Älyttömintä mitä mies on sanonut/tehnyt synnytyksessä?
Meillä mies tiesi joutuvansa tämän ketjun jatkoksi jos möläyttäisi jotain, joten osasi sitten olla ihan ihmisiksi. -AInakin melkein.
Kertoi kuitenkin jälkeenpäin, että silloin kun kätilö antoi hänelle märän rätin ja käski pyyhkiä sillä otsaani, tuli hänelle elävästi mieleen joku Rocky-leffan nyrkkeilykohtaus. Hän näki itsensä nyrkkeilykehän kulmauksessa pyyhkimässä hikeä nyrkkeilijän otsalta. :-) Oli ehkä ihan viisasta jättää sanomatta tuota siellä synnytyssalissa. En haluaisi itseäni verrattavan Rockyyn, vaikka se synnytys aika matsi tietysti onkin. Ei olis välttämättä huumorintaju siinä paikassa riittänyt, vaikka kätilön sanoin olinkin erittäin rauhallinen synnyttäjä. Taisin minä yhden perhanan suustani päästää... :-)
Toinen vähän huvittava juttu oli kun meillä vaihtui kätilö kesken ponnistusvaiheen. Ensimmäisellä kätilöllä oli ilmeisesti aikas kiire johonkin kun ei kerennyt enää sitä viimeistä kahtakymmentä minuuttia olla paikalla. Minä sitten pojan synnyttyä kysymään uudelta kätilöltä, että "anteeksi, mutta mikäs sinun nimesi taas olikaan? Ei jäänyt mieleen kun äsken itsesi esittelit."
Siru-Sofia
Kommentit (730)
Oltiin haikaranpesässä synnytysvalmennuksessa ja kätilö esitelmöi missä vaiheessa lähdetään sairaalaan ja mitä avautumisvaiheessa tapahtui. Hän kertoi että kohdunsuu saisi olla jo 3-4cm auki siinä vaiheessa kun tullaan ja näytti pullolla miten supistukset avaavat kohdunsuuta. Mieheni kuiskasi minulle, että paina nyt mieleen nämä tarkasti. Minä katsoin vähän hölmistyneenä ja kuiskasin että miksi? Mieheni vastasi että koska hän ei varmaan osaa kokeilla sitä kohdunsuuta ja arvioida onko se yks, kaks vai kolme senttiä auki. Että osataan sitten lähtä oikeaan aikaan. Meinasi pistää vähän naurattaan ja kuiskasin hänelle että ei hän sitä joudu arvioimaan vaan alatutkimuksen tekee sitten kätilö sairaalassa...
Sanoi kätilölle kesken ponnistusvaiheen: " Me haluttais sellanen kodinhoitohuone" . Kätilö oli ihan ihmeissään. Mies tarkoitti perhehuonetta.
Sama mies meni neuvolaan perhevalmennukseen ja kysyi terveyskeskuksen aulassa vahtimestarilta: Missä se synnytysparantola on ?
Sama mies kertoi vaimonsa raskausmyrkytyksestä: " Kirsille on tullu raskaussynnytys" .
Juu. Meillä esikoisen synnytyksessä armas mieheni keinutteli itseään keinutuolissa äärimmäisen väsyneenä, kun minä makoilin helvetillisissä tuskissa pedillä ja totesi: " Ja sä oot tietenkin vienyt tän synnytyssalin ainoon tyynyn, tässä keinutuolissa ei pysty nukkumaan ilman tyynyä..." ja se oli tosissaan...ei paljon naurattanut. Ens viikolla pitäs olla kolmas synnytys, josko se nyt jo osais olla hiljaa...
Vanha " kaikennähnyt" kätilö oli kätilöharjoittelijan kanssa puuhannut koko synnytyksen etenemisen ajan ja ponnistusvaihe koitti. Lääkäri säntäsi paikalle suoraan toisesta salista ja kätilö moitti kovaan ääneen, että tohtori näyttää aivan teurastajalta, kengät pitää vaihtaa jos ne noin likaantuu! Minua harmitti kun en nähnyt, mutta mies kertoi myöhemmin että kengät oli aikas rajun veriset...
