Lue keskustelun säännöt.
Episodi aamupalapöydässä kun tuttavaperhe yökylässä..
02.06.2010 |
Meillä oli taannoin tuttavaperhe yökylässä, heillä lapset 12- ja 14-vuotiaat. Olin laittanut tarjolle ruisleipää, vaaleaa leipää, karjalanpiirakoita, keittettyjä munia, leikkeileitä ja juustoja, kasviksia, hedelmiä, viiliä ja muutamaa eri sorttia jugurttia. Sanoin, että puuroa keitän jos joku haluaa. Tuttavaperheen lapset siinä nyhjäsit tyytymättömän oloisina, perheen äiti kysyi toiselta lapselta että eikös ole mieleistä jugurttia. Minä totesin, että syökäähän vaan niin jaksatte sitten pitkän kotimatkankin. Tähän perheen isä totesi, että "ei taida olla mitään mikä lapsille kelpaisi". Eivät siis koskeneet mihinkään, vanhemmat söivät.
Sitten siinä juteltiin ja he puhuivat kotiinajoreitistä, meidän mies kysyi haluatteko torille vielä katsomaan menoa, hän voi lähteä sinne mukaan. Perheen isä totesi että sehän olisi hyvä ajatus, voidaan samalla käydä ostamassa lapsille ruokakaupasta aamupalaa.
Hieman hiljaiseksi veti minut.. siis tuon ikäisille, kun mikään tarjolla oleva ei kelpaa?! Vanhemmat nielevät tuosta vaan ja heille ihan normaalia käytöstä lapsiltaan. Sen tiedän, ettei näillä lapsilla ole mitään allergioita, ja muistan kuinka he ainakin pienempinä saivat kaupan valmishampurilaisia ja pitsoja aamupalaksi kun mikään muu ei kelvannut.
Kommentit (310)
siunailemaan ja kauhistelemaan joka helvetin pikkujuttua nettiin.
Minusta tässä omituisin tyyppi on ap.
oli vain av-tyylinen tapa päästä haukkumaan selän takana kavereitaan. Ap.n kertomus voi olla yksipuolinen ja hän on jättänyt kertomatta muutamia asioita ja isän sanomisia. Näin hän saa kohotettua itseään ja haukuttua kavereitaan.
vaan tässä oli av-tyylinen tapa vastata asialliseen aloitukseen. Täällä av.lla kun pyörii sellaisia ihmisiä,joiden pitää joka ikinen juttu ja asia ihan vaan periaattesta haukkua ja mustamaalata. Onneksi nämä haukkujat eivät ole aina paikalla vaan välillä täällä viriää ihan hyvä keskustelu.ja ap. aamupalasi oli oikein hyvä,
jos joillekin se ei kelpaa se on heidän häpeänsä ei sinun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. ruisleiväksi kelpaa vain reissumies tai vaasan ruispalat.
Voin hyvin kuvitella tilanteen, että emäntä on kattanut kystä kyllä mutta kaikki tarjottavat ovat juuri niitä mitä en koskaan osta itse.
Välttämättä en tunne hinkua alkaa syömään aamulla sellaista johon en ole tottunut.
Mikä on ap:n ongelma? Sekö, että tuttavaperheen lapset eivät halunneet syödä hänen vaivalla väsäämäänsä aamupalaa vai se, että vanhemmat hyväksyvät teineiltä myös sen, että nämä eivät syö?
Monella 12- ja 14v ikäisellä on ydinjatkeeseen asennettu tieto siitä, että ruoka lihottaa. Siitä puhutaan koko ajan koulussa, on vähän väliä terveellisen ruuan tietoiskuja jne. Hyvin moni 14v tarkkailee syömisiään täysin tietoisena siitä, että sokerijugurtti lihottaa salakavalasti tai että omena sekä banaani ovat sama asia kuin korkea glykeeminen indeksi ja helposti hankittu läski.
