Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hain apua vaikeaan elämäntilanteeseen ja siitä seurasi lastensuojeluilmoitus
08.08.2019 |
Perheestäni kuoli kolme ihmistä lyhyen ajan sisällä ja hain keskusteluapua mielenterveyspalveluista. Taustalla oli vielä raskaat vuodet lapsen isän kanssa, joka teki useita perättömiä lasuja joista seurasi raskaat selvittelyt, vaikka mitään todellista huolta ei ollutkaan. Kerroin tästäkin sairaanhoitajalle jota tapasin. Kerroin miten koin nuo ilmoitukset raskaasti ja miten suuri kynnys oli hakea nyt apua, koska pelkään että terveydenhuollosta tehdään uusi ilmoitus. Tiedot menevät isälle, ja tästä on seurannut julkinen riepottelu jossa isä on leimannut minut hulluksi. Tiedän tämän, koska olin aiemmin hakenut apua unettomuuteen kun äitini oli juuri menehtynyt. Isä riemuitsi "todisteista" että olen hullu ja pimeä enkä ole sopiva vanhemmaksi.
Nyt sain tietää että tuo hoitokontaktini, sairaanhoitaja, oli tehnyt ilmoituksen jossa kertoo surustani ja menetyksistäni. Olen todella pettynyt toimintaan. En enää koskaan pyydä apua ellei ole todellinen hätätilanne. Suru on helpottanut ja pystyn hyvin toimimaan arjessa nykyään, mutta nuo ilmoitukset ovat kaataneet uuden stressin niskaani. Isä ei ole ollut missään yhteydessä lapseensa kolmeen vuoteen, mutta ilmoitukset menevät hänelle siksi koska on huoltaja. Nämä minun terveysasioideni selvittelyt hänelle ovat kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Se kiusaamisen ja riepottelun määrä on kohtuuton.
Kommentit (450)
Ehkä lasuhuolelle on ollut sitten aihetta jos th on tehnyt ilmoituksen. Kai se kuuluu myös hänen työhönsä tehdä noin.
Anna exän meuhkata. Siinähän meuhkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on niin oudot systeemit nykyään ettei mitään rajaa. Ja selvästi myös hirveästi liikaa rahaa. Kallista holhousta ja valvontaa aivan tarpeettoman paljon eikä joskus mitään järkeä koko touhussa. Yritä ap jaksaa äläkä pyydä enää koskaan "apua", sillä sitä ei täällä oikeasti saa.
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
On velvollisuus tehdä, jos on huoli asiasta ammattilaisella ja esim psykiatrisella sairaalahoitojaksolla tehdään ilmoitus aina lasuun, vaikka lapsista tai heidän hyvinvoinnista ei olisi mitään huolta
Mulla on sairaus, joka luokitellaan vakavaksi mielenterveydenhäiriöksi ja lasu ilmoitus tehtiin ensimmäisestä sairaalajaksosta jo varmaan 10 vuotta sitten, nykyään olen oireeton
Mua vähän oudoksuttaa, kun lasua pelätään niin älyttömästi, mulle se on ollut vaan vuosien saatossa pelastus! Mä oon saanut tukea ja apua ja neuvoja, kukaan ei oo ikinä meidän työntekijöistä (luonnollisesti vaihtunut vuosien varrella) ollut ikävä tai ilkeä tai mitään muutakaan, vaan ihan päinvastoin
Hölmölandia kirjoitti:
Suomessa on niin oudot systeemit nykyään ettei mitään rajaa. Ja selvästi myös hirveästi liikaa rahaa. Kallista holhousta ja valvontaa aivan tarpeettoman paljon eikä joskus mitään järkeä koko touhussa. Yritä ap jaksaa äläkä pyydä enää koskaan "apua", sillä sitä ei täällä oikeasti saa.
Jos vaan rahallisesti mahdollista, kannattaa käyttää yksityisiä palveluita. Heidän intresseistä ensimmäinen ei ole lasun teko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
Mikä ihmeen työnkuvasi on, että JOUDUT KAIKISTA lapsiperheasiakkaista tekemään lasun?
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
En tarvitse lastenhoitoapua. Halusin puhua jollekin menetyksistäni.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä lasuhuolelle on ollut sitten aihetta jos th on tehnyt ilmoituksen. Kai se kuuluu myös hänen työhönsä tehdä noin.
Anna exän meuhkata. Siinähän meuhkaa.
Perättömistä lasuista kannattaa tehdä poliisille tutkintapyyntö.