Pahus sentään, kun vanhan kätilön piti lähteä kun työaika päättyi. Hän tuli naputtelemaan olalleni ja toivotteli oikein hyvää jatkoa. Minä siinä ihan sinisenä yritin olla kohtelias ja sanoa että morjens vaan, mene ettet vaan myöhästy bussista. Myöhemmin mietin olisiko ollut parempi että olisi lähtenyt vaan mutta kai hän ajatteli olla kohtelias ja sotkea hengitysrytmini ja keskittymiseni.. :)
Harjoittelija oli tosi fiksu ja jämpti ja sattoi meidät tytön kanssa vielä osastollekin.
Neuvolan perhevalmennusillan lopuksi levitettiin patjat lattialle ja kuunneltiin rentoutuskasettia. Jossain vaiheessa rauhallinen ääni kehotti jännittämään lantionpohjanlihaksia. Katsahdin sivusilmällä miestäni jonka silmät pyörivät vinhasti päässä; kai tuo mietti mitä jännittelisi! =D
Kiitos rakkaat palstailijat, ihania juttuja, pyyhin tässä vesiä silmistä ja melkein pissoja housuista!
Nostanpa juttuja taas vähän, et uudetkin ne löytää! :)
Neljättä oltiin synnyttämässä viime vuonna juuri jääkiekon SM-liigan loppuotteluiden aikaan ja synnytys osui tietysti pelipäivälle.Puolen päivän aikaan alettiin käynnistellä ja mies manaili tullessaan,että pitääkö sen nyt just tänään syntyä.Kahden maissa sitten viisaana alkoi kysellä kätilöltä,että meneeköhän täällä vielä kauan,että ehtis kattoon matsin tv:stä.Siinä itseäni kyllä kivuista huolimatta hävetti!No,mies luotti siihen,että nopeasti tulee niin kuin sisaruksensakin.Vähän ennen kolmea sanoi kätilölle,että voitais lyödä veto,syntyykö ennen neljää ;)Eivät sitten lyöneet vetoa ja poika syntyi vähän yli kolme ja isukki pääsi katsomaan matsia =) Onneksi seuraavan la on heinäkuussa,ettei synnytyksellä häiritä jääkiekon seuraamista(Esikoinen kun oli syntynyt,mieheni oli pakko kuunnella peliä radiosta osastolla kun oli tullut katsomaan...)
Sari
" Onneksi seuraavan la on heinäkuussa,ettei synnytyksellä häiritä jääkiekon seuraamista"
...joo, mutta silloin onkin formulat... ;)
Meillä mies oli kyllä järjissään ja asiallisesti koko synnytyksen ajan, vaikka väsy alkoi aamun tunteina painaa jo kumpaistakin. Itsestäni en näin jälkikäteen ole aivan varma. Supistukset alkoivat puolen yön aikoihin ja jo monta yötä huonosti nukkuneena puhti alkoi synnytyksessä olla poissa. Niinpä yritin aina supistusten ja ilokaasu henkäysten välissä nukkua. Jossain välissä auringon jo noustessa olin " kaasuissani" pompannut istumaan tukka silmillä ja tokaissut miehelleni, että: " mitäs täällä nyt oikein tapahtuu?" Mieheni siinä sitten nauruaan pidätellen rauhoitteli ja selitti että nyt täällä synnytetään... Synnytyksen jälkeen aamulla olin myös selittänyt ystävälleni synnytykseen valmistautumista mm. sanoilla perään ajo ja karvaruiske... Pari henkäystä liikaa ilmeisesti?! =)
Nostan, nää on aivan hervottoman hauskoja!
Mul on pari hauskaa juttua. Ensin oman isäni tokaisu, kun pikkusiskoni syntyi 22 vuotta sitten. Äidiltäni alkoivat supistukset päivällä ja illalla isäni sitten vei äidin sairaalaan. Kätilö tutki tilanteen ja sanoi, että ei tämä rouva vielä synnytä, että herra voi viedä rouvan kotiin. Noh, isäni oli kätilölle tokaissut, että mähän en tuota ala raahaamaan kotiin (sairaala on 40 km päässä), sillä A) joutuisin matkalla kätilöksi, B) ajaisin kotiin ja joutuisin heti lähtemään takaisin tai C) joutuisin kotona kätilöksi, että kyllä tämä rouva synnyttää aivan varmasti. Isäni pääsi kotiin, kun puhelin soi heti, kun hän avasi ulko-oven. Tuo samainen kätilö sitten soitti ja ilmoitti, että onneksi olkoon herra X, te olitte oikeassa. Ja ainiin, teillä on terve tyttövauva.
