ei tää juttu voi pitää paikkaansa!!

huostaanotetut lapset. Heille on tärkeää saada edes jonkun hyväksyntä ja rakkaus, kun sitä ei ole kotoa saanut

Kyllä niillä lapsilla ei paljoa luottamusta aikuisiin ole. Huomiohakuisuus ja hyväksynnän etsiminen ei vastaa luottamusta.

Se että vauva on silloin tällöin hoidossa ei tarkoita etteikö vanhemmat vauvaa rakastaisi.

Vaikuttaa, että ap:llä on usein, ja eri hoitajillakin paljon

kakkakoneet mitään mistään välitä. Kunhan tulee ruokaa ja hoivaa niin ihan sama kuka sen antaa!! Äiti se on jolla se erotuska ja ahdistus iskee.. Ihan tasapainoisia ihmisiä tulee äidittömistäkin lapsista.

Ihmisillä on niin eri kyvyt purkaa stressiä ja hoitaa parisuhdettansa. Varmasti vaikeassa elämäntilanteessa tarvitsee tuollaisia säännöllisiä irtiottoja arjesta.



Minusta on ihan ok viedä pieni lapsikin muutamaksi tunniksi hoitoon juuri esimerkiksi isovanhemmille, varsinkin jos he ovat arjessa mukana ja näkevät lasta lähes päivittäin. Vauvahan ei pysty pitämään mielessä sellaisia kasvoja, joita ei näe riittävän usein. Vauvalle siis joka toinen viikko nähtävä mummu on täysin vieras ihminen joka kerta. Tuo kyky kyllä sitten kehittyy kovasti heti ekan ikävuoden jälkeen. Muisti paranee nopeasti.



Normaali kehitysvaihehan on eroahdistus juuri tuossa 6-12 kk iässä. Jos sitä ei lapsella tule, niin kyllä mä neuvolassa juttelisin. Eroahdistus on normaali ja toivottava kehitysvaihe. Sen avulla lapsi oppii ymmärtämään ketkä on omat vanhemmat ja ketkä on muut ihmiset.

Ei ole kovin normaalia, ettei 9kk ikäinen vauva ikävöisi vanhempiaan jäädessään hoitoon. Joko ette tulkitse vauvaanne oikein, tai vauvan kehityksessä on jokin ongelma.

Kääk mitä pätijöitä ja jeesustelijoita täällä taas on kirjoittelemassa :(



Jätä ap omaan arvoonsa noi idioottimaiset kommentit ja tee niinkuin itse koet oikeaksi. Huomaisit kyllä omasta lapsestasi jos hän olisi jotenkin kärsinyt yökylästä.

aina yhden yön kerrallaan.



Sen jälkeen olen "noudattanut" tuota 1vrk/ikävuosi, eli lapsi oli noin 2-vuotiaana ensimmäisen kerran kaksi yötä hoidossa.



Ja "ohjeen" olen pähkillyt itse omassa päässä, enkä lukenut mistään oppaasta.



Minusta tuo ohje on toiminut meillä hyvin.

Enkä voisi ajatella jättäväni pientä lasta kahdeksi viikoksi hoitoon.

Jos joku tekee niin, niin tehköön. Minä en.

oman ajattelun tueksi, silloin kun luodaan ikiomia käytäntöjä. APlla ja hänen kaverillaan ei ole valitettavasti tarpeeksi sitä kuuluisaa maalaisjärkeä, jota sivumennen sanoen esiintyy enemmän kaupungissa kuin maalla.

jotka elävät ainoastaan omien lapsiensa kautta. He eivät pysty olemaan erossa omista lapsistaan, siksi väittävät, että lasten jättäminen hoitoon aihauttaa lapselle traumoja. On kurjaa kuinka aikuisten naisten oma elämä, jos sitä on ollutkaan loppuu, kun lapsia tulee. Mihinkään ei enää voi mennä ilman lapsia ja ystävät vaihtuvat tai kokonaan unohtuvat, kun eletään perhe arkea.Sitten kun lapset kasvavat ja niiden kautta eläminen vaikeutuu niin vasta huomataan, että kuka sitä oikein on..Kaikki eivät kyllä siinäkään vaiheessa osaa alkaa elämään omaa elämää vaan ainoat pätemisen aiheet ovat kuinka omat lapset menestyvät.

