Lue keskustelun säännöt.
Mies pettää varmasti, jos ei muuten saa.
26.04.2009 |
Moi vaan,
oon jo pitkään miettinyt, että millä palstalla tästä aiheesta olisi parasta käydä keskustelua. Olen kahden alle kouluikäisen lapsen isä ja aika monen vastaavan miehen kaveri. Omassa parisuhteessa seksi tyrehtyi ensimmäistä lasta odottaessa, sitten tietysti sitä todistettavasti oli jotta toinen saatiin aikaan. Mutta että vaikka parisuhteemme niin ulkoisesti, taloudellisesti kuin materiaalisesti on varmasti "kadehdittava", niin seksiä meillä ei ole ollut enää moneen vuoteen juuri kuin nimeksi.
Tästä on seurannut se, että itselläni on ollut useita, useita rakastajattaria. Yksikään heistä ei ole ollut mitään sellaista, että mielessä olisi edes käynyt ajatus oman perheen hajoittamisesta - eikä sellaista eteeni koskaa n edes tule, koska en vain halua hajottaa perhettäni seksin takia. Mutta ilmankaan en missään nimessä voi olla, mies kun kuitenkin olen. Ja vielä näin jälkikäteenkään en tekojani itseni kannalta kadu - mutta toki monta kertaa mietin, kuinka typerää on kuluttaa melkoisesti aikaa järjestääkseen itselleen seksiä, samalla kun asuu kuitenkin AVIOLIITOSSA. Ja siitähän seuraa eräänlaista "kahdensuuntaista pettämistä". Vaimon ei tietenkään tule saada asiasta tietää, mutta myös se rakastajatar on varjeltava monelta totuudelta. Yksinkertaisin tarina on kertoa, että elää parisuhteessa jossa ei vain ole seksiä. Monimutkaisempaa on tietysti jos sitä että on parisuhteessa, pitää ylipäätään piilotella.
No, monet teistä varmasti jo repivät hiuksiaan raivosta. Mutta sen enempää puolustautumatta on kerrottava, että koko tämän kirjoituksen syy ei ollut niinkään omat tekoni kuin se, että USEAT nuoret isät kaveripiirissäni ovat saman asian edessä. "Meillä oli seksiä viimeksi vuosi ja 2 kuukautta sitten". "Näinkö se seksi sitten loppui, vaikka ennen me pantiin joka päivä ja monta kertaa". "Mulla ei oo mitään valittamista mun perheestä, mutta mä TARVIN seksiä enkä mä sitä kotona saa". Nämä siis kolmen eri kaverini suusta kuultuna ja kaikki erittäin luottamuksellisesti ja kahden kesken kerrottuna, siis.
Olen oppinut tajuamaan, että ongelma ei ole mitenkään poikkeuksellinen tai "outo". Kyse on faktasta mikä on vaivannut ja tulee vaivaamaan miehiä aina: Seksiä on saatava vielä neljänkympinkin iässä yllättävän usein. Useampia kertoja viikossa. Ja sitten jos sitä ei kotona saa, niin hetken voi toki vetää käteensä, mutta sitten se alkaa olla aivan liian nöyryyttävää. Pää ei kestä sitä, mihin on itsensä ajanut velkoineen ja ajankäyttöineen - ja sitten ei saa seksiä enää omassa kotona. Ja vaikka te varmasti sanotte, että "keskustelkaa vaimonne kanssa", minkä toki ymmärrän, niin tekin varmasti ymmärrätte tämän:
On erittäin itsetunnolle käyvää, jos seksiä saa vain palaverin kautta. Eli siitä tehdään virallisen keskustelun kautta jotenkin "parisuhteeseen kuuluva asia" - ja sen jälkeen sitä sitten harrastetaan "koska se kuuluu parisuhteeseen". Paskat. Jokainen sinkku ainakin tietää, että seksi on sellaista, mitä HALUTAAN eikä sen harrastamisesta "sovita erikseen". Ja jos sitä ei, jumalauta sentään, omalta VAIMOLTA saa ilman eri sopimusta, niin onko oikeasti outoa, jos miehillä on rakastajattaria tai että he käyvät maksullisissa? Niin, nuo maksulliset olivatkin asia joista en ajatellut edes puhua. Mutta ilmiönä ne ovat tavallisempi ratkaisu ongelmaan kuin se rakastajatar edes...
