Erityisherkät ihmiset kertokaa itsestänne

Saako linkkiä siihen testiin?

Mä taidan olla erityisen herkkä, ainakin itken, suutun, loukkaannun ja vatvon asioita herkästi..

Millä tavalla herkkä? Linkki testiin...

Itsekkin olen epäillyt olevani, ainakin hieman..

Olisi kiva saada linkki testiin. :)

Kai on normaalia jos liikuttuu, itkettää, pierettää, laulattaa, naurattaa

Tuossa linkki, http://www.anna.fi/hyva-olo/testaa-oletko-erityisherkka/  Löysin muitakin testiä ja sain kaikista isot pistemäärät, eli sen mukaan ainaki olisin erityisherkkä. Minulla se ilmenee niin että minulla on niinkuin "kuudes aisti". Vaistoan ihmisten tunnetiloja tosi herkästi. Luulen tietäväni mitä pohjimmiltaan tarkoittaa, vaikka ihminen peittelisi sitä. Monesti muutenkin aavistan asioita, jotenkin vain tiedän, vaikka minulle sitä ei ole kerrottu. Jälkeenpäin saan useasti sanoa miehelleni että mitäs minä sanoin, tiesinhän tämän. Nään myös joskus enneunia. En kestä kovaa hälinää, isoja ihmisjoukkoja. En kestä kirkkaita mainosvaloja, stressaannun niin sanotusti kaikesta "ylimääräisestä". Käyn kaupassakin silloin kun tiedän siellä olevan hiljaista. Pohdiskelen paljon asioita, mietin tarkotuksia, ja kyllä, myös joskus jään vatvomaan asioita. Loukkaannun herkästi ja vaivun itsesääliin. En kestä kaltoinkohtelua, en eläinten enkä ihmisten. ilkeät kylmät ihmiset saavat minut joskus voimaan suorastaan pahoin. Minusta aika useat ihmiset tuntuvat tunteettomilta. Joskus joku typerä asia voi saada ihan älyttömät mittasuhteet jos se alkaa vaivaamaan minua. Valvon sen takia sitten öitä ja murehdin. Itken ja liikutun todella herkästi, mutta myös nauran ja iloitsen samalla syvyydellä ja sekin voi saada minut itkemään. Joskus minua hävettää kun juttelen vieraammallekin ihmiselle ja puhun esimerkiksi lapsistani, niin pelkkä arkipäiväinen juttelu omista lapsistani voi tuoda kyyneleet silmiini. Ajattelen että pitävätköhän minua ihan hulluna. Niin rakkaita lapseni vaan ovat minulle. Stressaannun valtavasti kiireen tunteesta, ja muutun täysin toimintakyvyttömäksi jos stressaannun liikaa. Jätän kaiken tekemättä jos on liian kiire, vaikka muuten olenkin tunnollinen ja aikaansaava jos vaan saan tehdä omassa rauhassa. Ihmiset pitävät minua varmasti sosiaalisena, iloisena, positiivisena ja reippaana, mutta todellisuudessa väsyn ihmisten seurasta tosi paljon. Tykkään olla vain omissa oloissani, en kaipaa vieraita ja heti stressaannun jos esim. useampana päivänä peräkkäin meille on tulossa vieraita. Minua on jotenkin kamalasti hävettänyt tämä piirre itsessäni, olen ajatellut että minussa on jotain vikaa, mutta törmätessäni artikkeleihin erityisherkistä ihmisistä jotenkin kolahti että tätäkö se on!!! tv. ap

Sain 19 pistettä testistä ja tunnistan kyllä erityisherkän piirteitä itsessäni. Itken ja liikutun herkästi, uutiset voivat saada minut ihan tolaltaan. Voimakkaat hajut ja äänet ärsyttävät ja esim. aamulla bussipysäkillä ohiajavien autojen melu on melkein sietämätöntä. Tarvitsen aikaa palautuakseni vierailuista ja jatkuvasti menossa olo on hyvin kuluttavaa.

AP, tuo kuvaus oli ihan kuin minusta olisi kirjoitettu!! Olen aina miettinyt, mitä esimerkiksi neuvolassa ne tuumaa, kun taapero tekee jotain ihananhassua ja minulle tulee tippalinssiin jo siitä. Olen kanssa monesti miettinyt, että minussa on jotain vikaa.. Helpottavaa kuulla, ettei kai olekaan :)

Niin ja tämän unohdin sanoa, asun maaseudulla ja käydessäni isommassa kaupungissa, esim. Helsingissä tai Tampereella, minusta tuntuu että pää ihan hajoaa. Se vilinä, se kaupungin syke on jotenkin todella stressaavaa ja se pakokaasun haju! Voi luoja! Ensimmäisen puolen tunnin jälkeen saan jo älyttömän päänsäryn.

