Lue keskustelun säännöt.
Tuleeko uskonnosta satu kun SINÄ et siihen usko?
09.12.2008 |
Muuttaako se uskonnon luonnetta epäluotettavammaksi ja Raamatun sanan absoluuttisesti täysin totuuden vastaiseksi?
Kun minä en usko niin sitä ei ole?
Tieteelliset teoriat sitten ovat totta, ehdottoman varmasti, kun sinä niin uskot. Tiedemiehet itse kyllä puhuvat teorioista ja myöntävät, että ainakin osa teorioista voi osoittautua myöhemmin vääräksi, mutta kun MINÄ uskon sen totuudeksi niin silloin se on totuus... eikä niin?
Kommentit (116)
Mielen kuvat Jumalasta tai kansantajuisempi kirja Ihmismieli ja Jumala.
Jumala ja jumalakuvat ovat eri asia. Jumalakuviin ihmiset sijoittavat niitä mielikuvia, mitä on syntynyt varhaisissa suhteissa. Jumalakuva voi olla ankara, kahlitseva, poissaoleva, kostava tai anteeksiantava, syliinottava sen mukaan, millaisia omat vanhemmat ovat olleet. (Karkeasti selitettynä.)
Jotkut ajattelevat, että Jumala on vain "taivaallinen nallekarhu", johon kohdistetaan syvimmät toiveet turvallisuudesta ja läheisyydestä.
Vaikka itse olen lukenut ja pohtinut aihetta paljon, en ole saanut hiottua Jumalaani pois vakaumuksestani. Terapia voi sen sijaan auttaa muuttamaan jumalakuvaa armollisemmaksi, samalla kun itse alkaa suhtautua itseensä armollisemmin.
Olen joskus tullut ajatelleeksi sellaista, että ehkä uskonto on evoluutiossa rakentunut mekanismi korjata lapsuudessa syntyneitä psyykkisiä vaurioita. Siinähän tavallaan imitoidaan rakastavaa vanhempi-lapsi-suhdetta, ihan suoraan puhutaankin taivaan isästä. Katolisilla ja monissa muissa uskonnoissa on myös äiti-hahmoja. Nämä sitten ovat turvallisia ja rakastavia, ehdottomasti hyväksyviä, on taivas joka on turvallinen paikka jota ajatella. Olen omassa terapiassani tavallaan rakentanut samanlaisia rakenteita mieleeni, mutta ilman uskonnollisuutta. Turvapaikkaharjoitukset jne. Olen myös ihan suoraan kuvitellut itselleni toisenlaisen äidin, jolle olen jutellut ja josta olen mielikuvissa hakenut turvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
henkilökohtaisen uskon kautta saadut todistukset. Vai kuvitteletko jopa, että sinulla on yliluonnollisia ja jumalallisia kykyjä nähdä toisten ihmisten sisäiseen maailmaan? Hyvin rohkeaa tekstiä sinulta.
Paitsi että myöskään henkilökohtaisella tasolla uskon kautta saadut kokemukset eivät ole mitään oikeita todisteita, vaan kuvitelmia todisteista. Että pattitilannehan uskonto on.
henkilökohtaisen uskon kautta saadut todistukset. Vai kuvitteletko jopa, että sinulla on yliluonnollisia ja jumalallisia kykyjä nähdä toisten ihmisten sisäiseen maailmaan? Hyvin rohkeaa tekstiä sinulta.
Paitsi että myöskään henkilökohtaisella tasolla uskon kautta saadut kokemukset eivät ole mitään oikeita todisteita, vaan kuvitelmia todisteista. Että pattitilannehan uskonto on.
Kukaan ei epäile etteikö monikin kokisi ihmeellisiä asioita mielessään ja ajattelisi sisäisen elämänsä todistavan Jumalan olemassaolon. Mutta tosiasia on, että ihmisen _tuntemuksilla_ ei voi oikeasti todistaa mitään. Ihminen voi suggeroida itsensä mitä ihmeellisempiin asioihin.
Minä uskon tonttuihin, keijuihin, haltioihin, peikkoihin, menninkäisiin, maahisiin ja moniin muihin henkiolentoihin.
Siis ihan oikeasti uskon. Onko nämä mielestänne satua vai totta?
Näytät uskovan vahvasti itsesuggestioon, ilmeisesti sekä omalla että toistenkin kohdalla. Mutta mikä minä olen ketään moittimaan, varsinkin kun kyse on vakaumuksesta.
Tuo nyt vaan on fakta
Kukaan ei epäile etteikö monikin kokisi ihmeellisiä asioita mielessään ja ajattelisi sisäisen elämänsä todistavan Jumalan olemassaolon. Mutta tosiasia on, että ihmisen _tuntemuksilla_ ei voi oikeasti todistaa mitään. Ihminen voi suggeroida itsensä mitä ihmeellisempiin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksette poista näitä uskontoaiheisia keskusteluita? Nämä menevät ihan överiksi! Palstalla vierailevat hullut jäisivät vähemmälle, kun tämä aihepiiri jätettäisiin huomiotta.
