Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
PASKIN kirja jonka olet lukenut, tai yrittänyt lukea?
07.04.2015 |
Valitettavasti en omaa valintaani muista nimeltä,oli joku 50-luvulla painettu uskonnollinen tyttökirja jonka sain mummoltani. Teinityttö angstaili ihastuen johonkin pahispoikaan, mutta eksyi seurakunnan toimiin, löysi Jeesuksen ja uskis-poikaystävän.
Kommentit (703)
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 21:55"]
Mä olen niin onnellinen teidän vastauksista. Pitkään olen miettinyt minkälaiset ihmiset kirjoittavat vauvapalstan mielipiteitä. Tämä kirjainhokkilista, jossa useat kotimaan ja maailman kirjallisuuden klassikot on listattu paskimmiksi ikinä luetuiksi kirjoiksi, antaa täydellisen vastauksen ihmettelemääni asiaan:)
omat paskimmat kirjat löytyvät Harlekiini osastolta. Minuun iskee Oksanen ja Itkonen, taivaslaulu, hemingway,
No sä sentään olet lukenut niitä harlekiineja. Mä yritin joskus 11-vuotiaana ja totesin, että eihän tällaista paskaa voi lukea.
172Niinpä, siis kuka noita Harlekiineja ja vastaavia oikein lukee? Itse luen mieluummin vaikka maitopurkin kylkeä ;)
Harlekiinin lukijat ovat kuin kauniiden ja rohkeiden katsojat. Kukaan ei tunnusta olevansa aktiivinen lukija mutta kummasti kirjoja kaupan hyllytä katoaa. Itse luin aikanaan paljon harlekiineja. Ennakoitava ja onnellinen loppu oli se mitä tarvitsin paskan elämän unohtamiseksi. Nykyäänkään en halua lukea mitään raskasta/ surullista. Kaunareita on kiva katsoa esim lomilla, aina pääsee juonesta kiinni vaikka on kuukausia ollut välissä. Harmi vaan kun tulee pikkukakkosen kanssa samaan aikaan..
Teininä jätin raamatun ja Sinuhe egyptiläisen kesken. Richard Bachin Silta yli ikuisuuden oli teininä aivan hitti, muutama vuosi sitten yritin kahlata uudestaan läpi mutta en vaan pystynyt.
Voin kertoa sinulle Sinuhen lopun tiivistetysti:
Köyhä tietämättään aatelista alkuperää oleva neitsyt palvelustyttö rakastuu kreiviin , menevät naimisiin,The end:)
Mikäs vitsi tuo oli olevinaan?
Itse luin aikanaan paljon harlekiineja. Ennakoitava ja onnellinen loppu oli se mitä tarvitsin paskan elämän unohtamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 21:55"]
Mä olen niin onnellinen teidän vastauksista. Pitkään olen miettinyt minkälaiset ihmiset kirjoittavat vauvapalstan mielipiteitä. Tämä kirjainhokkilista, jossa useat kotimaan ja maailman kirjallisuuden klassikot on listattu paskimmiksi ikinä luetuiksi kirjoiksi, antaa täydellisen vastauksen ihmettelemääni asiaan:)
omat paskimmat kirjat löytyvät Harlekiini osastolta. Minuun iskee Oksanen ja Itkonen, taivaslaulu, hemingway,
No sä sentään olet lukenut niitä harlekiineja. Mä yritin joskus 11-vuotiaana ja totesin, että eihän tällaista paskaa voi lukea.
172Niinpä, siis kuka noita Harlekiineja ja vastaavia oikein lukee? Itse luen mieluummin vaikka maitopurkin kylkeä ;)
Harlekiinin lukijat ovat kuin kauniiden ja rohkeiden katsojat. Kukaan ei tunnusta olevansa aktiivinen lukija mutta kummasti kirjoja kaupan hyllytä katoaa. Itse luin aikanaan paljon harlekiineja. Ennakoitava ja onnellinen loppu oli se mitä tarvitsin paskan elämän unohtamiseksi. Nykyäänkään en halua lukea mitään raskasta/ surullista. Kaunareita on kiva katsoa esim lomilla, aina pääsee juonesta kiinni vaikka on kuukausia ollut välissä. Harmi vaan kun tulee pikkukakkosen kanssa samaan aikaan..
Teininä jätin raamatun ja Sinuhe egyptiläisen kesken. Richard Bachin Silta yli ikuisuuden oli teininä aivan hitti, muutama vuosi sitten yritin kahlata uudestaan läpi mutta en vaan pystynyt.
