Lue keskustelun säännöt.
Onko mieheni VÄKIVALTAINEN vai vain temperamenttinen?!
23.11.2016 |
Kaipaisin nyt kokemuksia tilanteestani. Minulla on todella ihana mies ja rakastamme toisiamme paljon, olemme nyt olleet yhdessä kohta 4 vuotta ja siitä reilu vuoden naimisissa, meillä on yksi lapsi. Vauvavuoden aikana ovat riitamme paisuneet melkoisiin svääreihin aika ajoin ja tuntuu että miehellä on pinna todella kireällä. Hän on tulistuva luonne ja suuttuu nollasta sataan sekunnissa, välillä en edes ehdi tajuta kun tavarat jo lentää (esim. lelut yms joka eteen sattuu). Kaikki alkoi siis tavaroiden heittelyllä tai nyrkillä oveen/seinään/pöytään lyömisellä, yleisellä huutamisella ja raivoamisella sekä minun haukkumisella. Hän on todella paha suustaan suuttuessaan ja on tämän perinyt omien sanojensa mukaan omalta isältään. Sittemmin noin vuosi sitten hän on alkanut töniä minua riidan aikana, pitänyt kättänsä suuni edessä lujaa (jotten sanoisi mitään, myönnän olevani provosoivaa tyyppiä riidan aikana sekä hyvin sanavalmis perustelemaan kantani), hän on sylkenyt päälleni muutaman kerran (tästä nyt jo aikaa eikä ole toistunut sen jälkeen), hän on "potkinut" minua jalkoihin (ei kovaa) ja joskus kun yritän rauhoitella häntä on minua sattunutkin kun hän työntää minut voimalla pois. Olen huolestunut tilanteesta ja olemme jutelleet rauhassa asiasta. Mies myöntää kaiken ja pyytää anteeksi, mutta hän tuntee huonoa omaatuntoa käytöksestään ja häpeää puhua asiasta jopa minun kanssa, sanoo ettei voi antaa itselleen anteeksi. Olen lukenut paljon perheväkivallasta yms, siinä puhutaan aina väkivaltaisen tarpeesta kontrolloida uhria. Mieheni ei ole lainkaan mustasukkainen, ei ollenkaan kontrolloivaa tyyppiä, käyn harrastuksissa ja tapaan säännöllisesti ystäviäni, käymme myös yhdessä ulkona sekä ystäviä tapaamassa. Mies auttaa kotona sekä ottaa minut huomioon naisena ja äitinä. Meillä ei ole rahaongelmia eikä muitakaan suuria ongelmia, olemme aivan tavallinen perhe. Väsymys ja stressi lienevät suurimmat ongelmat tällä hetkellä. Kuitenkin aina kun tämä tilanne riidan aikana tai miehen muuten vain suuttuessa yhtäkkiä jostain, minä koen oloni äärimmäisen ahdistuneeksi, pulssi nousee ja haluan vain mieheni rauhoittuvan.En tunnista miestä lainkaan samaksi kyseisellä hetkellä, vaan näen hänessä syvää raivoa, hän oikein tärisee siitä, eikä kontrolloi itseään usein lainkaan. Hän itsekin sanoo että silmissä ikään kuin sumenee, usein hän ei muista mitä sanoi tilanteen aikana. Mieheni on korkeasti koulutettu, fiksu tyyppi, mutta kun raivostuu on täysin tunteidensa vietävänä. Viime aikoina hän on myös uhkaillut sanallisesti, "tekisi mieli räjäyttää sun pääs" "tule tänne niin mä heitän sut ulos". Hän ei ole ollut väkivaltainen lainkaan aikaisemmassa pitkässä parisuhteessaan, mutta hänen ex oli hyvin alistuvaa tyyppiä, minä taas olen sanavalmis ja itsekin temperamenttinen. Olen päätellyt että mies ei kestä kun olen niin itsepäinen riidan aikana ja yrittää kaikin keinoin muuttaa kantaani. Hän on valmis menemään juttelemaan käytöksestään ulkopuoliselle, mutta kokee että se ei häntä hyödytä, mutta on valmis tekemään sen minun takiani. Olen jopa miettinyt että hänellä on joku kriisi meneillään lapsen syntymän jälkeen. Todella sekavaa tekstiä, mutta toivottavasti joku voisi kommentoida edes jotain, olen ihan väsynyt pyörittelemään tätä päässäni.
Kommentit (115)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väkivaltainen narsisti, narsisti ei koskaan muuksi muutu, ero ja löhestymiskieto heti jos hakaa sua.
Kaikki ihmiset on temperamenttisiä, myös laiskat lapaset. "Temperamenttinen" ei siis tarkoita herkästi reagoivaa ja räjähtävää ihmistä.
