Lue keskustelun säännöt.
Mies pettää varmasti, jos ei muuten saa.
26.04.2009 |
Moi vaan,
oon jo pitkään miettinyt, että millä palstalla tästä aiheesta olisi parasta käydä keskustelua. Olen kahden alle kouluikäisen lapsen isä ja aika monen vastaavan miehen kaveri. Omassa parisuhteessa seksi tyrehtyi ensimmäistä lasta odottaessa, sitten tietysti sitä todistettavasti oli jotta toinen saatiin aikaan. Mutta että vaikka parisuhteemme niin ulkoisesti, taloudellisesti kuin materiaalisesti on varmasti "kadehdittava", niin seksiä meillä ei ole ollut enää moneen vuoteen juuri kuin nimeksi.
Tästä on seurannut se, että itselläni on ollut useita, useita rakastajattaria. Yksikään heistä ei ole ollut mitään sellaista, että mielessä olisi edes käynyt ajatus oman perheen hajoittamisesta - eikä sellaista eteeni koskaa n edes tule, koska en vain halua hajottaa perhettäni seksin takia. Mutta ilmankaan en missään nimessä voi olla, mies kun kuitenkin olen. Ja vielä näin jälkikäteenkään en tekojani itseni kannalta kadu - mutta toki monta kertaa mietin, kuinka typerää on kuluttaa melkoisesti aikaa järjestääkseen itselleen seksiä, samalla kun asuu kuitenkin AVIOLIITOSSA. Ja siitähän seuraa eräänlaista "kahdensuuntaista pettämistä". Vaimon ei tietenkään tule saada asiasta tietää, mutta myös se rakastajatar on varjeltava monelta totuudelta. Yksinkertaisin tarina on kertoa, että elää parisuhteessa jossa ei vain ole seksiä. Monimutkaisempaa on tietysti jos sitä että on parisuhteessa, pitää ylipäätään piilotella.
No, monet teistä varmasti jo repivät hiuksiaan raivosta. Mutta sen enempää puolustautumatta on kerrottava, että koko tämän kirjoituksen syy ei ollut niinkään omat tekoni kuin se, että USEAT nuoret isät kaveripiirissäni ovat saman asian edessä. "Meillä oli seksiä viimeksi vuosi ja 2 kuukautta sitten". "Näinkö se seksi sitten loppui, vaikka ennen me pantiin joka päivä ja monta kertaa". "Mulla ei oo mitään valittamista mun perheestä, mutta mä TARVIN seksiä enkä mä sitä kotona saa". Nämä siis kolmen eri kaverini suusta kuultuna ja kaikki erittäin luottamuksellisesti ja kahden kesken kerrottuna, siis.
Olen oppinut tajuamaan, että ongelma ei ole mitenkään poikkeuksellinen tai "outo". Kyse on faktasta mikä on vaivannut ja tulee vaivaamaan miehiä aina: Seksiä on saatava vielä neljänkympinkin iässä yllättävän usein. Useampia kertoja viikossa. Ja sitten jos sitä ei kotona saa, niin hetken voi toki vetää käteensä, mutta sitten se alkaa olla aivan liian nöyryyttävää. Pää ei kestä sitä, mihin on itsensä ajanut velkoineen ja ajankäyttöineen - ja sitten ei saa seksiä enää omassa kotona. Ja vaikka te varmasti sanotte, että "keskustelkaa vaimonne kanssa", minkä toki ymmärrän, niin tekin varmasti ymmärrätte tämän:
On erittäin itsetunnolle käyvää, jos seksiä saa vain palaverin kautta. Eli siitä tehdään virallisen keskustelun kautta jotenkin "parisuhteeseen kuuluva asia" - ja sen jälkeen sitä sitten harrastetaan "koska se kuuluu parisuhteeseen". Paskat. Jokainen sinkku ainakin tietää, että seksi on sellaista, mitä HALUTAAN eikä sen harrastamisesta "sovita erikseen". Ja jos sitä ei, jumalauta sentään, omalta VAIMOLTA saa ilman eri sopimusta, niin onko oikeasti outoa, jos miehillä on rakastajattaria tai että he käyvät maksullisissa? Niin, nuo maksulliset olivatkin asia joista en ajatellut edes puhua. Mutta ilmiönä ne ovat tavallisempi ratkaisu ongelmaan kuin se rakastajatar edes...