Noh, ehkä tämä ei johda mihinkään muuhun kuin tämän kirjoituksen ja minun sättimiseen. Mutta loppuun totean silti, että en elä puutteessa. Enkä maksa rakastajattarilleni - eli suhde heidän kanssaan on aina perustunut molemmin puoliseen haluun.
Mutta eikö ole mielipuolista, että minä yhtenä monista olen tilanteessa, jossa metsästän seksiä muualta, kun sitä ei kotona saa? Ja uskokaa tai älkää arvon äidit - on hyvin tavallista että mies pettää juuri silloin kun lapsi on syntymäisillään tai vasta syntynyt. Inhottavaa ja ällöttävää, myönnän. Mutta miehelle seksi on kuitenkin viime kädessä tarve siinä missä tarve käydä vessassa. Eikä sitä kerta kaikkiaan pysty pidättelemään kuukausia - jos ette usko, niin pidätelkääpäs kakkahätäänne muutama kuukausi, arvon naiset. Ja tokihan mies voi käteen vetää mutta.. ..ette edes usko kuinka nöyryyttävää se on miehelle muutaman kerran jälkeen, kun kuitenkin nukkuu naisen vieressä, jonka vuoksi on vannonut "uskollisuusvalan"sa, heh.
No, kuten jo sanoin, ilmiön yleisyys ällistytti minut täysin. Ja siitä tuli tarve, että ehkä tästä olisi kuitenkin syytä nostattaa keskustelua - ja ehkäpä juuri tällä sivustolla.
Kommentit (298)
Juuri näin, argumentit alkaa tosiaan olla vähissä - mutta hyvä että rippeistä viimeisimmätkin tuntuvat maistuvan teille :) "Hodari" toki oli ihan jees, mutta tuota Clintonia nakutellessa itsestäkin, haha, tuntui, että mitähän sitä seuraavaksi kekkais.. hmm hmm hmmm... ..ehkä voisin uloittaa verstauskuvani vielä laajempiin sfääreihin ja rinnastaa kaipuuni hamehelmoihin samanlaiseksi vetovoimaksi kuin mitä ne planeetat kokevat, joiden ympärillä kiertää useampi kuin yksi kuu ;-) Ja eiköhän kreikan tarustostakin löytyisi yksi jumala jokaiselle ajatukselle jos tähän alkaisi oikein paneutumaan :-)
Niin sille ehkä-jopa-kotiäidille..... ...mmmhhhh... ...voin vaan kuvitella kuinka sydämesi alkaa tykyttään kun availet vauva-lehden keskustelupalstaa... ...itseasiassa useastikin päivässä... ...kuinka rintasi kohoavat ja laskevat siitä kiihtymyksestä, jonka tekstini sinulle aiheuttavat... ...siitä kun joudun tuon tuosta vaihtamaan asentoa ja reitesi hankaavat työpöydän tuolia vasten... ....kuinka aina vain kiertelevämmät ja kaartelevammat vastaukseni saavat kehosi kuumemenemaan suuttumuksesta... ...ja kuinka sinun on sen takia avattava nappejasi.. ....raotettava polviasi erilleen toisistaan samalla kun... ...auchh.. ...pyrit iskemään minua sanaisella säilälläsi.. ...suoraan munille, mmmmhhhh.. ...mutta kuitenkin tietäen.. ...ellei jopa toivoen... ...että näyttäisin sinulle kieltä.. ..taas kerran... ;-)
Jepu, hodari päivässä miehen tiellä pitää ja sitä rataa. Nyt on kuulkaa niin hieno ilma tuolla että pakko kuljettaa tämä syntinen ruhoni suoraan auringon paisteeseen! :-) Palaamme jälleen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään muuta et vastaakkaan. Piiloudut aina vain raukkamaisesti sen taakse ettet voi puhua vaimosi suulla. Ei tarvitsekaan, kertoisit mikä käsitys SINULLA ITSELLÄSI on, ovatko naintireissusi vaimollesi ok.
