Sain eksän takaisin! Tässä paras vinkki muille!
Siis olemme palanneet avioimieheni kanssa takaisin yhteen reilu kuukausi sitten. Mies halusi erota, koska ei enää rakastanut minua eikä nähnyt mitään mahdollisuutta enää koskaan rakastavansakaan muuten kuin lastensa äitinä ja ystävänä. Tästä on nyt reilu 6 kk aikaa. Olin aivan murtunut, tuntui kun maailmaltani olisi vedetty pohja, lapsetkin ovat vielä todella pieniä. Tein kaikkeni, vannoin rakkautta, anelin, itkin ja rukoilin, lähettelin rakkauskirjeitä ja viestejä ym ym todella epätoivoista..
Luin paljon netistä erotarinoita ja etsin vinkkejä, miten voittaisin miehen sydämen takaisin. Kunnes jotain kautta pääsyin sivulle, jossa kerrottiin englannin kielisestä nettikirjasta nimeltä "the magic of making up". Ostin sen ja tallensin koneelleni (jotain 31 euroakohan oli hinta). Alkuun oli todella vaikeaa noudattaa ohjeita, koska ihan alkuun pitäisi lopettaa kaikki yhteydenpito ja ruokutus eksän suuntaan. Piti näytellä, että ero on minullekin ok ja että alan nyt rakentaa omaa tulevaisuuttani ym. Mutta alkukankeuksien jälkeen pääsin vauhtiin ja tein juuri niin kuin oppaassa kerrotaan. Jopas jotakin, alkoi eksää vaivata ja kiinnostaa, miksi en enää lähettele viestejä ja palvovia rakkaudentunnustuksia..
Halusin vain tulla tänne kertomaan, että voin suositella tuota nettikirjaa todella! Löytyy Googlesta, kun haette tuolla kirjan nimellä. En siis halua mainostaa, mutta kun kirjaa ei aikaisemmin minulle tullut vastaan missään suomenkielisissä erokeskusteluissa ajattelin, että jospa monelta jää tämä kirja huomaamatta juuri englanninkielisyyden takia.
Enkä ole mikään epätoivoinen, joka kaikin keinon halusi eksän takaisin. Ihan lasten ja perheemme vuoksi halusin yrittää kaikkeni. Siis halusin, että mieheni rakastuu minuun uudelleen, minä edelleen kovin häntä rakastin ja rakastan edelleen. Eikä meillä ollut mitään sen vakavampia syitä erolle kuten pettämistä, päihdeongelmia, väkivaltaa tms. Vain tunteiden kuoleminen mieheni puolelta.
Kuten sanoin, tämän kirjan neuvot todella pelastivat avioliittoni! Jos siellä on joku toinen samassa tilanteessa kanssani, eipä ole paljon pistää 31 euroa kirjaan ja katsoa onnistuisitko sinäkin pelastamaan avioliittosi. Ainakin mielestäni jos on ihan pieniä lapsia kannattaa avioliitto todella yrittää pelastaa.
Kommentit (193)
Avopuolisoni tuli eroilmoituksen kanssa ulos noin 3 viikkoa sitten. Olisin halunnut vielä yrittää ja keskustella, mutta tähän ei annettu mahdollisuutta. Meillä ei ollut isompia riitoja pitkään aikaan, mutta hän oli sanojensa mukaan täysin loppu meidän arkeen ja yhteiseen elämään. Tämä tuli itselleni isona yllätyksenä ja elämäni hajosi palasiksi. Suhteemme aikana on ollut paljon ylä- ja alamäkiä, mutta myös paljon rakkautta ja läheisyyttä.
Ex puoliso oli 1,5 viikon jälkeen jo lähtenyt tavaroineen yhteisestä kodista. Olimme olleet yhdessä noin 3 vuotta ja toisen ihmisen muuttuminen kylmäksi ja etäiseksi sormia napsauttamalla oli itselle todella iso isku vasten kasvoja. En ole ollut exään juuri yhteydessä eron jälkeen, muuta kuin eron järjestelyyn liittyvissä asioissa. Rakkaus tätä toista kohtaan ei ole kuitenkaan muuttunut mihinkään. Päin vastoin. Vasta eron jälkeen ymmärsin, kuinka rakas ja tärkeä toinen ihminen on, ja että hänestä ei haluaisi luopua koskaan.
Olen siis antanut toiselle aikaa ja tilaa. Eilen sain exän istumaan samaan pöytään keskustelemaan kanssani eroon johtaneista syistä ja että mitä seurauksia erollamme on. Koin, että hän oli ehtinyt ajattelemaan ja käsittelemään asiaa ja olin jo aistivani pientä harmitusta, että eropäätös tuli häneltä niin nopeasti.