Aikuisen tehtävänä on antaa lapselle lupa myös olla lihottamatta itseään, vaikka kyläpaikassa miten karjalanpiirakoilla ja leikkeleillä tätä yritetään. Normaali lapsi saa sanoa kiitos ei, jos tarjolla ei ole järkevää syömistä. Esimerkiksi leipä se ole lainkaan välttämätöntä aamupalalla, karjalanpiirakat pelkkää hiilihydraattia eikä juustokaan mitään terveysruokaa.
mitä kaikkea tarjolle laitetusta lapset tuskin syövät, tämä ei syö sitten tätä eikä tämä kyllä tätä jne. Järjettömän noloa ja toistuu käytännössä joka kerta; Pulskat lapset kuuntelevat äitinsä vuodatusta hieman hämillään ja maistelevat SAMANAIKAISESTI, tyylikkäästi, normaalisti ja hyvällä halulla ihan kaikkea. Kyläillessään ilman äitiään nämä lapset syövät siinä kuin omat lapsemme ja sanovat kiitos. Tämä ystävätär on ensiluokkainen äiti, mutta suhde ruokaan ja syömiseen on pahasti sekaisin.
kylässä, koska olen tottunut syömään tuorepuuron ensimäiseksi.
Mutta onneksi minun tutuilla on niin hyvä itsetunto, etteivät saa sydämentykytyksiä siitä, että en heillä muuta kuin juon yrttiteetä aamulla, ellei minulla ole siemenet ja ryynit matkassa.
Erittäin ahdistavaa tuollainen pakkosyöttä ja loukkaantuminen, ellei vieraat syö. Muistan aina kauhulla äitini, joka tuputti ruokaa ja syyllisti, ellei syönyt. Aamulla piti syödä paistinpottuja ja riisipuuroa ja sitten oli maha kipeä. Kun sain lapsia ja äitini eli, hän tuputti herkkuja ja valitti, että syökää nyt, ettei hänelle jää. Lapsiraukat yritti syödä niin, että oksennus tuli, ettei mummille tulisi paha mieli.
En kestä siksi tippaakaan ruoan tuputtamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin ohjaa lähimpään hotelliin. Jospa siellä ne hemmotellut kakarat saisivat mieleistä aamupalaa.
ei ymmärrä lukemaansa.
Eihän tuossa ollut kyse siitä että ap loukkaantui kun hänen aamiaisensa ei kelvannut. Tai että teinit eivät syöneet mitään.
Teineillehän lähdettiin ostamaan oma aamiainen kun mikään ap:n tarjoamista monista vaihtoehdoista ei kelvannut. TÄMÄ on aika kummallista, ellei tosiaan ole vain kyse isän kuittailusta jonka ap otti kirjaimellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten kiva ihminen, mutta hänellä on valtava halu kasvattaa lapsiani aamiaispöydässä pakottamalla maistamaan kaikkea. Ei auta kieltelyt, ei tieto siitä, että ruoka ei maita. Hirveä älämölö, kun hänen varta vasten paistamansa rasvaiset karjalanpiirakat ei mene suusta alas.
Siksi me olemme siirtyneet hotellimajoitukseen tuttujen sijaan. Kukaan ei tule aamulla huutamaan, että Afrikassa lapset näkevät nälkää ja sinä se et syö lesemuffinsseja.
Teen itsekin noin, jos ei kyläpaikassa ole kunnon syötävää tarjolla. Juon teen tai kahvin, kiittelen kovasti ja parin kadunkulman jälkeen etsiydyn kauppaan tai hotelliin, josta saa aamiaisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiukutellaan kuin 4-vuotiaat, että "jos ei oo mun mieliruokaa niin en syö mitään". Uskomatonta, että tällaisia ihmisiä on aikuisissakin vielä!
Kiukuttelua on se, että märisee, että pöydässä ei ole mitään hyvää.