Tai että miten SINÄ arvelet vaimosi toteuttavan omaa seksuaalisuuttaan ja uskotko todella että olet hänelle kovinkin rakas ja mukana suunnitelmissa vielä 20 vuoden päästä?
PS. asia ei edes kiinostaisi muuten erikoisemmin, jokainen elää oman elämänsä, mutta koen sinut vastenmieliseksi kun täällä kerrot muka kovinkin avoimesti ja rehellisesti ja kuitenkin pakenet kysymyksiä sen taakse ette aio puhua vaimosi suulla..
tässä juuri ollaan menossa vaimo-kullan viereen nukkumaan (yöks yöks, eiks vaan!!!), mutta josko nyt vastaisin vielä sinulle kun noin tarmokaasti näyttöpäätteelleni pusket :-) Niin, olen koittanut vastailla teille sopuisasti ja kuunnella kantojanne ainakaan liikaa tyrmäämättä, mutta tälllä kertaa on kyllä vastattava vähän tiukemmin:
Ei minun tarvitse tehdä mitään. Ei kertoa mitään. Ei olla rehellinen. Eikä epärehellinen. Minä voin nyt ja jatkossa kuten tähänkin asti kirjoittaa ihan mitä minua ikinä kiinnostaakaan kirjoittaa. Vaikka runoja pupujusseista jos sille päälle satun. Se, että kelpaako tekstini sinulle - se on sinun valintasi. VARMASTI vastaan sinulle aina, jos sinä vastaat minulle, mutta ei sinun ole pakko lukea eikä vastata eikä mitään. Ja kaikenlisäksi:
Vastuu on sinulla myös silloin kuin luet minun tekstejäni. Ota ne niin kuin haluat. Huuda ja veuhdo tai hymähdä ja vaihda keskusteluketjua. Mutta mitä ikinä päätätkään tehdä, niin et ikinä pysty käskemään minua. En minä sinua tottele.
Se toki on eri asia, jos kykenet kohteliaampaan kielenkäyttöön ja pystyt pumppaamaan kaipaamasi tiedot minusta toista reittiä. Eli sitä voit toki aina yrittää - jos siis haluat. Pakko ei ole.
Mutta nyt on mentävä nukkumaan - ehdotankin pientä yhteislaulua näin illan päästää joten, allihop, kaikki mukaan!!!! :-)
"poorsaita äidin oomme kaikki,
oomme kaikki,
oomme kaikki,
poorsaitaa äidin ooomme kaikki, KAIKKI!
Siiinäää jaa miiinää, siiinää ja miiinä!"
Kiitos ja hyvää yötä, hyvät ystävät! Haleja ja kuumia pusuja teille ihanan kiukkuiset naiset ja miehille toverillinen morjens! Soon moro!
Meidän muiden yläpuolelle, noine ystävä rakas ja kultaseni -repliikkeinesi.
Aluksi tuntui, että kohtelet naisia vain alentavasti, mutta nyt se tuntuu kohdistuvan meihin kaikkiin vastaajiin?
Ei kukaan sinua käske tai neuvo - sinähän teet juuri niin kuin teet ja kuten olet tehnyt tähänkin asti.
Eräässä kommentissa kerroit meidän tarvitsevan sinunlaisiasi - mutta nyt tuntuu, että sinä tarvitset meitä :-)
Nautit näistä vastauksista ja kommenteista ja heität mitä ihmeellisimpiä vastakommentteja.
Toki sananvapaus täällä on, joten ei siinä mitään.
