Suuttuuko mieheni tyhjästä vai olenko minä tunteeton sika?
Meillä on vähän väliä kiistoja, joiden seurauksena mies haukkuu ja kiroaa ja mököttää parikin päivää. Minulle yleensä kiistanaiheet ovat aika käsittämättömiä.
Kysyn siis teiltä, onko minun syytä mennä enemmän itseeni vai onko niin, että miehellä on jotain mielialan sääntelyn ongelmaa.
Tietenkään en tästä puhu miehelleni, koska "tilannediagnoosinne" joka tapauksessa perustuu tosi vähäisiin tietoihin.
Tässä tuorein esimerkki:
Menen keittiöön, aioin aloittaa illallisen valmistelun. Mies on käynyt kaksi päivää aiemmin kaupassa, ostanut useammalle päivälle ruokia minun laatiman ostoslistan mukaisesti.
Kaivan kanapaketin esille ja huomaan, että sen päivämäärä on tänään. Huokaisen ärsyyntyneenä ja kysyn mieheltä, mikä päivä on.
Mies vastaa olohuoneesta, monesko päivä.
- Kuinka niin? hän kysyy.
- No ei muuta kun että tää kana vanhenee tänään, mutta kai sen silti voi syödä. Katsoisis vähän tarkemmin noita päivämääriä (neutraalilla äänellä).
- Oisit itse katsonut tarkemmin, missä järjestyksessä ruuat teit. Oisit tehnyt kanan eilen, kivahtaa mies.
- No ajattelin tehdä ekana sen kalan.
- Mikä siinä kalassa oli päivämäärä, tivaa mies (kala oli vakuumipakattua).
- Ihan sama mikä oli, kalan tein silti ekana, sanoin.
Asia jää siihen. Tunnin päästä mies tulee ja kirosanojen saattelemana haukkuu minut, kun aina vittuilen ja syydän omat mokani hänen niskaansa. Olen äimänä, en muista tuota edellistä keskustelua, joka oman tulkintani mukaan oli tavallista arjen kritiikkiä (itse etsin aina lihatiskistä mahdollisimman pitkät päiväykset, mies ottaa ekan käteen osuvan).
Tunnustan, että on se niinkin, että voisi katsoa tarkemmin päivämäärät silloin, kun valitsee jääkaapista sitä, mitä ekana kokkaa. Olen tyynnyttelevä, mies poistuu paikalta ja ennusmerkeistä päätellen mököttää seuraavat päivät.
Mitä mieltä?
Kommentit (183)
kana ole vanhaa jos tänään päiväys..huomennakin ihan syötävää..en tuollaista alkaisi sanomaan.Miehessä se vika että reagoi liian kiivaasti asiaan.Onko teillä elämä yhtä arkea,silloin pikkuasiat ärsyttää?
Panin sen aloitukseen, koska muistin vielä sanatarkasti, miten se kriisi eteni.
Aika moni ei välitä viimeisistä käyttöpäivämääristä, mutta itse olen tarkka, koska vatsani on herkkä ja lapsiakin on sitä ruokaa syömässä. Ei mieskään vanhentunutta lihaa syö tai laita itse ruuaksi, joten emme ole edes eri mieltä asiasta.
ap
Mies on hyvin lyhytpinnainen myös lasten kanssa. Esim. yksi ovi on nyt lommolla, kun mies kumautti sen nyrkillä rikki, kun lapset elämöivät nukkumaan mennessään. ap
Tiedät siis itsekin vastauksen kysymykseesi. Miehesi suuttuu suhteettomasti. Kannattaa siis oikeasti panostaa siihen terapiaan. Mene vaikka yksi aluksi! Miehesi saattaa hyvin olla masentunut, ja tarvitsisi sen vuoksi apua.
ap
Mieshän oli tehnyt osansa eli käynyt kaupassa. Kanassa ei ollut vikaa. Minä olen tehnty tyhjiöpakatusta kanasta ruuan vielä pari päivää viimeisen käyttöpäivän jälkeenkin.
Mieshän oli tehnyt osansa eli käynyt kaupassa. Kanassa ei ollut vikaa. Minä olen tehnty tyhjiöpakatusta kanasta ruuan vielä pari päivää viimeisen käyttöpäivän jälkeenkin.