Mulle sanottiin jo silloin kun sanoin harkitsevani perheen perustamista että teistä sitten tehdään automaattisesti lasu heti raskauden loppuvaiheessa. Jätin aikeeni siihen koska tuntui vähän siltä et me oltaisiin seuraavat 18 vuotta lasun seurannassa. Hyvähän se on jos seurataan, mutta täytyykö sitä yhden diagnoosin takia olla melkein lopun ikäänsä ''naimisissa'' kyseisen tahon kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, missään tapauksessa ei kannata kertoa mitään lapsiin liittyvää, vaan aina pelkästään vakuuttaa, että on pitänyt visusti huolen, että heillä on asiat hyvin ja normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Mulle sanottiin jo silloin kun sanoin harkitsevani perheen perustamista että teistä sitten tehdään automaattisesti lasu heti raskauden loppuvaiheessa. Jätin aikeeni siihen koska tuntui vähän siltä et me oltaisiin seuraavat 18 vuotta lasun seurannassa. Hyvähän se on jos seurataan, mutta täytyykö sitä yhden diagnoosin takia olla melkein lopun ikäänsä ''naimisissa'' kyseisen tahon kanssa?
Mistä kyse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi lasu tehdään automaattisesti ainakin jos hakee psykiatrista apua. Mä sairaustuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja hain apua ja siitä tehtiin automaattisesti lasu. Musta sitä on turha kauhistella ja hyvä vaan, että tsekkaavat, että lapsilla kaikki ok. Kävivät ihan eka kotona puhumassa tilanteesta ja kävivät jonkun parin kuukauden päästä uudestaan toteamassa, että kaikki ok ja asiakkuutta ei tarvitse jatkaa. Eihän se kivaa ole ja noi noissa sosiaalipuolen ihmisissä on vaikeitakin tyyppejä. Meilläkin toinen täti kauhisteli kun olin puoli vuotta lapsen syntymän jälkeen käynyt ystäväni luona ja juonut siellä yhden lasin viiniä. Lapsen isä siis hoiti lapsen illalla ja yöllä. Vihjaili, että mulla on kuulemma alkoholiongelma. Että joo, tollasia asioita ei ainakaan kannata mainita.
Onhan toi todella veemäistä, jos ex tekee perättömiä lasuja. Tekee asioista entistä vaikeampaa. Ja sitten näitten perättömien lasujen takia resurssit evät riitä niihin oikeasti vakaviin tapauksiin. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
En tarvitse lastenhoitoapua. Halusin puhua jollekin menetyksistäni.
Ap
Auttavat puhelimet taitavat olla ainoa tapa puhua menetyksistä? Eihän suru ole mielenterveysongelma. Se, ettei tunne surua olisi mielenterveysongelma.
Se, ettei ole surun vallassa ihan tip top ulkonäkönsä puolesta ei oikeuta tekemään lasua. Eihän esimerkiksi tyylittömiksi mielletyistäkään vanhemmista tehdä lasuja.
Toki terveydenhoitoalalle ihmisten suhtautumiseen vaikuttaa asiakkaan ulkonäkö. Kun vein tukka märkänä ja flanellipyjamasillani sekä päällysvaatteisillani yhtäkkiä sairastunutta lasta illalla päivystykseen minuun suhtauduttiin täysin toisin kuin jos olisin vienyt lapsen arkivaatteisillani lääkäriin. Sillä ei ole näköjään väliä, että toimii ja vie lapsen heti sairaalaan kun on kova hätä kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä kuulla. Mun mielestä tosi hienoa kuitenkin, että olet uskaltanut hakea apua ja toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin.
Eron jälkeen kävin perheneuvolassa juttelemassa sekavasta tilanteesta (ex hankaloitti kaikkea ja kosti lapsen kautta). Työntekijän ehdotuksesta asiakkuus kirjattiin minun nimelläni, jotra ex ei saa tietoja. Jos asiakkuus olisi ollut laosen nimellä, olisi ex saanut tiedot. Tietenkin tuo lasu antaa ilmeisesti exällesi tiedon, mutta kuinka tarkasti? Luulisi, että sinua koskevaa tietoa ei tarkemmin saa antaa?
Olisiko sinun mahdollista olla ilmoituksen tehnesseen tahoon yhteydessä ja kertoa, että ex käyttää lasuja sinun mustamaalaamiseen?
Tai sitten haet keskusteluapua yksityiseltä puolelta tai menet sururyhmään.
Mitä jos ilmoitukset ovat aiheellisia ja exä oikeassa? Jos ap onkin se mielenterveysongelmaisen narsisti, joka ripustelee marttyyrinviittaa ylleen?
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ilmoitukset ovat aiheellisia ja exä oikeassa? Jos ap onkin se mielenterveysongelmaisen narsisti, joka ripustelee marttyyrinviittaa ylleen?
Jos exältäni kysyttäisiin, niin olisi varmasti juri tuota mieltä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
En tarvitse lastenhoitoapua. Halusin puhua jollekin menetyksistäni.
Ap
Mene johonkin sururyhmään.
Alue: Aihe vapaa
Ok