odottelen soittoa nvolasta, kun kyselin sieltä josko lääkäriltä vois saada jonkun " reseptin" niin että Kelalta vähän sais omiaan pois.



No, mutta jotta jotain hyvää oloa itselleen sais, niin menin sitten varamaan ajan kokovartalo vyöhyketerapiaan ensi maanantaille...voih, en meinaa malttaa odottaa=)



Omassa olossa ei juuri muutoksia. Närästys tosin vain pahentunut, niin että jatkuva polte rintakehän kohtaa...ei kiva ja Rennietä menee. Vatsassa on ollut nyt vuorokauden sen päivänen meno, jotta ihan välillä naurattaa. Tänään iltapäivällä vihdoinkin se rakenneultra ja jännään jos vaikka nähtäis kumpi sieltä olis tulossa=;) Niin ja esikoinen 2 vee tulee myös mukaan niin on kivaa katsoa miten hän asiaan reagoi, kun ei oikein tunnu asiaa ymmärtävän vaikka kovasti jo puhuu että isosisko jne...=)



Sateesta huolimatta kivaa keskiviikkoa kaikille!!



H-R rv 21+2



PIIPPULI: Kyllä jotenkin vieläkin vaan lämmittää lukea sinun viestejäsi täältä puolelta=) Ja tuossa kun edelleen vain tulee käytyä lukemassa tuolla lapsettomuus puolella, niin näyttipä SP:kin olevan kovin iloinen uutisistasi. Tulis nyt vaan kirjoittelemaan tänne kuinka siellä heillä menee. Vaikka ehkä sen ymmärtää, jotta kädet ovat täynnä hommia=)



RONJOO: Kuinkas teillä voidaan? Onko vuosi lähtenyt paremmin liikkeelle? Kuinkas se sun silmäsi?



BISOUS: Juu, selvä poika=;) ja nyt sitten ilman sukkahousuja täällä värjötellään, onneksi on sisä hommat=) Onpas sullakin jo noita viikkoja kerääntynyt ihan yhtäkkiä!!

Täälläpä näkyi joitakin tuttuja nimimerkkejä! Ihanaa, että näin moni pco-plikka on päässyt siirtymään odottajiin, oikein paljon onnea kaikille!!!



Itse ehdin enää harvoin surffailla täällä, saati viipyä sen verran, että jotain kirjoittaisi! Tulette varmaan huomaamaan saman sitten kun vauvelinne ovat syntyneet...



Syysterveisin, Tua ja poika jo 10kk! : )

Ultrakuulumisia näin heti aamutuimaan=)

Voih, siellä HÄN oli meidän oma pikku2=) Ja vauhtia riitti vaikka muille jakaa. Mutta kaikki siis oikein hyvin. Aavistuksen ehkä vaavi oli viikkoihin verrattuna isompi, painoa arviolta 0,5kg, joten jännityksellä jään odottelee sokerirasitus testiä...kääk....

No, lääkäri ei paljon puhellut tutkimusta tehden, mutta sitten yhtäkkiä kysyi tiedämmekö kumpaa odotamme? No, emme tietenkään sitä mistään tienneet, emmekä tiedä vieläkään!!! Nimittäin lääkäri sanoi kyllä näkevänsä, mutta mieheni kielsi kuulemasta!!=/ Sanoi vain että selvinneehän tuo sitten kesän kynnyksellä=:) Tottahan se on, mutta....No, mutta en siis minäkään sitä lähtenyt kyselemään, kun paljastunut se sitten kuitenkin olis. Vaan poika tunne mulla vain vahvistui, kun niin selkeesti lääkäri sanoi sukupuolen näkevänsä=)



H-R rv 21+3

Jipii jipii! Olipa aivan uskomattoman hyviä uutisia mitä täältä luin! En tällä puolella olekaan käynyt joten on ihan jäänyt multa nämä uutiset väliin. Siis aivan ihanaa saada lukea näin iloisia keskusteluja! Ihan onnenkyyneiltä täällä itken puolestasi palstasisko. Sinä jos kuka olet jo nämä hyvät uutiset ansainnut; kuinka kauan sinäkin olet jo tahkonnut hoitoja ja epäonnistumisia läpi. Mutta näin sitä kyllä osaa sitten omaa vauvaa arvostaa aivan erilailla, kun tietää etteivät ne mitään itsestäänselvyyksiä ole!



Miten olet nyt voinut? Nautihan raskausajastasi nyt täysin siemauksin! Ja sanon nyt sen sinulle mitä minullekin kaikki sanoivat mutta en ymmärtänyt miksi; lepää ja ota rennosti. Pikkuinen kyllä sitten valvottaa teitä tulevaisuudessa sen verran että kannattaa nyt levätä kunnolla!



Näin se sitten loppui meidän kummankin tarpominen PCO-plikoissa ja hoidoissa, upeaa! TOivotaan ettei toisten plikkojen tarvitsisi näin kauaa odotella plussia.



Meille kuuluu ihan hyvää. Vauvelit kasvavat kovasti ja nyt jo nukkuvatkin paremmin. Kun yöunet pidentyivät aloimme mekin saada nukkua paremmin ja taas arkea jaksaa ihan erilailla. NAutin kyllä kotona äitiyslomalla olosta, rataskävelyistä, yhteisistä seurusteluhetkistä ja yhdessäolosta vauvojen kanssa. Tuo unenpuute se on ainut miinus tässä hetkessä, mutta se kyllä tuntuu onneksi menevän pian ohi. Nyt vauvat jo hymyilevätkin takaisin kun heille hymyilee :-)



SP