Kahlasin tän ketjun läpi ja taas av-mammat kirkkaasti hukkaa jutun juonen. Ei ap kehittänyt keskustelua kanan käytöstä viimeisenä käyttöpäivänä.
Mut tää on tyypillistä. Av:llä osa idioottimammoista takertuu aina esimerkkiin eikä osaa sanoa mitään asiasta.
Asiaan. Mulle tuli mieleen taas kerran se, miten erilaisia me ihmiset ollaan perusreagointitavoiltamme. Ap on tottunut sanomaan heti, mikä rassaa, mies taas ilmeisimmin ei ole tottunut saamaan mitään kielteistä kommenttia tekemisistään.
Ans kun arvaan: mies on maalta ja tottunut lapsuudessaan siihen, että ne kotihommat, jotka teki sai tehdä täydessä rauhassa eikä kukaan kommentoinut?
Teidän pitäis voida keskustella noista erilaisista toimintatavoista. Ap:n pitäis kyetä antamaan miehelle enemmän tilaa tehdä asiat omalla tavallaan ja miehen pitää kasvattaa vähän nahkaa niin ettei tuleennu tuolla lailla pienistä sanomisista.
Ei sitä paitti ole tästä maailmasta rikkoa ovia siksi, että lapset mölyää. Se on merkki siittä, ettei ap:n mies ole päästään täysin tasapainossa.
Mieshän oli tehnyt osansa eli käynyt kaupassa. Kanassa ei ollut vikaa. Minä olen tehnty tyhjiöpakatusta kanasta ruuan vielä pari päivää viimeisen käyttöpäivän jälkeenkin.
Mies on maalta, mutten oikeasti tiedä tuota miten hän on lapsena tehnyt kotonaan töitä. Kotitöitä ei varmaan lainkaan, äiti ja isosisko taisivat passata. Pitääkin muuten joskus jutella siitä, miten se meni.
Olemme keskustelleet pitkään ja usein siitä, miten erilaisia olemme suuttuessamme. Mies saa kyllä toimia hyvinkin itsenäisesti, se on minusta vain toivottavaa.
ap
Ja minusta mieskin sen takia "riitaantui".
Se nyt on ihan ihmisestä kiinni suuttuuko laakista ja leppyy seuraavassa, vai mököttääkö 2 päivää! Mitä ihmeen väliä sillä on jos miehen tyyli on mököttää?
Minusta olit KOHTUUTON.
Johan teidän "keskustelu" sen määrittää:
Syytät miestä kanan pilaantumisesta, vaikka kana on ostettu hyvissä ajoin kaappiin sinulle.
Sinä se vaan alat niuhottamaan kun päiväys menee tänään umpeen (olisin ostanut sen alennuksesta itse tänään)! ;)
Sinun olisi pitänyt tosiaan siirtää liha pakastimeen jos et sitä TARVITSEKAAN!
Tai sitten käytte useammin kaupassa ja ostatte halvemmalla saman paketin.
Kyllä minä loukkaantuisin jos mies mulle sanoisi NÄPÄYTYKSENÄ että "kai tämän voi vielä syödä"!
Vaikka kuinka sanot "neurtaalilla" äänellä mitä vaan, niin sää silti tarkotit piikkinä.
Tunnin kuluttua alkaa kiroilu, koska te ette puhu asioita läpi!
Mies ajatteli tunnin kaikkia vinoilujasi ja sillä meni nyt vaan sieto.
Oma mies tekee tota kanssa joskus: ei käydä joka asiaa läpi tälläsestä PIENESTÄ sanailusta, se jää kasaantumaan ja sitten vaan menee maku ja pohja palaa.
Teidän pitää PUHUA asioita: jos toinen ostaa ruokaa, jota et tee niin ole hyvä ihminen edes sen verran järkevä että siirrät pilaantuvan tuotteen pakkaseen. Kuin että syytät toista!!