Luuletko oikeasti, että joku kiihottuu sinun teksteistäsi? :-) No, en voi tietenkään puhua muiden suulla, mutta...
n36
"Eikö teistä koskaan tunnu, että tässäkö tämä elämä nyt sitten on? Päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen samaa yksitoikkoista rutiinia. Ja kuten eräs arvostamani äiti sanoi: "Pahinta on se tunne, että mä tiedän aikalailla mitä tapahtuu 10 vuoden vuoden päästä marraskuun toisena tiistaina - eli aikalailla sitä mitä tapahtuu tämänkin vuoden marraskuun toisena tiistaina."
"Eikö teistä koskaan tunnu, että itseasiassa avioelämä on monta kertaa ihan helvetin TYLSÄÄ. Ja se jos mikä urauttaa ihmisen, saa tämän junnaamaan paikallan ja sitä kautta kuluttamaan aikaansa esimerkiksi - vauva-lehden keskustelupalstalla?"
Tottakai asiat tuntuvat välillä helvetin tylsiltä, - kaikki asiat: avioelämä, avoelämä, seurustelusuhde, harrastukset, ystävät.... sanoisin, että mihin tahansa asiaan saattaa tulla täydellisiä kyllästymisen tunteita. Ehkä vastaus siihen on se, että haluaako asialle tehdä jotain vai antaa olla. On myös monia syitä miksi asioiden vain antaa olla silleensä. Koska se on helpompaa. Pöyhiminen voi olla jopa tuskallista, siinä saattaa joutua laittamaan itsensä ja jopa maallisen omaisuutensa likoon.
Ihminen on vain ihminen. Ei sen enempää eikä vähempää.
Tosin ehkä toisenlaista perspektiiviä asioihin vasta saakin silloin, kun elämä ottaa itse ohjat käsiinsä ja heittelee. Jos menettää tai kadottaa jotain, niin arvon huomaa usein valitettavasti vasta sitten. Yhtäkkiä kun kohtalo iskee molemmille poskille ja huomaa, että ottaisi takaisin keinolla millä hyvänsä sen vanhan ja tylsän elämänsä jos vain se olisi mahdollista.
Itse olen kokenut asian, mitä en muille soisi. Menettänyt kuolemalle sen vanhan, tutun turvallisen, joskus jopa niin tylsän, ihanan aviomieheni. Ja kuinka vaihtaisinkaan kaiken, ihan kaiken, mitä minulla nyt on siihen vanhaan elämääni, jos sen saisin takaisin. Asioiden merkityksillä on kuin onkin olemassa tärkeysjärjestyksensä. Ja itse tiedän jo nyt, mitä vanhana tai ennen Pyhän Pietarin tapaamista kadun. Ja minulla se ei vähäisemmässäkään määrin liity omaan seksuaalisuuteni toteuttamiseen.
Mutta jokaisella meistä on omat polkunsa, ja tavat toteuttaa kulkuaan. Se mikä toiselle on tärkeää, ei sitten toiselle loppupeleissä ole ollenkaan niin merkityksellistä. Hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...valitettavasti...
Meillä oli reipas ja melkein rietas seksielämä ennen lasta. Kas vain, raskauden myötä seksi väheni, kun mies pelkäsi koko ajan, että vauvalle sattuu jotain. Siis ihan normipanoissa, unohdettiin hieromasauvat ja kaikki muut temppuilut... Eli seksiä oli lähinnä kun oikein ruinasin. Synnytyksen jälkeen kieltäytyi seksistä, ennen kuin olin käynyt jälkitarkastuksessa. Syystä, että piti varmistua kaiken olevan kunnossa, ettei vaan käy mitään... Ja nyt synnytyksestä jo 9 kuukautta, ja seksiä tosi harvoin, lähinnä silloin kun ruinaan ja sillonkin tuntuu että vastentahtosesti... Heti seisoo kyllä ja suorituksessa ei vikaa..