Kuitenkin ne äidit, jotka ei voi olla yhtään erossa lapsestaan, tai eivät ymmärrä miksi pitäisi olla pienestä lapsesta erossa ovat sisimmiltään niin kateellisia muille aikuisille, joiden omakin elämä jatkuu lasten teon jälkeenkin, että jaksavat jauhaa siitä miten ei ole hyväksi lapselle olla muiden hoidossa, ja vanhemmat jotka vievät lapsensa hoitoon eivät rakasta heitä ja miksi pitää tehdä lapsia jos niitä sitten pitää viedä hoitoon jne.

Onneksi meitä onnekkaita keskitien tallaajia kuitenkin riittää. Lapset hoidossa, parisuhde voi hyvin ja kaikki on hyvin.

jotka elävät ainoastaan omien lapsiensa kautta. He eivät pysty olemaan erossa omista lapsistaan, siksi väittävät, että lasten jättäminen hoitoon aihauttaa lapselle traumoja. On kurjaa kuinka aikuisten naisten oma elämä, jos sitä on ollutkaan loppuu, kun lapsia tulee. Mihinkään ei enää voi mennä ilman lapsia ja ystävät vaihtuvat tai kokonaan unohtuvat, kun eletään perhe arkea.Sitten kun lapset kasvavat ja niiden kautta eläminen vaikeutuu niin vasta huomataan, että kuka sitä oikein on..Kaikki eivät kyllä siinäkään vaiheessa osaa alkaa elämään omaa elämää vaan ainoat pätemisen aiheet ovat kuinka omat lapset menestyvät. Kuitenkin ne äidit, jotka ei voi olla yhtään erossa lapsestaan, tai eivät ymmärrä miksi pitäisi olla pienestä lapsesta erossa ovat sisimmiltään niin kateellisia muille aikuisille, joiden omakin elämä jatkuu lasten teon jälkeenkin, että jaksavat jauhaa siitä miten ei ole hyväksi lapselle olla muiden hoidossa, ja vanhemmat jotka vievät lapsensa hoitoon eivät rakasta heitä ja miksi pitää tehdä lapsia jos niitä sitten pitää viedä hoitoon jne. Onneksi meitä onnekkaita keskitien tallaajia kuitenkin riittää. Lapset hoidossa, parisuhde voi hyvin ja kaikki on hyvin.

Kyökkäri siis vauhdissa!

jotka elävät ainoastaan omien lapsiensa kautta. He eivät pysty olemaan erossa omista lapsistaan, siksi väittävät, että lasten jättäminen hoitoon aihauttaa lapselle traumoja. On kurjaa kuinka aikuisten naisten oma elämä, jos sitä on ollutkaan loppuu, kun lapsia tulee. Mihinkään ei enää voi mennä ilman lapsia ja ystävät vaihtuvat tai kokonaan unohtuvat, kun eletään perhe arkea.Sitten kun lapset kasvavat ja niiden kautta eläminen vaikeutuu niin vasta huomataan, että kuka sitä oikein on..Kaikki eivät kyllä siinäkään vaiheessa osaa alkaa elämään omaa elämää vaan ainoat pätemisen aiheet ovat kuinka omat lapset menestyvät. Kuitenkin ne äidit, jotka ei voi olla yhtään erossa lapsestaan, tai eivät ymmärrä miksi pitäisi olla pienestä lapsesta erossa ovat sisimmiltään niin kateellisia muille aikuisille, joiden omakin elämä jatkuu lasten teon jälkeenkin, että jaksavat jauhaa siitä miten ei ole hyväksi lapselle olla muiden hoidossa, ja vanhemmat jotka vievät lapsensa hoitoon eivät rakasta heitä ja miksi pitää tehdä lapsia jos niitä sitten pitää viedä hoitoon jne. Onneksi meitä onnekkaita keskitien tallaajia kuitenkin riittää. Lapset hoidossa, parisuhde voi hyvin ja kaikki on hyvin.