Tämä asia on kärpänen, kasvanut härkäseksi, koska te ette vaan osaa kommunikoida: ettekä osaa, vaikka kuinka sanoisit "kritiikin" pokerinaamalla ja tasasen tappavalla lauseella. Se silti ei tee asiasta yhtään parempaa; sinun lause "Kai tämän vielä voi syödä" on suoraa loukkausta miestä kohtaan. Vaikka sinun paikka on syyttää ITSEÄSI kun et sitä pakastanut.
On tosiaan takertunut kanan käyttöpäivään. Ehkä mammat sekoittavat käyttöpäivän ja parasta ennen-päiväyksen. Monet tuotteet ovat tutkitusti huonoja jo viimeisenä käyttöpäivänä. Normaalisti käyttöpäivään on kuitenkin paljon aikaa. Entä jos ap olisikin halunnut tehdä jotain muuta. Ja mies ostaa kaikki ruoat parilla käyttöpäivällä.. Jos tuo on jatkuva tapa olla tarkistamatta päiväyksiä, kyllä siitä pitää voida sanoa. Meidän kauppa kun myy ne viimeisen päivän tuotteetkin normaalihinnalla..pyydettäessä olen joskus puoleen hintaan saanut. Ei saa olla niin urpo ettei tarkista.
Kyse on asiasta, josta mies tietää, miten tärkeä se on minulle ja tietää, miten toivoisin hänenKIN toimivan.
Eli että ne päivämäärät tarkistetaan jo kaupassa niin, ettei kotona enää tarvitse. Sen vuoksi - koska itse ostan aina mahdollisimman tuoretta - en huomannut tarkistaa sen pirun kanan päivämäärää.
En siis harmistunut sen kanan takia sinällään, vaan siksi, että mies taas oli viis veisannut toiveeni suhteen.
Jos ASIA sinusta on jonninjoutava, koeta panna siihen tilalle jokin sinulle tärkeä juttu. Mikä tahansa. En tunne sinua, joten en osaa sanoa, mikä asia juuri sinulle on tärkeä, mutta kenties ei kaikille suomalaisille naisille.
Ja mieti, saattaisitko kenties itse ässähtää, kun mies toistuvasti sivuuttaa sen toiveesi.
Kuten olen tässä ketjussa jo sanonut, jälkikäteen tietysti pidän itsekin tilannetta hölmönä. Kärpäsestä kasvoi härkänen.
Kyllä sillä äänensävyllä on minusta paljonkin merkitystä. EI niin, etteikö tietysti neutraalilla äänelläkin sanotusta kommentista voisi loukkaantua - sitä en ajanut takaa, kun kirjoitin sen tuohon aloitukseeni.
Vaan että jos sen olisin sanonut kivahtamalla/huutamalla, niin siitä tietysti yleensä ihmiset (ainakin minä) loukkaantuisin vielä enemmän.
ap
Ihan turhaa nipotusta. Olisi mukava tietää kuvitteliko ap parantavansa kommenteillaan koti-ilmapiiriä? Joskus kannattaa miettiä millaisista asioista avaa suunsa. Turhanpäiväisten asioiden ollessa kyseessä kannattaa olla hiljaa, jos ei ole hyvää sanottavaa.
Ap sai kommentillaan miehen tuntemaan itsensä osaamattomaksi tolloksi, ilman todellista syytä. Kana oli täysin käyttökelpoista, miksi ap koki tarvetta avautua siitä? Siksikö kun mies ei tee asioita samoin kuin ap (valitse lihoja pitkällä päivämäärällä)? Ap:n kannattaisi miettiä oma tarvettaan toisen "opettamiseen".. Ilman syytä tapahtuva nipottaminen on toisen osapuolen mielestä todennäköisesti nöyryyttävää.
Ihan turhaa nipotusta. Olisi mukava tietää kuvitteliko ap parantavansa kommenteillaan koti-ilmapiiriä? Joskus kannattaa miettiä millaisista asioista avaa suunsa. Turhanpäiväisten asioiden ollessa kyseessä kannattaa olla hiljaa, jos ei ole hyvää sanottavaa. Ap sai kommentillaan miehen tuntemaan itsensä osaamattomaksi tolloksi, ilman todellista syytä. Kana oli täysin käyttökelpoista, miksi ap koki tarvetta avautua siitä? Siksikö kun mies ei tee asioita samoin kuin ap (valitse lihoja pitkällä päivämäärällä)? Ap:n kannattaisi miettiä oma tarvettaan toisen "opettamiseen".. Ilman syytä tapahtuva nipottaminen on toisen osapuolen mielestä todennäköisesti nöyryyttävää.
ei varsinaisesti keskusteltu siitä, miten kukin suhtautuu viimeisiin käyttöpäivämääriin. Ole ystävällinen ja lue sinua edeltävä kommentti, jonka kirjoitin toiselle kaltaisellesi.
