Millä rahoilla jäätte kotiin hoitamaan lasta?

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Aika hurjaa että asumistuki ja toimeentulotuki pitävät käynnissä tällaisia ilmiöitä.

Eli ihmiset laskevat tukien varaan ja jättäytyvät kotiin sen sijaan, että menisivät töihin. Sitten tästä tehdään muka joku hyve.

Normituloiset eivät saa tukia, eli pakko palata töihin. Ja sitten he ovat muka huonoja vanhempia!

Nyt kysyttiin millä rahoilla. Jos ap:n mies tienaa vaikka sen 300e enemmän kuin mitä minun mies tienasi, jonka takia me saatiin 300e asumistukea, niin lopputulos on sama, eli ei yhtään ainakaan enempää rahaa sille tukia saavalle. Joten mikä estää ap:n kotiinjäännin mutta minun ei? 

Tulotaso. Jos olette jo köyhyysrajan alapuolella ennen lasta niin totta kai tilanne on eri kun aplla jos heillä on omistusasunto ja kalliit vakuutukset (jotka mielestäni on aina hyvä asia!). Josnon tottunut elämään makaronilla ja tonnikalalla, niin samalla se lapsikin elää. Jos on tottunut vähän parempaan niin ei sitä omalle lapsellekaan mitään makaronia vaan antais.

Vierailija kirjoitti:

Kotihoidontuki, onko se jotain 200e ja opintotuki 500e, lapsilisä 100e, miehen nettopalkka 2900e. Ihan hyvin eletään. En koskaan joudu katsomaan onko tilillä rahaa, tosin shoppailu ei kuulu harrastuksiin ja peruselämiseen rahat riittää hyvin.

Asuntolainaa taidetaan maksaa 1300e, 2 velatonta autoa.

Virhe sattui joukkoon, opintotuki 300e.

Eikö yleisesti korkeakoulutetut naiset palaa keskimääräistä aiemmin takaisin työelämään? Heillähän on ainakin keskimäärin myös korkeampi palkka. Eli ei tämä nyt ihan taida vaan rahasta olla kiinni. 

Minä palasin töihin lasten ollessa vuoden ikäisiä (mies oli molempien kohdalla puolisen vuotta vielä kotona).  Mutta oltaisiin me voitu järjestää toisinkin. Ei olla upporikkaita, mutta ei omisteta autoa, osataan elää säästävästi, oltiin säästetty myös ennen lastensaantia. Vuodeksi olisi voinut saada helpotusta jättämällä lainan koroille. Ja tietty jos ei ole omistusasuntoa ollenkaan, niin sitten varmaan voi hakea asumistukea jos rahat ei riitä?

Mut siis ei ne tulot vaan menot ;) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa sinne kotiin jäädä ne ketkä elävät toimeentulotuen varassa eikä heillä muuta ole kuin se lapsen hoito. Kyllähän normaali ihminen kaipaa älyllistä haastetta jne. Tuntemillani rikkailla on lastenhoitaja/lapset menee päikkyyn vaikkeivat vanhemmat mitään pitkiä työpäiviä tee.

Mitä se edes kenellekkään kuuluu mitä äidit/perheet tekevät. Äitiysloma loppuu kun lapsi on 9kk. Eli virallinen suositus on palata silloin töihin eikä jäädä loisimaan yhteiskunnan varoilla.

Senttiäkään en ole tt-tukea saanut. Kelalta nostettu vain lapsilisät, jotka kaikki saavat. 

t. 4 lasta 3-vuotiaaksi saakka kotona kasvattanut

Samoin kolme lasta. On Ap:llä varmat työnantajat kun tulot/menot laskettu piikkiin. No onhan tietysti naapureille esitettävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Asuntolaina oli lyhennysvapaalla. 2. Menot olivat pienemmät, ehdin laittaa ruokaa ja hyödyntää tarjouksia, matkustettiin edullisemmin, en tarvinnut bussilippua ja muutenkin menoja oli vähemmän, kun oltiin paljon kotona. 3.  Olin säästänyt hoitovapaata varten, että ei tarvinnut pihistellä ihan kaikesta.

