PASKIN kirja jonka olet lukenut, tai yrittänyt lukea?
Valitettavasti en omaa valintaani muista nimeltä,oli joku 50-luvulla painettu uskonnollinen tyttökirja jonka sain mummoltani. Teinityttö angstaili ihastuen johonkin pahispoikaan, mutta eksyi seurakunnan toimiin, löysi Jeesuksen ja uskis-poikaystävän.
Kommentit (703)
Kjell Westö Kangastus. En jaksanut lukea kuin puoleenväliin ja sitten pari viimeistä sivua. Luen paljon eikä ennen ole käynyt näin.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:20"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:18"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 21:55"]
Mä olen niin onnellinen teidän vastauksista. Pitkään olen miettinyt minkälaiset ihmiset kirjoittavat vauvapalstan mielipiteitä. Tämä kirjainhokkilista, jossa useat kotimaan ja maailman kirjallisuuden klassikot on listattu paskimmiksi ikinä luetuiksi kirjoiksi, antaa täydellisen vastauksen ihmettelemääni asiaan:)
omat paskimmat kirjat löytyvät Harlekiini osastolta. Minuun iskee Oksanen ja Itkonen, taivaslaulu, hemingway,
[/quote]
No sä sentään olet lukenut niitä harlekiineja. Mä yritin joskus 11-vuotiaana ja totesin, että eihän tällaista paskaa voi lukea.
172
[/quote] Niinpä, siis kuka noita Harlekiineja ja vastaavia oikein lukee? Itse luen mieluummin vaikka maitopurkin kylkeä ;)
[/quote]
Mä muuten oikeasti luen myös pakkausselosteita eri kielillä, oppii sanastoa :)
- Se, jolle vastasit
[/quote] Niin minäkin välillä. Etenkin noi vironkieliset on niin hauskoja että cälillä saa vedet silmissä nauraa. Eli tulee sekä hyöty että "hupi" kun niitä lueskelee. (t se jolle vastasit)
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:07"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 21:59"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 21:50"]Ei kai sais sanoa mutta SINUHE EGYPTILÄINEN...en vaan kertakaikiaan jaksanut kahlata sitä läpivaikka yleensä en mitään kirjaa kesken jätä. Myös esim Härkösen kirjat, UH! Ikäväkseni on todettava että Sofi Oksasen kirjatkin on kyllä yliarvostettuja. Itse pidän niitä tylsinä. [/quote] Niin on erilainen maku. Itse olen lukenut sen varmaan viisi kertaa. Rakastan Waltarin kieltä ja kerrontaa, vaikka se niin kyynistä onkin. Tavallaan elämäniloista, mutta loppu on aina surua täynnä. [/quote] Ja se pitää vielä sanoa, että Sinuhe ei voi olla "paskin" kirja. Ymmärrän, että joku ei pääse rönsyilevän kerronnan takia tarinaan sisään, ja siksi se jää kesken, mutta kyseessä on kuitenkin suomalaisen kirjallisuustaiteen klassikko - yksi eniten muille kielille käännetyistä kirjoistamme, eikä sitä paskaksi voi haukkua vaikka se omaan makuun ei sopisikaan.
[/quote] No niinhän mä sanoin, että ei kai saisi sanoa ;) Pääsin kyllä noin puoliväliin mutta kun se vielä siinäkin vaiheessa oli mielestäni jotenkin liian korni niin luovutin. Tiedän että kirjaa "pitäisi arvostaa" mutta se vain ei tuntunut aidolta...no, kun Suomalainen mies kertoo noinkin kaukaisista asioista niin epäuskottavuusongelmahan siitä väkisin tulee.
[/quote]
Päinvastoin, Waltarin Egyptin kuvausta on maailmanlaajuisesti kehutti osuvaksi ja oivaltavaksi. Sinulla taitaa tökkiä vain se kielellinen ilmaisu. Ei kaikki tietenkään voi tykätä Waltarin tyylistä, se on aivan omalaatuistaan, ja siihen kuuluu aina päähenkilö, joka luulee olevansa äärimmäisen älykäs, mutta on kuitenkin aina täysin höynäytettävissä ja vietävissä. Ja sitten on esim. Kaptah-orjan tyylinen sivuhahmo, joka puhuu hassuja, mutta on loppujen lopuksi todella viekas. Koko ajan Waltari kertoo tarinaa humoristisen älykkäästi, ja lukija saa kokea oivaltamisen iloa ja laskea historiallisia asioita yksi yhteen.