Näytät uskovan vahvasti itsesuggestioon, ilmeisesti sekä omalla että toistenkin kohdalla. Mutta mikä minä olen ketään moittimaan, varsinkin kun kyse on vakaumuksesta.
Sitä vaan tarkoitan, ettei uskonnollisia kokemuksia voi käyttää TODISTEENA. Moni tuntuu niin tekevän. Että tietysti Jumala on, koska minulla on niin vahva kokemus, tunnen sataprosenttisen varmasti että Jumala on, tunnen jumalan läsnäolon. Noh, niin tuntee mieleisairaskin sataprosenttisen varmasti olevansa Jeesus tai Napoleon tai Sheeban kuningatar, mutta ei se tee siitä totta.
Omaa uskonnnollista kokemusta on mahdotonta käyttää todisteena Jumalan olemassaolosta. Menisköhän nyt perille, kun en tunnu saavan tätä asiaa selväksi millään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vai ei.
Sitä vaan tarkoitan, ettei uskonnollisia kokemuksia voi käyttää TODISTEENA. Moni tuntuu niin tekevän. Että tietysti Jumala on, koska minulla on niin vahva kokemus, tunnen sataprosenttisen varmasti että Jumala on, tunnen jumalan läsnäolon. Noh, niin tuntee mieleisairaskin sataprosenttisen varmasti olevansa Jeesus tai Napoleon tai Sheeban kuningatar, mutta ei se tee siitä totta.
Omaa uskonnnollista kokemusta on mahdotonta käyttää todisteena Jumalan olemassaolosta. Menisköhän nyt perille, kun en tunnu saavan tätä asiaa selväksi millään.
sitä tarkoitin itsesuggestiolla vakaumuksena. Kunnioitan allaolevaa mielipidettäsi, vaikka rohkeasti kirjoitatkin, kuin se olisi varmaa faktatietoa.
Omaa uskonnnollista kokemusta on mahdotonta käyttää todisteena Jumalan olemassaolosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nro 87 puolsi kovasti itsesuggestiota
sitä tarkoitin itsesuggestiolla vakaumuksena. Kunnioitan allaolevaa mielipidettäsi, vaikka rohkeasti kirjoitatkin, kuin se olisi varmaa faktatietoa.
Omaa uskonnnollista kokemusta on mahdotonta käyttää todisteena Jumalan olemassaolosta.
Kunnioitan allaolevaa mielipidettäsi, vaikka rohkeasti kirjoitatkin, kuin se olisi varmaa faktatietoa.
Omaa uskonnnollista kokemusta on mahdotonta käyttää todisteena Jumalan olemassaolosta.
Mutta mielestäni sen tunnustaminen, että oma mieli on tässä suhteessa epäluotettava, ei estä uskomasta tai estä nauttimasta uskonnollisista tunteista. Eipäilen itse asiassa, että usko voi tuoda täydellisen rauhan vasta sitten kun tajuaa ja tunnustaa tämän asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoittanut päättää omalta osaltaan tähän. Rauhallista joulua kaikille!
Mielestäni keskustelu on asiallisella tasolla.
Miksette poista näitä uskontoaiheisia keskusteluita? Nämä menevät ihan överiksi! Palstalla vierailevat hullut jäisivät vähemmälle, kun tämä aihepiiri jätettäisiin huomiotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nrossa 83 kirjoitin henkilökohtaisen uskon kautta saadusta todistuksesta. Tämä uskon ja todistuksen vaikuttaa Jumalan Henki. Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että mielen ja varsinkin tunne-elämän liikkeet ovat moninaisia. Ja tosiaankaan niiden varaan ei voi mielestäni perustaa
todellakaan mitään. Jumalan Hengen vaikuttama uskoa (jonka kautta Jeesus asuu uskovassa) voisi vertauskuvallisesti verrata myrskyävän meren aaltojen keskellä (meri kuvaa tunteita yms. subjektiivisia mielen liikkeitä, esim. olosuhteista johtuvia) olevaan kallioon, joka kestää sekä elämässä että kuolemassa.
Ihanaa joulunaikaa, rauhaa ja rakkautta sinulle!
No todellakiin se on fakta
Omaa uskonnnollista kokemusta on mahdotonta käyttää todisteena Jumalan olemassaolosta.Mutta mielestäni sen tunnustaminen, että oma mieli on tässä suhteessa epäluotettava, ei estä uskomasta tai estä nauttimasta uskonnollisista tunteista. Eipäilen itse asiassa, että usko voi tuoda täydellisen rauhan vasta sitten kun tajuaa ja tunnustaa tämän asian.
