Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
PASKIN kirja jonka olet lukenut, tai yrittänyt lukea?
07.04.2015 |
Valitettavasti en omaa valintaani muista nimeltä,oli joku 50-luvulla painettu uskonnollinen tyttökirja jonka sain mummoltani. Teinityttö angstaili ihastuen johonkin pahispoikaan, mutta eksyi seurakunnan toimiin, löysi Jeesuksen ja uskis-poikaystävän.
Kommentit (703)
Samaa mieltä monesta useasti mainitusta teoksesta, kuten Tolstoin Anna Kareninasta, Tarttin Tiklistä tai Salingerin Siepparista ruispellossa. Sen sijaan ihmettelen, miksi (Sacharin) Paahde on mainittu niin moneen kertaan. Sehän on letkeä, harmiton nuortenkirja, jota luetetaan yläkoululaisilla, jotta he lukisivat edes yhden kirjan elämässään. Nopeasti luettu ja varsin hyvää tekstiä, kunnon juonirakenne ja motiivi (kaunokirjallinen) löydettävissä helposti, eli passeli analyysiharjoituskirja.
Minusta kirjan paskuus on suhteessa niihin odotuksiin, joita lukijalla siitä on. Paahde on iloinen yllätys, sillä se on parempi mitä viihteelliseltä nuortenkirjalta odottaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fifty Shades of Grey - koko sarja. Aloitin jokaista enkä yhtäkään jaksanut alkua pidemmälle.
Maria veitola kirjaa ei tarvi edes aloittaa.
Elena Ferranten Loistava ystäväni. En ymmärrä kirjan hehkutusta. Karmeaa sontaa.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enusko kirjoitti:
Raamattu
On avain lähes kaikkeen länsimaiseen taiteeseen, joten suosittelen kyllä lukaisemaan.
No huh huh miten sivistymätön ja älytön kommentti.. :D Oletko sinä tosissasi? En halua loukata, tai kuulostaa ilkeältä, mutta siis uskomatonta miten joku voi ajatella näin... Sama kun sanoisi että Koraani on avain kaikkeen itämaiseen/afrikkalaiseen taiteeseen :D Mikäs susta on kaiken antiikin ajan taiteen AVAIN?
Kulttuurinen vaikutus on valtava ja suuri
osa vanhasta taiteesta oli aiheeltaan uskonnollista.
Maallinen taidr ja kirjallisuus lainaili Raamatullista kuvastoa.Puhumattakaan uskonnollisten näkemysten ymmärtämisestä.
Kannattaa lukea keskeiset tarinat, Genesis, Exodus, tarinat Salomosta, Daavidista....
Evankeliumit ja Joh.Ilmestys vähintään.
Sananlaskut ja Job.En sanonut, etteikö sillä olisi ollut suuri vaikutus, mutta Raamatun olevan avain kaikkeen länsimaiseen taiteeseen on silti todella sivistymättömästi ja yksinkertaisesti sanottu. Olen lukenut Raamatun, kiitos vain neuvoista :) Ja ymmärrän taidettakin jonkun verran.
Totta, ei se avain kaikkeen länsimaiseen taiteeseen ole, tuon sanoja liioitteli vahvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äskettäin lukemani Katariina Romppaisen "Mustikkasoppa" oli kyllä aika p*ska. Hömppää ja kevyttä tiesin odottaa, mutta en näin kliseistä ja ennalta-arvattavaa tarinaa kolmekymppisen sinkun miehenhausta.
Vierailija kirjoitti:
Steven Hall: Haiteksti. Olisi voinut mielestäni jäädä kokonaan tekemättä.
Tämä kirja on yksi lempikirjoistani, olen lukenut sen monta kertaa. Mutta ei varmaan ole joka makuun, onhan se aika omituinen. Paljon lukevana pieni omalaatuisuus kirjassa voi olla virkistävää.
Huonoimmat kirjat on yleensä olleet niitä kovasti hehkutettuja menestyskirjoja. Yleensä ne on kaavamaisia ja tylsiä, ne ei juuri poikkea muista saman genren kirjoista. Ehkä on vaan odotukset liian korkealla.
Sain juuri luettua Jeffrey Archerin kirjan Kane ja Abel, enkä ole kai koskaan lukenut yhtä tylsää kirjaa. Yhtään ainoata yllätystä ei tämä kirja tarjonnut, tiesin koko ajan mitä seuraavalla sivulla tapahtuu. Olisi pitänyt jättää tämä kirja kesken, mitään en olisi siinä menettänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peltirumpu jäi minulla kesken, samoin Saatana saapuu Moskovaan. Ikävää, että molemmat kirjat oli ostettuja, niin että niistä piti sitten hankkiutua eroon. Ehkä joku muu saa nämä minun kirjani ja löytää niistä jotain mikä meni minulta täysin ohi.