Pitää varmaan ottaa taas Sinuhe (tai Mikael Karvajalka) hyllystä luettavaksi. :)
Franz Kafka - Oikeusjuttu
Toisaalta tästä on aikaa, pitäisi ehkä yrittää nyt vanhempana uudestaan
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:14"]Ei nämä nyt paskoja ole, mutta eivät vain mun makuuni:
- Jari Tervo - olen aloittanut Ohranaa ja Myyrää, toista niistä äänikirjana jopa, mutten vain pysty. Tervon tyyli vituttaa.
- Peter Hoegin Rajatapaukset - kärsin sen läpi, en vain löytänyt tarttumapintaa. Ketjussa mainitun Lumen tajun olen lukenut myös, enkä oikein pitänyt siitäkään.
- Rushdien Saatanalliset säkeet on jäänyt kesken useita kertoja
- Nyt juuri jäi kesken Siantappajat - en edes muista kirjailijan nimeä. Rakkausasiat kuvailtu kliseisesti, ihme jankkausta koko kirja. Tai koko ja koko, sain lusittua siitä ehkä kolmanneksen, kun luulin, että kirjaa oli enää kolmannes jäljellä.
- Rikosta ja rangaistusta en oo saanut luettua, mutta yritän taas tänä kesänä!
Ketjussa mainituista suurinhokeista mun lemppareihin kuuluvat mm. Juha Itkonen, Antti Tuuri, Sofi Oksanen sekä yksittäiset teokset Sinuhe egyptiläinen ja Anna Karenina.
[/quote]
Høegin Rajatapaukset on mun yksi kaikkien aikojen lemppareista. Ehkä me rajatapaukset ymmärrämme sen? Mielenkiintoista sinällään, että yritin lukea Høeg'a teininä, kuten luin Waltaria ja Dostojevskiä. Teiniminä tykkäsi Sinuhesta ja Raskolnikovista, mutta ei ymmärtänyt Høegia. Aikuisena olen löytänyt Høegin, mutta Waltaria ja Dostojevskia en ole sitten lukioiän lukenut.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:25"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:20"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:18"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 21:55"]
Mä olen niin onnellinen teidän vastauksista. Pitkään olen miettinyt minkälaiset ihmiset kirjoittavat vauvapalstan mielipiteitä. Tämä kirjainhokkilista, jossa useat kotimaan ja maailman kirjallisuuden klassikot on listattu paskimmiksi ikinä luetuiksi kirjoiksi, antaa täydellisen vastauksen ihmettelemääni asiaan:)
omat paskimmat kirjat löytyvät Harlekiini osastolta. Minuun iskee Oksanen ja Itkonen, taivaslaulu, hemingway,
[/quote]
No sä sentään olet lukenut niitä harlekiineja. Mä yritin joskus 11-vuotiaana ja totesin, että eihän tällaista paskaa voi lukea.
172
[/quote] Niinpä, siis kuka noita Harlekiineja ja vastaavia oikein lukee? Itse luen mieluummin vaikka maitopurkin kylkeä ;)
[/quote]
Mä muuten oikeasti luen myös pakkausselosteita eri kielillä, oppii sanastoa :)
- Se, jolle vastasit
[/quote] Niin minäkin välillä. Etenkin noi vironkieliset on niin hauskoja että cälillä saa vedet silmissä nauraa. Eli tulee sekä hyöty että "hupi" kun niitä lueskelee. (t se jolle vastasit)
[/quote]
Mä taas en saa virosta enää hupia, kun osaan sitä! Se hupi siitä katoaa aika nopeasti, kun oppii alkeet, mutta toki joskus tulee vastaan hauskoja sanoja. Kuten lihavõtejänku, eli pääsiäispupu.