En koe oikeudekseni opettaa aikuista ihmistä mitenkään. Tämä on harvoja asioita, joista olen kotona tarkka.
Mutta koska minä pääsääntöisesti kirjoitan kauppalistat (ja yleensä myös käyn kaupassa, nyt keuhkoputkentulehduksessa en mennyt), ja teen ruuat, niin minulla on mielestäni oikeus toivoa, että ruoka on mahdollisimman tuoretta ja asia tarkistetaan jo kaupassa. MINULLE asia on tärkeä, vaikkei sinulle olekaan.
ap
Siis jos minä kiertelisin ja kaartelisin aloittamalla "mikä päivä tänään on?". Vastaisi varmaan että 29. pe miten niin. Eli tismalleen samalla tavalla kuin alkuperäisen mies. On sanonut moneen kertaan, ettei kestä vihjailevia viestejä. En jaksanut lukea koko ketjua läpi, nuo oven puhkomiset ovat asia erikseen, jota en pidä myöskään fiksuna. Mutta en nyt siihen kommentoi, vaan tuohon alkuperäiseen "kana on vanhaa" asiaan. Meillä olisi luultavasti samalla aloituksella syntynyt myös kina. Olen opetellut suorempaa kommunikaatiota tyyliin "hei huomasin että kanassa oli taas viimeinen käyttöpäivä kun sen nyt tein. Kyllä sitä voi ihan hyvin syödä vielä, mutta voisitko katsoa seuraavalla kerralla kun ostat... jne."
on tyylipuhdasta nalkutusta ja saisi minutkin raivoihini. Ei yksi kerta vielä, mutta jos se on jatkuvaa... nalkuttaja ei ehkä itse edes huomaa.
Tuo tilanne kuvaa niin täydellisesti kuolettavan harmaata perhehelvettiä että tuli melkein huono olo.
Meillä mies tekee tuota joskus, kaikki ok, ja yhtäkkiä tulee joku vastaava pahantuulinen murahdus jostain täysin yhdentekevästä asiasta, esim. raivona "miksei oo vessapaperia" Silloin mulla kilahtaa niinkuin ap:n miehellä konsanaan. Ehkä mä oon sitten kans narsisti?
En voi sulattaa sitä että joku vittuilee/nalkuttaa/sättii jostain tyhjänpäiväsestä. Pilaa vittuilullaan tunnelman ja luulee että on oikeus tiuskia miten lystää jos joku asia sattuu harmittamaan. Mulla ei mene nuo tiuskimiset ohi korvien niinkuin ei ilmeisesti sillä apn miehelläkään, vaan raivostun ihan suunnattomasti.
Jos menisit ap ittees ja mieti tosisaan jos sulta sittenkin pääsee tuommosia sammakoita vähän useemmin kuin luulet.
Mikä oikeus sulla on tiuskia eli olla inhottava ilman mitään järkevää syytä, kun asiat ei oo menny just niinkuin haluaisit?
edes silloin kun ap oli sitä tekemässä. Itse kyläl riemstuisin jos joku mulle tuollaisesta alkaisi piikittelemään, pikkuasiasta. Huh mitä nipotusta.
Miten niin: "EI USKALLA?" Miten sitten tuo tilanne syntyi? Siten, että ap huomautteli, eli syyllisti, eli nalkutti, eli asetti itsensä kumppaninsa yläpuolelle. Toivottavasti ap:n kaltaisia puolisoita ei ole monta.