Monessa ero-opuksessa toitotetaan, että eron jälkeen ei pitäisi olla yhteyksissä 30/60 päivään. Mielestäni tämä ei kuitenkaan toimi jokaisessa suhteessa. Tunnen exäni niin hyvin, että 30 päivän päästä meillä ei olisi enää mahdollisuuksia. Toiselle tulee toki antaa tilaa ja aikaa, mutta kannattaa myös yrittää puhua eroon johtaneista asioista mahdollisimman nopeasti, jotta kumpikin tietää mistä eropäätös johtui ja mitä olisi voinut tehdä toisin suhteessa. Vaikka tiemme ei enää päätyisikään yhteen, on ainakin itselle helpompaa jatkaa elämää eteenpäin. Olen itse kärsinyt kovista henkisistä ja fyysisistä kivuista eromme jälkeen, mutta tämän keskustelun myötä oma olotilani helpottui.
Minulla on vahva halu yhä yrittää avopuolison kanssa ja toteuttaa yhdessä jo aikaisemmin suunniteltuja unelmia. Toivon, että hänkin tulisi samaan lopputulokseen. M27
En halua eksää takaisin. Sille on syynsä miksi x on x.
Mä oon kaksi kertaa eronnut juuri siitä syystä, ettei toisella enää ollut omaa elämää, ei kavereita, ei harrastuksia, ainoastaan yhteinen elämä ja halu olla yhdessä 24/7.
Toisella kerralla elämänsä menettänyt oli mies ja toisella minä.
Nyt olen onnellisessa parisuhteessa. Emme asu yhdessä, emmekä koskaan yhteen muutakaan.
Miehessäni rakastan yli kaiken sitä, että hän haluaa välillä painua viikoksi omiin harrastuksiinsa. Mä en ole hänen elämänsä tarkoitus, eikä hän minun, vaikka tärkeitä toisillemme olemmekin.
Omat kaverit, harrastukset, mielenkiinnonkohteet ja menot. Oma tila!
Outo ajatus, että olisin naimisiin mentyäni lakannut huolehtimasta ulkonäöstäni ja henkisesti virkeydestäni. Minulla on työ, harrastuksia ja ystäviä. Osa harrastuksista ja ystävistä on miehen kanssa yhteistä, mutta sitten on myös omia juttuja. En ainakaan sen takia tule jätetyksi, etten olisi mielenkiintoinen ihminen.
Ex-puoliso meni naimisiin.Teki nopeasti lapsenkin.Nyt olen kuullut että on jo eronnut.
Eipä uusikaan avioliitto hänelle onneksi koitunut.
Etkös sä just kertonut sen kirjan sisällön tossa, lakkaa olemasta epätoivoinen ja näytä että sinulla on itsekunnioitusta, niin johan olet kiinnostavampi.
Todella hienosti ilmaisit AP. :) Avartava teksti jossa itselläkin reflektoitavaa. Hyvässä suhteessa olen mutta nuo on tosiaan hyviä asioita pitää mielessä! Kaikkea hyvää sinulle ja teille!
Mitä uutta tuossa oli. Itsestään selvää, ettei perään itkeminen ja anelu ole järkevää vaan aiheuttaa päinvastaisen reaktion, säälin ja luotaantyöntämisen.
Vielä täsmennyksenä. Itse olen joskus exän takaisin ottanut ja saman kävin läpi. Ensin ruinasin ja sitten kun itse meni eteenpäin toinen alkoi kaivata. En toivo tätä enää uudelleen. Sama kuin muilla eksät on syystä eksiä. Ihana lähes vuoden kestänyt parisuhde nyt meneillään mutta pointtisi oli hyviä ja ne hyvä muistaa. Oma hyvinvointi eka ja sit pystyy olemaan kumppani toiselle. Ja toivon teillä toi ratkaisu toimii. :)
Minusta vähän vaikuittaa siltä, että nämä, jotka julistavat: "Eron jälkeen tajusin, kuinka paljon rakastan, enkä voi elää ilman häntä," ovat oikeasti läheisriippuvaisia. He eivät edes tiedä, mitä oikea rakkaus on. Ei heitä kiinnosta pätkääkään, miten se "rakas" voi, kunhan omat tarpeet tulee tyydytettyä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta vähän vaikuittaa siltä, että nämä, jotka julistavat: "Eron jälkeen tajusin, kuinka paljon rakastan, enkä voi elää ilman häntä," ovat oikeasti läheisriippuvaisia. He eivät edes tiedä, mitä oikea rakkaus on. Ei heitä kiinnosta pätkääkään, miten se "rakas" voi, kunhan omat tarpeet tulee tyydytettyä.
Enkä tällä nyt tarkoita välttämättä juuri AP:tä, vaan lähinnä joitakin tähän ketjuubn vastanneita.