Olen kysellyt, että olenko jotenkin vähempi haluttava äitinä, rumempi tai jotain muuta, vai mikä mättää... Näytän ihan samalta kuin ennen synnytystä ja värkkikin on palautunut hyvin, että ei se siitä voi olla. Kuulemma hän on väsynyt, ja kokee uuvuttavaksi perheen elättämisen, kotityöt ja lapsenhoidon, vaikka nauttiikin ainakin tuosta lapsesta. Ja seksi ei kuulemma tule mieleen väsyneenä. Minulle tulee melkein aina, ainakin jos vähän vinkkaa...
Mies on jo päälle nelikymppinen jonkun matkaa, minä hiukkasen alle.. Ennen nautin sinkkuelämästä ja rakastajista, joita saattoi olla samalle viikollekin useampia. Mutta minustakaan parisuhteeseen ei sellainen peli kuulu, joten parisuhteessa ollaan asiallisesti. Mitäpä siis puutteessa olevan äidin pitäisi tehdä?? Hankalaa se on kotoa luikahtaa mihinkään rakastajapeliin, vaikka sellaista päähänsä saisikin. Onneksi ei saa...
Saisihan sitä miehen aina houkuteltua hommiin, jos vaivaa näkisi, mutta jotenkin tykkäisin spontaanista seksistä, ettei tartteisi päivää ennen pohtia, että mitähän alusvaatetta laittas päälle ja miten etenis... Oon itte sitä mieltä ollu aina, että kunnon pano on paljon parempi kun pitkät esileikit...
uusia näkökulmia mikä hienoa! Tuo miehen seksihaluttomuus synnytyksen jälkeen ja sitä ennen on asia, jota en halua lähteä arvailemaan. Uskoisin, että erittäin yksilökohtaista tuo. Itsellä seksi väheni noina aikoina dramaattsesti myös kyllä, mutta eipä sitä vaimo-kulta vongannutkaan, hm.
Ja hei vaan taas n36, myös :-) Olen ilmiselvästi tehnyt sinuun vaikutuksen, kun voin olla aina lähes varma, että jos ei keneltäkään muulta, niin ainakin sulta on tullut viestiä - mikä tiestysti ihanaa :-) Ehkä tää on jonkinlaista kiintymystä jo, mitä luulet..? Minä ajattelen sinua, sinä ajattelet minua - me siis ajatellaan paljon toisiamme.. Meillä olisi varmasti paljon keskusteltavaa jos tapaisimme ja varmasti vauhdikas ilta siitä tulisi ;-) Mä olen aina ollut ihan heikkona tuittupäisiin naisiin *wink*, joten tuskin maltan odottaa sun seuraavaa viestiäs, hani, pus ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kateeksi sua.. Puhukaa niistä asioista..
t. Nainen
katkera ja nössö mies ap on. Ihan heti ei tule muuta mieleen. Onneks ei ole mun ukko. Tuommonen peli ei ole minkään Miehen tekoa vaan jonku raukan.
Onneks mulla on reilu ukko. Seksiäkin se saa joka viikko monta kertaa vaikka meillä on tätä pikkulapsi vaihetta eletty jo kymmenen vuotta, siis tiheään lapsia ja monta. Ja se miksi se saa kotona on se että hän on niin reilu ja rehellinen. Puhaltaa minun kanssa samaan pilliin ja hoitaa asioita täällä kotona yhdessä. Ei ole marisemassa seksiä vaan antaa minun tuntea että olen hälle tärkeä ja haluttava, vieläkin vuosien jälkeen.:))
Että jos ap kattosit vähä peiliin, tekisit esim kotitöitä ihan oma alotteisesti. Pitkin päivää hipaiset vaimoasi ja vaikka kehut? Onko paljon vaadittu?
Oletko koskaan ajattelut vaimoasi ja hänen tarpeitaan? SAako vaimosi sinun kanssa? Ja onko teillä seksi tyydyttävää, joka on molemmista piristävää ja kivaa, vai sähläätkö ja pikaisesti pari kertaa tökit.