- se sama
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:27"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:14"]Ei nämä nyt paskoja ole, mutta eivät vain mun makuuni: - Jari Tervo - olen aloittanut Ohranaa ja Myyrää, toista niistä äänikirjana jopa, mutten vain pysty. Tervon tyyli vituttaa. - Peter Hoegin Rajatapaukset - kärsin sen läpi, en vain löytänyt tarttumapintaa. Ketjussa mainitun Lumen tajun olen lukenut myös, enkä oikein pitänyt siitäkään. - Rushdien Saatanalliset säkeet on jäänyt kesken useita kertoja - Nyt juuri jäi kesken Siantappajat - en edes muista kirjailijan nimeä. Rakkausasiat kuvailtu kliseisesti, ihme jankkausta koko kirja. Tai koko ja koko, sain lusittua siitä ehkä kolmanneksen, kun luulin, että kirjaa oli enää kolmannes jäljellä. - Rikosta ja rangaistusta en oo saanut luettua, mutta yritän taas tänä kesänä! Ketjussa mainituista suurinhokeista mun lemppareihin kuuluvat mm. Juha Itkonen, Antti Tuuri, Sofi Oksanen sekä yksittäiset teokset Sinuhe egyptiläinen ja Anna Karenina. [/quote] Høegin Rajatapaukset on mun yksi kaikkien aikojen lemppareista. Ehkä me rajatapaukset ymmärrämme sen? Mielenkiintoista sinällään, että yritin lukea Høeg'a teininä, kuten luin Waltaria ja Dostojevskiä. Teiniminä tykkäsi Sinuhesta ja Raskolnikovista, mutta ei ymmärtänyt Høegia. Aikuisena olen löytänyt Høegin, mutta Waltaria ja Dostojevskia en ole sitten lukioiän lukenut.
[/quote]
Mä luin Rajatapaukset sen jälkeen, kun Imagessa (?) oli Høegista Juha Itkosen (?) kirjoittama juttu, ja kirja kuulosti mielenkiintoiselta. Mutta siinä ilmaisussa on vain joku, joka tökkää. Vähän sama kuin Monica Fagerholmin kanssa, mutta hänen kirjoja lukiessani mulla vaihtelee ärsytys ja tykkääminen :)
Mä kyllä ymmärrän Raskolnikovia, mutta joku on saanut mut jättämään Rikoksen ja rangaistuksen monta kertaa kesken. Oon nähnyt siitä jonkun tosi hyvän teatterisovituksenkin, ja siksi tuntuukin siltä, että se kirjakin pitäis lukea.
Se oli jokin Pekka Siitoinin hengentuote. En muista enää kirjan nimeä, mutta vallattoman paskaa sekä sisällöllisesti että kielellisesti.
Elsa Anttila: Pankkineiti ja paremmat ihmiset
Paljonhan täällä on hyviäkin kirjoja mainittu, kuten Sinuhe egyptiläinen, Tuntematon sotilas, Sofi Oksasen teokset, Taru sormusten herrasta.. mutta no makuja on monia.
Itse en ole pitänyt esim. Peltirummusta, Saatana saapui Moskovaan on jäänyt kesken, Seitsemän veljestä oli ihan tuskaa lukea. Ymmärrän jälkimmäisen arvostuksen historiallisessa mielessä, mutta en usko hetkeäkään, että ne jotka kehuvat sen loistavuutta ja neroutta, ovat aidosti sen lukemisesta nauttineet. Eihän se oikeasti nykypäivän mittapuulla ole kummoinenkaan tekele. Niin, historiallinen arvo on suuri, mutta ei se mikään lukuelämys ole.
Ps. kuten joku muukin jo sanoi, niitä kuuluisia Harlekiineja on vaikea haukkua, kun ei niitä ole koskaan lukenut :D.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 21:28"]Paulo Coelhon Alkemisti. Muka-henkevää sanahelinää! Valmiiksi pureskeltua huttua. Niin huono!
[/quote]
Joo, tämä oli kyllä paskin. Vaihdan edellä mainitsemani tähän. t.186
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 21:09"]
Riikka Pulkkinen on epäilemättä sujuvasanainen kirjoittaja ja sivistynyt ihminen, mutta hänen Totta-romaaninsa teennäisyys ärsytti. Hänen kaikki kirjansa ovat kuulemma samanlaisia: joka ikinen henkilö pohdiskelee asioita "filosofisesti" ja riikkapulkkismaisesti. Toisin sanoen, kaikki Pulkkisen henkilöhahmot ovat vain kirjailijan oman persoonan toisintoja.
[/quote] Luin juuri Rajan ja sekin oli kyllä väliin tosi teennäinen. Ja suorastaan ällötti se yliromantisoitu synkillä asioilla mässäily. Mutta ei se nyt ihan äärettömän huono kirja kuitenkaan ollut, en kuitenkaan lue uudestaan.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:35"]
Elsa Anttila: Pankkineiti ja paremmat ihmiset
[/quote]
Elsa Anttila oli oikeasti Jorma Kurvinen; Susikoira Roin ja monien sotakirjojen kirjoittaja. Tulipa vain mieleen.
Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi. Hirveetä tuubaa.
