Älyttömintä mitä mies on sanonut/tehnyt synnytyksessä?
Meillä mies tiesi joutuvansa tämän ketjun jatkoksi jos möläyttäisi jotain, joten osasi sitten olla ihan ihmisiksi. -AInakin melkein.
Kertoi kuitenkin jälkeenpäin, että silloin kun kätilö antoi hänelle märän rätin ja käski pyyhkiä sillä otsaani, tuli hänelle elävästi mieleen joku Rocky-leffan nyrkkeilykohtaus. Hän näki itsensä nyrkkeilykehän kulmauksessa pyyhkimässä hikeä nyrkkeilijän otsalta. :-) Oli ehkä ihan viisasta jättää sanomatta tuota siellä synnytyssalissa. En haluaisi itseäni verrattavan Rockyyn, vaikka se synnytys aika matsi tietysti onkin. Ei olis välttämättä huumorintaju siinä paikassa riittänyt, vaikka kätilön sanoin olinkin erittäin rauhallinen synnyttäjä. Taisin minä yhden perhanan suustani päästää... :-)
Toinen vähän huvittava juttu oli kun meillä vaihtui kätilö kesken ponnistusvaiheen. Ensimmäisellä kätilöllä oli ilmeisesti aikas kiire johonkin kun ei kerennyt enää sitä viimeistä kahtakymmentä minuuttia olla paikalla. Minä sitten pojan synnyttyä kysymään uudelta kätilöltä, että "anteeksi, mutta mikäs sinun nimesi taas olikaan? Ei jäänyt mieleen kun äsken itsesi esittelit."
Siru-Sofia
Kommentit (730)
Tulostin nämä kaikki ja yhteensä 15 sivua tuli miesten kommelluksia. :) Aion niistä muutaman lukea, kun pidän esitelmää kätilön työstä!
T: SH-opiskelija
sampukka:
ja oli jälkikäteen ajatellen " ok" homma. Kuitenkin kun oli itse lapsen maailmaan tuskien kera ährännyt, ei miehen kommentti tuntunut mitenkään hohdokkaalta: " sehän oli yllättävän helppoa" !!!!
näiät lisää! nauran kippurassa!!!!
nää on sairaan hyvinä juttuja!!! Kirjottakaa lisää, ei tarvi ajatella että on ainoa jonka mies on välillä vähän pihalla... Itellä ei synnytyksissä oikeestaan tapahtunut mitään hauskaa, vähän v..tutti kuopuksen kanssa kun mies saapu sairaalaan 10 minuuttia ennen kun poika oli maailmassa ja mä kieluroin tuskissani. Ei tainnu huomata että mua vähän sattuu kun ei ollenkaan kysässy että miten menee vaan ite surkeen näkösenä sääliä kai odotellen (mutta siis ihan tosissaan) sano: " sä et tajuu kun mua sattuu, leikkasin vahingossa kotona veitsellä haavan peukaloon" . Teki mieli sanoo että: " joo, mulla sujuu tosi hyvin kun roikkuu 2-kuukautisen kokonen vauva puoliks jälkovälissä" No, ei se nyt ihan vielä roikkunut...
Esikoinen kun syntyi niin sen jälkeen kun istukka oli tullut ulos niin tytön isä sanoi istukasta että PIZZAA...
Kiitän ja nostan, tuskin maltan odottaa toukokuulle oman rakkaani kommentteja...
Minina 22+4
Täällä vedet valuus ilmistä ku pitää yksiksensä nauraa...Lisää!
aamulla kuuden aikaan ja heti aika kipeästi. Esikoinen siinä takkus hereillä mun vieressä ja yritn sinnikkäästi makoilla, et sain sen nukahtamaan uudelleen. Mies kuorsas vieressä.
Nousin sit seitsemän aikaan viel syömään jotain ja sanoin miehelle, et voisit ajatella nousevas ja soittaa äitilles. Mumma tuli esikoista hoitamaan. Ukko totes et keitä kahvia! Meinas pinna palaa ku olin jo tosi kipee. Sit se sai kahvin tippumaan ja meni sohvalle maate ja totes ettei kait täs nyt viel tarvi lähteä. Tyttö syntyi 4tunnin päästä.
että joutuisin synnyttämään sängyssä maaten piuhoihin kytkettynä. Ryhmä oli täynnä ihmisiä, jotka olivat sitä mieltä, että vesi riittää kipuun...
Noh, synnytys jouduttiin käynnistämään ja sisätutkimusta tehdessä tuli lapsivedet. Altaaseen ei päästetty tulehdusriskin takia. Käteen lyötiin vielä oksitosiinitippa, kun synnytystä piti vauhdittaa. Tunsin helvetillistä kipua ja tuskaa ja paniikissa raivosin itsellei kipulääkettä " VAHVINTA MITÄ TALOSTA LÖYTYY JA NIIN ETTÄ TAJU LÄHTEE!" Niin mies siihen että: " eihän
meidän
pitänyt ottaa mitään kipulääkettä..." Hetken päästä oli mies kipulääkkeen tarpeessa. =)
Mies meni aivan höperöksi, kun vedet alkoivat lorahdella (viikkoa ennen laskettua päivää) ja ilmoitin, että nyt taitaa tulla lähtö synnärille. Mies tokaisi siihen, että ei voi olla lapsivettä! Tuo videokin on vielä viemättä!