Ihan vain sivuhuomautuksena, miksi vain sinä olit säästänyt hoitovapaata varten? Jos puoliso löytyy, eikö hoitovapaaseen tulisi käyttää molempien säästöjä kun yhteistä lasta kerran toinen jää hoitamaan. Miksi vain toinen joutuu kantamaan tästä taloudellisen vastuun eli käyttää vain omia säästöjä, oma urakehitys saattaa jäädä jälkeen, eläkekertymä on pienempi. Ihan riippumatta siitä kumpi jää kotiin, molempien taloudellinen tilanne tulisi turvata tasapuolisesti.

Oisko vaikka siksi, että sen toisen palkalla pääosin eletään sen hoitovapaan ajan? 

Ilmeisesti ei ole eletty jos hoitovapaaseen on käytetty toisen säästöjä. Sinusta on siis reilua, että hoitovapaan jälkeen toinen ei pysty säästämään, mutta saa pitää omat säästönsä ja toinen ei pysty säästämään ja käyttää kaikki omat säästönsä? Kun kyseessä on kuitenkin yhteinen lapsi.

Ei kannata hankkia lapsia ollenkaan, jos rupeaa noin monimutkaisesti asioita miettimään. Perhe-elämästä tulee todella hankalaa, jos kaikki ruvetaan miettimään millilleen tasapuoliseksi ja tasajaetuksi. 

Sinusta on monimutkaista turvata molempien vanhempien talous tulevaisuutta varten? Sanoisin, että ei kannata harkita lapsia, eteen tulee paljon vaikeampiakin tilanteita kuin yhteisen säästötilin perustaminen isompia kuluja varten. Ei ihme, että keskustelupalstat ovat pullollaan useimmiten naisten ihmettelyä siitä, miten voi olla, ettei ole kertynyt yhtään säästöjä/eläkettä/omaisuutta, kun ei yhtään viitsitä pitää omia puolia. Ja turha vedota, kuinka ne lapset ovat elämässä tärkeintä, nämä asiat eivät mitenkään poissulje toisiaan.

Aika harva tuntemani työssäkäyvä pitää lapsen 3-vuotiaaksi asti kotona. Yleensä lapset laitetaan päiväkotiin 1-2-vuotiaina. Näin täällä pk-seudulla. Meidän lapset ovat menneet hoitoon 2-vuotissynttäreiden tienoilla. Salaisuus oli säästöt, eikä meillä ole myöskään omistusasuntoa hyvällä postinumeroalueella. 

Se nyt vaan on valintoja, joista osan olette tehneet jo ennen lapsia. Eli jos varat ovat riittäneet ihan hyvin ehdot x ja y täyttävään asuntoon, ja päätös on tehty kun lapsia vasta suunniteltiin, niin yhtälöön ei välttämättä enää lisätäkään lapsen pitkää kotihoitoa. Jotkut ratkaisevat asian tinkimällä elintasosta _reilusti_ sen kotihoidon ajan. Mutta ei siitä pidä liikaa syyllistyä, vaikka joku tekeekin toisin tai näkee asiat eri tavalla.

Esim. 80 % työviikko vaikka molemmille vanhemmille voi olla myös mahdollinen helpotus arkeen ja pitkiin hoitopäiviin? 

Kaikella todennäköisyydellä olet kuitenkin ihan tyytyväinen loppujen lopuksi tilanteeseen, meni se lapsi sitten 1,5-vuotiaana tai myöhemmin hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Ei kauhean montaa kommenttia ollut missä sanottiin että omilla säästöillä, aika paljon tuli kommentteja että miehen tai yhteiskunnan rahoilla...

Mies maksaa naiselle ikään kuin palkkaa siitä, että nainen hoitaa kodin ja lapset. Mielestäni olisi aika kohtuutonta, jos naisen pitäisi vielä säästönsäkin käyttää palkasta luopumisen lisäksi. Kun kuitenkin yhteinen lapsi niin vähintäänkin reilua, että mieskin osallistuu kustannuksiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kauhean montaa kommenttia ollut missä sanottiin että omilla säästöillä, aika paljon tuli kommentteja että miehen tai yhteiskunnan rahoilla...

