Suuttuuko mieheni tyhjästä vai olenko minä tunteeton sika?
Meillä on vähän väliä kiistoja, joiden seurauksena mies haukkuu ja kiroaa ja mököttää parikin päivää. Minulle yleensä kiistanaiheet ovat aika käsittämättömiä.
Kysyn siis teiltä, onko minun syytä mennä enemmän itseeni vai onko niin, että miehellä on jotain mielialan sääntelyn ongelmaa.
Tietenkään en tästä puhu miehelleni, koska "tilannediagnoosinne" joka tapauksessa perustuu tosi vähäisiin tietoihin.
Tässä tuorein esimerkki:
Menen keittiöön, aioin aloittaa illallisen valmistelun. Mies on käynyt kaksi päivää aiemmin kaupassa, ostanut useammalle päivälle ruokia minun laatiman ostoslistan mukaisesti.
Kaivan kanapaketin esille ja huomaan, että sen päivämäärä on tänään. Huokaisen ärsyyntyneenä ja kysyn mieheltä, mikä päivä on.
Mies vastaa olohuoneesta, monesko päivä.
- Kuinka niin? hän kysyy.
- No ei muuta kun että tää kana vanhenee tänään, mutta kai sen silti voi syödä. Katsoisis vähän tarkemmin noita päivämääriä (neutraalilla äänellä).
- Oisit itse katsonut tarkemmin, missä järjestyksessä ruuat teit. Oisit tehnyt kanan eilen, kivahtaa mies.
- No ajattelin tehdä ekana sen kalan.
- Mikä siinä kalassa oli päivämäärä, tivaa mies (kala oli vakuumipakattua).
- Ihan sama mikä oli, kalan tein silti ekana, sanoin.
Asia jää siihen. Tunnin päästä mies tulee ja kirosanojen saattelemana haukkuu minut, kun aina vittuilen ja syydän omat mokani hänen niskaansa. Olen äimänä, en muista tuota edellistä keskustelua, joka oman tulkintani mukaan oli tavallista arjen kritiikkiä (itse etsin aina lihatiskistä mahdollisimman pitkät päiväykset, mies ottaa ekan käteen osuvan).
Tunnustan, että on se niinkin, että voisi katsoa tarkemmin päivämäärät silloin, kun valitsee jääkaapista sitä, mitä ekana kokkaa. Olen tyynnyttelevä, mies poistuu paikalta ja ennusmerkeistä päätellen mököttää seuraavat päivät.
Mitä mieltä?
Kommentit (183)
siinä kanassa ei vikaa ole viimeisenä käyttöpäivänä vielä. Vähän turhaan tuon sanoit.
Mutta kyllä aika helposti mies suuttuu.
Tuo esimerkkisi oli mielestäni ihan tavallista arjen keskustelua (tosin negatiivissävytteistä) eikä tuosta sinänsä tarvitse paria päivää mököttää. Mutta jos olet sellainen, että teki mies mitä tahansa, hän tekee mielestäsi aina väärin, voi asia laukaista miehessä v-tutuksen.
itse en suutu kovin helpoti mies taas joo... vähän liiankin helposti.Kyllä tuo vähän kuulostaa siltä että miehellä on jotain muuta syytä olla kiukkuinen, mutta ei saa sitä sulle sanotuksi ja kiukuttelee sitten tuollaisesta tyhjänpäiväisestä asiasta.
kyllä minäkin voisin hermostua jos koko ajan on tuollaista "vahtaamista". En halua sanoa tätä ilkeilläkseni mutta kun kerran kysyit täällä mielipidettä.
ihan arkipäiväisesti liian usein. Katsoppa peiliin!
- ihan varmaan meillä on läheisyyttä liian vähän. Ollaan oltu naimisissakin jo 18 vuotta ja miehen ässähtelyjen myötä olen kuolettanut jotakin tunnepuolella. Jos koko ajan saa varoa sanomisiaan, ja nielemään kaiken harmin, tunnepuoli patoutuu pahasti. Näin minä siis täysin subjektiiviselta kannalta sen koen, miehen versio tietysti on sitten ihan toinen.
- Päivämäärä on tietenkin mielipideasia. Minä pyrin ottamaan ruuaksi aina mahdollisimman tuoretta, olen hyvin herkkävatsainen varsinkin jauhelihan suhteen.
- En mielestäni ole nalkuttaja, juuri koska mies saattaa vetää kilarit mistä tahansa. Pikemminkin minun mielestäni ongelma on se, etten sano ajoissa, kun harmistun. Yritän haudata harmit sivuun ja pitää yllä ystävällistä naamataulua hinnalla millä hyvänsä.
ap
Ensinnäkin; miksi IHMEESSÄ se kana on jääkaapissa pari päivää? Jos sitä ei tee samana tai viimeistään seuraavana päivänä, niin pakasteeseen kaikki lihatuotteet ilman muuta
Jääkaapin lämpötila, 8 astetta, ei yksinkertaisesti riitä pitempiaikaiseen säilytykseen millekään lihatuotteelle. Googleta huviksesi hakusanoilla "kanan säilytys", niin näet lukuisia osumia, missä sanotaan, että tuore liha (punainen liha, kana, broileri jne) tulisi käyttää saman päivänä, sitä ei tulisi säilyttää jääkaapissa vaan pakastimessa.