Voin kertoa sinulle Sinuhen lopun tiivistetysti:
Köyhä tietämättään aatelista alkuperää oleva neitsyt palvelustyttö rakastuu kreiviin , menevät naimisiin,The end:)
Mikäs vitsi tuo oli olevinaan?
Itse luin aikanaan paljon harlekiineja. Ennakoitava ja onnellinen loppu oli se mitä tarvitsin paskan elämän unohtamiseksi.
Voin kertoa sinulle Sinuhen lopun tiivistetysti:
Köyhä tietämättään aatelista alkuperää oleva neitsyt palvelustyttö rakastuu kreiviin , menevät naimisiin,The end:) eli tyyppi on jättänyt sinuhen kesken ja tykkää harlekiineista ..ajattelin tehdä palveluksen
Mainio pikku sota
Mielenkiintoinen aihe, kertoo Englantilaisesta lento-osastosta, jotka tulevat Suomeen taistelemaan Venäläisiä joukkoja vastaan. Kirjoitteja on vaan luokattoman huono. Kirja pomppii täysin päämäärättömästi aiheesta toiseen. Esim. jännittävä tarina hyökkäykseen lähdötä katkeaa, kun kirjailija alkaa esitellä lentäjien vaatetusta monen sivun ajaksi. Sitten tarina jatkuu hetken, kunnes kirjailija palaa ajassa taaksepäin ja alkaa esitellä poliittisia vaikuttimia, jotka vaikuttivat hyökkäyskohteen valintaan, kunnes taas päästään lähtemään hyökkäystä päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeisin pettymys oli Saatana saapuu Moskovaan. Luin yli sata sivua mutta en millään päässyt juoneen kiinni ja teksti oli puuduttavaa. Myös Rikos ja Rangaistus sekä Anna Kareniina on jääneet kesken joten ehkä venäläiset klassikot ei vaan ole mun kirjallisuutta.
Luin joskus kirjallisuustiedettä avoimessa ja siellä melkein joka toinen kirja oli ikävä lukukokemus. Esim. Täälläkin mainittu wertherin kärsimykset ja odysseus. Tietysti ovat oman aikansa kuvia eikä varmaan ideakaan olla kovin viihdyttäviä nykylukijalle. En jatkanut kirjallisuuden opiskelua :D
THS-trilogiasta luin ensinnäisen kirjan ja odotin koko kirjan milloin imaisee mukaansa (niin kuin monet sen lukeneet kuvailevat) mutta en kyllä kokenut mitään lukunautintoa.
Mua kiinnostais tietää millasista kirjoista sä sit tykkäät?
Tiedän kyllä että mun kirjallisuusmaku ei varmaa ole kovin kultturelli. Luen nykyään enemmän tietokirjoja kuin romaaneja opiskelujen vuoksi. Kaunokirjallisuuden suosikkeja on Jane Austenin, Enni Mustosen ja Carlos Ruis Zafronin tuotanto. Harry Pottereihin on myös aina kiva palata (vaikka niistä ei saakaan samanlaisia kiksejä kuin teininä.)
Jane Austin on loistava ajan kuvaus
Vierailija kirjoitti:
Alkaa ihan kiinnostaa tuo Coelho, kun sitä tässä(kin) ketjussa niin haukutaan. Kehtaisinkohan lainata?
Ehdottomasti. Aina parempi muodostaa itse omat mielipiteensä ja onhan tuo sen verran menestynyt että kyllä siitä joidenkin on pakko tykätäkin. Itse taas kuulun niihin, joiden mielestä Coelhon kirjat on rasittavaa lässytystä ilman mitään särmää, mutta jotenkin voin kuvitella sen uppoavan tietynlaiselle ihmistyypille. Ehkä niille samoille, jotka tykkää postailla jotain kuluneita, imeliä mietelauseita ja aforismeja facebookiin. Mutta siis kokeile, jos ei uppoa niin ainakin voit haukkua sitä ihan omasta kokemuksesta. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja. Kyllä näkee ettei ole ollut kustannustoimittajaa. Kerronta on köyhää ja kömpelöä.
Hirveätä paskaa tosiaan. Ihan kuin joku 8. luokkalainen olisi vääntänyt ainekirjoituksesta ihan liian pitkän. Vuorinen voisi heittää kynät roskikseen ja alkaa mielummin vaikka juomaan.