Oma hauska juttuni. Synnytin esikoista ja ponnistusvaihe oli lähellä, kun mieheni piti lähteä laittamaan lisää kolikoita parkkimittariin. Oli talvi ja todella liukasta. Ja kuinka ollakkaan mieheni oli mennyt pyllylleen ja satuttanut pehvansa oikein kunnolla. Hän sitten tuli saliin ja tokaisi valittavalla äänellä, että kulta et kyllä mitenkään voi arvata kuinka kovat kivut mulla on. Itse siinä ähkin naama punaisena. Juu, en yhtään tiennyt niistä kivuista...
Hervottomia juttuja mieheni kanssa näitä ollaan lueskeltu ja naureskeltu... Meillä viikkoja nyt 35+1, saa nähdä mitä ukkokulta keksii... lisäilen sit listaan !!
:D Lisää näitä juttuja, kiitos!
mieheni työkaveri oli kertonut: Hänen isänsä oli huutanut pojan synnyttyyä salissa kovaan äänee, että palli perse sieltä syntyi.
Kyllä oli naurussa pitelemistä, kun oma poika oli nostettu rinnalleni ja
Mieheni kuiskasi minulle, että kulta nyt saimme oman palli perseen.
Itsellä rv 36+0 ja odottelen että mitäköhän se meidän isäntä lohkasee, jos nyt tajuissaan pysyy.... =D
Siskonmies oli hokenut vaan koko ajan että ota kulta rauhallisesti, ei mitään hätää johon sisko oli kiljunut että turpa kiinni ja mene kauemmas (oli yrittanyt silitellä päätä jne.)
Mies ei oikein tajunnut vaan oli jatkanut rauhoittelua, että kuinka sää nyt noin, ota ihan rauhallisesti. Parin tunnin päästä sisko oli hermostunut lopullisesti ja mojauttanut mieheltä silmän mustaks ja kun toinen oli siitä suuttunut oli lääkäri tokaissut ettö " oma vika, kun et pysynyt kauempana, ja nyt pois tieltä!"
Synnytys kesti 36h ja sisko pieni, kapealanteinen ja poika iso jötikkä.
Meillä näin: Istuin synnytys-salissa tuolissa,kun kädessäni oli tippa,jotta supparit saatiin voimistumaan ja kaikennäköisiä johtoja(mm se systeemi millä vaavin sydänäänet saatiin kuuluviin).Mies luki sängyllä lehtiä ja mutusteli dominokeksejä.Sairaalan pihalle laskeutui mediheli ja siitä meidän salin ikkunasta näki sen todella läheltä..Mies siinä sitten hihkuman,että " hei,tuu kattoo,mediheli tuli tohon" ..Enpä tainnut mennä,kun oli pikkuisen kipeähköt oltavat siinä ja kun niitä piuhoja meni joka puolella..
Ilokaasua ottaessani oikein kunnon henkoset sain myös aikaan sellaisen " aku ankka" äänen ja siitäkös väsynyt mies sai makoisat naurut...Reppana,kun joutui kaiken hässäkän keskellä vielä juoksemaan työpaikan ja sairaalan väliä...
Mies ei sanonut oikein yhtään mitään synnytyksen aikana (kielsin häntä puhumasta), mutta kun ponnistin mieheni kääntyi poispäin ja " kannusti" minua ponnistamaan taputtamalla päästä ja rapsuttamalla korvan takaa. Toisti tämän vielä kun poika oli syntynyt. Hän oli ilmeisesti niin hämmentynyt, että kehui kuin koiraa, sanattomasti.
jälkeen kun käveltiin autolle mies kysyi yhtäkkiä että mitkä ne on ne akupunktio pisteet mitä sille vauvalle laitetaan kun se on syntyny..kyselin siinä sitten vähän tyhmänä että mitäköhän hän mahtaa tarkottaa..no apgarpisteistähän se puhui..tuumas vaan että olipa hyvä kun en siltä kätilöltä menny tota kysymään..oisivat varmaan pitäneet vähän tyhmänä :)
nää on ihania juttuja, kiitos kaikki kirjoittajat!!!