Siis miehesi oli aluksi epäsuorasti väkivaltainen ja henkisesti väkivaltainen ja nyt myös fyysisesti väkivaltainen. Pelkästään voimakkaalla temperamentilla varustettu voisi vaikka hyppiä tasajalkaa ja huutaa, että minua suututtaa tosi paljon tai mennä juoksemaan korttelin ympäri. Yleensä vaan nämä väkivallakot ovat mielestään vain "temperamenttisia" ja vain vähän "hermostuvat".
Tuo on perheväkivaltaa, vaikka koitat vähätellä kokemaasi. Miehesi ei pysty hallitsemaan vihaansa ja käytöstään eikä tuo todellakaan ole normaalia parisuhteessa, vaikka olisi mikä asia kyseessä. Tavaroiden paiskominen ei koskaan ole hyvä merkki. Mies hoitoon samantien ja jos vielä kerran tapahtuu niin muutatte erilleen ja takaisin vasta, jos mies saa itsensä hoidettua kuntoon. Tuosta tuo vain pahenee ja lapsellesi tuo on ehdottomasti turvaton paikka kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävä hyvä, luepas tuo tekstisi vielä ajatuksella läpi ja yritä asettua ulkopuolisen lukijan asemaan, vaikka tiedän että se on vaikeaa. Tuo ei todellakaan ole enää tempperamenttisuutta, vaan VÄKIVALTAA ja myös kontrolloimisen halua (mietippä mm.tuota käden suusi edessä pitämimistä). Töniminen, sylkeminen, potkiminen, väkivallalla uhkailu...haloo, nyt valot päälle sisko!!!
Miehesi terapiaan ja joko sinä ja lapsesi TAI miehesi ulos talosta. NYT. Ennenkuin tapahtuu pahempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ajattelisit jos miehesi tekisi noita asioita lapsellenne?
Omalle kodalle sattuessa perheväkivaltaa voi olla vaikea nähdä niin sairaanaja vakavana asiana kuin se on, koska se alkaa monesti pikkuhiljaa pahentuen. Jos mies menee hoitoon, eikä enää koskaan hipaisekaan sinua riidan aikana eikä uhkaile väkivallalla/heittele tavaroita jne, voi suhteenne vielä jotenkin toimia. Todellisuudessa en usko, että on sinulle tai lapselle hyväksi jäädä samaan kotiin miehesi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi muuttaa perheessä kaiken. Miehesi käyttäytyy kuin pikkulapsi suuttuessaan. Hyvä, että myöntää ongelmansa, jonkinlaista ammattiapua hän tarvitsee agressionhallintaan.
Kun kerran myönnät olevasi provosoiva, olisiko sinun jatkossa parempi riidan puhjetessa vain napsaista suu kiinni ja mennä toiseen huoneeseen, antaa miehelle tilaa rauhoittua ja rauhoitut itse myös paremmin?
Korosta miehelle, että tämä on vain vaihe, josta selviätte yhdessä.
Kuuletko edes itseäsi? Herää, hyvä ihminen! Hän on käynyt jo monta kertaa kuvauksessasi käsiksi sinuun. Ei terveessä parisuhteessa potkita edes "(ei kovaa)". Sanot ettei hän ole kontrolloiva, mutta ei kestä erimielisyyksiä vaan alkaa uhkailla ja töniä sinua. Se, että hän on tässä vaiheessa tehnyt käytännössä kaiken paitsi klassisesti vetänyt nyrkillä silmän mustaksi ei tarkoita, etteikö hän olisi jo ollut väkivaltainen sinua kohtaan... Ja voisi jatkossa olla vieläkin väkivaltaisempi.
Koulutuksella ja järjellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka väkivaltainen joku voi olla. Toisin kuin usein ajatellaan, kotiväkivallassa on kyse hyvin laskelmoidusta hyökkäyksestä jota valheellisesti puolustellaan hakattavan tunteisiin vedoten hallinnan menettämisellä - ilmenee siis siitä että nämä ihmisethän ei suinkaan kilahtele esim töissä pomolle tai muille ihmisille joiden tönimisestä ja päälle sylkemisestä tulisi seuraamuksia. Hän koettelee nyt sietokykysi vesiä. Kotiväkivallan varomerkit ovat sanallinen aggressio -> fyysisen väkivallan uhkaukset -> "lievä" fyysinen väkivalta -> vakava fyysinen väkivalta. Kolme ekaa pykälää täyttyy kevyesti, joten arvaat tästä kaavasta, mikä odottaa sinua ja lastasi.