Noh, ehkä tämä ei johda mihinkään muuhun kuin tämän kirjoituksen ja minun sättimiseen. Mutta loppuun totean silti, että en elä puutteessa. Enkä maksa rakastajattarilleni - eli suhde heidän kanssaan on aina perustunut molemmin puoliseen haluun.
Mutta eikö ole mielipuolista, että minä yhtenä monista olen tilanteessa, jossa metsästän seksiä muualta, kun sitä ei kotona saa? Ja uskokaa tai älkää arvon äidit - on hyvin tavallista että mies pettää juuri silloin kun lapsi on syntymäisillään tai vasta syntynyt. Inhottavaa ja ällöttävää, myönnän. Mutta miehelle seksi on kuitenkin viime kädessä tarve siinä missä tarve käydä vessassa. Eikä sitä kerta kaikkiaan pysty pidättelemään kuukausia - jos ette usko, niin pidätelkääpäs kakkahätäänne muutama kuukausi, arvon naiset. Ja tokihan mies voi käteen vetää mutta.. ..ette edes usko kuinka nöyryyttävää se on miehelle muutaman kerran jälkeen, kun kuitenkin nukkuu naisen vieressä, jonka vuoksi on vannonut "uskollisuusvalan"sa, heh.
No, kuten jo sanoin, ilmiön yleisyys ällistytti minut täysin. Ja siitä tuli tarve, että ehkä tästä olisi kuitenkin syytä nostattaa keskustelua - ja ehkäpä juuri tällä sivustolla.
Kommentit (298)
Kiitos, mukava lukea mieheltä kommentti missä ei koe lukevansa "sian" tekstiä. Toki mies huomioi minunkin seksuaalisia tarpeita ja on kertoja jolloin hän keskittyy minun miellyttämiseen, mikä on enemmän rakastelua. Harvemmin kuitenkin niin, usein se on sitä hänen rynkyttämistään. Luulen, että mieheni nauttii juuri tuosta "helma ylös ja mela sisään sen enempää kyselemättä" seksistä - pornoakin jos katsoo niin sitä se on, jopa alistamista. Usein saunan jälkeen toteaa, että mikäs on miehen ollessa kuin kaunis oma vaimo vieressä ja saa panna rynkyttää koko kroppansa voimasta hiuksista repien. Rakastelusta se on toki kaukana, mutta ei häiritse minua ja näen miten mieheni nauttii.
Mutta kuten sanoin, niin en valita ja koen olevani liittoomme tyytyväinen. Ehkä minussakin on hivenen "alistujaa" joka salaa nauttii esineenä olemisesta. En tiedä, ilmeisesti, koska en koe tilannetta häiritsevänä. Näin kuitenkin meillä enkä näe tarpeelliseksi arkeamme muuttaa. Välillämme on kuitenkin rakkautta ja se on minulle tärkeintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, tarinasi on taas yksi monista ja kiitokset siitä. Itse olen taipuvainen vastaamaan sulle, että olisin tuollaiseen tilanteeseen tyytyväinen enkä ajattelisi, että se on "väärin" tai että "suhde ei ole terve". Perustelen vastaukseni sillä, että parisuhteessa on paljonkin asioita, joita ei aina välttämättä haluaisi tehdä, mutta silti ne tekee suhdetta ylläpitääkseen. Sukulaisvierailut lienevät mainio esimerkki monelle tästä - mutta myös ihan jo se, että toisinaan olisi kiva ihan vaan mennä ja matkustella yksin, hengailla vanhojen kavereiden kanssa ja tehdä asioita täysin oman aikataulun mukaan vaikka esim. seksillä ei olisikaan asian kanssa mitään tekoa. Mutta parisuhde ei tee tuota kaikkine vaateineen mahdolliseksi.
Tuo kun kysyt, että "kuuluuko naisen miellyttää miestä" on aika kovalla tavalla muotoiltu. Ei kait naisen mitään "kuulu" tehdä, ellei halua. Mutta jos asia on noin kuin itse kuvailit, eli että siitä ei sinulle mielipahaakaan aiheudu, niin kyllä minä suosittelisin murehtimatta koko asiaa.
Se taas, mitä ystäväsi sanoi, on hyvin todennäköisesti kateudesta kumpuavaa, sillä onhan tuollaisen sanominen jo sinänsä loukkaavaa. En minä voisi noin sanoa naapurin rouvalle, vaikka he elävätkin samanlaisessa suhteessa kuin sinä - siis siinä mielessä, että mies käy töissä ja nainen ei. En voisi, koska he ovat ystäviäni ja tuollaisen sanominen olisi loukkaavaa. Ja moinen mielipide voisi kummuta minusta vain siksi, että olen kateellinen heidän tilanteelleen, jossa lapset saavat olla niin paljon äitinsä kanssa.