Mieheni on sanonut suoraa et jos toiset alkaa kiinnostaa tai paneminen jonku toisen kanssa niin hän kyllä tekee ensin meidän suhteesta lopun.. ETtei sählää kahden naisen kanssa yhtä aikaa. Ja minä luotan, luotan täysin.
Hoitakaa parisuhteitanne ja puhukaa!
Mut vielä lopuks ap, nolo olet.. Tosi nolo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinaan tää ylläpitäjän rooli on kyl välillä vähän raskasta. Kaikille pitäis vastata ja kommentoida ja kiitellä vastauksista ja huomioida vastakommentteilla jajajajaja.. Ei vaan pysty. Siis aina. Ja sit tulee huono omatunto kun joku on kirjoittanut oikeen tunteella ja antaumuksella ja minä en edes kommentoi mitään. Siksi onkin pakko pyytää anteeksi teiltä kaikilta, jotka olette kirjoittaneet toisinaan hyvinkin koskettavasti yksityiselämästänne, enkä minä ole edes vastannut teille mitään. Johtuu hyvin paljon ihan käytännön syistä - projektiluontoinen työ pitää mut välillä koneen äärellä paljonkin, mutta sitten taas tulee pitkiä jaksoja, että hyvä kun meilit ehtii tarkistaa. Ja toki vapaatakin on hyvä silloin tällöin kaikesta tällaisesta pitää.
Oikeastaan omat olennaisimmat asiani olen sanonut jo aikaa sitten, mutta toki niitä tärkeämpää on ollu lukea moninaisia vastauksianne. Minua on haukuttu, sätitty, ylenkatsottu, mutta myös yritetty ymmärtää. Ja se on tärkeää ei siksi, että minä olisin tärkeä vaan siksi, että aivan valtavasti ihmisillä on vastaavia tilanteita ja ongelmia - he eivät vain tyypillisesti ole niitä, jotka viettävät aikaa vauva-lehden palstalla pohtimassa elämänsä kummallisuuksia ja karikkoja, heh.
Eräs upea nainen kommentoi tätä ketjua jotakuinkin tähän tapaan:
"On hyvin oletettavaa, että tähän kirjoittavat henkilöt ovat useinkin suhteensa alkutaipaleella ja sitä kautta he vielä uskovat tulenpalavemmin niihin instituutioihin, joita meidät kaikki kuitenkin opetetaan uskomaa. Eikä siinä, että siinä mitään pahaa olisikaan. Sitten on niitä, joiden elämä pyörii loppujen lopuksi aika pientäkin ympyrää - taas vähättelemättä - ja siksi tällainen keskustelu järkyttää heitä. Myös koulutustaustalla, henkisellä aktiivisuudella muulla kaikella sellaisella, mikä avartaa tahi supistaa ihmisen kokemuspohjaa, on suora vaikutus siihen, miten hän suhtautuu näin periaattelisia kysymyksiä koskevaan keskusteluun. Sellainen joka on nähnyt maailmaa paljon, kohdannut erilaisia ilmiötä siellä ja tavannut paljon ihmisiä, ymmärtää helpommin, että ei tämä elämä aina mene ihan niinkuin satukirjoissa sanotaan, mutta ei silti tarkoita sitä, etteikö elämä voisi olla elämisen arvoista. Päinvastoin. Niille jotka vastausta etsivät, usein suurimpia kokemuksia on kaikki sellainen, joissa heidän silmänsä avautuvat ja he ymmärtävät, että jokin asia minkä he olivat aina luulleet tietävänsä, tuntevansa ja ymmärtävänsä, onkin aina ollut jotain ihan muuta kuin mitä on luullut sen olevan. Esimerkkeinä sitten ihan vaikkapa vaan isin ja äidin parisuhde ja millainen se loppujen lopusti oikeasti onkaan."
No, itse luin mielenkiintoisen artikkelin taannoin jostain, jossa tiedemies jaotteli tiedon neljään eri alalajiin. Eli näin:
1.) On tietoa, jota tiedämme tievämme.
2.) Tietoa, jota luumme tietvämme. (Mutta emme siis tiedä.)