miten tuo paatoksesi nyt liittyy siihen, että useimmista on ihan hyvä sääntö, että vrk/ikävuosi on ihan hyvä nyrkkisääntö?

ihan turha, ellei se ole tarkoitettu täysin avuttomalle äidille. Jokainen äiti itse tietää, milloin omalle lapselle ja tilanteelle on hoitoja sopivasti. Riippuu paljon lapsen luonteesta ja siitä kuinka hyvin tuntee hoitajan ja vaihtuuko ympäristö vai pysyykö samana.

Oli lapsi hoidossa vanhempien huvittelua varten tai pakosta niin sillä ei ole väliä. Typerää tuollaiset määrät ja tunnit. Ei kai kukaan oikeasti noin ajattele.

Pikku Petteri 6kk on nyt ollut ilman äitiä 7h kyllä varmasti jotain traumoja taas jäi..



Kyllä siihen lapsen tulevaisuuten vaikutetaan ihan muulla tasolla. Jos joku äiti on noin järjetön itse, että seurailee hölmöjä ohjeita pilkulleen, niin ei se lapsen tulevaisuus hyvälle näytä.

meillä esikoinen ei ikinä vierastanut ketään ja oli vauvana hoidossa ja yökylässä mummilla ym sukulaisilla 1-2 päivää silloin tällöin.Aina oli yhtä aurinkoa neiti vaikka muutaman kerran MLL:n hoitajakin tuli hoitamaan.Nyt 9v ikää



Kakkonen taas Rääkyi pää punaisena jos mummi tai kuka tahansa muu kuin omat vanhemmat yritti syliin ottaa.muutenkin neiti vierasti paljon.Jo pelkkä vieraan ihmisen vilkaisu sai suun mutrulle.Nyt 8v ikää



Kolmonen taasen ei vierastanut ja oli myös hoidossa ja yökylässä mummilla silloin tällöin.joskus jopa viikonlopun.Ei vierastanut vieraitakaan ihmisiä.Nyt neiti 6v



Meidän kuopus on nyt iältään 8kk ja vierastaa aivan älyttömästi.Mummin ja sukulaiset sietää nipin napin äidin ja iskän seurassa mutta auta armias jos ihan vieras ihminen tekee tuttavuutta.



Niin ja pikku mainintana tässä vielä että meidän esikoinen ja sitten tää kolmonen saivat molemmat kehitysvammadiagnoosin (älyllisen )Esikoinen 4v ja kolmonen 3v ikäisenä.

meillä esikoinen ei ikinä vierastanut ketään ja oli vauvana hoidossa ja yökylässä mummilla ym sukulaisilla 1-2 päivää silloin tällöin.Aina oli yhtä aurinkoa neiti vaikka muutaman kerran MLL:n hoitajakin tuli hoitamaan.Nyt 9v ikää

Kakkonen taas Rääkyi pää punaisena jos mummi tai kuka tahansa muu kuin omat vanhemmat yritti syliin ottaa.muutenkin neiti vierasti paljon.Jo pelkkä vieraan ihmisen vilkaisu sai suun mutrulle.Nyt 8v ikää

Kolmonen taasen ei vierastanut ja oli myös hoidossa ja yökylässä mummilla silloin tällöin.joskus jopa viikonlopun.Ei vierastanut vieraitakaan ihmisiä.Nyt neiti 6v

Meidän kuopus on nyt iältään 8kk ja vierastaa aivan älyttömästi.Mummin ja sukulaiset sietää nipin napin äidin ja iskän seurassa mutta auta armias jos ihan vieras ihminen tekee tuttavuutta.