Taru Sormusten Herrasta. Tylsä. Lapsellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen harrastanut lukemista 8-vuotiaasta asti. Lukioikäisenä yritin "olla aikuinen" ja lukea jotain klassikoita. Lopputulos:
- Täällä Pohjantähden alla (väkisillä 2. osan puoliväliin, hirveän synkkä ja painostava sisältö)
- Nuorena nukkunu (luin loppuun, mutta ahdistava oli)
- Sofian maailma (kesken jäi, koska en ymmärtänyt mitään).
Ei kai Sofian maailma mikään klassikko ole, parikymmentä vuotta vanha kirja. Ja sehän on nimenomaan teineille tarkoitettu käsittääkseni?
Teineille suunnattu opettamaan filosofit.
No eikös ne filosofit oo aika klassikoita.
Aika jännä, että kirja olisi pitänyt ymmärtää lukioikäisenä siksi, että täällä palstalla ajatellaan, että se on hieno ja helppo kirja. Oletteko kaikki edes yrittäneet samassa iässä? Tai aikuisena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Andy Mulliganin Roskaa oli kirjaimellisesti roskaa
- Seitsemän veljestä ei napannut sitten yhtään
- Hemingwayn Kenelle kellot soivat?, odotukset olivat korkeat ja petyin pahasti
joku Harlekiini mökillä, voi herranjumala
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen harrastanut lukemista 8-vuotiaasta asti. Lukioikäisenä yritin "olla aikuinen" ja lukea jotain klassikoita. Lopputulos:
- Täällä Pohjantähden alla (väkisillä 2. osan puoliväliin, hirveän synkkä ja painostava sisältö)
- Nuorena nukkunu (luin loppuun, mutta ahdistava oli)
- Sofian maailma (kesken jäi, koska en ymmärtänyt mitään).
Ei kai Sofian maailma mikään klassikko ole, parikymmentä vuotta vanha kirja. Ja sehän on nimenomaan teineille tarkoitettu käsittääkseni?
Teineille suunnattu opettamaan filosofit.
No eikös ne filosofit oo aika klassikoita.
Aika jännä, että kirja olisi pitänyt ymmärtää lukioikäisenä siksi, että täällä palstalla ajatellaan, että se on hieno ja helppo kirja. Oletteko kaikki edes yrittäneet samassa iässä? Tai aikuisena?
Luin Sofian maailman 9. luokalla. Kirja ei ollut mitenkään vaikeatajuinen, mutta en tykännyt siitä. Kolmekymppisenä luin uudestaan enkä edelleenkään tykännyt. Siinä ei vain ollut mitään viehätystä, loppuratkaisukin oli jotenkin tosi kliseinen.
Tapio Nousiaisen Yksi ainoa elämä. Ahdistavaa ja suorituskeskeistä ohjeistusta miten tulet uskoon oikein. Hyi hitto.
Marko Kilpi 'Elävien kirjoihin*. Yritin, mutta en vaan pystynyt. Itseasiassa ainoa kirja, jonka olen jättänyt kesken. Takakannessa kehua retosteltiin kuinka kyseessä on palkittu teos. Jaa. Minä en olis kyllä palkinnut tätä.
Tykkään dekkareista ja luen niitä paljon. Tämä oli poikkeuksellisen huono.
Vierailija kirjoitti:
Tapio Nousiaisen Yksi ainoa elämä. Ahdistavaa ja suorituskeskeistä ohjeistusta miten tulet uskoon oikein. Hyi hitto.
Veit jalat suustani. Joskus muinoin hihhulikaverini puolipakolla luetutti tämän, ja suuttui, kun se oli mielestäni ahdasmielistä scheissea. Ko. opus on hyvä ainoastaan notskin/kiukaan/juhannuskokon sytykkeenä. Vain 50 shades of grey oli paskempi.
Elizabeth Adler - Sydänten Sykkeessä
Douglas Preston - Isku
Alue: Aihe vapaa
Tungettuani luukusta noin kuusikymmentä kiloa mainospaperia, päätin vielä sinetöidä irtisanomiseni. Pujotin sardiinini postiluukusta ja annoin tulla oikein pitkän ja virkistävän iltakusen sanomalehtien päälle. Tuli todella hyvä mieli, kun kehtasin selvinpäin kusta ventovieraan ihmisen postiluukusta sisään. Mulle ei vittuilla.
- siinä Vuorisen proosaa Juoppohullusta. Oli kyllä surkein koskaan lukemani teos.