Ydinkysymyshän tässä kaikessa on, että:
Mitä seksi on?
Jotain mikä perustuu biologiaan? Jotain mikä perustuu parisuhdeoppaisiin? Jotain mikä on muodikasta tai jotain, mikä on vain tavaksi tullut toimintamalli? Ihminen kun lienee ainoita nisäkkäitä, joka voi harrastaa seksiä vailla huolta raskaaksi tulematta - kiitos ehkäisyvälineiden. Mutta onko se ihan välttämätöntä elossa pysymisen kannalta, ei varmaan. Mutta kuitenkin jotain sellaista, jota ilman harva mies suostuu vapaaehtoisesti elämään. Siksipä on varmaa esim sinun kohdallasi on, että tuolla tavoin pidät ilmeisen viriilin miehesi paremmin aisoissa.
Se, että miehesi sanoo "anna pillua" sen sijaan että lämmittelisi sua pitkin päivää ensin, liittyy seksin siihen piirteeseen, mistä myös puhutaan liian vähän:
Seksi on myös valtaa.
Sellainen joka voi ehdollistaa toisen seksin saannin tilanteessa, jossa vastapuoli sitä haluaisi, on valta-asemassa puutteessa riutuvaan. Ja moni, hyvin moni mies kokee omaa nautintoaan jo siitä, että voi käyttäytyä karskisti ja "komentaa" naisen seksiin. Ja onhan sellainen monesta naisestakin seksikästä että "mies alkukantaisesti vain tulee ja ottaa". Erilaisista dominoista puhumattakaan. Yleistää tätäkään ei tietenkään voi, mutta ymmärtänet mistä puhun. Asiaan liittyy sekin hassuus, että siinä missä naiset haaveilevatkin tuon tyylisin ottein etenvästä apinamiehestä/palomiehestä/poliisista usein, joka vain "tulisi ja ottaisi", niin omalta mieheltään he haluavat usein ihan toisenlaista käytöstä. Mikä on - ainakin minun mielestäni - aika hassua :-)
No mutta. Elä elämääsi noin jos se sinusta hyvältä tuntuu. Älä tuomitse ystäväsi kateutta liikaa, mutta älä myöskään anna hänen ohjaavan päätöksiäsi. Vain sinä tiedät mikä sinulle toimii. Moni kadehtisi elämäntilannetta, jossa ei tarvi käydä töissä kun lapset ovat pieniä ja silti on kaikki mitä elämiseen tarvitsee. Siksi moisia kommentteja varmasti aina silloin tällöin tulee - ja onhan sellainenkin sinun elämäntilanteessasi eläville yleistä, että he alkavat ITSE tuntea huonoa omaatuntoa asemastaan. Eli että "eivät tee töitä niin kuin toiset".
Ja kaikkeen tähän eli mikä on oikein ja mikä väärin, vastauksen voit tietää vain sinä itse. Kysymykseen olisinko tyytyväinen jos vaimoni käyttäytyisi noin, vastaus on, että "kyllä olisin, jos se olisi hänelle yhtä mutkatonta kuin minulle se, että joskus miehen pitää vaan päästä purkamaan paineita." Helpointahan se on kaikkien kannalta, että mies tekee sen kotona, eikös vain?
mahdollisesta raskaudesta.
Ydinkysymyshän tässä kaikessa on, että:Mitä seksi on?
Jotain mikä perustuu biologiaan? Jotain mikä perustuu parisuhdeoppaisiin? Jotain mikä on muodikasta tai jotain, mikä on vain tavaksi tullut toimintamalli? Ihminen kun lienee ainoita nisäkkäitä, joka voi harrastaa seksiä vailla huolta raskaaksi tulematta - kiitos ehkäisyvälineiden.
...ja sepä onkin osasyy, miksi välillä mietin, että kuinka keksitty juttu tämä "tilastoseksi" loppujen lopuksi onkaan, heh. Eli kun kaikki perustuu loppupeleissä suvunjatkamis-viettiin. Mikä, uskoisin, unohtuu monelta tätä nykyä niin tehokkaasti, että en yhtään ihmettelisi josko osa teiniraskauksista johtuisi yksinkertaisesti siitä, että teinipolo ei tiennyt että "ai, tästäkö voi tulla raskaaksikin". No, niin tai näin, mieliteko on ja pysyy itse kullakin kyllä.
ap
Miksi sanot niinkuin alla?