Siihen on vaikea sanoa mitään, jos aikuinen nainen tekee omasta puolestaan valinnan jäädä katsomaan väkivaltaista möykkäämistä ja uhkailua. Mutta pyydän että muistaisit, että sinulla on äitinä, aikuisena ja ihan vaan ihmisenä velvollisuus suojella lastasi tuollaiselta pelon ja vihan ja väkivallan ilmapiiriltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi muuttaa perheessä kaiken. Miehesi käyttäytyy kuin pikkulapsi suuttuessaan. Hyvä, että myöntää ongelmansa, jonkinlaista ammattiapua hän tarvitsee agressionhallintaan.
Kun kerran myönnät olevasi provosoiva, olisiko sinun jatkossa parempi riidan puhjetessa vain napsaista suu kiinni ja mennä toiseen huoneeseen, antaa miehelle tilaa rauhoittua ja rauhoitut itse myös paremmin?
Korosta miehelle, että tämä on vain vaihe, josta selviätte yhdessä.
Lapsellinen käytös myöskään ei johdu lapsesta vaan miehestä. Eihän ne tuosta selviä, jos ei mies hoidata sairasta päätään ja sitoudu siihen hoitoon. Tuota ei nimittäin pelkästään tahdonvoimalla saada loppumaan. Miehen käytöksen syyt ja vääristyneet, tunteenmukaiset ajatukset eivät häviä minnekään, vaikka vaimo katkaisisi tilanteen menemällä toiseen huoneeseen, ne tulevat vain seuraavan riidan aikana uudelleen esiin. Se, ettei mies ole jatkuvasti tuollainen, kertoo vain sen, että hänellä on toimintakykyä, mutta se ei poista mielenterveysongelmaa siellä taustalla.
Kuten joku jo sanoi, tuo on väkivaltaa (fyysistä ja henkistä). Täysin kuvottavaa käytöstä ja on vaikea nähdä, että tilanne tuosta paranisi. Miten voit hyväksyä sen, että päällesi syljetään, sinua potkitaan ja haukutaan, uhkaillaan? Haluatko, että lapsenne näkee, kun isä kohtelee äitiä näin ja mahdollisesti häntäkin joskus, kun vaan isällä välillä "pimenee"? Ja sitten vielä selittelet tapahtumia, että olet itse ärsyttänyt ja mies on pahoillaan. Nämähän on tyypillisimmät selittelyt, joita kuulee väkivaltaisissa suhteissa. Ja mieshän itse sanoi, että voi mennä terapiaan, mutta ei itse edes usko siihen, että auttaa eli tuskin pitää sisimmässään omaa käytöstään niin huolestuttavana. Tuo voi olla myös vaan tapa kontrolloida sinua, että lupaa hakea apua, vaikka ei sitä olisi aikeissa välttämättä tehdä. Hae välittömästi itsellesi ja lapsellesi apua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä myönnänkin että tilanne alkaa lähestyä väkivaltaa, vaikkei suoranaista lyömistä ole. Mutta ei mieheni ole muutoin mitenkään narsisti tai sairas ihminen, vaikka kovasti kaikki sitä yrittävätkin tuputtaa. Mieheni suuttuu koska isken sanallisesti hänen heikkoon kohtaansa, muttei se tietenkään oikeuta häntä väkivaltaan millään lailla. Usein hän sanoo "Ai sinä saat sanoa mulle mitä vaan ja mä en saisi suuttua". Sanon, että saat suuttua, mutta et alkaa tönimään yms. Hän myöntää, mutta seuraavan kerran sama jatkuu.
Ap
Hyvä ap, jos lapsenne olisi esim. päiväkodissa ja henkilökunta kuulisi tilanteestanne, heillä olisi velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Enkä tarkoita tätä uhkailuna, vaan ihan oikeasti teidän lapsenne kehitys ja turvallisuus ovat niin pahasti uhattuina, että kenen tahansa ammattilaisen olisi noudatettava lakia ja tehtävä asianmukainen ilmoitus lastensuojelulle.
Eli: tuo ei ole normaalia, eikä "temperamenttia". Tuo on sinuun kohdistuvaa väkivaltaa, jonka kielteiset vaikutukset heijastuvat myös lapseenne. Myös lapsenne on vaarassa joutua suoran väkivallan kohteeksi. Te vanhemmat ette tällä hetkellä kykene tarjoamaan lapsellenne turvallista ja rauhallista elinympäristöä. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä myönnänkin että tilanne alkaa lähestyä väkivaltaa, vaikkei suoranaista lyömistä ole. Mutta ei mieheni ole muutoin mitenkään narsisti tai sairas ihminen, vaikka kovasti kaikki sitä yrittävätkin tuputtaa. Mieheni suuttuu koska isken sanallisesti hänen heikkoon kohtaansa, muttei se tietenkään oikeuta häntä väkivaltaan millään lailla. Usein hän sanoo "Ai sinä saat sanoa mulle mitä vaan ja mä en saisi suuttua". Sanon, että saat suuttua, mutta et alkaa tönimään yms. Hän myöntää, mutta seuraavan kerran sama jatkuu.