Miten se siis voi olla "jatkuvaa huomauttelua"? Jos ap siis tosiaan välttelee konfliktitilanteita ja nalkutusta miehen mykkäkoulujen vuoksi?
kyllä se mykkäkoulu on vallan käyttöä, mutta niin on tuollainen joka asiasta huomauttelukin. Minä näen ap:ssä aivan yhtä paljon syytä kuin miehessäkin. Ja tämä on sentään vain ap:n versio tapahtuneesta. Jos olisin itse ollut todistamassa tapausta kärpäsenä katossa, pitäisin ap:tä todennäköisesti vielä suurempana syyllisenä. Ei niin, että se syyllisten haku mitään hedelmää tuottaisi. Mutta jo ap:n teksteistä näkee, ettei hän näe omassa toiminnassaan mitään kritisoitavaa, vaikka kritisoitavaa löytää jo näin kaunistellusta versiostakin. Ja kyllä, ap nimen omaan nalkuttaa. Tuollainen asioista jatkuvasti huomauttelu on nalkuttamista, ja se on myös näin naisen näkökulmasta erittäin ärsyttävää...jopa ärsyttävämpää kuin mykkäkoulu.
eli valaistusta nalkutuksesta kimpaantuvan näkemykseen:
Sen lisäksi että nalkutus itsessään on tosi ikävä tapa puhua toiselle, niin on todella raivostuttavaa olla sellaisen ihmisen seurassa joka harmistuu pilalle menneistä kanoista tms.
Kun nalkuttaja harmistuu, huoneeseen leijailee harmaa pilvi pilaamaan kaikkien päivän.
Josko tää nyt tekee musta narsistin, mutta en voi sietää myrtsejä ihmisiä, syyt vielä tuommoset. Tiuskimista en mielestäni oo velvollinen kuuntelemaan keneltäkään.
Voi kuulostaa liiottelulta, mutta jos tuollaisia vastaavia pikku puuskahduksia tulee pitkin päivää, joka päivä... AAARRRGHGH
Siis jos minä kiertelisin ja kaartelisin aloittamalla "mikä päivä tänään on?". Vastaisi varmaan että 29. pe miten niin. Eli tismalleen samalla tavalla kuin alkuperäisen mies. On sanonut moneen kertaan, ettei kestä vihjailevia viestejä. En jaksanut lukea koko ketjua läpi, nuo oven puhkomiset ovat asia erikseen, jota en pidä myöskään fiksuna. Mutta en nyt siihen kommentoi, vaan tuohon alkuperäiseen "kana on vanhaa" asiaan. Meillä olisi luultavasti samalla aloituksella syntynyt myös kina. Olen opetellut suorempaa kommunikaatiota tyyliin "hei huomasin että kanassa oli taas viimeinen käyttöpäivä kun sen nyt tein. Kyllä sitä voi ihan hyvin syödä vielä, mutta voisitko katsoa seuraavalla kerralla kun ostat... jne."
Ei se ollut - kuten olen tässä jo sanonutkin - mitenkään priima keskustelu omalta puoleltanikaan. Yleensä jaksan olla sanomatta mistään ja jos sanon, yritän pukea sen ehdotukseksi. Suoraan kritiikkiin mies suuttuu vielä varmemmin.
Kysyin tuon päivämäärän ensin ihan tarkistaakseni, mikä päivä oli. Epäilin sen olevan se, mikä se oli, mutten halunnut kommentoida ennen kuin olen varma.
Ilman muuta esittämäsi vaihtoehtolause olisi ollut parempi tapa. Ns. tapahtuman ollessa päällä ei aina osaa niin muotoilla niitä lauseitaan ;-)
Ja silti minusta ei miehen reaktio ollut mitoitettu asiaan.
ap
mene ap miehen luo, ja sano että
Anteeksi kun olin niin idiootti että tiuskin siitä kanasta, yritän opetella olemaan sylkemättä pahantuulisuuttani niskaasi. En edes itse huomaa että teen sitä jatkuvasti.
Tiedät siis itsekin vastauksen kysymykseesi. Miehesi suuttuu suhteettomasti.
Kannattaa siis oikeasti panostaa siihen terapiaan. Mene vaikka yksi aluksi! Miehesi saattaa hyvin olla masentunut, ja tarvitsisi sen vuoksi apua.