Dan Brownko se nyt oli joka teki sen Enkelit ja demonit. Aivan järkyttävän huono.
Ennen päivän laskua ei voi on ihana kirja :)
Vuosia sitten harrastin lukemista siten, että paikallisen kirjaston runo-osastolta valitsin summan mutikassa muutaman runokirjan aina viikoksi luettavaksi ja silloin jäi mieleen se, että paskinta kotimaista runoutta tuottivat juurikin sellaiset nuoret henkevät naisen alut. Ne sellaiset kympin tytöt jotka hikipinkoilivat äikän tunnilla ja olivat niin kulttuuria että. Kielikuvat olivat luokkaa 'jääkyynelten sirpaleet', 'kädet valkeat enkelin siivet' ja sen sellaista melodramaattista tunnehöttöä jonka he ajattelivat olevan kovin vaikuttavaa.
Nuoret miehet jotka runoja alkuunkaan olivat ryhtyneet kirjoittamaan suhtautuivat kirjoittamiseen jotenkin kunnianhimoisemmin ja opukset olivat sellaisenaan paremmin luettavia. Tökköjä nekin oli, mutta ei alkuunkaan niin kuin nuorilla naisilla. Moni jäi kesken, kun ei vaan pystynyt.
mieslukija
Niin moni on maininnut Saatana saapuu Moskovaan, että lisään lusikkani tähän soppaan. Multa jäi se ensi yrittämällä kesken, olin silloin kai 17-vuotias. Pari vuotta myöhemmin yritin uudelleen, ja kun olin kahlannut ne ensimmäiset sekavat n. 30 sivua läpi, niin yhtäkkiä kirja imaisi mukaansa ja teki todella suuren vaikutuksen. On edelleen listallani parhaita kirjoja, mitä olen lukenut.
No niistä paskoista kirjoista taas muistuu mieleen koulussa pakkoluettu opus nimeltä Taimenenkalastus Amerikassa. En tiedä, missä aineissa kirjailija on ollut ja miksi tuollainen on kirjoitettu, julkaistu ja vieläpä suomennettu. Ei siinä ollut päätä eikä häntää, eikä se tietenkään kertonut mistään taimenenkalastuksesta, vaan - en edes tiedä mistä, tuntui kuin kirjailija olisi vain läiskinyt sanoja ja lauseita sikin sokin saadakseen päivän saldon täyteen. Tästä on vuosikymmeniä ja vieläkin kiukuttaa, että piti aikaa tuhlata siihen paskaan.
Katja Ketun Kätilö. Odotin hienoa teosta, hehkutus on ollut niin kova, mutta se teksti on vaan niin tekemällä tehty vaikeaksi, ettei uppoa yhtään! Aloitin pari kertaa, luovutin parinkymmenen sivun jälkeen..
Taru Sormusten Herraa olen päässyt kolmesti eteenpäin n.sadan sivun verran ja luovuttanut. Sofi Oksasen muu tuotanto on paskaa(stalinin lehmät, kun kyyhkyset katosivat), Puhdistus on ainut mikä säväytti ja runokokoelma Liian lyhyt hame, tosin sitä Oksanen ei ole yksin tehnyt.
Harry Pottereita inhoaville vinkki: sinnitelkää ekan kirjan alku (n.sivulle 100 asti), sen jälkeen ette malta jättää kirjaa käsistänne ja jatko-osat täytyy saada :D Lisa Jewellin hömpät on jäänyt myös kesken, en tykkää.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:18"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 21:55"]
Mä olen niin onnellinen teidän vastauksista. Pitkään olen miettinyt minkälaiset ihmiset kirjoittavat vauvapalstan mielipiteitä. Tämä kirjainhokkilista, jossa useat kotimaan ja maailman kirjallisuuden klassikot on listattu paskimmiksi ikinä luetuiksi kirjoiksi, antaa täydellisen vastauksen ihmettelemääni asiaan:)
omat paskimmat kirjat löytyvät Harlekiini osastolta. Minuun iskee Oksanen ja Itkonen, taivaslaulu, hemingway,
[/quote]
No sä sentään olet lukenut niitä harlekiineja. Mä yritin joskus 11-vuotiaana ja totesin, että eihän tällaista paskaa voi lukea.
172
[/quote] Niinpä, siis kuka noita Harlekiineja ja vastaavia oikein lukee? Itse luen mieluummin vaikka maitopurkin kylkeä ;)
[/quote]
Ja kuka jopa maksaa niistä?