Ap
Tee tämä testi ja tule kertomaan tulos: https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=196
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä myönnänkin että tilanne alkaa lähestyä väkivaltaa, vaikkei suoranaista lyömistä ole. Mutta ei mieheni ole muutoin mitenkään narsisti tai sairas ihminen, vaikka kovasti kaikki sitä yrittävätkin tuputtaa. Mieheni suuttuu koska isken sanallisesti hänen heikkoon kohtaansa, muttei se tietenkään oikeuta häntä väkivaltaan millään lailla. Usein hän sanoo "Ai sinä saat sanoa mulle mitä vaan ja mä en saisi suuttua". Sanon, että saat suuttua, mutta et alkaa tönimään yms. Hän myöntää, mutta seuraavan kerran sama jatkuu.
Ap
No, sanotko mitä vaan? Nimitteletkö? Isketkö vyön alle? Menetkö henkilökohtaisuuksiin? Käytätkö jotain hänen sinulle uskomaansa asiaa häntä vastaan? Vai onko hänen "heikko kohtansa" vain se, että hän on väärässä tai toiminut väärin?
Y kirjoitti:
Kuuletko edes itseäsi? Herää, hyvä ihminen! Hän on käynyt jo monta kertaa kuvauksessasi käsiksi sinuun. Ei terveessä parisuhteessa potkita edes "(ei kovaa)". Sanot ettei hän ole kontrolloiva, mutta ei kestä erimielisyyksiä vaan alkaa uhkailla ja töniä sinua. Se, että hän on tässä vaiheessa tehnyt käytännössä kaiken paitsi klassisesti vetänyt nyrkillä silmän mustaksi ei tarkoita, etteikö hän olisi jo ollut väkivaltainen sinua kohtaan... Ja voisi jatkossa olla vieläkin väkivaltaisempi.
Koulutuksella ja järjellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka väkivaltainen joku voi olla. Toisin kuin usein ajatellaan, kotiväkivallassa on kyse hyvin laskelmoidusta hyökkäyksestä jota valheellisesti puolustellaan hakattavan tunteisiin vedoten hallinnan menettämisellä - ilmenee siis siitä että nämä ihmisethän ei suinkaan kilahtele esim töissä pomolle tai muille ihmisille joiden tönimisestä ja päälle sylkemisestä tulisi seuraamuksia. Hän koettelee nyt sietokykysi vesiä. Kotiväkivallan varomerkit ovat sanallinen aggressio -> fyysisen väkivallan uhkaukset -> "lievä" fyysinen väkivalta -> vakava fyysinen väkivalta. Kolme ekaa pykälää täyttyy kevyesti, joten arvaat tästä kaavasta, mikä odottaa sinua ja lastasi.
Siihen on vaikea sanoa mitään, jos aikuinen nainen tekee omasta puolestaan valinnan jäädä katsomaan väkivaltaista möykkäämistä ja uhkailua. Mutta pyydän että muistaisit, että sinulla on äitinä, aikuisena ja ihan vaan ihmisenä velvollisuus suojella lastasi tuollaiselta pelon ja vihan ja väkivallan ilmapiiriltä!
Kuuntelen kyllä itseäni, siksi olenkin asiasta ottanut selvää ja huolestunut tilanteesta. En halua selitellä miehen käytöstä, mutta ei kai väkivalta AINA mene tuon kuvaamasi kaavan mukaan? Koska mieheni ei täytä muitan perheväkivallan "merkkejä"? Sitä tässä yritin kysyä. Mies on hakenut jo apua. Usein ajattelen, että olen itsekin edellisessä suhteessa "kilahtaessani" heittänyt tavaroita, tai yrittänyt tönäistä puolisoa, enkä silti ole muuttunut pahempaan suuntaan, vaan sittemin parantanut tapani. En väitä, että mies näin tekisi ja edellenkin olen asiasta huolestunut.
Ap
Herää nyt! Ihminen, joka käyttäytyy noin, ei ole todellakaan terve, vaan erittäin sairas ja vaarallinen. Terve ihminen ei esim. uhkaile toista suuttuessaan, että aikoo räjäyttää jonkun pään! Vaikka ei sitten muuten koskisi edes sormenpäällään sinuun riidan aikana. Ja vaikka kuinka ärsyttäisit.
Kun et halua uskoa täällä toisten mielipiteitä, niin soitapa auttavaan puhelimeen ja kysy, mitä joku asiantuntija on asiasta mieltä.
0/5