Eikö ap:n viesteistä ole selvinnyt varsin hyvin, että hän todellakin elää todella puutteessa, niin hullulta kuin tuo sana kuulostaakin. En usko, että kukaan seksifanaatikko lähtee ap:n tavoin täällä - mielestäni ihan kypsästi - analysoimaan tilannettansa.
Minä (ja naisena!) sanon, että vaimo, joka vain kauppaa käymällä ja sillojnkin ns joululahjana ja syntymäpäivälahjana ja hääpäivälahjana "antaa" seksi, on todella julma kiusaaja ja olen yhä sitä mieltä, että jopa lapsillekin olisi parempi, että ap etsisi itselleen arvoisensa kumppanin.
Siihen, että ap hänet löytäisi ja samalla saisi pidettyä yllä rakastavan ja toimivan isäsuhteen, toivon roppakaupalla onnea ja suojelusenkeleitä. Hei - myös sellaisia naisia, jotka ottavat ilman hammastenkiristystä lapsesi avosylin vastaan, on. Pidä vain rima tarpeeksi korkealla.
Ap,sun kannattaisi varmaan mennä hoitoon hoidattamaan pakkomielteesi!Luulenpa että vaikka vaimosi antaisi 5 krt/vk niin silti pettäisit,et olisi siihenkään tyytyväinen...ihminen kun aina hakee jotain parempaa (?) vaikka kaikki olisikin kondiksessa.Teki nainen niin tai näin,on se aina väärinpäin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En epäile etteikö ap olisi ihan oikeasti puutteessa suhteessaan mutta hän voi sen lisäksi olla yksi niistä donjuanismista kärsivistä ihmisistä, joilla on jatkuva valloittamisen ja ihailluksi tulemisen tarve. Siitä voisi kertoa erityisesti se, että häntä nöyryyttää vaimonsa haluttomuus. En osaa sanoa onko se luonnollinen reaktio puolison haluttomuuteen, mutta voisin kuvitella, että mikäli omat haluni katoaisivat tyystin, olisin mieheni kera asiasta varsin huolestunut. Haluttomuus ei ole mikään normaali tila.
Olen itse aika suoraviivaisesti ajatteleva ihminen enkä tajua muutamia yhtälötä: Miksi nainen, joka nauttii seksistä ja saa orgasmeja, kieltäytyy seksistä? Olisiko kuitenkin niin, että vaimo ei oikeasti nauti eikä halua vaivautua koska koko touhussa ei ole hänelle jaossa mitään... Mahdollista olisi sekin, että vaimo itse panee jossain muualla kuin kotona.
Toinen juttu, jota pohdiskelen on se, miksi kaikki panosuhteet täytyy aina pitää salassa? Jälleen ajattelen vain omasta näkökohdastani ja minusta on selvää, että jos itse päätän lopettaa seksin harrastamisen, en voi kieltää toiselta oikeutta saada seksiä elämässään. Tämä tarkoittaisi siis toiselle avointa lupaa käydä silloin tällöin seksillä jossain. Silloin selän takana hiipiminen olisi täysin tarpeetonta.
Sama koskee tilannetta, jossa toinen (esim mies) vammautuu pysyvästi vaikka liikenneonnettomuudessa. Jättäisinkö mieheni? En. Olisi silti syytä miettiä, onko minulla oikeus seksiin silloinkin kun hän ei kykene siitä suoriutumaan. Miten sellaisen järjestelyn sitten organisoi toisen mieltä pahoittamatta, on ihan eri juttu, mutta minusta silti avoin ja rehellinen peli satuttaa vähemmän kuin salailu paljastuessaan.
mutta silti olen sitä mieltä, että me muut emme tiedä, kuinka usein/harvoin ap saa ja siksi ei ole oikein osoittaa heti sormella ja väittää, että tälle ei näemmä riitä pari kertaa viikossa. Hei - kysytään ensiksi ja pohditaan sitten, onko vähän liian vähän. Eikös vaan?
Mutta no 47 sanoo siis, että jos häneltä loppuisivat halut, hän ilman muuta hyväksyy miehensä/naisensa (ei oikein selviä onko kirjoittaja mies vai nainen - oletan että nainen) muut seksisuhteet.
Minusta tämä on kypsää ajattelua.