Olen herkkä. Vaistoan ihmisten tunnetiloja, ihmisten välisiä kemioita ja säröjä ja ennakoin usein tapahtumia. Reagoin herkästi muiden mielialan muutoksiin ja tunnen syvää empatiaa. Näen yleensä kaikissa ihmisissä hyvää ja uskon hyvän voittavan pahan. Viihdyn ihmisten kanssa ja tulen yleensä toimeen monenlaisten kanssa.

Väsyn kuitenkin helposti ihmisten seurassa ja kaipaan paljon hiljaisuutta ja omaa tilaa. Olen helposti passiivinen ihmissuhteissa, ellen tietoisesti terästäydy ja yritä olla vastavuoroinen yhteisten tekemisten ehdottelussa. Vaikka viihdyn kotona ja turvallisessa ja tutussa ympäristössä yksin, ihmisjoukossa menen lähes pakokauhuun yksin ollessani enkä siksi liiku juurikaan missään ilman miestä, ystäviä tai muita läheisiä. Yllättävissä tilanteissa menen herkästi lukkoon enkä osaa toimia. Tukeudun vahvoihin ihmisiin, joita lähipiiriini onkin valikoitunut.

Nukun pää eri suuntaan kuin miehellä, koska en saa unta hänen tuhistessa korvaani. Olen yliherkkä äänien ja hajujen suhteen, eikä keskittymiskykyni ole paras mahdollinen. Vaikutan kuulemma ulospäin rauhalliselta, mutta todellisuudessa esimerkiksi tylsässä kokouksessa istuessani liitelen henkisesti kaukana ja seikkailen mielikuvitusmaailmassani. Teen asiat hutiloiden ja nopeasti, koska en jaksa keskittyä yhteen asiaan pitkäksi aikaa.

Tykkään taiteesta, rauhallisesta ja surumielisestä musiikista ja runoista. Pidän lapsista ja eläimistä ja olen yleensä kiltti kaikenlaisille ihmisille.

Täällä myös yksi erityisherkkä! Minua kiinnostaisi näin opiskelijana tietää, missä ammatissa/ millä alalla te kanssaihmiset työskentelette, ja miten erityisherkkyytenne vaikuttaa työntekoon. Olisin todella kiitollinen vastauksista :)

Täällä myös yksi erityisherkkä! Minua kiinnostaisi näin opiskelijana tietää, missä ammatissa/ millä alalla te kanssaihmiset työskentelette, ja miten erityisherkkyytenne vaikuttaa työntekoon. Olisin todella kiitollinen vastauksista :)

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 22:29"]

Täällä myös yksi erityisherkkä! Minua kiinnostaisi näin opiskelijana tietää, missä ammatissa/ millä alalla te kanssaihmiset työskentelette, ja miten erityisherkkyytenne vaikuttaa työntekoon. Olisin todella kiitollinen vastauksista :)

[/quote]

Aijon aloittaa syksyllä terveydenhoitajan opinnot. Olen vain huolissani, että onko minusta varmasti siihen!!

Minä työskentelen toimistossa ''paperinpyörittäjänä''. Herkkyys vaikuttaa esim. niin, että en osallistu usein kahvitaukoihin, ahdistun jos tunnen että minulta vaaditaan liikaa, työskentelen mieluiten silloin kun toimisto on hiljainen ja vaistoan helposti ketkä työkaverit eivät pidä toisistaan kohteliaan ulkokuoren alla.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 22:28"]

Täällä myös yksi erityisherkkä! Minua kiinnostaisi näin opiskelijana tietää, missä ammatissa/ millä alalla te kanssaihmiset työskentelette, ja miten erityisherkkyytenne vaikuttaa työntekoon. Olisin todella kiitollinen vastauksista :)

[/quote]

Valitse ala sen mukaan, että saat olla tekemisissä itseäsi kiinnostavien asioiden kanssa. Ei herkkyyden pidä antaa rajoittaa elämää, vaan voi astua ulos omalta mukavuusalueeltaan saavuttaakseen tärkeinä pitämiään asioita ja unelmia.