Niin? Miksi vain naisen pitäisi lapsi elättää?

Ei se yhteiskunnan tehtävänään ole maksaa sinun lapsen elämä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Asuntolaina oli lyhennysvapaalla. 2. Menot olivat pienemmät, ehdin laittaa ruokaa ja hyödyntää tarjouksia, matkustettiin edullisemmin, en tarvinnut bussilippua ja muutenkin menoja oli vähemmän, kun oltiin paljon kotona. 3.  Olin säästänyt hoitovapaata varten, että ei tarvinnut pihistellä ihan kaikesta.

Ihan vain sivuhuomautuksena, miksi vain sinä olit säästänyt hoitovapaata varten? Jos puoliso löytyy, eikö hoitovapaaseen tulisi käyttää molempien säästöjä kun yhteistä lasta kerran toinen jää hoitamaan. Miksi vain toinen joutuu kantamaan tästä taloudellisen vastuun eli käyttää vain omia säästöjä, oma urakehitys saattaa jäädä jälkeen, eläkekertymä on pienempi. Ihan riippumatta siitä kumpi jää kotiin, molempien taloudellinen tilanne tulisi turvata tasapuolisesti.

Oisko vaikka siksi, että sen toisen palkalla pääosin eletään sen hoitovapaan ajan? 

Ilmeisesti ei ole eletty jos hoitovapaaseen on käytetty toisen säästöjä. Sinusta on siis reilua, että hoitovapaan jälkeen toinen ei pysty säästämään, mutta saa pitää omat säästönsä ja toinen ei pysty säästämään ja käyttää kaikki omat säästönsä? Kun kyseessä on kuitenkin yhteinen lapsi.

Ei kannata hankkia lapsia ollenkaan, jos rupeaa noin monimutkaisesti asioita miettimään. Perhe-elämästä tulee todella hankalaa, jos kaikki ruvetaan miettimään millilleen tasapuoliseksi ja tasajaetuksi. 

Sinusta on monimutkaista turvata molempien vanhempien talous tulevaisuutta varten? Sanoisin, että ei kannata harkita lapsia, eteen tulee paljon vaikeampiakin tilanteita kuin yhteisen säästötilin perustaminen isompia kuluja varten. Ei ihme, että keskustelupalstat ovat pullollaan useimmiten naisten ihmettelyä siitä, miten voi olla, ettei ole kertynyt yhtään säästöjä/eläkettä/omaisuutta, kun ei yhtään viitsitä pitää omia puolia. Ja turha vedota, kuinka ne lapset ovat elämässä tärkeintä, nämä asiat eivät mitenkään poissulje toisiaan.

Kultapieni, vanhempain vapaa kestää max 3 vuotta. Ennen sitä ja sen jälkeen on kymmeniä vuosia aikaa hankkia sitä eläkerahastoa. Eikä mikään pakota eläkerahastoa käyttämään lapsen kotihoitoaikaan, kun hyvin voi tehdä ratkaisun, että eletään vain toisen puolison tuloilla tuo lyhyt aika. 

Me laitettiin vuodeksi asunnon lainanmaksu seis (tietysti pankin kanssa neuvoteltiin, oli lähinnä ilmoitusluonteinen asia). Maksettiin vain korkoja, n. 150-200e. Laina normaalisti n. 1000e. 

Suositttelen!

Vierailija kirjoitti:

Ei saa muuta kuin kotihoidontuen ja lapsilisän, jos mies on palkkatyössä. Ellei sitten miehellä ole TODELLA pienet tulot, jolloin teoriassa voi saada tt-tukea ja asumistukea. 

Tämä. Kotihoidontuella aion olla lokakuusta helmikuulle. Eihän se 300-400e/kk (hoitolisän kanssa) riitä mihinkään, eikä mies maksa mistään yhtään enempää 1600e/kk nettotuloillaan, joten elän säästöillä. Olen laittanut nyt 1300e/kk vanhempainrahastani 200-400e/kk säästöön, että olisi varaa se muutama kuukausi olla kotona, ettei tarvi laittaa alle yksivuotiasta hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kauhean montaa kommenttia ollut missä sanottiin että omilla säästöillä, aika paljon tuli kommentteja että miehen tai yhteiskunnan rahoilla...