3.) Tietoa, josta tiedämme että emme tiedä.
4.) Tietoa, jota emme edes tiedä, että emme tiedä.
Omasta mielestäni on erittäin hedelmällistä yrittää etsiä sitä tietoa, josta en ole edes tiennyt että en tiedä. Mutta senkin olen huomannut, että myös sellainen tieto, jonka "tiedän tietäväni" saattaakin osoittautua tiedoksi, jonka luulin tietäväni.
Täällä aika monella tuntuu olevan käsitys, että he tietävät tietävänsä. No, se kuuluuu tietysti tällaisen nettiväittelyn luonteeseen. Tämähän on usein statusten taistelua - miten kukistan, nolaan tahi väheksyn vastapuolen mahdollisimman mallikkaasti. Olennaista ei olekaan niinkään antaumuksellinen väittely asiaväittely vaan enemmänkin sellainen sanallinen tappelunnujakka - mikä varmasti palvelee yhden jos toisenkin sen hetkistä todellisuuspakoa kun ei vaan jaksaisi tehdä mitään muuta kuin istua koneen äärellä ja soittaa suutansa. Samastahan se minullakin on usein kyse.
Nomutta, kiitos taas - nyt on jatkettava töitä.
Minä kun en jaksa uskoa tuon otsikkosi mukaan, että jokainen mies pettää, jos ei kotona saa.
Olen ehkä sinisilmäinen, kun kuvittelen, että on vielä olemassa miehiä, jotka eivät näin toimi.
Pusi, pusi vaan itsellesi, et mitenkään minun ajatuksiani kyllä täytä, joten ole huoletta.
Olet muuten saanut minusta vähän väärän kuvan, en ole lainkaan tuittupäinen, joten jos se sinua naisessa osaltaan viehättää, en ole sinun tyyppiäsi.
Ja mitä minun miesmakuuni tulee - en haluaisi miestä, joka pelehtii toisten kanssa selkäni takana. Toki virhearvioita on sattunut minullekin, mutta lähtökohta on se, että haluan miehen olevan mm. turvallinen, luotettava... Tämä ei tarkoita 'tylsää' miestä, vaan kaikki tuo luotettavuus on osa sitä miehestä huokuvaa viehätysvoimaa joka tekee hänestä rakastamisen arvoisen.
n36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin ketjun ekan sivun ja sit viimesen ja olit jossain siinä välissä muuttunut ihan kummalliseksi. Nuo "kultaseni, rakkaani, pusipusi" on ällöjä. Sinä selkeästi vihaat meitä naisia! Sitten loppuun vielä kirjoitus tiedon lajeista ja vinkkaus, että ne, jotka eivät ajattele kuten sinä, ovat ilmeisesti kokemattomia elämässä. (Elleivät jopa kouluttamattomampiakin). Jossain välissä kerkesit myös verrata itseäsi suurmiehiin ja naisiin.
Jotenkin todella narsistista.
...veikkaanpa vaan, että huumorintaju on omanlaisensa, ja kaikki ottaa nyt vähän liian vakavasti...
sinä Nainen, tuo vinkki, että kannattaisi puhua seksiasioista parisuhteessa.. hoh hoijaa. Minä olen ihminen, joka puhuu tasan tarkkaan ihan kaikesta mahdollisesta, sellasestakin, josta et varmasti edes unissasi juttelisi miesten kanssa, jos pitää kerran keskustelua oikein ehdottaa.. minulle se ainakin on itsestään selvyys. Kuten sekin, että pannaan valot päällä, ehdotellaan uusia juttuja ja pohditaan tarvittaessa vielä jälkikäteenkin, mikä tuntui hyvältä.