Useimmat Finlandia-palkinnolla palkitut kirjat eivät vain nappaa. Sama koskee lukemattomia kriitikoiden ylistämiä opuksia, usein suorastaan tekotaiteellisia. Ja kolmas ryhmä on useimmat ns. julkkisten avautumiskirjat, joissa kieli on huonoa ja sisältö yhtä tyhjän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet sellaiset, joita kovasti on arvosteluissa kehuttu, ovat menneet minulla niin sanotusti yli hilseen. Raskasta luettavaa oli väkisin läpi kahlaamani "Rikos ja rangaistus". Ja nimestään huolimatta oli "Puhdistus" minulle p-kirja. Vai olisiko se alkanut viedä mukanaan, jos olisin jaksanut lukea pitemmälle kuin kolmisenkymmentä sivua. Ahdistava oli kuulemma ollut elokuvakin, sanoi nuoriso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kriitikoiden ylistämät ja kaikenmaailman palkinnot saaneet voi mun puolesta heittää roskiin.
Assburger kirjoitti:
Aika kauan meni, ennen kuin myönnettiin, ettei Arto Paasilinnan tuotannosta saa enää korjailemallakaan lukukelpoista tekstiä.
Parhaimmillaanhan olivat mainiota viihdettä ja hieman syvällisempiäkin tasoja niissä oli.
Aluksi mies kangistui kaavoihin ja taso vaihteli, lopulta teksti oli aivan kuraa.
Silti vain haluttiin joulumarkkinoille uusi kirja.
Heh! Luen juuri Suomalaista kärsäkirjaa, jonka olen saanut joululahjaksi 2005 eikä ole vain tullut luettua aikaisemmin. Kyllä on aikamoista tervanjuontia, vaikka lapsena pidin Paasilinnan kirjoista. Aion kuitenkin sitkeästi lukea loppuun, kun olen sen lahjaksi saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enusko kirjoitti:
Raamattu
On avain lähes kaikkeen länsimaiseen taiteeseen, joten suosittelen kyllä lukaisemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taru Sormusten Herrasta
Monte -Kriston kreivi
Tiedä sitten paskuudesta, mutta kesken jäivät tiiliskivet, niin että heilahti. Tosin Monten kanssa olin yllättävän sitkeä, mutta paksuus vei voiton.
Vierailija kirjoitti:
enusko kirjoitti:
Raamattu
On avain lähes kaikkeen länsimaiseen taiteeseen, joten suosittelen kyllä lukaisemaan.
No huh huh miten sivistymätön ja älytön kommentti.. :D Oletko sinä tosissasi? En halua loukata, tai kuulostaa ilkeältä, mutta siis uskomatonta miten joku voi ajatella näin... Sama kun sanoisi että Koraani on avain kaikkeen itämaiseen/afrikkalaiseen taiteeseen :D Mikäs susta on kaiken antiikin ajan taiteen AVAIN?
- Bret Easton Ellis, Vetovoiman lait
- Jay McInerney, Elämäni tarina
Näiden lukemisen lopetin parinkymmenen sivun jälkeen. Voi olla, että kokeilen joskus myöhemmin lukea ne tai jomman kumman, mutta tällä hetkellä ei jaksa lukea tällaista paskaa.
J. K. Valmentaja, olen pettynyt sinuun. Loistavan esikoisromaanin jälkeen kirjoitat tällaista paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen harrastanut lukemista 8-vuotiaasta asti. Lukioikäisenä yritin "olla aikuinen" ja lukea jotain klassikoita. Lopputulos:
- Täällä Pohjantähden alla (väkisillä 2. osan puoliväliin, hirveän synkkä ja painostava sisältö)
- Nuorena nukkunu (luin loppuun, mutta ahdistava oli)
- Sofian maailma (kesken jäi, koska en ymmärtänyt mitään).
No et kyllä mikään älykkö ole, jos et ole Sofiaa lukioikäisenä tajunut.
Katja Kettu Kätilö, jäi kesken, murre ärsytti niin paljon.
Jean Untinen-auto Luolakarhun klaanin vika osa, aika oli kullannut teinimuistot, hirveää kakkaa nykyminälleni.
Alue: Aihe vapaa
Tiedän kyllä että mun kirjallisuusmaku ei varmaa ole kovin kultturelli. Luen nykyään enemmän tietokirjoja kuin romaaneja opiskelujen vuoksi. Kaunokirjallisuuden suosikkeja on Jane Austenin, Enni Mustosen ja Carlos Ruis Zafronin tuotanto. Harry Pottereihin on myös aina kiva palata (vaikka niistä ei saakaan samanlaisia kiksejä kuin teininä.)