No, itse haaveilin aikoinani lääkärin ammatista mutta haaveeni tiedostaen, etten olisi kyennyt välttämättä toimimaan rankoissa tilanteissa ja että onnettomuudet, tapaturmat ja kuolemantapaukset olisivat järkyttäneet todennäköisesti mieltäni liikaa.

Kymppivastaaja

On siis muitakin! Kaikki läheiseni ihmettelevät aistiyliherkkyyttäni. Kovat äänet ovat todella ahdistavia ja kuulen aika lailla kaiken sellaisenkin mihin muut eivät kiinnitä mitään huomiota. Herään mm. öisin siihen kun kissa pesee itseään vaikka se tapahtuisi olohuoneessa... Vaatekaupoissa ärsyynnyn taustamusiikista.

Myös voimakkaat hajut ovat nounou, sekä väärän tuntuiset vaatteet - lakanat on pakko silittää.

Oman tilan tarve on todella suuri. Työpäivän jälkeen olen poikki henkisesti oltuani ihmisten kanssa ja hälinän keskellä 8 h. Väsyn myös ystävien tapaamisesta enkä ole kovinkaan aktiivinen lähtemään minnekään.

Herkistyn kuin nappia painamalla milloin mistäkin. Kotona asuessani äitini ihmetteli miksi itken katsoessani telkkaria. Väkivaltaiset leffat/sarjat aiheuttavat sen sijaan jopa fyysistä pahoinvointia.

Aistin ihmisten mielialat ja keskinäiset jännitteet joskus turhankin herkästi. Onhan näitä :)

...hylkäsin haaveeni...

edellinen

Oletko myös introvertti? Lueskelin noita erityisherkän piirteitä ja mielestäni moni kohta oli samanlainen kuin introverteillä ihmisillä. :) introvertti testi löytyy netistä kun googlettaa!

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 22:39"]On siis muitakin! Kaikki läheiseni ihmettelevät aistiyliherkkyyttäni. Kovat äänet ovat todella ahdistavia ja kuulen aika lailla kaiken sellaisenkin mihin muut eivät kiinnitä mitään huomiota. Herään mm. öisin siihen kun kissa pesee itseään vaikka se tapahtuisi olohuoneessa... Vaatekaupoissa ärsyynnyn taustamusiikista.

Myös voimakkaat hajut ovat nounou, sekä väärän tuntuiset vaatteet - lakanat on pakko silittää.

Oman tilan tarve on todella suuri. Työpäivän jälkeen olen poikki henkisesti oltuani ihmisten kanssa ja hälinän keskellä 8 h. Väsyn myös ystävien tapaamisesta enkä ole kovinkaan aktiivinen lähtemään minnekään.

Herkistyn kuin nappia painamalla milloin mistäkin. Kotona asuessani äitini ihmetteli miksi itken katsoessani telkkaria. Väkivaltaiset leffat/sarjat aiheuttavat sen sijaan jopa fyysistä pahoinvointia.

Aistin ihmisten mielialat ja keskinäiset jännitteet joskus turhankin herkästi. Onhan näitä :)

[/quote]

Olen samanlainen. Hajut ja äänet on pahimpia, varsinkin jossain bussissa! Apua! Ja töiden sekä omien lasten jälkeen en enää jaksa tavata ystäviä.. Lapsiperhearki on todella raskasta kaiken metelin vuoksi. Ja tuo on ehkä pahin, että aistin muiden tunnetilat liian herkästi ja yritän sitten miellyttää..

Mielenkiinnosta kysyn, onko teillä ollut vakaa ja turvallinen lapsuus?

Ja samoja piirteitä kuin aspergerissä..

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 22:48"]

Olen samanlainen. Hajut ja äänet on pahimpia, varsinkin jossain bussissa! Apua! Ja töiden sekä omien lasten jälkeen en enää jaksa tavata ystäviä.. Lapsiperhearki on todella raskasta kaiken metelin vuoksi. Ja tuo on ehkä pahin, että aistin muiden tunnetilat liian herkästi ja yritän sitten miellyttää..

Mielenkiinnosta kysyn, onko teillä ollut vakaa ja turvallinen lapsuus?

[/quote]

Oli turvallinen ja vakaa, ei avioeroja tai väkivaltaa, kuolemia tai muuta. Mutta aistin kaikki konfliktitilanteet hyvin herkästi ja ne ahdistivat. Koin velvollisuudeksi sen, etten aiheuttaisi pahaa mieltä ja huolta vanhemmilleni. Välillä oli kamalaa seurata sivusta kun sisarukset riitelivät vanhempien kanssa. Olin se kiltti ja vaivaton lapsi.