Juttelin eilen pitkään mieheni kanssa tästä aloitteesta ja siinä tuli mieleemme, että seksuaalinen haluttomuus voi toki myös olla yhteydessä raskauden/synnytyksen aikaisiin hormonaalisiin muutoksiin joidenkin naisten elimistössä. Varmaankin tuntuu vaikealta ottaa esille kysymys, josko kyseessä onkin lääketieteellinen ongelma. Mutta sellaisen voisi toki korjata ja silloin olisi ongelmakin pois päiväjärjestyksestä. Mutta, niinkuin monen muunkin vaivan/sairauden/ongelman kanssa, on ko henkilön (eli ap:n vaimon) ensiksi myönnettävä edes itselleen, että hänellä on ongelma. Joko on ongelma siinä, että hän valitis väärän miehen tai siinä, että hänen hormonitaloutensa on sekaisin. Sitten vasta voi hakea apua ongelmaansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, ehkä se sitten on niin, että seksuaalinen haluttomuus voi johtua "hormonaalisista muutoksista""... Mutta mitäs luulette siskot, voisiko moinen johtua joillain naisilla siitäkin, että kun on nuorena aloittanut suhteen eikä koskaan edes elänyt varsinaista "sinkkuelämää", niin ei välttämättä edes koe seksiä asiana, jota pitäisi silloin tällöin saada? Tai että kun lapset on hankittu, niin seksin tarve hiipuu, koska se minkä sillä voi saavuttaa, on jo saavutettu...?
Eli kun ei ole koskaan elänyt varsinaista "pakko päästä paneen"-elämänvaihetta, niin ei myöskään osaa moista odottaa tahi haluta...?
Eikös olisi ihan realistista olettaa, että tällaisiakin ns. "siveyden sipuleita" voisi olla olemassa...?
mutta minusta syöt iyseäsi yrittäessäsi ymmärtää vaimoasi. Liikaa. Sinua käytetään julmasti hyväksi. Mitä luultavimmin vaimollasi on lapsuuden/nuoruuden trauma seksuaalisuudestaan, mutta se ei ole syy, miksi sinun ja lapsesi joutuisitte kantamaan siitä loppu elämänne vastuuta. Jos kyseessä olisitkin vain sinä, mutta ajattele: sinulla on lapsesikin. Ja varsinkin, jos lapsesi ovat tyttöjä. Haluatko, että heille siirtyy vaimosi traumaattinen suhtautuminen seksuaalisuuteen?
Yhä vielä olen sitä mieltä, että sinun olisi syytä etsiä itsellesi sovelias kumppani, joka suhtautuu sinuun niinkuin nainen mieheen, jota tämä rakastaa. Sitten voit olla myös todellinen isä lapsillesi.
Niin, ehkä se sitten on niin, että seksuaalinen haluttomuus voi johtua "hormonaalisista muutoksista""... Mutta mitäs luulette siskot, voisiko moinen johtua joillain naisilla siitäkin, että kun on nuorena aloittanut suhteen eikä koskaan edes elänyt varsinaista "sinkkuelämää", niin ei välttämättä edes koe seksiä asiana, jota pitäisi silloin tällöin saada? Tai että kun lapset on hankittu, niin seksin tarve hiipuu, koska se minkä sillä voi saavuttaa, on jo saavutettu...?
Eli kun ei ole koskaan elänyt varsinaista "pakko päästä paneen"-elämänvaihetta, niin ei myöskään osaa moista odottaa tahi haluta...?
Eikös olisi ihan realistista olettaa, että tällaisiakin ns. "siveyden sipuleita" voisi olla olemassa...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siveyden sipuleita naisissa riittää. Mutta takana olevia syitä on varmaan yhtä paljon kuin naisia. Itse olen naimisisissa ensimmäisen kumppanini kanssa ja onhan tämä seksuaalisuuden kehitys ollut mielenkiintoinen polku näiden 15 yhteisen vuoden aikana. Koen, että vasta nyt tunnen itseni tarpeeksi hyvin, jotta voin kertoa miehelle mitä minä haluan. Tämän myötä seksistä on tullut itsellekin nautinto, jota ajattelen lähes päivittäin. Keskusteleminen miehen kanssa on ollut ainoa tie tuohon kehitykseen, eli ymmärtää ensin miehen "pakottava" tarve, pohtia omaa haluttomuutta ja sen syitä sekä luoda kompromissi (joka vielä koko ajan muuttuu). Iso kiitos omalle miehelle, joka on kompuroinut hyvin kivisen taipaleen seksin osalta kanssani. :)
En allekirjoita sitä, että villiä sinkkuaikaa kokemattomat eivät koe tarvetta seksiin. Miksi ihmeessä eivät tarvitsisi? Niitä muutamaa aseksuaalia lukuunottamatta. Kuulostaa tylyltä, mutta uskon, että (lähes) jokainen nainen pitää seksistä, kun olosuhteet ovat oikeat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vain mies on vastuussa asiasta. Kyllä se vaatii molempien panostuksen. Ymmärrän hyvin naisia, jotka kieltäytyvät olemasta barbaroita, mutta toisaalta ei mieheltäkään voi vaatia seksin tarpeen tukahduttamista. Meillä on vähän samankaltainen tyyli kuin 41 suhteessa ja itse koen sen täysin normaalina.
