Vaativin korkeakoulututkinto?
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Ei kumpikaan, niistä selviää pänttäämällä. Lääkikseen ja oikikseen on vain vaikea päästä, koska sieltä valmistuu hyväpalkkaiseen ammattiin. Mutta esim. matematiikkaa tai fysiikkaa on aika mahdotonta oppia korkeakoulutasolla, jos ei ole luontaisia lahjoja. Musiikissa varmaan sama juttu.
Ei kukaan opi matematiikkaa tai fysiikkaa pänttäämättä. Musiikissa tarvitsee toki sävelkorvaa ja rytmitajua, mutta ei harjoittelematta opi soittamaan.
Ei tuohon ole yksiselitteistä vastausta, ellet hae jotain tilastotietoa. Ihmisillä kun on erilaisia osaamisalueita ja lahjakkuuksia.
Aallon teknillinen fysiikka on varmasti vaikeimmasta päästä. Samoin Matemaattis-luonnontieteellisestä löytyy varmasti haastavia ohjelmia.
Sanoisin että eläinlääkärin tutkinto.
TKK:n teknillinen fysiikka ja matematiikka, sekä toki yliopiston matematiikka. Sibelius –akatemia ylipäänsä. Vaativat lahjakkuuden lisäksi vuosikausien mielenvikaisen kurinalaista harjoittelua.
Lääkis ja oikis enemmän sellaisia perslihasjuttuja, sinänsä kumpaakaan väheksymättä, tahi glorifioimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kumpikaan, niistä selviää pänttäämällä. Lääkikseen ja oikikseen on vain vaikea päästä, koska sieltä valmistuu hyväpalkkaiseen ammattiin. Mutta esim. matematiikkaa tai fysiikkaa on aika mahdotonta oppia korkeakoulutasolla, jos ei ole luontaisia lahjoja. Musiikissa varmaan sama juttu.
Ei kukaan opi matematiikkaa tai fysiikkaa pänttäämättä. Musiikissa tarvitsee toki sävelkorvaa ja rytmitajua, mutta ei harjoittelematta opi soittamaan.
Kyllä oppii, mutta niitä ihmisiä on harvassa. Olen saanut seurata tällaista äärimmäisen lahjakasta ja laiskaa ihmistä vierestä. Lukiossa hän vilkaisi kaavoja ja sitten vain osasi. Opettaja antoi hänelle tekemiseksi vanhoja matematiikan YO-kirjoitusten tehtäviä, ja hän laski niitä päässään. Ilmiömäinen lahjakkuus. Viisautta hänellä ei sitten ollutkaan, mutta monen käänteen kautta hän päätyi lukion keskeyttäneenä yliopistolle lukemaan matematiikkaa ja fysiikkaa. Taisi sitten lopettaa sielläkin. Toivottavasti on saanut itsensä mieleiseensä järjestykseen.
Matemaatiikka ja fysiikka yliopistotasolla. Mieheni opiskeli sitä, minä luin suomen kieltä ja kasvatustieteitä. Minulla oli lastenleikkiä hänen avaruustemppuihinsa verrattuna! Aivan käsittämätön oli esim. topologian kurssi.
Sanoisin kasvatustiede. Pitää olla luontaista lahjakkuutta, koska ei ole aina täysin oikeita vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Matemaatiikka ja fysiikka yliopistotasolla. Mieheni opiskeli sitä, minä luin suomen kieltä ja kasvatustieteitä. Minulla oli lastenleikkiä hänen avaruustemppuihinsa verrattuna! Aivan käsittämätön oli esim. topologian kurssi.
Second that. Korkean matematiikan käytännön sovellukset ovat toki helpompia – puhdasta mat. lähimpänä ko. sovelluksista ehkäpä teoreettinen fysiikka, jossa noiden matemaattisten objektien symmetrioista revitään iloa irti.
Teoreettinen fysiikka. 95% ihmisistä ei saisi tutkintoa kasaan vaikka heille maksaisi miljoonan.
Heittäisin että teknillisen yliopiston fysiikka ja matematiikka. Oma kumppani opiskeli pääaineena soveltavaa matematiikkaa, ja se oli kyllä ihan hulluutta ainakin vierestä katsottuna.