Lopulta pääsimme saliin asti ja mies kyseli hermostuneena illan kuluessa, että kauanko tässä menee, kun seuraavana päivänä olis firman tarjoama joululounas tunnin ajomatkan päässä. Eipä ehtinyt lounaalle, kun vauva syntyi vasta seuraavan päivänä, sopivasti lounaan aikaan :-)
Toinen miestäni vaivannut juttu oli se suunnattoman ohut patja, jolla joutui yönsä lattialla makaamaan. Kun ei saa ihminen yöllä nukkua! Yritin LOHDUTELLA, että enhän tässä minäkään niin hirveesti nuku, kun supistukset tuli yöllä reipaasti ja napakasti.
Höpöys sitten vain lisääntyi, kun tyttö syntyi. Sanoi onnen huumassa kätilölle, että " pelotti miten tuo vaimo osaa ponnistaa, kun sen ei tarvi kakkaakaan kauheesti äkistää!" Voi, jestas!!
oltiin juuri miehen kanssa nukahdettu, kun lapsivesi meni kahdentoista aikaan yöllä. Tönäisin miestä herättääkseni hänet ja sanoin, että sun lapsesi aikoo syntyä. Mies käänsi kylkeä ja sanoi:" Älä valehtele" . No lapsi syntyi viisi viikkoa ennen laskettua aikaa...
Toinen lapsi oli syntynyt reilu tunti aikaisemmin ja lepäilimme perhehuoneessa ennen osastolle siirtoa. Miehellä oli radiohaastattelu sovittuna ja annoin luvan lähteä, koska olin hyvissä voimissa ja kaikki oli mennyt hienosti. Huoneessa oli radio ja pyysin virittämään siihen oikean paikalliskanavan. Kun kätilö tuli jossain vaiheessa katsomaan meitä, hän ihmetteli, että mihin se isä nyt jo ehti mennä. Osoitin radiota ja vastasin, että tuonne samaan aikaan kuin mieheni siellä höpötteli haastattelussa. Kyllä miestä hävetti, kun kuuli, että kerroin hänen liuenneen kaksi tuntia syntymän jälkeen johonkin yhdentekevään juttutuokioon.
synnytyksessä kaksi vuotta sitten. Hän ei ollut kertonut tulevalle isälle mitään lapsesta, sillä he eivät olleet yhdessä tms., lapsi oli yhden illan jutun seuraus. Avautumisvaiheen edetessä päätettiin kuitenkin ilmoittaa miehelle ja niinpä kävin hänelle soittamassa ja kutsuin synnärille kaverini toivomuksesta. Kun tuleva isä sitten ilmaantui paikalle ponnistusvaiheen alkaessa, ilmoitti hän kovalla äänellä " miksi et kertonu aikasemmin, olisin mä sen abortin maksanu!"
Se oli todella loukkaavaa ja kätilökin katseli ihmeissään miestä.... Nyt ystäväni ja tämä mies ovat olleet yhdessä nämä kaksi vuotta ja ovat onnellisia vanhempia. Mies on kertonut olevansa pahoillaan moisesta letkautuksesta eikä kuulema tarkoittanut sitä mitä sanoi.
Lisäämpä tähän pari omaa.
Mulla alkoi jo illalla, mutta kun olin kokoajan ollut kovasti huolissaan siitä etten vaan turhaan siellä sairaalassa ramppaa niin totesin vaan miehelle et jos minä pystyn nukkumaan niin ei tässä tarvi mihinkään lähteä klo 3.30 yöllä heräsin kun oli kamala paine mahassa ja könysin itseni sängystä ylös ja kävin vessassa, olo ei kuitenkaan helpottunut ja paine alavatsassa vaan koveni ja kivutkin oli jo melkoiset. Minä fiksuna en tajunnut edes herättää miestä vaan se heräs ite kun mä olin puol tuntia ulissu siinä sängyllä, no ei muuta kun menoks itse pysyin enää hädin tuskin tolpillani kun koski niin paljon ,no mies tokas et onkos sulla kovakin hätä vai juodaanko kahvit rauhassa silloin kyllä pinna palo ja pahasti sairaalassa me oltiin 5.00 ja tyttö syntyi 5.45 eli kahveja ei tosiaankaan ois ollu aikaa juoda.
Toinen oli sitte kun kätilö kysyi tuoreelta isältä haluaako leikata napanuoran niin oikein raja meni kun väri pakeni miehen naamalta ja se töksäytti et onko se sallittua ja melkein pyörty eli eipä leikannu napanuoraa ainakaan sillä kertaa =) saa nähdä miten ensi kerralla käy.