Niin? Miksi vain naisen pitäisi lapsi elättää?

Ei se yhteiskunnan tehtävänään ole maksaa sinun lapsen elämä

Sori vaan, mutta kyllä se yhteiskunta maksaa mm. koulutuksen, terveydenhuollon jne. jne. Myös sinulle ja mahdollisille lapsillesi. Käytännössä mahdotonta elää Suomessa käyttämättä lainkaan yhteiskunnan maksamia palveluita. Lapsilisäkin tulee pyytämättä vaikka tienaisi 30 miljoonaa vuodessa. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö koti merkkaa ihmisille enää mitään?! En mistään hinnasta luopuisi edes vuodeksi kokeiluna omasta rakkaasta kodista, lapseni lapsuudenkodista, muuttaakseni jonnekkin uudelle tuntemattomalle paikkakunnalle vaan jotta lapsi saisi olla kotona.

Koti on valittu rakkaudella ja lapsia ajatellen, siellä on perheen ja lapsen juuret.

Koti, jossa lapset eivät saa olla. Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Kaffepulla kirjoitti:

Lainaus karkasi, sori, olin vaan tulossa kysymään että miksi kukaan nainen laittaisi säästöjään tuollaiseen?

Miksei mies laita säästöjään siihen? Minäpä vastaan: Kukaan mies ei ole niin tyhmä.

Miehet käyvät töissä, ja sijoittavat rahansa. Nainen taas ajattelee, että kunhan jotenkin pärjätään. Nainen käyttää omat vaivalla hankitut säästönsä siihen, että voi olla kotona lapsen kanssa.

Sitten kun tulee ero, naisella ei ole mitään.

No meillä ainakin oli ihan tarkoituksella säästetty sitä varten että voin olla mahdollisten lasten kanssa kotona pidempään kuin äitiysloman. Sen lisäksi meillä on tietenkin omat henkilokohtaiset säästöt ja sijoitukset joihin ei tuona aikana koskettu. 

Mikä niiden säästöjen tarkoitus on jos ei toteuttaa sellaisia asioita joita haluaa? 

T: Se Briteissä asuva

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Aika hurjaa että asumistuki ja toimeentulotuki pitävät käynnissä tällaisia ilmiöitä.

Eli ihmiset laskevat tukien varaan ja jättäytyvät kotiin sen sijaan, että menisivät töihin. Sitten tästä tehdään muka joku hyve.

Normituloiset eivät saa tukia, eli pakko palata töihin. Ja sitten he ovat muka huonoja vanhempia!

Nyt kysyttiin millä rahoilla. Jos ap:n mies tienaa vaikka sen 300e enemmän kuin mitä minun mies tienasi, jonka takia me saatiin 300e asumistukea, niin lopputulos on sama, eli ei yhtään ainakaan enempää rahaa sille tukia saavalle. Joten mikä estää ap:n kotiinjäännin mutta minun ei? 

Tulotaso. Jos olette jo köyhyysrajan alapuolella ennen lasta niin totta kai tilanne on eri kun aplla jos heillä on omistusasunto ja kalliit vakuutukset (jotka mielestäni on aina hyvä asia!). Josnon tottunut elämään makaronilla ja tonnikalalla, niin samalla se lapsikin elää. Jos on tottunut vähän parempaan niin ei sitä omalle lapsellekaan mitään makaronia vaan antais.

Niin. Paremmilla tuloilla olisi oletettavasti pystynyt myös helposti säästämään ennen sitä lastenpukkaamista. 