Mutta kun seksihalut ei iske puhumalla päälle, jos ne on vähän telakalla... Miehiin ei ainakaan päde se hanipuppeli löpinä... Eikä minuunkaan. Paremmin toimisi, jos nappaisi kiinni tuosta vaan, laskis housut ja survasis takaapäin sisään... Mutta kun nykysin niiiiin harvon... Onneksi on noita surisevia kavereitakin yöpöydän laatikossa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä kyllä tuollaisia ajatellut - puhumattakaan että naisia vihaisin, huh! Joten se jonkun minulle aikanaan opettama "vastuu on aina lukijalla" on näköjään paikkaansa pitävämpää kuin arvasinkaan. Ja tuotatuota... ..enkös minä siteerannut siinä muiden puheita enkä väittänyt niitä omakseni, vai miten se oli?
Noh, taidatpa vaan olla samanlainen kuin minäkin - eli provosoimallahan se keskustelu parhaiten jatkuu, kuten itsekin näköjään tiedät, heh ;-) Sitä kun katsos on takki ihan tyhjä ja oikeastaan ei enää edes jaksaisi, niin joutuu vanhakin koiran keksimään uusia temppuja, että keskusteluun tulisi taas edes vähän sähköä.
Mutta niin tai näin, kyllä naiset ovat kaikkea muuta kuin jotain mitä vihaisin :-)
ap
Mutta hei, auttakaa nyt tätä sikapossua hieman kun alkaa lurjukselta jo näkökulmat loppumaan ja kauhiast tuntuu, että keskustelu junnaa nyt jotenkii. Pitäiskö mennä vaikka fantasia-osastolle eli te fantasioisitte siitä, millä eri tavoilla murskaisitte minut ja sukukalleuteni ja minä sitten vastailsin jotain tyyliin "läl-läl-lieru, mullapa onkii munasuojat" tms.
Eli vähän nyt iloa tähän synkkyyteen jookosta!? ;-)
ap
edes maiharin kärjellä. Keskustelusi junnaa paikallaan. Lopeta ne "rakkaani" "ystäväiseni"
ym. jorinat. Olet ilmiselvästi huomionkipeä ja seksuaalisesti turhautunut. Kenties iän aiheuttamaa. Hanki jokin mielenkiintoinen harrastus, johon voit kanavoida seksuaalista energiaasi.
M31
Mutta hei, auttakaa nyt tätä sikapossua hieman kun alkaa lurjukselta jo näkökulmat loppumaan ja kauhiast tuntuu, että keskustelu junnaa nyt jotenkii. Pitäiskö mennä vaikka fantasia-osastolle eli te fantasioisitte siitä, millä eri tavoilla murskaisitte minut ja sukukalleuteni ja minä sitten vastailsin jotain tyyliin "läl-läl-lieru, mullapa onkii munasuojat" tms. Eli vähän nyt iloa tähän synkkyyteen jookosta!? ;-) ap
Loistava ajatus! Hmm.. ...mikähän se voisi olla. No, jokatapauksessa olet oikeassa - keskustelu junnaa paikallaan...
Hei, n36 - olen ajatellut sinua taas! Minulla olisi sinulle pyyntö: Tossa aihelistassa on sellaine kiroitus kuin "Pahaa oloa, olkaa hyvä:" Voisinko pyytää sinulta että lukisit sen ja kertoisit mitä olet mieltä? Kysyn siis nyt ihan ystävällisesti ja nöyrästi ilman hanipuputteluja.
ap
siitä, että mikä on pielessä naisten ja miesten parisuhteessa. Kun miehet alkavat sängyssä käyttäytyä kypsän aikuisen miehen tavoin, niin naisiakin voi alkaa taas sänkypuuhat kiinnostamaan.
been there, done that....
No, kävin lukemassa sen 'pahaa oloa' -jutun ja laitoin oman kommenttini sinne (en tähän, muuten olisi mennyt puurot ja vellit sekaisin)..
n36
Tähän taitaa olla hyvä lopettaa ainakin minun osaltani. Minulla ei kerta kaikkiaan enää riitä argumentit nyt kun Clinton vedettiin tähän keskusteluun mukaan.
Hauskaa loppuelämää sinulle ap :)
Toivottavasti hodari päivässä tuo sinulle onnen.