Niin ja pikku mainintana tässä vielä että meidän esikoinen ja sitten tää kolmonen saivat molemmat kehitysvammadiagnoosin (älyllisen )Esikoinen 4v ja kolmonen 3v ikäisenä.

kaikki lapset, jotka eivät hullunlailla vierasta ovat kehitysvammaisia.

mielestäni täysin normaalia ole jos lapsi ei yhtään jää itkemään vanhempiensa perään.



T: nro 40

kuulla että lepsesi jää yökylään eikä siihen mitään sääntöä ole olemassakaan jatka vaan samaan tahtiin eläkä välitä sairaista kommenteista niitä tälläki palstalla näkyy olevan

mielestäni täysin normaalia ole jos lapsi ei yhtään jää itkemään vanhempiensa perään.

T: nro 40

No en ole kokeillut jättää lasta yksin ventovieraalle joten en tiedä. Mutta ei hän itkemään jää minun perääni jos jää mummon kanssa kaksin. Mummo on meillä paljon arjessa mukana.

Mielestäni ihan normaalia lapsen käytöstä. Mutta kaippa hän sitten on kehitysvammainen.

ja minusta on aina yhtä outoa, miten tuntematon lapsi istuu syliin noin vain, yhtään ujostelematta. Jos kukaan ei ole koskaan rakastanut, niin sitä rakkautta etsitään tuntemattomista syleistä.

Voit etsiä googlettamalla tietoa kyseiseen vauvan ja äidin/ensisijaisen hoitajan väliseen eroon ja siihen liittyviin asioihin.



Mm. alla olevien tutkijoiden nimillä:

Engl. psykoanalyytikon J. Bowlbyn alunperin esittämä kiintymyssuhdeteoria korostaa äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen merkitystä persoonallisuuden kehitykselle. Teoriaa on kehittänyt edelleen erityisesti Mary Ainsworth, joka erottaa kolme lapsen kiintymyssuhteen tyyppiä



Kyseinen J.Bowlby on tämän nyrkkisäännön 1 vuorokausi eroa per ikävuosi taustalla.

on häiriöitä kiintymyssuhteessa, ovat usein valmiita hyväksymään kenet tahansa aikuisen hoitajakseen ja menevät ikäänkuin jokaisen mukavanoloisen aikuisen mukaan pienestä lähtien. Sama kaava itseasiassa toistuu myöhemminkin, eli he voivat kärsiä läheisriippuvuudesta, jolloin kuka tahansa kelpaa puolisoksi tai kaveriksi, kunhan vain on joku. Eikä kaltoinkohtelijasta osata irroittautua.



Aika tragikoomista, miten äidit aivopesevät itseään siltä, että se ei ole oikeasti tavoiteltava tilanne lapsen psykologisen kehityksen kannalta, että lapsi juoksee ventovieraiden syliin, eikä ikävöi vanhempiaan. Tuo mainittu seikkahan pätee usein esim. adoptiota odottaviin lapsiin, jotka kiintyvät välittömästi ensimmäiseen "äitimäiseen" ihmiseen, ja toisaalta jopa koittavat miellyttää hoitajaa kaikin tavoin saadakseen hoitoa ja rakkautta.



Tämä ei tarkoita sitä, että jokainen lapsi, joka ei vierasta kovasti, olisi vaurioitunut, mutta ne, jotka ovat vaurioituneet kuvatulla tavalla, harvemmin vierastavat.



Eli uskotelkaa itsellenne mitä haluatte, mutta tosiasia on, että vauvaikäinen tai pieni taapero ei kestä hänen ikäiselleen liian pitkiä poissaoloja vanhemmistaan ilman seurauksia. Ja niitä seurauksia on turha kuvitella näkevänsä ennenkuin myöhemmällä iällä.