Minusta ihan naurettavaa että suurimmat itkijät täällä on niitä, joilla ei oikeasti taloudellisesti ole ollut tiukkaa ennen lapsia, eikä niiden jälkeenkään, jos edes vähän olisi miettinyt sitä talouttaan etukäteen. Mutta kun ei pysty luopumaan kaikesta kivasta omasta, niin voi sitten syyttää yhteiskuntaa ja kaikkia muita siitä, ettei ole varaa jäädä kotiin, ja pitää vauva raijata johonkin kusiseen päiväkotiin alta yksivuotiaana. Mutta pysyypähän tili siinä kunnossa että on varaa ajella uudella autolla ja ostella kivoja juttuja itselle ja vauvalle. Koska kyllähän materia sen kaiken korvaa. 

Miehen palkalla pärjäillään aika hyvin. Itse saan hoitorahan lisäksi opintotukea + lapsilisän. Jonkin verran on myös säästöjä yllättäviä tilanteita varten. Sukulaisemme ovat myös auttaneet hankinnoissa, omasta tahdostaan, joten tietenkin ollaan kaikki sellainen otettu vastaan.

Säästin jonkin verran ja sijoitin osakkeisin ennen lapsia. Lisäksi velattomaksi maksamani yksiö on vuokralla ja asumme kolmiossa, josta meillä vielä asuntolainaa. Pienensimme asuntolainan lyhennyseriä puolta pienemmiksi niiksi 1,5 vuodeksi, jonka aion olla kotona. Miehellä on myöskin edellinen asuntonsa vuokralla mutta siitä on vielä lainaa jäljellä. Myimme toisen auton tarpeettomana ja vaihdoimme toisen parempaan. En kuluta oikeastaan mihinkään muuhun kuin käyn pari kertaa vuodessa kosmetologilla, perhe-elämä ja hiljaiselo on meille riittänyt tässä viime aikoina. Mies osaa leikata pitkät hiukseni, vaatteita mulla on, jumppaan kotona ja lenkkeilen. Joskus käyn ystävän kanssa jossain bändi-illassa, konsertissa ja yhdet festaritkin ollaan käyty. Ei ole tarvinnut koskea säästöihin eikä osakepääomiin, lainatkin ovat lyhentyneet tämän 1,5 vuoden aikana. Syyskuussa taas takaisin töihin joten nettotulot nousevat n. 800 eurolla. Parin vuoden kuluttua ehkä sitten toinen lapsi ja sama uudestaan. Sitten pitäisi olla vähemmän velkaakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kauhean montaa kommenttia ollut missä sanottiin että omilla säästöillä, aika paljon tuli kommentteja että miehen tai yhteiskunnan rahoilla...

Niin? Miksi vain naisen pitäisi lapsi elättää?

Ei se yhteiskunnan tehtävänään ole maksaa sinun lapsen elämä

Eipä se maksakaan kuin lapsilisän ja terveydenhuollon ja sen noin 300€/kk vanhempainrahaa. Loput maksaa mies palkastaan.

t. lainaamasi

Lapsilisän voi jättää hakematta. Ei tule automaattisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa sinne kotiin jäädä ne ketkä elävät toimeentulotuen varassa eikä heillä muuta ole kuin se lapsen hoito. Kyllähän normaali ihminen kaipaa älyllistä haastetta jne. Tuntemillani rikkailla on lastenhoitaja/lapset menee päikkyyn vaikkeivat vanhemmat mitään pitkiä työpäiviä tee.

Mitä se edes kenellekkään kuuluu mitä äidit/perheet tekevät. Äitiysloma loppuu kun lapsi on 9kk. Eli virallinen suositus on palata silloin töihin eikä jäädä loisimaan yhteiskunnan varoilla.

Senttiäkään en ole tt-tukea saanut. Kelalta nostettu vain lapsilisät, jotka kaikki saavat. 

t. 4 lasta 3-vuotiaaksi saakka kotona kasvattanut

Samoin kolme lasta. On Ap:llä varmat työnantajat kun tulot/menot laskettu piikkiin. No onhan tietysti naapureille esitettävä.

Miten niin laskettu piikkiin? Juurihan sanoin jo aiemmassa kommentissa että molempien aikuisten ollessa töissä jää pakollisten laskujen jälkeen 3000e elämiseen. Ei ihan piikkiin laskettu omasta mielestäni😂

Ap