Läskit lapset on opetettu syömään pöytä tyhjäksi, maistui tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen itsekin noin, jos ei kyläpaikassa ole kunnon syötävää tarjolla. Juon teen tai kahvin, kiittelen kovasti ja parin kadunkulman jälkeen etsiydyn kauppaan tai hotelliin, josta saa aamiaisen.
nirsoilee. Minäkin nirsoilisin, jos joku huutamalla pakottaisi minua syömään...
tavallinen letkautus omille lapsille. Saatan itsekin nirsolle esiteinille letkauttaa, että eihän tässä taida olla mitään, mikä kelpaisi meidän xxx.lle.
Se on vähän sellainen sisäpiirijuttu, koska olen 11 vuotta katsonut lapset nirsoilua.
En todellakaan olisi alkanut likapyykkiä pesemään kylässä aamupalapöydässä ja huutamaan ja pakottamaan lasta syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laittamasi aamiainen oli todella hyvä, paljon vaihtoehtoja ja ihan perusjuttuja. Sekään ei vielä ole ongelma, jos lapset eivät syö, saisivat sitten lounaalla seuraavan kerran ruokaa. Tuo perheenisä sen sijaan käyttäytyi todella huonosti.
Ihmettelen tässä ketjussa myös niitä, jotka hakevat tekosyitä nirsoilulle. Saa valikoida mitä syö, totta. Mutta jos on kylässä, on kohteliasta syödä edes vähän aamupalapöydässä. Kyse oli ihan tavallisista, terveellisistä vaihtoehdoista. Jos ei kestä mitään poikkeuksia omaan ruokavalioonsa tai aamun rutiineihinsa, täytyy pysytellä vain ja ainoastaan kotona.
koska se on kohteliasta!
Ruokaa syödään siksi, että tarvitaan tietty määrä energiaa. Ruoka ei ole mikään palkinto kenellekään, se on vain väline, jolla nälkä pysyy loitolla.
Tekemällä ruuasta jonkun kohteliaisuuseleen pakottaa toiset syömään tarpeettomia kaloreja ja siten edesauttaa lihomista.
Ruoka on vain ruokaa, ei siihen pidä liittää tunteita kuten syyllisyys ja kiitollisuus.
koska se on kohteliasta! Ruokaa syödään siksi, että tarvitaan tietty määrä energiaa. Ruoka ei ole mikään palkinto kenellekään, se on vain väline, jolla nälkä pysyy loitolla. Tekemällä ruuasta jonkun kohteliaisuuseleen pakottaa toiset syömään tarpeettomia kaloreja ja siten edesauttaa lihomista. Ruoka on vain ruokaa, ei siihen pidä liittää tunteita kuten syyllisyys ja kiitollisuus.
herranjestas tässä puhuttiin aamupalasta eikä mistään 7 ruokalajin ateriasta. Ei pitäisi olla mikään ponnistus istua siihen ruokapöytään ja ottaa vaikka lasillisen vettä ja palan kurkkua eikä taatusti kalorit tule vastaan.
ja inhoaa kurkkua? Saako sitä vettä pyytää tai peräti itse ottaa hanasta?
ja inhoaa kurkkua? Saako sitä vettä pyytää tai peräti itse ottaa hanasta?
miksei olisi vettä ja miksei sitä saisi pyytää? Ja kurkku oli esimerkki. Voihan siitä pöydästä ottaa vaikka tomaattia, juustoa tai kinkkusiivun tai vaikka sokerinpalan jos ei muuta keksi. Siis ihan oikeasti aika hankala elämä pitää olla jos ei noista edellämainituista mitään saata syödä.
yllättävän moni takertu syömiseen, kysehän ei kuitenkaan ollu siitä, ettei lapset olis halunnu syödä, vaan siitä, ettei ruoka ollu sitä mihin olivat tottuneet.. Olisin kai minäkin hämmentyny, jos joku ruokapöydästä lähtis ostamaan itselleen mieleisempää syötävää...
mutta tokihan tuon saa niinkin ymmärtää, että lapsia yritettiin pakottaa syömään jotain..
varsinainen EPISODI :)
jep ap:lle ja monelle mammalle täällä.