Lainaus ap:ltä (44)
Asiaan liittyy sekin hassuus, että siinä missä naiset haaveilevatkin tuon tyylisin ottein etenvästä apinamiehestä/palomiehestä/poliisista usein, joka vain "tulisi ja ottaisi", niin omalta mieheltään he haluavat usein ihan toisenlaista käytöstä. Mikä on - ainakin minun mielestäni - aika hassua :-)
Minulla on oma apinamies/palomies/poliisi ja tämän erikoisen yhtälön ratkaiseminen onkin ollut todella vaikeaa. Nyt tiedämme itse, kuinka tämän meidän suhteessa tulee pelata. Meillä on tasa-arvoinen suhde, jossa mies päättää kaapin paikan. ;)
Eli kiinnostaisi tietää, että jos teillä on ollut tuo 15-vuoden polku seksuaalisen kehityksen saralla, niin osaatko kertoa, että miksi se ei alunperin innostanut - ja miksi nyt sitten innostaa? Molemmat kysymykset siis olennaisia - ei vain vastaus siihen, että miksi nyt innostaa vaan myös miksi aiemmin ei innostanut?
No, jos suinkin jaksaisit hetken moista pohtia olisin kovasti kiitollinen :-)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että seksiin ei vain ole niin suurta tarvetta kuin miehellä. Helpommin työstettävissä olleita tekijöitä olivat ujous, huono itsetuntemus ja itsetunto, jatkuva asioista huolehtiminen ja parisuhteen ristiriidat. Kumppaniaan täytyy rakastaa ja kunnioittaa ("apinamies/palomies/poliisi"), ei pelkkä yhdessä asuminen riitä. Seksi tosiaan lähtee pääkopasta...
Todellakin: rakkaus ja kunnioitus on lähtökohta.
Silloin ei erilainen tarve estä toimimasta niin, että myös ja ennenkaikkea kumppanilla on hyvä olla.
Jokin aika sitten syvästi uskonnollinen tätini kuoli. Hän riemuitsi asiasta koko pitkän sairautensa aikana, tiesihän hän pääsevänsä rakastamansa ja jo aiemmin kuolleen miehensä luo. Näin hän kertoi minulle muutaman kerran.
Ja silloin muistelin, kuinka samainen täti oli minulle nuorena tyttönä ollessani kertonut seksuaalisuudesta ja sopivasti punastellen kertonut, miten kaikki, mitä miehensä halusi tehdä ja kuinka usein ei ihan osunut yhteen hänen halujensa kanssa. Mutta "Lauri on minulle niin rakas, että tottakai otan hänen rakkautensa vastaan, sillä minä taas nautin siitä, että näen mieheni onnellisena".
Näin yksinkertaista se on. Jos siis eivät himo ja halut ole pariskunnalla samat. Silloin rakkaus ja kunnioitus muuten puutteessa elävää kumppaniaan kohtaan pannaan peliin.
Luulen, että seksiin ei vain ole niin suurta tarvetta kuin miehellä. Helpommin työstettävissä olleita tekijöitä olivat ujous, huono itsetuntemus ja itsetunto, jatkuva asioista huolehtiminen ja parisuhteen ristiriidat. Kumppaniaan täytyy rakastaa ja kunnioittaa ("apinamies/palomies/poliisi"), ei pelkkä yhdessä asuminen riitä. Seksi tosiaan lähtee pääkopasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...että onko kyse loppujen lopuksi vain siitä, että avioliitto erilaisine valoineen ja vihkikaavoineen on sangen keksitty juttu. Samoin kuin seksi sellaisena asiana, mitä me sitä pyrimme harjoittamaan... Jos ajatellaan, että olennaisin tehtävä miehelle on "kaivaa luola ja tuoda lihaa pöytään", siinä missä vaimon tehtävä on "ruokkia ja pitää huolta poikasista", niin eikös tämä ketjukin jo osoita, että me olemme tehneet asiasta jotenkin ihan liian monimutkaista eli se, joka hakee lihaa pöytään ja kaivaa luolan, on täyttänyt tehtävänsä juuri niinkuin pitää. Ja jos hän sitten tyhjeentää pussejaan noilla reissuilla milloin mihinkin, niin...