Eli: jos säilyttäisit tuotteet oikein, sun ei tarvitsis käyttää edes "neutraalia" äänensävyä ja vahtia päiväyksiä. Pakastimessa kyllä säilyy-.
ihan arkipäiväisesti liian usein. Katsoppa peiliin!
sitä itsekin epäilisin. Mutta oikeasti en edes muista, koska olisin viimeeksi antanut minkäänlaista negatiivista palautetta miehelle. En yksinkertaisesti uskalla, kun siitä voi napsahtaa aikalaiset "sanktiot".
ap
Meillä esimerkiksi pidetään lämpö 3-4 asteessa.
t. ei ap
Tosin jos laitoit listaa erikseen, että tämä tehdään tiistaina, katso että päivämäärä riittää.
Kuka jaksaa auttaa ja hoitaa ostoksia jos ne ei sitten kelpaa. Olisit vaikka pannut heti pakkaseen kun toi kaupasta. Ja jos et ite siinä vaiheessa huomioinut päiväystä ei sulla ole oikeutta siitä natkuttaa.
Electroluxin hyvä jääkaappi. Mutta tuo menee nyt pahasti sivuun aiheesta ;-)
ap
- ihan varmaan meillä on läheisyyttä liian vähän. Ollaan oltu naimisissakin jo 18 vuotta ja miehen ässähtelyjen myötä olen kuolettanut jotakin tunnepuolella. Jos koko ajan saa varoa sanomisiaan, ja nielemään kaiken harmin, tunnepuoli patoutuu pahasti. Näin minä siis täysin subjektiiviselta kannalta sen koen, miehen versio tietysti on sitten ihan toinen.
- Päivämäärä on tietenkin mielipideasia. Minä pyrin ottamaan ruuaksi aina mahdollisimman tuoretta, olen hyvin herkkävatsainen varsinkin jauhelihan suhteen.
- En mielestäni ole nalkuttaja, juuri koska mies saattaa vetää kilarit mistä tahansa. Pikemminkin minun mielestäni ongelma on se, etten sano ajoissa, kun harmistun. Yritän haudata harmit sivuun ja pitää yllä ystävällistä naamataulua hinnalla millä hyvänsä.
ap
Tässä jatkokirjoituksessa elämästänne paljastui toisenlaisiakin puolia.
Mutta koska voin loppujenlopuksi vaikuttaa vain omaan käyttäytymiseesi, koetapa antaa muutaman viikon ajan miehelle positiivistakin palautetta kaikista asioista joita tekee hyvin ja niin kuin toivot.
Mies käy hakemassa kaiken pyytämäsi listan mukaan. Kama on priimaa. Ja kiitokseksi sä urputat jostain päivämäärästä, joka vielä oli ihan kunnossa.
että pyrkisit ajattelmaan ja toimimaan miestäsi kohtaan mahdollisimman positiivisesti
(riippumatta kaikesta kertyneestä ryönästä)? Eli nöyrtyisit hetkeksi, ihan testimielessä vaikka. En tarkoita että olisit jotekin ylpeä, mutta tiedän että pitkässä suhteessa helposti linnottaudutaan omiin "poteroihin" vatvomaan asioita, ja kuvitellaan että toinen vihaa jne. mikä usein ei pidä lainkaan paikkaansa.
Tietysti jos sitä kertynyttä "ryönää" on paljon, teidän pitäisi jotenkin pystyä sitä käsittelemään myös. Pariterapiaa kannattaa harkita jos muuten tuntuu että vain hakataan päätä seinään.
Mutta koska voin loppujenlopuksi vaikuttaa vain omaan käyttäytymiseesi, koetapa antaa muutaman viikon ajan miehelle positiivistakin palautetta kaikista asioista joita tekee hyvin ja niin kuin toivot.
Omaan käytökseeni voin vaikuttaa. Mutta toisaalta olen alkanut miettiä asiaa niinkin päin, että olenko jo LIIANKIN kohtelias. En siis tosiaan uskalla yleensä sanoa mitään kriittistä miehelle.
Ja kehun aina, kun tekee ruokaa jne.
Eli en oikein jaksa uskoa, että kyse olisi positiivisen palautteenkaan vähyydestä, mutta tottahan toki voin yrittää lisätä sitä entisestäänkin.
ap
Mutta koska voin loppujenlopuksi vaikuttaa vain omaan käyttäytymiseesi, koetapa antaa muutaman viikon ajan miehelle positiivistakin palautetta kaikista asioista joita tekee hyvin ja niin kuin toivot.
Omaan käytökseeni voin vaikuttaa. Mutta toisaalta olen alkanut miettiä asiaa niinkin päin, että olenko jo LIIANKIN kohtelias. En siis tosiaan uskalla yleensä sanoa mitään kriittistä miehelle.
Ja kehun aina, kun tekee ruokaa jne.
Eli en oikein jaksa uskoa, että kyse olisi positiivisen palautteenkaan vähyydestä, mutta tottahan toki voin yrittää lisätä sitä entisestäänkin.
ap
ja auttaisiko sekin että alkaisit olla reippaasti oma itsesi?
esim. kysynyt onko hän tyytyväinen suhteeseenne? suostuuko hän keskustelemaan millään tasolla?
vastapainoksi ehkä ole tarpeeksi läheisyyttä/ seksiä/ yhdessäoloa "lämpimässä" hengessä? Näytätkö noin ylipäätään miehelle, että rakastat ja arvostat häntä.
Nimittäin kyllä nuo jostain päiväyksistä kuittailut jättää omaan arvoonsa, jos muuten kokee olevansa rakastettu ja arvostettu.
Titenkin ongelma voi olla myös miehesi huono itsetunto tms., mutta veikkaisin että teillä ongelmia parisuhtessa ylipäätään.