Mitä tarkoittaa "uskoa johonkin"? Mihin me uskomme, jos sanomme: "Minä uskon sinuun" tai "Minä uskon sinua". Voidaanko näiden lauseiden totuudellisuus testata tieteellisesti? Jos pettämisestä epäillyn puoliso sanoo syytetylle, että uskoo hänen puhuvan totta ja haluaa jatkaa suhteessa, vaikka muut kehottavat eroamaan, mistä tässä toiseen uskomisessa on kyse? Tai mitä tarkoittaa, että "minä uskon, että Jokerit voittaa mestaruuden/ että suomalaiset alkavat hillitä energiakulutustaan synkeiden ympäristötietojen tultua esiin/ että onnistut hyvin yliopiston pääsykokeissa, koska olet harjoitellut niin paljon". Eikö ole kyse enemmänkin luottamuksesta ja toivosta kuin faktatiedosta.
Jumalaan uskova ihminen joutuu tekemään "uskon hypyn" kuilun reunalta toiselle eli irrottautumaan järjen alueelta luottamuksen avulla uskon puolelle. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luottaa ilmahypyn aikana, että vastapuolella on usko, joka ottaa vastaan ja kannattelee. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään sokeaa uskoa ja realiteettien kieltämistä; uskon puolellakin pätevät saman maailman ja elämän lainalaisuudet. Usko on kuitenkin kuin värilliset lasit, joiden läpi uskova katsoo maailmaa. Jokaisella ihmisellä on omat värilliset lasit, joillakin ne voivat olla "kaikki uskonnollisuus on uhkaavaa ja se pitää tuhota".
Eli kerro, mitä sinulle merkitsee se, että uskot tonttuihin, keijuihin, haltioihin, peikkoihin, menninkäisiin, maahisiin ja moniin muihin henkiolentoihin. Miten se näkyy elämässäsi? Miten olet alkanut uskomaan em. olentoihin? Mitä uskosi on tuonut elämääsi ja mitä se olisi ilman tätä uskoa?
Uskovat hei! Minä uskon tonttuihin, keijuihin, haltioihin, peikkoihin, menninkäisiin, maahisiin ja moniin muihin henkiolentoihin.
Siis ihan oikeasti uskon. Onko nämä mielestänne satua vai totta?
Yhtä mahdotonta on "todistaa" uskon ja Hengen alueen asioita uskosta osattomalle, kuin sokealle yrittää selvittää, millaisia värit ovat.
Riippuu siitä, onko jotain Hengen maailmaa olemassa tai onko se juuri sellainen miksi sinä sen luulet.
että nämä ovat uskon asioita ja Hengen maailman asioita.
Mitätöit ja vähättelethän sinäkin minun uskoani itsesuggestion voimaan. Ja kaikkien niiden miljardien maailman ihmisten ei-kristillistä uskoa kun annoit ymmärtää ettei kukaan voi tuntea totuutta jollei ole kristitty. Missä on todistettu että kristittyjen Jumala on maailmankaikkeuden valtavin voima?
Ei ole mun asia puuttua kenenkään uskoon.
Mä olen taipuvainen ajattelemaan niin että kun ihminen löytää mielenrauhan/uskon, niin se kyllä näkyy. Ateisteissä tälläistä ihmisestä hehkuvaa rauhaa en ole kertaakaan nähnyt.
Ateisteissä tälläistä ihmisestä hehkuvaa rauhaa en ole kertaakaan nähnyt.
Harvemmin niistä kovinta ääntä pitävistä kristityistäkään sisäinen rauha tulee ensimmäisenä mieleen :). Kukaan ei varmsti edes tiedä että minä olen ateisti, kun en sitä tapaa turuilla ja toreilla toitottaa. Hyvien ystävien kanssa asia voi tulla esille joskus. Mulla ei ole myökään tapana ruveta väittelemään kristittyjen kanssa, se on ihan turhaa kun jutut liikkuu niin eri tasolla.
on evoluutiossa rakentunut mekanismi korjata lapsuudessa syntyneitä psyykkisiä vaurioita. Siinähän tavallaan imitoidaan rakastavaa vanhempi-lapsi-suhdetta, ihan suoraan puhutaankin taivaan isästä. Katolisilla ja monissa muissa uskonnoissa on myös äiti-hahmoja. Nämä sitten ovat turvallisia ja rakastavia, ehdottomasti hyväksyviä, on taivas joka on turvallinen paikka jota ajatella. Olen omassa terapiassani tavallaan rakentanut samanlaisia rakenteita mieleeni, mutta ilman uskonnollisuutta. Turvapaikkaharjoitukset jne. Olen myös ihan suoraan kuvitellut itselleni toisenlaisen äidin, jolle olen jutellut ja josta olen mielikuvissa hakenut turvaa.