Subjektiivista.
Fysiikkaa hakeutuvat opiskekemaan ne, joilla on siihen kiinnostusta ja taipumusta. Heille voisi esim. kirjallisuustiede olla ylivoimainen ala.
Se joka ei itseä kiinnosta vähääkään.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin kasvatustiede. Pitää olla luontaista lahjakkuutta, koska ei ole aina täysin oikeita vastauksia.
En tiedä onko vitsi, mutta tuolta ne suurimmat uuvatit tuntuu tulevan.
Teoreettinen fysiikka. Mun mies on alan tohtori ja vaikka hänellä on reilusti Mensan rajat ylittävä älykkyysosamäärä, sanoo että opintojen aikana tunsi itsensä jatkuvasti liian tyhmäksi pystyäkseen selviytymään alan opinnoista tai töistä. Selvisi kuitenkin sisulla. Mutta on ne asiat joita hän työkseen laskee ja pohtii jotain aivan käsittämätöntä. En itsekään tietojenkäsittelytieteilijänä ja tekoälypuolen koodarina ihan tyhmä ole, mutta tiedän että minun älyni ei vaan riittäisi mieheni hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Subjektiivista.
Fysiikkaa hakeutuvat opiskekemaan ne, joilla on siihen kiinnostusta ja taipumusta. Heille voisi esim. kirjallisuustiede olla ylivoimainen ala.
Kirjallisuuden tentit ovat opeteltavissa olevista kirjoista ja suurin osa omaa pohdintaa ja tulkintaa. Siihen ei tarvita suurta älyllistä pääomaa, lukutaitoa vain. Kirjallisuuden cumun tein muiden opntojen ohessa ihan romaaneja ja lastenkirjoja lueskellen. Mieheni ei tehnyt mitään lueskellen, vaan kavereidensa kanssa pohtivat yhdessä ja laskivat matematiikan laskuja yöt läpeensä. Kaikki älykkäitä kuin mitkä, mutta matematiikka on vaikeaa, toisin kuin kirjallisuus.
Vierailija kirjoitti:
Subjektiivista.
Fysiikkaa hakeutuvat opiskekemaan ne, joilla on siihen kiinnostusta ja taipumusta. Heille voisi esim. kirjallisuustiede olla ylivoimainen ala.
Tuota…kannattaa miettiä hieman pidemmälle. Sanotaanko vaikkapa näin: Kirjallisuustieteilijä voi olla helisemässä kielitieteen kanssa ja kielitieteilijä teoreettisen filosofian kanssa…joka puolestaan on matemaatikon puhdetyötä.
Kyllä näissä asioissa vain on vissi hierarkia, jota voi hahmottaa vaikkapa vertailemalla päällekkäisten abstraktion tasojen määrää ja laatua (jossa jälkimmäistä voi ajatella, hyvin yksinkertaisesti, vaikkapa monikulmiona, ja täsmällisemmin topologiana…). Tiedäthän: Sekä nyrkkeily että shakki ovat urheilulajeja, mutta toinen on toista vaikeampaa kaikilla analyyttisen älyn tasoilla. How come so hårt att forstå?
Vierailija kirjoitti:
Teoreettinen fysiikka. 95% ihmisistä ei saisi tutkintoa kasaan vaikka heille maksaisi miljoonan.
Tutkinnon kasaan saaminen vaatii vain jo valmiiden askelmerkkien seuraamista ja toisilla ahkerampaa pänttäämistä. Jos joku vannoo ja vakuuttaa maksavansa minulle miljoonan HY fysiikan kandi/maisterista, niin lupaan kyllä toimittaa.
Eriasia on sitten tehdä jotain väitöskirjaa.
Ei kumpikaan, niistä selviää pänttäämällä. Lääkikseen ja oikikseen on vain vaikea päästä, koska sieltä valmistuu hyväpalkkaiseen ammattiin. Mutta esim. matematiikkaa tai fysiikkaa on aika mahdotonta oppia korkeakoulutasolla, jos ei ole luontaisia lahjoja. Musiikissa varmaan sama juttu.