..mitä sitten? mitä väliä sillä loppujen lopuksi edes on? Jos siis luola lämpiää ja jälkikasvulla on mitä syödä..
Eli ehkä me ollaan tehty tästä liian monimutkaista. Niin monimutkaista, että edes tämä ketju ei kaikista ansiokkaista kommenteistaan huolimatta pääse asiassa oikein mihinkään, heh.. No, toki parempi että keskustelu kuitenkin käy, huom!
Minä ainakin jumaloin miesvartaloa ja sen hajua ja makua. Mikään ei ole kiihottavampaa kun suihinotto. Musta on ihanaa olla kontallaan ja antaa miehen rynkyttää takapuoleen samalla kun katsoo pornoa. Haluan myös pestä hänet saippuavaahdolla, hieroa öljyllä yms. Tai vaan katsella ihanaa miesvartaloa. 5 kertaa päivässä luonnistuu helposti ja kastun pelkästä suudelmasta. Ja takana on 20 vuotta ja 2 lasta (vielä alle kouluikäisiä).
Kavereilta kyllä tulee sellaista tekstiä, että ukko ei oikeen kiinnosta. Käsittämätöntä! Onko tullut valittua väärä tyyppi? Mun ukko on kyllä jo vähän päässyt urheilijan vartalosta plösöttymään, mutta rakastan ja haluan siitä huolimatta ihan samalla tavalla kuin ennenkin tai jopa enemmän.
Me olemme olleet aina avoimia seksin suhteen ja ollaan valmiita kokeilemaan uusia asioita. Pelkästään jo porno ja viini antaa uusia ulottuvuuksia varsinkin kun aletaan testaamaan, josko sitä taipuu samoihin asentoihin kuin tyttöset telkkarissa... Seksivaatteitakin saa hommattua netistä...
Hienoa kuulla, että myös avioliitossa voi olla tuollaista. Kaiken tän keskustelun takana olenkin kallistunut ajattelemaan, että kyse on aina persoonasta. Ja ehkäpä seksi ja seksin tarvekin ovat niitä asioita joihin sopii "minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa"-fraasi. Ja se joka ei ole sitä nuorena oppinut, ei sitä välttämättä vanhanakaan taida.
Mut eipä kait ketään voi vaatiakaan. Eli kaippas ihmisellä on sitten oikeus olla pidättyväinen ja himoton, jos niin haluaa.. Sitä ei vaan kovin helpolla käsitä, kun vastavuoroisesti tuntee niitä, jotka suorastaan vaativat saada sitä..
Minä olin tosi estoinen ja epävarma itsestäni nuorempana enkä oikein osanut oikeasti nauttia seksistä. Muutama "vääräkin" mies tuli koettua ja naimisissa oltua. Vasta yli nelikymppisenä kohtasin miehen, jota todellakin himoitsin ja jonka kanssa ei tullut mieleenkään pidättäytyä maailman ihanimmasta rakastelusta.
Kyllä se on siitä paljolti kiinni, että on "se oikea" kumppani, joka herättää meissä naisissa halukkuuden.
Hienoa kuulla, että myös avioliitossa voi olla tuollaista. Kaiken tän keskustelun takana olenkin kallistunut ajattelemaan, että kyse on aina persoonasta. Ja ehkäpä seksi ja seksin tarvekin ovat niitä asioita joihin sopii "minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa"-fraasi. Ja se joka ei ole sitä nuorena oppinut, ei sitä välttämättä vanhanakaan taida.
Mut eipä kait ketään voi vaatiakaan. Eli kaippas ihmisellä on sitten oikeus olla pidättyväinen ja himoton, jos niin haluaa.. Sitä ei vaan kovin helpolla käsitä, kun vastavuoroisesti tuntee niitä, jotka suorastaan vaativat saada sitä..