8+0
Oma synnytys oli melko nopea. Olin jo aikaisemmin komentanut, että sitten pitää synnytyksessä lohduttaa ja hieroa. Yritti sairaalassa kovasti tehdä työtä käskettyä, mutta kivuissani vain tönäisin pois. Luovutti sitten loppujen lopuksi ja alkoi jutustella kätilön kanssa. Päätyivät mittaamaan mieheni verenpainetta!
kätilö oli antanut miehelle jalkaan laitettavat muoviset kenkäsuojat, semmoiset pussit siis. Mies tuli synnytyssaliin ja oli laittanut kenkäsuojat päähänsä, vielä nokkelasti ristikkäin päälletysten, kaksi kapeata " suikkaa" kun oli kyseessä.
Kätilö pokkana ojentamaan toiset suojukset: no niin, ja pane nämä jalkoihisi sitten.
Ihan on maha kipeenä, kun on pitänyt nauraa niin älyttömästi.
Meidän iskä ei tainnu päästellä sammakoita suustaan, tais olla normaalia hiljaisempi. ;) Mä pidin huolen siitä höpötyspuolesta ilokaasuissani. En onneksi muista, mitä totuuksia tuli lauottua.
Mun supistukset alkoivat sunnuntai-illan leffaa katsellessa (Pelastakaa sotamies Ryan), mutta passitin miehen nukkumaan elokuvan jälkeen, koska supparit tuli n. 10 min. välein. Kahden ja kolmen välillä oli jo sen verran tukala olo, että ajattelin kaipaavani seuraa. Kuiskasin varovasti makuuhuoneen ovelta " Kulta, nousisitko valvomaan mun kanssa, kun on niin kipee olo?" En tainnut keretä lausetta loppuun, kun mies oli jo ulko-ovella täydessä varustuksessa menossa. Yleensä hän nukkuu niin sikeesti, ettei heräis vaikka pommi räjähtäis vieressä!!
Ai niin, sainhan mä mieheltäni kehuja heti synnytyksen jälkeen, kun olin käyttäytynyt niin hyvin!!! En kiroillu tms. Nauratti jo silloin...
Kultani soitti äidilleen synnytyshuoneesta, kun muksu oli syntynyt. Keskustelu meni kuta kuinkin näin:
- Hei, mitäs sulle?
- Eipä mitään, katoin just Selviytyjien viimeisen osan.
- Ihan totta, se jäi meiltä näkemättä! Kumpi voitti?
- Brian.
- Ei voi olla totta!! Se oli ihan hirvee tyyppi.
- Niin mustakin. (Sitten puhuivat hetken Brianista.)
- Me saatiin muuten tyttö.
...
Ihan pikkasen menee asian vierestä..mutta seuraavassa myös esimerkki,millaisia ruudinkeksijöitä miehet ovat ;)
Ollessani ihan viimeisilläni raskaana,mieheni kaveripiiri jo kovasti suunitteli ja kyseli varpajaisia.Laskettu aikani oli perjantaipäivä ja mieheni vitsailikin,että " joo,kyllä se perjantai-aamuna syntyy,hän on sen niin tilannut..illalla päästään sitten juhlimaan"
Veljeni olikin sitten suuressa viisaudessaa mennyt kysymään töistä jo kyseiselle päivälle pekkasen,ja kertonut syynkin.Työnjohtaja oli onnitellut " enoa" johon tämä tietysti totuudenmukaisesti oli vastannut ettei vielä ole eno,mutta kyllä se aamulla syntyy kun tuleva isä niin lupasi.OLISINPA HALUNNUT NÄHDÄ POMON ILMEEN!!!
(Perhana..kävi muuten niin että tyttö syntyi kun syntyikin sinä aamuna..ja miehet sai varpajaisensa..!!!)
kun vihdoin sain tahtoni läpi ja lähdettiin kohti sairaalaa herra sitten sanoi että jos on väärä hälytys nii saan kävellä kotiin. Kun tutiin synnärille niin suoraan synnytys saliin ja mies sanoo : onneks ne on isiäkin ajatellu ja tuonnu tänne vesisängyn, mukavempi nukkua :).
herra heitäytyi sängylle ja sanoi että herätä mut ku alkaa tapahtumaan, se siitä seurasta ja hieronnasta :). ponnistsvaihe kun alkoi sain gerättää miehen ennen kun soitin kellolla kätilön paikalle. vauva syntyi ja isi otti pakolliset kuvat ja meni takasin nukkumaan. kun kätilö tuöi seuraavan kerran katsomaan miten vauva jaksaa ,totesin vain että tais olla rankka synnytys ku isä on noin väsynyt :)
... mutta oon nyt toista viikkoa saikulla jatkuvalla syötöllä tulevien supistusten kanssa. Täysin tympiintyneenä kipuihin sanoin miehelle, että se saa sit kantaa seuraavan lapsen. Vastaus oli jotain sinne päin, että " odotanhan mä siinä kuin sinäkin" . PRRRR.......
Periaatteessa kauniisti sanottu, mutta kirraava maha- ja selkänahka on ihan yksin mun hoteissa... ;)
Kiitos kaikille, pelastitte tositylsän illan!