En mä halua ainuttakaan existäni takaisin. Hittovie on mennyt vuosia rakentaa elämä takaisin kokoon niitten pilattua se. Pysyköön poissa ja olkoon jonkun muun murhe ja suru.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta vähän vaikuittaa siltä, että nämä, jotka julistavat: "Eron jälkeen tajusin, kuinka paljon rakastan, enkä voi elää ilman häntä," ovat oikeasti läheisriippuvaisia. He eivät edes tiedä, mitä oikea rakkaus on. Ei heitä kiinnosta pätkääkään, miten se "rakas" voi, kunhan omat tarpeet tulee tyydytettyä.
Enkä tällä nyt tarkoita välttämättä juuri AP:tä, vaan lähinnä joitakin tähän ketjuubn vastanneita.
Tuo on ihan totta. Minulla on yksi tuollainen ex. Kun ei muita taas saa niin on siirtynyt existään vonkaamaan minua ja minulla olisi taas parisuhdevelvollisuus olla hänen kanssaan. Edellinen vaimo on tunkemassa sitä lähes minne tahansa kunhan ei sinne mene. No ei tännekään. Hitto noille miehille pitäisi saada joku kierrätyskeskus missä niille joku tukityöllistetty seppo vaihtaa uuden kovalevyn niin että ne ei enää löydä entisiin osoitteisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Aloin taas urheilla, panostin ulkonäkööni, kävin kavereiden kanssa ulkona jne. Miehen kiinnostus heräsi, kun tavallaanhan minä palasin olemaan taas se sama oma itseni, joka olin ennen lapsia ja ennen sitä kotiäidin muottia, johon olin valunut, Aina laahustin verkkareissa kotona enkä tehnyt omia juttuja ollenkaan. Nyt kun ajattelen asiaa, enpä ollut varmaan kovin mielenkiintoisen oloinen tyyppi.. Minä olen mielenkiintoinen, haluttava, iloinen ja kiinnostava.
Ap
Tässä on vain se ristiriita, että kuitenkin aloitukseen kirjoitit "jos on pieniä lapsia, avioliittoon todellakin kannattaa panostaa". En ole tuosta lauseesta eri mieltä, mutta jos se pelastaminen tapahtuu sillä, että naisesta pitää "tehdä haluttava", eikä hän saa edes kotona olla rennosti verkkareissa kun lapset ovat vielä pieniä ja vaativat huomiota, niin ristiriita on ilmeinen.
Miestäsi ei tämän tarinan myötä kiinnosta panostaa avioliittoon eikä edes lapsiin, jos sinä et ole tarpeeksi sexy. Vaikea uskoa, että hän on ollut 'mielenkiintoinen, haluttava ja iloinen' kaikki nämä vuodet ja kuukaudet, ja vain sinä epäonnistuit tuossa tehtävässä.
Joku voisi ajatella niinkin, että jos eksä ei vaikuta enää kiinnostuneelta, niin hän on päässyt elämässään eteenpäin eikä suhdetta kannata yrittää enää lämmitellä.
Tämä ap on tämä tarina täti jonka tunnistaa valitettavan hyvin kirjoitustyylistään. 60-luvulla oli sellainen romanttinen tarina lehti kuin Nyyrikki, itsekin sitä nuoruudessani luin. Voisiko tarinatäti olla vielä vanhan Nyyrikin toimittaja, niin samankaltainen on tarinan kirjoitusasu. Vaikka siinä tapauksessa olisi ehkä ikä noin 80?
Aloittaja on vanha vihtahousu ja oveluuksien perikuva.
Kyllä se toisen tuki kuitenkin auttaa paljon.
Tarkoitan että en perustaisi noin pinnallisen jos lapset tehty. Ehkä jeesiä tarvitaan puolin ja toisin tilanteen mukaan. Surullista mutta totta että ilman mahdollisuutta ja ystäviä olisit tosiaan yksin, kuten moni on. Onko se syy jättää toinen. Kuka ei lakastuisi kun kukka, jos on aina yksin? Joku kiva kumppani voisi olla tuossa kiva apu. Vähän sama kuin että yksin et kelpaisi pariskuntien kaveriksi, mutta kun löysit miehen kelpasi! Tai kun ostaa Didriksonin takin pääsee työporukassa asteen eteenpäin....tai jos syö paskaa, pääsee koirien piireihin..
Minä sain eksäni takaisin niin että pyysin kahville. Laitoin sokeripalan emättimeeni pariksi minuutiksi ja sitten sekoitin sen salaa eksän kahviin. Eksällä alkoi silmät kiilua kahvia juodessa ja hyvin pian päädyimme sänkyyn ja eksä palasi seuraavana päivänä kotiin pysyvästi ja pyysi että laittaisin yhtä hyvää kahvia kuin edellisenä päivänä! Vanhat hyvät konstit on aina paremmat kuin amerikkalaisten opaskirjat. Naiset kokeilkaa!