Tehkää meihet osuutenne kotitöistä ja lastenhoidosta ja kattokaa sen jälkeen onko sitä energiaa ja halua harrastaa seksiä!! Miehet kyllä valittaa kun nainen ei anna ja ulkonäkö repsahtaa ja plaa plaa mutta miksette tee asialle jotain? Hellikää naistanne, ANTAKAA SILLE OMAA AIKAA HUOLEHTIA ITSESTÄÄN! Antakaa naistenne nukkua vähintään kerran viikossa niin pitkään kun nukuttaa ja HOITAKAA TE NIITÄ LAPSIA VÄLILLÄ!
Naisten kontilla on nykyään ihan liikaa paineita ja miehet luulee että pitäis riittää että mies tuo ruoanpyötään ja hoitaa auton. Paskat. MIettikää minkä verran naisilla on hommaa.. Lapset, koti, ruoka, mahd. myös työ, lasten harrastukset, usein myös talousasiat jää naisen kontille... Ei yhtään omaa aikaa harrastaa, huilata tai huolehtia itsestään. Iltaisin sitä on niin väsynyt että harvoin se seksi mielessä käy! Mitä te valitatte kun itse olette syyllisiä siihen että naiset väsyy ja masentuu. Hoitakaa oma osuutenne esim. lastenhoidosta niin jo naisetkin piristyy ja sitä pimperoakin alkaa tulemaan sieltä.
Minulla on mies joka töitten lisäksi huolehtii lapsista, tekee kotitöitä siinä missä minäkin. Kyllä hän on iltaisin ihan yhtä väsynyt kun minäkin ja ei tod. käy vieraissa jo ihan sen takia ettei jaksa käydä. :) Pimperoa saa kolmasti viikossa ja yleensä se olen minä joka sitä mouruan.
Ja kolmannekseen haluan sanoa että miksi muka VAIN MIEHET eläisi paineessa ja puutteessa? EI miehellä ole mitään helvetin pakonomaista tarvetta "purkautua" siinä missä ei ole naisillakaan.. TUolla on monia miehiä jotka elää vuosia saamatta ja hyvin pärjäävät. Ihan omaa mielikuvitusta jos joku mies väittää että on muka PAKKO saada muuten sekoaa.. :D
että saan omaa aikaa ja "voin toteuttaa itseäni".
Mutta sittenkään ei seksi suju meillä.
Tiedän, että "vika" on minussa, sillä miestä kyllä panettaa, vaan minua ei.
Minä en vain himoitse miestäni.
Minä menin tämän miehen kanssa naimisiin, koska hän on hyvä mies, voin luottaa häneen ja häneltä saan taloudellisen turvan.
Mutta en rakasta häntä miehenä, s.o., en halua häntä miehenä, niinkuin olen himoinnut jotain muuta miestä, ja silloin tällöin himoitsenkin (siis muita). En silti ole ollut miehelleni uskoton.
Tiedän, että perusteet valita tämä mies miehekseni ei ole ollut oikea, joten tässäpä nyt ollaan; mies ilman tyydyttävää seksiä avioliitossaan ja minä tyydyttämättömänä.
Uskon, että moni meistä, jotka täällä surevat milloin mitäkin tunteen puuttumista avioliitossaan, ovat tilanteessaan juuri samasta syystä - olemmepa vain onnistuneet valitsemaan väärän kumppanin. Tai vaikka itse olemme kuvitelleet valitsevamme oikealla perusteella, on kumppanilla ollut minunkaltainen väärä peruste, joka ei sitten kertakaikkiaan kannattele vuosien mittaan
..on miehen miellyttämiselläkin. Olen tuossa aiemmin kirjoitellut, miten karua on, kun ei suhteessa ole lainkaan seksiä. Mutta eipä tuokaan kovin hyvältä vaikuta.
Mies ei arvosta sinua ja suorastaan esineellistää sinut. TOisaalta sanot itse, ettei tilanne edes häiritse, joten en oikein tiedä mitä tuosta pitäisi ajatella. Toisen kunnioittamista tuossa ei miehesi puolelta ole lainkaan, mikä on huolestuttavaa. Juu, en ihmettele, jos koet, että olet "esine johon hän purkaa tarpeensa", sillä juuri siltähän tuo vaikuttaa.
Olen tuossa aiemmin avautunut, että kyllä naisen pitäisi edes jotenkin ottaa miehen seksuaaliset tarpeet huomioon, vaikkei häntä itseä huvittaisi. Mutta tällöin onkin puhuttu useiden viikkojen tai kuukausien tauoista. Tässä teidän tilanteessanne miehesi käyttää sinua hyväkseen täysin omien halujensa mukaan, mikä on kaikkea muuta kuin tervettä.